SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo
1 von 53
Downloaden Sie, um offline zu lesen
HÄMEENLINNAN JA SEUDUN
MATKAILULLINEN
TAPAHTUMASTRATEGIA JA
TOIMENPIDEOHJELMA
2012-2016
   - versio 0.98 -


24.5.2012
Kehittämiskeskus Oy Häme
Panu Kekäle
1 (40)
- versio 0.93 -
2 (40)
                                                                                                                                                         - versio 0.93 -



Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen
tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012-
2016

Sisällys

Lukijalle ............................................................................................................................................................. 4

   0.      Tiivistelmä.............................................................................................................................................. 5
   1.      Johdanto ................................................................................................................................................ 6


Taustatekijät ja määritelmät ............................................................................................................................ 7

   2. Tapahtumat ........................................................................................................................................... 7
   2.1. Tapahtumien luokittelu matkailunäkökulmasta ................................................................................... 7
   2.2. Tapahtumat voimavarana ..................................................................................................................... 8
   2.2.1.   Tapahtumat kulttuuritarjonnan monipuolistajina ja sosiaalisena kanssakäyntinä ....................... 8
   2.2.2.   Tapahtumat yhteisön sisäisen ja ulkoisen kuvan rakentajina ....................................................... 8
   2.2.3.   Tapahtumat aluetalouden voimavarana ....................................................................................... 8
   2.3. Tapahtumien tilastointi ......................................................................................................................... 9
   3. Yhtymäkohdat muihin laajempiin strategioihin .................................................................................. 10
   4. Arvot .................................................................................................................................................... 11


Missä olemme nyt? Nykytilan määrittely ..................................................................................................... 12

   5.      Kanta-Häme ja Hämeenlinna matkailualueena ................................................................................... 12
   6.      Kanta-Häme ja Hämeenlinnan seutu tapahtuma-alueena .................................................................. 13
   6.1.    Kanta-Häme ja Hämeenlinna Suomen tapahtumakartalla: helppo tulla on helppo lähteä ................ 13
   6.2.    Hämeen linnaa ja muita paikkoja ........................................................................................................ 15
   6.3.    Tapahtumajärjestämisen resurssit ja sitoutuminen ............................................................................ 16
   6.4.    Hämeenlinnan tapahtumien vuosikello .............................................................................................. 18
   7.      Hämeenlinnan seudun tapahtumakentän SWOT ................................................................................ 19
   8.      Kilpailija-analyysi ................................................................................................................................. 20
   8.1.    Kilpailija-analyysi: Helsinki ................................................................................................................... 20
   8.2.    Kilpailija-analyysi: Lahti........................................................................................................................ 21
   8.3.    Kilpailija-analyysi: Tampere ................................................................................................................. 23
   8.4.    Kilpailija-analyysi: Turku ...................................................................................................................... 24


Mihin haluamme päästä? Visiomme.............................................................................................................. 26

   9.      Visio 2016 – kuva haluamastamme tulevaisuudesta .......................................................................... 26
3 (40)
                                                                                                                                                    - versio 0.93 -


Miten pääsemme sinne? Keskeiset strategiset toimenpiteet vision toteuttamiseksi ................................. 28

  10. Toiminnallisten perusteiden luominen ja käynnistäminen ................................................................. 28
  10.1.     Perustiedon kerääminen ja tapahtumien vaikuttavuuden tutkiminen ....................................... 28
  10.2.     Tapahtumien tukeminen: olemassa olevien tapahtumien toimintaedellytysten parantaminen ja
  uusien tapahtumien hankkiminen............................................................................................................... 28
  10.3.     Matkailun ja tapahtumamatkailun roolin vahvistaminen elinkeinona muiden joukossa ........... 30
  10.4.     Markkinointi ja viestintä .............................................................................................................. 30
  10.5.     Myyntityön kehittäminen ja uusien tapahtumien hankkiminen ................................................. 31
  10.6.     Keskitymme keskikokoisien ja suurten tapahtumien hankkimiseen........................................... 33
  11. Kärkiteemoihin keskittyminen ja tuotekehitys.................................................................................... 35
  11.1.     Tuotekehitys, verkostoituminen, osaaminen ja koulutus ........................................................... 35
  12. Tapahtumat vaativat infrastruktuuria ................................................................................................. 37
  12.1.     Kärkituotestrategian laatiminen .................................................................................................. 38
  13. Organisoituminen ................................................................................................................................ 39
  13.1.     Organisaatio................................................................................................................................. 39
  13.1.1. Organisaation toiminnan rahoittaminen, tuet ja kestävä liiketoimintamalli .............................. 40
  14. Strategiatyön jatko ja seuranta ........................................................................................................... 42
  15. Kirjallisuutta ja lähteitä ........................................................................................................................ 43
  16. Liitteet.................................................................................................................................................. 44
  16.1.     LIITE 2: HämeEvent - Matkailutoimijoiden haastattelun tulokset (Ideone Oy) ........................... 44
  16.2.     LIITE 3: Strategiatyöpajojen tulokset (3.11.2011) ....................................................................... 45
  16.3.     LIITE 3: Toimenpide-ehdotukset / Ideone Oy .............................................................................. 46
  16.4.     LIITE 4: Strategiatyöskentelyyn osallistuneet tahot .................................................................... 47
4 (40)
                                                                                                            - versio 0.93 -


Lukijalle
Strategialla tarkoitetaan tässä asiakirjassa seuraavaa:

    ”Strategia on asiakirja, joka määrittelee organisaation arvot, kriittiset menestystekijät ja tavoitteet, joita
                           kehittämällä organisaation tavoitetila (visio) saavutetaan.”(1

Tämä strategia pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

•   Missä olemme nyt?

•   Mihin haluamme päästä?

•   Miten pääsemme sinne?

Rakenteellisesti tämä strategia jakautuu määritelmien ja rajausten jälkeen näiden kolmen kysymyksen
mukaan. Nykytilannetta määriteltäessä on kuvattu, mikä on valitseva tilanne Hämeenlinnassa ja seudulla,
tai jos Hämeenlinnassa ja seudulla ei tähän asiaan ole aiemmin kiinnitetty huomiota, miten asia on yleisesti
matkailu- ja tapahtumasektorilla. Samalla on kuvattu, missä tärkeimmät kilpailijamme ovat.

Nykytilanteen hahmottamisen jälkeen on määritetty tulevaisuuden tahtotilamme, visio ja keskeiset
tavoitteemme. Tämän jälkeen on määritetty ne toimenpiteet, jotka auttavat vision saavuttamisessa.

Tarve matkailulliselle tapahtumastrategiatyölle on kirjattu ”Hämeenlinnan seudun matkailun strateginen
toimenpideohjelma 2009-2013” (Creamentors, 2008). Hämeenlinnan seudun ohjelma syntyi samaan aikaan
kuin ”Kanta-Hämeen matkailun strateginen jatkoselvitys vaihe III” –raportti (Creamentors, 2008,
toimeksiantajana Hämeen Matkailu Oy ja Hämeen Liitto), jossa taas kuvataan tarkemmin painopistealueita.
Tuolloin on myös määritetty, että matkailullisilla tapahtumilla käsitetään yleisötapahtumia (eli kokous- ja
kongressimatkailu on eriytetty ja käsitelty erikseen) vastaten kansallista suurtapahtumastrategiaa (OPM
2006, http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/tr27.pdf?lang=fi).

Tässä strategiassa käsitellään tapahtumia matkailullisesta näkökulmasta siksi, tapahtumat nähdään yhtenä
merkittävimpänä syynä matkailuun ja sitä kautta taloudellisesta merkityksestä kohdealueelle, tässä
tapauksessa Hämeenlinnan seudulle. Matkailun taloudellinen merkitys sisältää ne taloudelliset vaikutukset,
jotka syntyvät ihmisten liikkumisesta tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle joko työn tai vapaa-ajan vieton
johdosta. Matkailutoimialat ovat matkailulle tyypillisiä toimialoja, kuten majoituspalvelut,
ravitsemispalvelut, henkilöliikennepalvelut (tie-, lento-, vesiliikenne ja rautatiet sekä tukitoiminta),
matkatoimisto-, matkanjärjestäjä- ja matkaopaspalvelut, kulttuuripalvelut, urheilu- ja virkistyspalvelut,
liikennevälineiden vuokraus ja sekalaiset palvelut. Matkailun merkitys on suuri näillä toimialoilla, mutta
niiden liikevaihto ei synny pelkästään matkailun ansiosta, vaan paikallinen kysyntä voi olla selvästi
suurempi, kuten ravintola-alalla.

Tämä strategia on vaiheessa 0.93 ja toistaiseksi hyväksymätön keskusteluversio: asiakirjaan on kirjattu
kaikki ne varteenotettavat kommentit ja huomiot, mitä tätä strategiaa luotaessa on matkanvarrella vastaan
tullut. Asiakirja on käsitelty versiomuodossa 0.9 matkailuelinkeinon keskuudessa. Asiakokonaisuuksia
voidaan lisätä ja muokata aina versioon 1.0 (julkaisuversio) saakka.


1
 ) Strategian määrittely, kuten Hämeenlinnan kaupungin strategiassa ”Uudistuva Hämeenlinna 2015 (KV 14.6.2010)”
se on tehty http://www.hameenlinna.fi/Paatoksenteko-ja-talous/Strategia/
5 (40)
                                                                                                    - versio 0.93 -


0. Tiivistelmä
  HämeEvent –hankkeessa on ollut tehtävänä laatia Hämeenlinnan seudun matkailullisten tapahtumien
  strategia. Hankkeessa strategiatyö rajattiin koskemaan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan
  toimialalle. Tieteelliset kongressit ja tapahtumat eivät kuuluneet hankkeen tehtäväksi antoon.

  Lähtötietojen selvitys paljasti selkeästi kehitystarpeita Hämeenlinnan, seudun ja maakunnan
  matkailullisen tapahtumaelinkeinon tuki-infrastruktuurissa, aina lähtien ihan perustavaa laatua olevista
  tilastoista alkaen. Toisaalta selvitysten kautta aukesi moni muukin aukko Hämeenlinnan matkailussa,
  mm. tapahtumien erikoinen ja poikkeuksellinen keskittyminen tiettyihin ajankohtiin, seitsemän
  kuukauden tyhjyys matkailullisten tapahtumien suhteen sekä kaupungin, seutukunnan ja maakunnan
  majoitusliikkeiden muuta maata alhaisemmat käyttöasteet.

  Hämeenlinnan seudulla on kuitenkin valtavasti potentiaalia, joka oikein hyödynnettynä voi säteillä
  positiivista taloudellista hyötyä matkailuelinkeinolle laajemminkin maakunnassa. Merkittävin
  potentiaali on tähän hetkeen sidottua ja toisaalta sijaintiin; molemmat vaativat kuitenkin
  julkishallinnon sitoutumista ja panostusta, sillä yksityisin varoin tai myyntiin pohjautuen näitä
  resursseja ei saada käyttöön, vaan alkupanostuksen turvaamiseen tarvitaan julkisia pääomia.

  Strategian sisällä on kaksi linjaa, jotka voidaan määrittää kuvauksella ”Kantolalla tai ilman”. Kantolan
  Tapahtumapuiston toteutuminen avaa Hämeenlinnalle, seudulle ja laajemmin koko maakunnalle täysin
  uudet mahdollisuudet. Käytännössä puhutaan 100 000 - 200 000 uuden matkailijan potentiaalista.
  ”Ilman Kantolaa” vaihtoehto tulee kuitenkin toteuttaa, sillä jotta Hämeenlinnan seudun
  majoitusliikkeiden käyttöastetta saadaan nostettua valtakunnalliselle keskiarvotasolle, ei keskittyminen
  pelkkiin kesätapahtumiin riitä, vaan tapahtumia tarvitaan kaikille kuukausille (syksy, talvi, kevät). Tällöin
  luontaisina painopistealueina ovat sisätiloissa tapahtuvat liikunta-, harraste- ja kulttuuritapahtumat.
  Toisaalta alueella on myös muissa matkailullisissa strategioissa tunnistetut vahvat teemat, kuten
  ratsastus, golf ja moottoriurheilu.
6 (40)
                                                                                                 - versio 0.93 -


1. Johdanto
  Hämeenlinnan ja seudun (Hattula, Janakkala) matkailullista tapahtumastrategiaa on työstetty reilun
  vuoden ajan osana HämeEvent –hanketta. Strategia sivuaa myös muuta Kanta-Hämettä – etenkin
  Ypäjää – niiltä osin, kuin kohteen tai tapahtuman tarjonta ja tarpeet tukevat tai tukeutuvat
  Hämeenlinnaan ja seutuun.

  Matkailullinen tapahtumastrategia – sisältäen HämeEvent’in liikeidean, markkinat ja asiakkaat, tuotteet
  ja palvelut sekä sisäiset prosessit – syntyi ajankohtana, jolloin Hämeenlinnan ja maakunnan
  matkailutoiminnot olivat murroksessa ja uusi linja sekä organisointitapa etsinnässä. Vaikka strategiassa
  on pyritty lähtemään puhtaalta pöydältä, ei alueen luontaisia elementtejä tai toiminnallista historiaa
  ole unohdettu. Matkailullinen tapahtumastrategia on samalla Häme Event –palvelukonseptin perusta.

  HämeEvent –hankkeessa tehtiin kesä-syksy 2011 haastattelututkimus, jonka tarkoitus oli selvittää
  Hämeenlinnan ja seudun toimijoiden tarpeita. Tutkimukseen haastateltiin 40 ensisijaisesti
  Hämeenlinnan seudun toimijaa, joiden toiminta kytkeytyy seudun matkailuun. Tuloksista laadittiin
  yhteenveto sekä Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen SWOT. Marraskuussa 2011 järjestettiin Kanta-
  Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia-seminaari, johon osallistui 40 maakunnallista toimijaa;
  tässä vaiheessa tavoitteena oli vielä luoda maakunnallinen strategia, josta tavoitteesta myöhemmin
  luovuttiin valitsevien faktojen paineessa. Työpajoissa seminaariosallistujat miettivät ryhmissä tarpeita
  ja mallia HämeEvent –organisaatiolle.

  Osana HämeEvent –hanketta on myös tehty vertailua Hämeenlinnaa lähellä olevien kaupunkien
  tapahtumayksiköistä. Näistä saadun tiedon, haastattelujen yhteenvedon, matkailullisen
  tapahtumastrategiaseminaarin työpajojen lopputulosten ja lisäselvityksistä saadun materiaalin avulla
  laadittiin HämeEvent –organisaatiolle lista toimenpidesuosituksista sekä Hämeenlinnan seudun
  tapahtumakentän SWOT .

  HämeEvent –hankkeessa ovat olleet mukana rahoittajina Hämeen ELY-keskus kansallisella yritysten
  toimintaympäristön kehittämisavustuksella sekä Kehittämiskeskus Oy Häme, Hämeen Matkailu Oy,
  Hämeenlinnan liikuntahallit Oy, Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy, Hotelli Vanajanlinna Oy,
  Sokos Hotel Vaakuna (Hämeenlinna), Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko ja Ypäjän Hevosopisto
  yksityisrahoittajina. Hankkeen strategisena kumppanina ja strategiatyön konsulttina on toiminut Ideone
  Oy Tampereelta.



  Hämeenlinnassa 24.5.2012




  Panu Kekäle                                            Lasse Paananen
  projektipäällikkö                                      toimitusjohtaja
  HämeEvent –hanke,                                      Ideone Oy
  Kehittämiskeskus Oy Häme
7 (40)
                                                                                               - versio 0.93 -


Taustatekijät ja määritelmät
2. Tapahtumat


  2.1. Tapahtumien luokittelu matkailunäkökulmasta
     Tapahtumia voidaan määritellä vaikutuksen ja tapahtuman tyypin mukaan kolmiulotteisesti.
     Tällöin tarkastellaan tapahtuman säännöllisyyttä (kertaluontoinen – toistuva) sekä alueellista
     vaikuttavuutta (paikallinen – alueellinen – kansallinen – kansainvälinen). Tässä strategiatyössä on
     painotettu muita, kuin paikallisia ja alueellisia tapahtumia.




     Painopiste on siis ollut tapahtumissa, jotka aiheuttavat matkailullista aktiivisuutta: tapahtuma on
     syy ihmisten lähtemiseen kohdepaikkakunnalle siten, että siitä voi seurata majoittumista
     Hämeenlinnan seudulla ja tapahtumien kasvaessa muuallakin Kanta-Hämeen alueella
     Hämeenlinnan seudun majoituskohteiden täyttyessä. Tällä ei haluta väheksyä paikallisia
     tapahtumia, sillä niillä on yleistä kulttuurista, sosiaalista ja imagollista sekä aluetaloudellista
     vaikutusta, joka hyödyntää matkailua. Lisäksi ne luovat yleistä matkailullista imagoa ja
     toimeliaisuutta, vaikka eivät varsinaisesti toimisikaan muualta tuleville ihmisille matkailullisena
     syynä. Tapahtumat ovat merkittävä osa matkailun ohjelmapalvelutarjontaa ja matkailijan saamaa
     kokonaiselämystä, parhaimmillaan jopa syy matkustaa paikkakunnalle.

     Myöskään tapahtuman koko ei suoraan korreloi tapahtuman matkailutaloudelliseen
     vaikuttavuuteen: tuhat paikallista osallistujaa yksipäiväisessä tapahtumassa saattaa olla
     matkailullisesti vähemmän vaikuttava kuin kaksipäiväinen sadan osallistujan tapahtuma, jossa
     puolet osallistujista tulee muualta ja majoittuu paikkakunnalla.
8 (40)
                                                                                             - versio 0.93 -




2.2. Tapahtumat voimavarana
   Tapahtumien vaikuttavuutta mitataan useimmiten taloudellisilla mittareilla jo siitäkin syystä, että
   mittaaminen on siten kaikkein helpointa. Koska tässä strategiassa on arvoksi valittu kestävä
   kehitys, sisältäen kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset, käsitellään tapahtumia myös voimavarana
   näillä sektoreilla. Nämä aineettomat elementit vaikuttavat aluetalouteen pidemmällä aikavälillä
   imagon nousun ja väestön viihtyvyyden kautta.

   2.2.1. Tapahtumat kulttuuritarjonnan monipuolistajina ja sosiaalisena kanssakäyntinä
        Sosiokulttuuristen seikkojen huomioiminen matkailullisissa tapahtumissa tarkoittaa sen asian
        ymmärtämistä ja huomioimista, että jokaiseen matkailulliseen tapahtumaan sisältyy
        paikallisen ja muualta tulevan väestön kanssakäymistä. Tästä kanssakäymisestä voi seurata
        joko rikastuttavia elementtejä – tai pahimmillaan konflikteja. Nämä seikat tulee jatkossa
        huomioida mahdollisimman hyvin ennakkoon kaikessa matkailullisten tapahtumien
        suunnittelussa, esimerkiksi suunniteltaessa tapahtuma-alueita.

   2.2.2. Tapahtumat yhteisön sisäisen ja ulkoisen kuvan rakentajina
        Hämeenlinna on maakunnan pääkaupungiksi sangen pieni, kuten ovat muutkin maakunnan
        kunnat ja kaupungit. Tästä syystä tapahtumilla voidaan nähdä olevan potentiaalia nostaa
        Kanta-Hämeen kaupunkien ja kuntien imagoa, niin ulkopaikkakuntalaisten kuin alueen oman
        väestönkin keskuudessa. Monilla pienillä paikkakunnilla yksittäinen tapahtuma voi olla se
        tekijä, josta paikkakunta muistetaan ensimmäisenä. Tällaisia ovat esimerkiksi Kaustisen
        kansanmusiikkifestivaali, Kuhmon kamarimusiikkifestivaali tai jopa Savonlinnan
        Oopperajuhlat jne. Tässä mielessä esimerkiksi Hämeenlinnan valittua visiota – ”Etelä-
        Suomen vetovoimaisin asumiskaupunki” – tukisi merkittävästi se, jos kaupunki
        tunnistettaisiin myös tapahtumiensa kautta.

   2.2.3. Tapahtumat aluetalouden voimavarana
        Tapahtumien vaikutusta aluetalouteen on tutkittu useissa paikoissa, mm. Satakunta ja Pori
        2009-2010, Itä-Suomi 2007 ja Pirkanmaa 2009-2010. Tapahtumien taloudellista vaikutusta
        mitataan useimmiten joko meno-tulomallilla tai pohjoismaisella menetelmällä. Jotta
        tapahtumamatkailu – tai mikä muu tahansa matkailusektori tahansa – ansaitsisi oikeutetun
        aseman muiden elinkeinojen joukossa, tulee oikeaa tutkittua tietoa olla käytettävissä, mm.
        julkisten investointien päätöksenteon tueksi.

        Ohessa on yksinkertaistettuna Pirkanmaan Festivaalien kävijätutkimuksen ydinsisältö 2010:

        •   24 festivaalia

        •   Festivaalikävijä käyttää 150 euroa, josta lippujen osuus vain 20%

        •   Pirkanmaalaisten käyttämä summa keskimäärin 110 euroa, Pirkanmaan ulkopuolisten
            240 euroa

        •   Suora rahavirta Pirkanmaalle noin 50 miljoonaa euroa, josta noin 22 miljoonaa
            Pirkanmaan ulkopuolelta (arvio erittäin varovainen)
9 (40)
                                                                                              - versio 0.93 -

         Toisaalta Porin Jazz jätti Poriin 2009 15 miljoona euroa, Ilosaarirock Joensuuhun 4 miljoonaa
         euroa jne. Vastaavanlaista tietoa emme pysty Kanta-Hämeessä todentamaan ilman
         toteutettua tutkimusta.

         Tapahtumia voi tarkastella myös aluetaloudellisena investointina suhteuttaen kustannukset
         esim. kulttuurilaitoksiin, joskin tässä on turhan vastakkainasettelun riski (2007 Savonlinnan
         oopperajuhlien julkinen tuki 11€/katsoja, 2003 Suomen Kansallisoopperan julkinen tuki per
         katsoja 120 – 140 euroa).



2.3. Tapahtumien tilastointi
    Tällä hetkellä tapahtumia tilastoidaan ainoastaan Kehittämiskeskus Oy Hämeen matkailun
    toimesta. Tilastointi pohjautuu tapahtumajärjestäjien omiin ilmoituksiin ja kattaa ainoastaan
    kävijämäärät. Kävijämääriä ei erotella lähtöalueen mukaan (matkailijat/paikalliset). Koko
    maakunnan kattavaa tilastointia ei ole.

    Tapahtumien – ja laajemmin koko matkailun – tilastotietoja ei julkisesti ole saatavilla (pl.
    Tilastokeskuksen alueelliset majoitustilastot). Kehittämiskeskus Oy Häme julkaisee muiden
    toimialojen tunnusluvut avoimesti sivuillaan.
10 (40)
                                                                                              - versio 0.93 -


3. Yhtymäkohdat muihin laajempiin strategioihin
  Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia on tehty osana Kanta-Hämeen
  matkailustrategiaa 2015, jossa on määritelty seuraavasti:

                ”Luodaan Hämeen Matkailu Oy:lle Häme Events –palvelukonsepti, jonka avulla
                hankitaan, tuotetaan ja autetaan tuottamaan uusia tapahtumia erityisesti Kanta-
                Hämeen matkailun strategisilla painopistealueilla erikseen sovittavien toimintatapojen
                mukaisesti.”

  Kanta-Hämeen matkailustrategia on vaikuttanut myös siihen, että matkailullisessa
  tapahtumastrategiatyössä on painotettu samoja teemoja, mm. harrasteisiin liittyvän matkailun osalta
  golfia ja ratsastusta.




  Matkailun rooli Kanta-Hämeessä on kasvava, joskin suhtautuminen siihen elinkeinona on vielä
  alkutekijöissään. Hämeen maakuntaohjelmassa 2011-2014 matkailun elinkeinonäkökulma on hyvin
  ohuesti mukana, Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategiassa 2010-2015 matkailua sivutaan, mutta
  se on sijoitettu osaksi laajempaa kokonaisuutta, well-beingia (matkailu, luovat alat, hyvinvointi);
  myöskään seudun elinkeinoja ja elinoloja kuvaavissa mittareissa matkailua ei ole erikseen kuvattu.
  Myöskään Hämeenlinnan kaupungin muissa strategioissa matkailua ei elinkeinona mainita (Kaupungin
  strategia [hyväksytty valtuustossa 14.6.2010], Palvelu- ja hankintastrategia [hyväksytty valtuustossa
  14.6.2010]), pois lukien aiemmin mainittu Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategia 2010-2015, joka
  on hyväksytty valtuustossa 11.10.2010.
11 (40)
                                                                                                     - versio 0.93 -


4. Arvot
  Matkailullinen tapahtumastrategia pohjautuu arvoihin, jotka ovat osittain yhteiset Hämeenlinnan
  kaupungin kanssa. Toisaalta arvomaailmassa on pyritty huomioimaan vallalla olevat yhteiskunnalliset ja
  matkailulliset trendit, jotka ovat paikallisesti luontevia.

  •   Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys

      −    kaikkia tapahtumatoimijoita kohdellaan yhdenvertaisina

      −    matkailullisten tapahtumien järjestäjiä ohjataan yhteistoimintaan ja verkottumiseen muun
           matkailuelinkeinon kanssa

  •   Luovuus ja rohkeus

      −    etsimme rohkeasti uusia keinoja tapahtumatoiminnan aktivointiin, kuten uusien tapahtumien
           saamiseen

  •   Kestävä kehitys osana kokonaislaatua:

      −    tässä strategiassa kestävä kehitys kattaa taloudellisen kannattavuuden, sosiaalisten ja
           kulttuuristen seikkojen huomioinnin (mm. paikallisen väestön huomioimisen) sekä
           ekologisuuden

                   sosiaalisesta kestävästä kehityksestä on erikseen nostettu esille saavutettavuus

      −    kestävän kehityksen periaate ei sulje pois jo olemassa olevia tapahtumia

      −    kestävä kehitys alaosioineen käsitetään osana kokonaislaatua, kuten myös palveluhenkisyys

  •   Saavutettavuus:

      −    saavutettavuudella ymmärretään tässä ensisijaisesti esteettömyyttä

      −    kaikissa yleisötapahtumissa tulee saavutettavuus huomioida suunnitelmissa ja toteutuksessa.
           Käytännössä tämä tarkoittaa tukeutumista Hämeenlinnan vammaisneuvoston konsultaatioon
           mm. tapahtumien saavutettavuuden suunnittelussa.
12 (40)
                                                                                                - versio 0.93 -


Missä olemme nyt? Nykytilan määrittely
5. Kanta-Häme ja Hämeenlinna matkailualueena
  Tämä strategia ei ota kantaa matkailuun yleisesti. Tapahtumamatkailu nähdään kuitenkin
  mahdollisuutena koko matkailuelinkeinolle Hämeenlinnan seudulla. Matkailuna käsitetään kaikki
  ihmisten liikkuminen tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle joko työn tai vapaa-ajan vieton johdosta.
  Matkailutoimialat ovat matkailulle tyypillisiä toimialoja, kuten

  •   majoituspalvelut,

  •   henkilöliikennepalvelut (tie-, lento-, vesiliikenne ja rautatiet sekä tukitoiminta),

  •   ravitsemispalvelut,

  •   matkatoimisto-, matkanjärjestäjä- ja matkaopaspalvelut,

  •   kulttuuripalvelut,

  •   urheilu- ja virkistyspalvelut,

  •   liikennevälineiden vuokraus ja

  •   sekalaiset palvelut sikäli,

  kun niihin yhdistyy tuo aiemmin määritetty ehto liikkumisesta tavanomaisen elinpiirin ulkopuolella.
  Matkailun merkitys on suuri näillä toimialoilla. Niiden liikevaihto ei kuitenkaan synny pelkästään
  matkailun ansiosta, vaan paikallinen kysyntä voi olla selvästi suurempi, kuten ravintola-alalla.




  Merkittävin rooli matkailulla on majoituspalveluissa. Hämeenlinnan, seudun ja Kanta-Hämeen
  majoitustilastot osoittavat maakunnan majoitusliikkeiden käyttöasteen olevan reilusti alle kansallisen
  keskiarvon (vuonna 2011 majoitusliikkeiden käyttöaste valtakunnallisesti 49,69%, Kanta-Hämeessä
  40,51%, Hämeenlinnan seudulla 39,51% ja Hämeenlinnassa 43,54%).
13 (40)
                                                                                                 - versio 0.93 -


6. Kanta-Häme ja Hämeenlinnan seutu tapahtuma-alueena
  Kanta-Hämettä tulee tarkastella osana Etelä-Suomea ja valtakunnallista väestökeskittymää, joten
  vertailukin tulee tehdä lähimpiin maakuntiin ja etenkin näiden pääkaupunkeihin (Päijät-Häme ja Lahti,
  Pirkanmaa ja Tampere, Varsinais-Suomi ja Turku sekä Uusimaa ja Helsinki – kattaen koko
  pääkaupunkiseudun) seuraavilla kriteereillä, plussat ja miinukset kustakin kohdasta huomioiden:

  •   Sijainti

  •   Tapahtumapaikat

  •   Resurssit ja sitoutuminen

  Kanta-Hämettä tarkasteltaessa on tarkastelun painopiste sijoitettava Hämeenlinnaan maakunnan
  pääkaupunkina ja suurimpana liike-elämän – ja matkailun – keskuksena: suurimman matkailulliset
  hyödyt tapahtumista saadaan keskuksissa. Toisaalta yksittäisistä tapahtumista tulee myös
  heijastusvaikutuksia maakuntaan, etenkin jos tapahtuma ylittää sellaisen kokoluokan, että kaikkea
  majoitusta ei voida hoitaa tapahtumapaikkakunnalla.

  6.1. Kanta-Häme ja Hämeenlinna Suomen tapahtumakartalla: helppo tulla on helppo
       lähteä




      Hämeenlinna sijaitsee Etelä-Suomen keskellä, 75 km Tampereelta, 100 km Helsingistä, 73 km
      Lahdesta ja alle 150 km Turusta. Alueella asuu yhteensä n. 2,9 milj. asukasta (ennuste vuodelle
      2030 on 3,1 milj. asukasta). Liikenteellisesti alueen sijainti on keskeinen tähän väestömäärään: yksi
      valtakunnan päärautateistä kulkee alueen halki, Pietariin pääsee junalla yhdellä vaihdolla,
      Tampere-Helsinki moottoritie kulkee Kanta-Hämeen halki sekä poikittaisyhteydet toimivat.
14 (40)
                                                                                            - versio 0.93 -

Lähimmät kansainväliset lentoasemat sijaitsevat Tampereella ja Helsingissä; näihin nähden
Hämeenlinnan sijainti on jopa parempi, kuin kummankaan yksittäisen kaupungin. Kansainvälisestä
matkailusta – myös tapahtumamatkailusta – puhuttaessa kilometrejä tärkeämpi määre on aikaan
liittyvä, ei etäisyyteen perustuva.

Tapahtumamatkailua tukevia matkailullisia elementtejä ovat mm. rakenteilla oleva Hämeen-
linnakeskus ja tarjolla oleva kylpylämajoitus. Hotellikapasiteettia Hämeenlinnassa on yhteensä 435
huonetta ja 870 vuodepaikkaa, koko Kanta-Hämeessä 1233 hotellihuonetta ja 2584 vuodepaikkaa
(Tilastokeskus 2010; luvut vaihtelevat vuoden sisällä). Toisille tapahtumille tämä kapasiteetti on
riittävä, toisille se on taas sitten liian pieni.

Sijainnin vahvuudet

            •   Hyvä saavutettavuus Suomen sisällä sekä julkisilla että yksityisillä
                liikennevälineillä

            •    Lyhyehkö matka kansainvälisille lentoasemille



+           •

            •
                 Hämeenlinnan tapahtumapaikat suhteellisen lähellä kaupunkikeskustaa

                 Mahdollisuus profiloitua hyvän saavutettavuuden ansiosta Etelä-Suomen
                saavutettavan tapahtumakaupunkina

            •    Isot kasvu- ja opiskelukeskukset alle tunnin matkan päässä

            •    Olemassa olevat pistoraiteet entisille teollisuusalueille mahdollistavat
                tapahtuma-alueen kehittämisen

            •    Hämeenlinnakeskus –kauppakeskuksen tuomat mahdollisuudet



Sijainnin heikkoudet

            •   Onko kannattavampaa järjestää tapahtumia, kokouksia ja kongresseja isommissa
                hyvän saavutettavuuden päässä olevissa isommissa kaupungeissa?

            •    ”Miksi jäädä yöksi, kun kotiinkin pääsee?”



  -         •

            •
                 Ei suoria kansainvälisiä yhteyksiä

                Samankokoinen Etelä-Suomen kaupunki Lahti on paremmin kytköksissä
                pääkaupunkiseutuun

            •    Isoille tapahtumille hotellikapasiteetti – myös halvemman majoituksen osalta –
                riittämätön
15 (40)
                                                                                               - versio 0.93 -


6.2. Hämeen linnaa ja muita paikkoja
    Kokousten ja kongressien osalta – vaikka tämä strategia ei niihin keskitykään – merkittävimmät
    paikat Kanta-Hämeessä ovat mm. hotellit, Vanajanlinna, Verkatehdas, lukuisat kartanot sekä
    maaseutukohteet.

    Muiden tapahtumien osalta tarjolla ovat jäähallit ja muut urheilutilat, Verkatehdas, Hämeen linna,
    Aulanko, Ahvenisto, Evo, Ypäjän Hevosopisto, Eerikkilän Urheiluopisto, Iittalan lasimäki ja
    Tiilaakson alle brändätyt golfkentät. Näistä etenkin liikunnan ympärille rakentuvat tapahtumat
    tarjoavat hyvän kehittymispotentiaalin

    Myös Parolannummi ja siellä toimiva varuskunta alueineen tulee nähdä tulevaisuuden
    potentiaalina: se on suunnattoman iso alue, josta löytyy tapahtumille kävijöitä, tuhansia nuoria
    miehiä ja ainakin kerran vuodessa heidän vanhempansa ja tyttöystävänsä saapuvat paikalle.

    Suuria kaupunkiulkoilmatapahtumia Hämeenlinnassa järjestetään lähinnä Linnanpuistossa ja
    Etelärannan alueella. Haasteen muodostaa se, että Linnanpuistolla on hyvin rajallinen
    yleisökapasiteetti (rakennettu suon päälle) ja Etelärantaa ollaan kaavoittamassa asuinalueeksi.
    Vanhat tehdaskiinteistöt mahdollistavat uusien tapahtumapaikkojen synnyn ja tässä suhteessa
    Kantolan alue tarjoaa tulevaisuuden mahdollisuuden.

    Koko alueen tapahtumamatkailun kehittämisessä kannattaa hyödyntää vesistöjen läheisyys ja
    tämän luomat mahdollisuudet.

    Tapahtumapaikkojen vahvuudet

                 •   Ainutlaatuinen kirjo erilaisia tapahtumapaikkoja isoille kokouksille ja
                     keskikokoisille kongresseille

                 •   Useita historiallisia linna- ja kartanokohteita kokouskäyttöön



    +            •


                 •
                      Urheilun suorituspaikat mahdollistavat kansallisten suurtapahtumien
                     järjestämisen ja osin myös kansainväliset suurtapahtumat/arvokilpailut

                      Kantolan alue toteutuessaan mahdollistaa todellisten viihteen suurtapahtumien
                     järjestämisen

                 •   Golfkenttien keskittymä ainutlaatuista koko Suomessa



    Tapahtumapaikkojen heikkoudet

                 •   Hämeenlinna ei ole saavuttanut vakiintunutta asemaa kokous- ja
                     kongressikaupunkina – kuten Helsinki, Tampere, Turku ja osin myös Lahti ovat
                     tehneet

                 •   Kansainvälisiin tapahtumiin lentoasemakaupungeilla etulyöntiasema
                     (Hämeenlinnan kohdalla vain mielikuvallinen)

                 •   Tietoa tapahtumapaikoista ei helposti saatavilla
16 (40)
                                                                                               - versio 0.93 -


                 •   Julkinen liikenne ei saavuta kaikkia tapahtumapaikkoja




      -
                 •    Hämeen linnan mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty täysimääräisesti

                 •   osa urheilupaikoista auttamattomasti vanhentuneita




6.3. Tapahtumajärjestämisen resurssit ja sitoutuminen
    Tämä kohta on hyvin riippuvainen menneestä matkailun ja tapahtumatoiminnan organisoinnista.
    Näin ollen siinä vaikuttaa suuresti olemassa olevien rakenteiden tila, jota on käsitelty jo aiemmin.

    Tapahtumatoiminnan resurssien ja sitoutumisen osalta tarkastelua ei voida tehdä ilman vertailua
    tärkeimpiin kilpailijoihin, jotka ovat jo aiemmin mainitut Tampere, Helsinki, Turku ja Lahti maa- ja
    seutukuntineen.

    Resurssit ja sitoutuminen – vahvuudet

                 •   Panostukset Häme brändiin ja maakunnan laajuinen yhteistyö

                 •    Tahtotila HämeEvent –yksikön synnyttämiseksi




    +
                 •    Kaupunkien ja kuntien kulttuuriavustukset erityisesti pysyville tapahtumille

                 •    Matkailun ja tapahtumien kehityspalvelut saman katon alla tulevaisuudessa

                 •    Toteutuessaan Kantolan tapahtuma-alue on suuruusluokaltaan ja
                     saavutettavuudeltaan ainutlaatuinen Etelä-Suomessa

                 •   Tapahtumien hankintaan myös rahallisia resursseja, mm. kh:n varamäärärahoista
                     Hämeenlinnassa



    Resurssit ja sitoutuminen – heikkoudet

                 •   Turku – Lahti, Helsinki – Tampere neliön keskellä kilpailutilanne tapahtumien
                     hankinnassa

                 •    Helsingissä tapahtumayksikkö on aloittanut 2008, Tampereella



      -          •

                 •
                     tapahtumatoimisto 2011. Molemmat on resursoitu vahvasti ja ilman
                     tulorahoitusvelvoitetta.

                      Tampereen, Turun ja Helsingin mittakaavaedut

                     Hämeessä ei vakiintuneita käytäntöjä eikä pysyvää rahoitusta tapahtumien
                     houkutteluun vrt. Tampereen erillisbudjetointi, Helsingin 10-vuotissuunnitelma ja
17 (40)
                                                                                           - versio 0.93 -


                 Turun henkilö- ja raharesurssit

             •   Onko tahtoa nostaa tapahtumien hankinta strategisessa tasolla riittävän
                 korkealle

             •    Maakunnan laajuinen yhteistyö tapahtumien kehittämisessä ja hankkimisessa
                 (kaupungit ja kunnat, liitto, ELY-keskus)



Joissakin puheenvuoroissa on toivottu maakuntaan profiloivia suurtapahtumia, mallia Porin Jazz,
Seinäjoen Tangomarkkinat, Ilosaari Rock jne. Näiden tapahtumien osalta huomioitava ainakin
seuraavaa:

•   mm. edellä mainitut tapahtumat ovat kasvaneet nykyiseen kokoonsa ajan kanssa, ja ne
    kehittyvät pääsääntöisesti paikallisista tapahtumista, joiden taustalla on alun perin voimakas
    talkoohenki

     → tuettava ensisijaisesti paikallisten tapahtumien kehittymistä ja profiloitumista
       omalaatuisina, persoonallisina tapahtumina, jotka voivat kasvaa kansallisiksi tai jopa
       kansainvälisesti merkittäviksi tapahtumiksi

     → tuki jaksamiseen, verkostoitumiseen ja kehitykseen

•   mitä suuremmista tapahtumista puhutaan, sen suuremmat ovat taloudelliset riskit: esim. 2011
    Pori Jazzin budjetti oli noin 5m€ ja tapahtuma olisi tehnyt tappiota ilman yksittäisen, Elton
    Johnin konsertin onnistumista. Myös Pori Jazz on aikanaan – 46 vuotta sitten – alkanut
    paikallisesti vapaaehtoisvoimin pyörineestä tapahtumasta.

•   ulkoilmatapahtumiin liittyy aina sääriski

•   konsertit ovat kilpailtu sarka: ainoat todella varmat ovat todella suuret ulkoilmatapahtumat
    (kuten Madonna) – ja todella pienet sisätilatapahtumat.

Johtopäätöksenä tästä voidaan vetää, mikäli suurtapahtumia halutaan, tulee niiden
synnyttämiseen löytyä myös riittäviä julkisia resursseja; tässä tulee eteen myös se kysymys,
kuuluvatko tällaiset tapahtumat julkisvallan ensisijaisiin tehtäviin (esim. jos järjestäjä olisi
maakunnallinen tapahtumaorganisaatio; tosin on muistettava, että hyvin monia suomalaisten
tapahtumien ydinrahoitus tulee julkisesta rahoituksesta)
18 (40)
                                                                                                                              - versio 0.93 -


6.4. Hämeenlinnan tapahtumien vuosikello
   Hämeenlinnan matkailullisista tapahtumista laadittiin 2011 vuosikello:



                        Tapahtumien vuosikello – Hämeenlinna 2011
                                       (49) Tuomaan markkinat
                                  (48)Wetterhoffin Korttelijoulu
                                                                                             Tapahtuman nimen edessä            Tammikuu
                                                                                             suluissa viikko, jolloin
                                                                                             tapahtuma järjestetään.            Helmikuu
                                                                                             Tekstin väri:                      Maaliskuu
                                                                                             Uusi tapahtuma
                                                                                             Alueellinen tapahtuma              Huhtikuu
                                                                                             Kertaluontoinen tapahtuma
                 (41) Hämeenlinnan                                                                                              Toukokuu
                 Taikaviikko – UUSI!
            (39) Radalle.COM Finals
                                                                                                                                Kesäkuu
                                                                                                                                Heinäkuu
                 (37) Kalamarkkinat                                                          (14) Kalamarkkinat
                                                                                                                                Elokuu
           (34-36) Art Häme – UUSI!
                                                                                                                                Syyskuu
                                                                                                                                Lokakuu
     (31-32) Fredrikan kulttuurikesä UUSI!                                              Rakenna – Sisusta – Asu –messut
                                                        (26) AmyRock
                            (32) Elomessut
                                                         Radalle.COM
                                                                                        Vanajalinna Ralli                       Marraskuu
             (32) Radalle.COM –Suolenkki                                                Radalle.COM
                                                             LinnaJazz
         (33) Hämeen Keskiaikamarkkinat                                                 Cumulus-turnaus                         Joulukuu
                  (33) Historic Grand Race Salibandy-tapahtuma UUSI!                    Tomaatteja! Tomaatteja! Stand Up -festivaali
                (34) Kirjan aika –festivaali           WanajaFestival
                         (34) Aulanko CUp                (30) Hippalot   Nice Run Hml




            10.1.2012                                                                                                                     1




   Nykyisen vuosikellon perusteella voidaan todeta, että kaupungin matkailullinen tapahtumatarjonta
   ei ole kovin vahvaa ja on keskittynyt merkittävästi loppukesään ja vaatii monipuolistamista.
   Yleisestikin voidaan todeta, että vapaa-ajanmatkailun rooli Hämeenlinnassa on heikko, vaikka
   kaupungin historia vapaa-ajanmatkailussa on vahva etenkin Aulangon johdosta. Nykyinen heikkous
   näkyy esimerkiksi siinä, että useat tapahtumajärjestäjät eivät näe itseään matkailutoimijoina ja
   toisaalta sillä, että osa kaupungin hotelleista pitää ovensa kiinni mm. joulun välipäivinä, joka
   kuitenkin on yksi mahdollinen vapaa-ajan matkailun sesonkiajankohta.
19 (40)
                                                                                             - versio 0.93 -


7. Hämeenlinnan seudun tapahtumakentän SWOT

                                                   HEIKKOUDET
        VAHVUUDET
                                                   •       ei omaa lentokenttää
        •   sijainti ja hyvät kulkuyhteydet
                                                   •       alueen julkinen liikenne
        •   alueen historia ja keskiaikateema
                                                   •       hotellikapasiteetin riittämättömyys
        •   kaunis luonto ja vesistöt
                                                           isoille tapahtumille
        •   sopivankokoinen logistisesti ja
                                                   •       edullisemman majoituksen
            toiminnallisesti
                                                           puuttuminen
        •   vahvat brändit: Hämeen linna,
                                                   •       rohkeuden puute uusille avauksille ja
            Aulanko, Verkatehdas, Wetterhoff
                                                           yhteistyölle
            ja Vanajanlinna
                                                   •       ammattimaisen tuottamisosaamisen
        •   halu kehittyä ja tukea
                                                           puute
            tapahtumakenttää
                                                   •       tapahtumat painottuvat
        •   tapahtumapaikat lähellä keskustaa
                                                           voimakkaasti kesään ja
        •   maakunnallinen liikuntaosaaminen
                                                           talvikuukaudet ovat hiljaista aikaa
            kärkituotteina: golf, hevosmatkailu
                                                   •       profiilitapahtuman puute:
            ja jalkapallo
                                                           Hämeenlinnaa ei tunneta
                                                           tapahtumakaupunkina - eikä
                                                           tapahtumia yhdistetä
                                                           Hämeenlinnaan
                                                   •       hallintokaupungin imago


        MAHDOLLISUUDET                                 UHAT

        •   potentiaalia kehittyä                      •     ”läpiajo” kaupunki
        •   vetovoiman lisääminen                      •     yhteistyön pysähtyminen
            maankäytön suunnittelulla,                 •     yhteismarkkinoinnin
            kaavoituksella ja tonttipolitiikalla             hiipuminen
        •   uudet tapahtuma-alueet: Kantola,           •     Helsingin ja Tampereen
            Laivaranta ja Sarionranta                        vetovoima
        •   keskustan elinvoiman tukeminen             •     velkaantuminen, lama
        •   uusi monitoimihalli                        •     väestöpohjan eläköityminen ja
        •   majoitusmuotojen                                 palvelujen keskittyminen
            monipuolistuminen                                senioreille
        •   yhteinen teema
        •   vesimatkailu
        •   keskiaikateeman hyödyntäminen
            laajemmin
        •   iso tapahtuma
        •   lähimatkailun kasvaminen
        •   Hämeen linnan monipuolisempi
            hyödyntäminen
20 (40)
                                                                                                   - versio 0.93 -


8. Kilpailija-analyysi
   Hämeenlinnan seudun ympärillä reilun sadan kilometrin säteellä on useita väkiluvultaan yli 100 000
   asukkaan kaupunkeja. Näistä neljä valittiin kilpailija-analyysitarkasteluun: Helsinki, Lahti, Tampere ja
   Turku. Tässä kappaleessa esitellään kunkin kaupungin nykyhetken tilanne tapahtumatoimiston tai sen
   luonteisen toiminnan osalta. Kaupunkien mallit eivät ole keskenään vertailukelpoisia, mutta antavat
   kuvan erilaisista ratkaisuista ja painotuksista.



   8.1. Kilpailija-analyysi: Helsinki
       Helsingin kaupungilla tapahtumat nousivat keskiöön vuonna 2007 kaupungin elinkeinostrategiassa
       sekä Helsingissä järjestettävän Euroviisu-kilpailun myötä. Elinkeinostrategia linjasi tapahtumat
       vetovoimaisen kaupunkiympäristön kulmakiveksi ja Euroviisut merkittävänä suurtapahtumana
       nosti muun muassa esiin teeman, miten tapahtumilla voidaan muokata kaupunkikuvaa, kehittää
       kaupungin vetovoimaisuutta ja matkailua. Nykyisessä kaupungin strategiaohjelmassa 2009-2012
       tapahtumat nostetaan laajasti esiin.

       Helsingin kaupungin tapahtumayksikkö perustettiin vuonna 2008 elinkeinopalvelujen alle, jonne
       on sijoitettu myös elinkeinokehitysyksikkö, matkailu- ja kongressitoimisto sekä YritysHelsinki -
       yksikkö. Tapahtumatoimiston suuntalinjojen ja kaupungin virastojen sekä liikelaitosten
       poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämiseksi kaupunginjohtaja perusti tapahtumatyöryhmän.
       Työryhmä koostuu talous- ja suunnittelukeskuksen, hallintokeskuksen, liikuntaviraston,
       kiinteistöviraston, rakennusviraston, ympäristökeskuksen sekä kulttuuriasiankeskuksen päättäjistä.
       Tapahtumatyöryhmällä ei ole päätäntävaltaa vaan työryhmä toimii tapahtumayksikön työkaluna.

       Tapahtumayksikön budjetti on 3,2 miljoonaa euroa ja yksikössä työskentelee yhteensä 10
       henkilöä. Palvelu on tapahtumajärjestäjille maksutonta ja suunnitteilla ei ole maksullisia palveluja.
       Tapahtumien hankintaan on käytössä henkilöresursseja sekä paikallistuntemusta. Rahallista tukea
       annetaan vain yhteistyössä toteuttaviin yhteistapahtumiin ja näissäkin kohdennetusti esimerkiksi
       siisteyteen ja turvallisuuteen. Suoraa rahallista tukea tapahtumille myönnetään
       kulttuurikeskuksesta ja liikuntavirastosta normaalin avustuskäytännön mukaisesti. Myös Helsingin
       kaupunginhallitus tekee päätöksiä kertaluonteisten suurtapahtumien hakemisesta.

       Helsinki on ollut tähän saakka merkittävin massaulkoilmakonserttien (yli 25 000 katsojaa)
       järjestämispaikka, jonka vaihtoehtoina ovat olleet lähinnä Tampereen Ratina ja Porin Kirjurinluoto.
       Helsingin asema on kuitenkin muuttumassa johtuen pääkaupunkiseudun voimakkaasta kasvusta,
       minkä vuoksi monet tapahtumapaikat (mm. Jätkäsaari ja Kalasatama) ovat poistuneet käytöstä.

       Tapahtumayksikölle on määritelty seuraavat tehtävät:

       •    Kaupungin omien tapahtumien järjestäminen kotimaassa ja ulkomailla

       •    Tapahtumajärjestäjille suunnattujen palveluiden kehittäminen

       •    Kumppanuuden tiivistäminen kaupungin eri virastojen, viranomaisten ja tapahtumien välillä:

            −   Kaupungin ulkoalueilla yksi yhteinen varausjärjestelmä

            −   Tapahtumaluvat löytyvät keskitetysti verkosta
21 (40)
                                                                                              - versio 0.93 -


    •   Kansainvälisten suurtapahtumien hakeminen Helsinkiin

        −   Kartoittaa haettavat tapahtumat 10+ vuoden aikajänteellä

        −   Laatia malli suurtapahtuman hakuprosessista (2011-2012)

    •   Luoda järjestelmä tapahtumien taloudellisten ja muiden vaikutusten seurannalle

    Esimerkki Helsingin kaupunginhallituksen tapahtumahakupäätöksestä:

    Kaupunginhallitus päätti hakea MTV Europe Music Awards -tapahtumaa vuodelle 2012 tai 2013.
    Tapahtuman tuotantobudjetti on keskimäärin 10–15 miljoonaa euroa, josta noin puolet käytetään
    paikallisten palveluiden ostoon. MTV edellyttää isäntäkaupungilta järjestelyihin osoitettavaa
    rahallista panostusta, joka aiempien tapahtumien perusteella on Helsingin hakemuksessa
    määritetty 1,5 miljoonaksi euroksi. Ministeriöistä OKM ja TEM ovat valmiita tukemaan EMA:n
    järjestämistä 750 000 eurolla. Helsingin kaupungin panostuksen arvoksi tulee samoin 750 000
    euroa. Mikäli Helsinki saa EMA:n, kaupunki ei myönnä järjestelyihin suoraa rahallista avustusta,
    vaan järjestää tapahtumalle palveluita ja markkinointitoimenpiteitä edellä mainitun panostuksen
    arvoisesti. Palveluita ovat mm. paikallinen koordinointi, paikallinen markkinointi ja näkyvyys,
    vastaanotto, tilaisuuden jatkojuhlat, turvallisuuspalvelut sekä kuljetuspalvelut.



8.2. Kilpailija-analyysi: Lahti
    Lahden kaupunkistrategiassa 2025 (päivitetty 2011) tapahtumat nostetaan esille: ”Kehitetään
    alueen vetovoimaa vahvistavia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin
    liittyvää yritystoimintaa.” Tapahtumien osalta strategia painottaa isoja, kansainvälistä huomiota
    saavia tapahtumia sekä toimintaa, joka rakentuu valittujen strategisten kärkien (ympäristö,
    muotoilu ja käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta) ympärille. Myös Päijät-Hämeen liiton
    maakuntaohjelmassa tapahtumamatkailua käsitellään mahdollisuutena.

    Lahdessa työ tapahtumayksikön perustamiseksi on muotoutumisvaiheessa. Tapahtumatoiminnan
    edistämiseksi Lahdessa on aloitettu tapahtumayksikön käynnistämishanke, joka toteutetaan
    aikavälillä 1.1.2011–31.12.2013. Hankkeen rahoittajat ovat Päijät-Hämeen liitto ja Euroopan
    aluekehitysrahasto, Lahden kaupungin ja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy Lakesin rahoittama
    IDEAL- yhteishanke, jota hallinnoi Lahden kaupungin Sivistystoimi. Tapahtumayksikön
    kokonaisbudjetti kolmelle vuodelle on 375 000 €. Rahoitus jakaantuu seuraavasti: EAKR + valtio 70
    %, Kuntarahoitus (Lakes) 24 % ja Kuntarahoitus (Lahti) 6 %.

    Tapahtumayksikkö -hankkeessa taustoitetaan ja perustetaan Lahden alueen tapahtumatoimisto,
    joka tarjoaa tapahtumajärjestäjille kehitysapua ja palvelua sekä kaupungin/alueen päättäjille
    uusien tapahtumien hakuun ja tapahtumien kumppanuuteen/rahoitukseen liittyvää koordinointi-
    ja arviointiapua. Tavoitteena on synnyttää toiminnallinen yhteistyöverkosto ja kansallisesti sekä
    kansainvälisesti ainutlaatuinen palvelukonsepti ja muita alueita elämyksellisempi viitekehys
    (Design for all -näkökulma), helpottaa tapahtumajärjestäjien ja matkailualan toimijoiden työtä
    sekä ottaa palvelumuotoilu- ja tapahtumajärjestäminen mukaan alueen innovaatioympäristöön.
22 (40)
                                                                                        - versio 0.93 -


Tapahtumatoimiston tehtävät:

•   Palvelumallien kehittäminen ja konseptointi:

    −   ”Yhden luukun” palvelumallin luominen

    −   IDEAL –palvelumallin luominen, pilotointi ja vakiinnuttaminen

    −   Palvelumuotoilun menetelmien soveltaminen tapahtumatuotantoon

    −   Virkamies- ja elinkeinoyhteistyömallin luominen

    −   Palveluvalikoiman ja palvelulupausmallin luominen

    −   Kaupungin/kunnan tapahtumakumppanuuden arviointimallin luominen

                Tapahtumat lähtökohtaisesti samalle viivalle kaupungin omien intressien pohjalta

                Pisteytyksen tuloksena on suositus päätöksentekijöille kullekin tapahtumalle
                sopivasta kaupungin tuesta

                Malli huomioi erityisesti tapahtuman talous-, imago- ja ympäristövaikutukset

    −   Tapahtumien vaikuttavuuden mittaamisen mallinnus

    −   Yhteiskuntavastuumallin luominen

    −   Uudet tapahtumakonseptit

    −   Promootioapumallinnus

    −   Uusien tapahtumien hakemisen mallinnus

    −   Tapahtumayksikön jatkon ja rahoitusmallin luominen

    −   Tapahtumien alueellinen ja kansallinen vuosikello -ajattelumallin luominen

•   Yhteistyön kehittäminen ja koordinointi:

    −   Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhteistyön alustus, käyttöönotto ja vakiinnuttaminen

    −   Yhteistyöseminaarit ja workshopit, aamukahvitilaisuudet ja benchmarking-matkat

    −   Alueen muotoilu- ja ympäristöteknologiaosaaminen näkyväksi osaksi alueen tapahtumia

•   Sähköiset palvelut:

    −   Toimijarekistereiden keruu ja kuvaus (Live)

    −   Tapahtumajärjestämisen sähköinen opas Lahden seudulle

    −   Tapahtumatilojen varausjärjestelmä ja yhteinen hinnoittelumalli
23 (40)
                                                                                           - versio 0.93 -


    Esimerkki tapahtumapalvelukonsepti hankkeesta: IDEAL 2017

    IDEAL 2017-hankkeen tavoitteena on Lahden ja Lahden seudun vetovoimaisuuden lisääminen
    IDEAL –palvelukonseptin avulla, jossa tapahtumajärjestäminen, muotoilu, puuosaaminen ja
    kulttuuriverkosto yhdistetään yhdeksi palveluksi. Näin saadaan aikaan elämyksellisempi ja
    kilpailukykyisempi alusta tapahtumajärjestämiselle. Tavoitteena on houkutella alueelle uusia
    tapahtumia, matkailijoita ja luovan alan toimijoita. Hanke on Lahden kaupungin Sivistystoimen
    alaisen muotoiluhankkeen ja Lakesin alaisen Tapahtumayksikön muodostama yhteishanke, jonka
    päähallinnoija on Lahden kaupungin Sivistystoimi. Toimenpiteinä ovat tapahtumajärjestämisen
    kehittäminen käyttäjäystävällisemmäksi palvelumuotoilun avulla ja kulttuuriverkoston
    tehokkaampi hyödyntäminen osana tapahtumajärjestämistä. IDEAL –hankkeen kokonaisbudjetti
    kolmelle vuodelle on 897 500 €.



8.3. Kilpailija-analyysi: Tampere




    Tampereen kaupungin strategisessa hankkeessa, Luovassa Tampere -ohjelmassa, aloitettiin
    laajamittainen panostus tapahtumatoiminnan kehittämiseen vuonna 2006. Seuraavana vuonna
    2007 Tampereen kaupungilla aloitti sisäinen suurtapahtumatyöryhmä, joka koordinoi
    suurtapahtumien hankintaa. Pirkanmaan liiton aloitteesta alueelle luotiin matkailun, tapahtumien
    ja luovien alojen yhteinen elämysstrategia vuonna 2009. Vuonna 2011 perustettiin
    tapahtumatoimisto tukemaan kongressihankintaan, matkailun edistämiseen ja messutoimintaan
    keskittyviä yhtiöitä. Tapahtumien hankinta ja kehittäminen löytyvät sekä Tampereen kaupungin
    että maakunnan strategioista ja että mm. Tampereen kauppakamari vastaa strategioiden
    etenemisen seurannasta. Tavoitteena on laaja ympärivuotinen tapahtumakirjo ja aktiivinen
    tapahtumien houkuttelu.

    Tapahtumatoimiston budjetti on 200 000 euroa ja toimistossa työskentelee kaksi henkilöä:
    projektijohtaja ja vastaava tuottaja.
24 (40)
                                                                                               - versio 0.93 -


    Tapahtumatoimistolle on määritelty seuraavat tehtävät:

    •   Tapahtumien hankinta: Tapahtumatoimisto tukee Tampereella järjestettävien tapahtumien
        toteutusta, koordinoi kaupungin sisäistä toimintaa ja osallistuu kansallisten ja kansainvälisten
        arvokilpailujen ja tapahtumien hakuprosesseihin. Painopiste on kulttuurin ja liikunnan
        suurtapahtumissa.

    •   Tampereen omien tapahtumien koordinointi

    •   Tapahtumajärjestäjän tukeminen: Toimisto toimii myös tietopankkina erilaisten tapahtumien
        järjestäjille ja opastaa tapahtumajärjestäjiä muun muassa lupa-asioissa.

    •   Vuosikalenteri

    •   Muut tehtävät tarkentuvat toiminnan myötä

    Tapahtumatoimiston palvelut ovat maksuttomia, joskin suunnitteilla on myös maksullisia
    palveluja. Tapahtumien hankintaan käytössä henkilöresurssien lisäksi rahaa, vuosittain 100 000-
    500 000 euroa. Kaupunginhallituksen päätöksellä avustusta voidaan myöntää 20 000-60 000€ per
    tapahtuma. Erikseen ovat suurtapahtumat, kuten olympiapäivät (budjetti 2 MEUR), Creativity
    World Forum (yli 500 000 €), Metropolis yli 500 000 €), joille myönnettävä tuki on korkeampi.
    Kaupunginhallituksen tuen lisäksi liikuntapalveluilla on käytettävissä projektirahaa ja
    kulttuuritoimella sekä tilaajalla kulttuuritapahtumien pysyvät ja vuosittaiset avustukset.

    Esimerkki yhteistyöstä: Luovan Tampereen, Pirkanmaan liiton ja pirkanmaalaisten kuntien tuella
    käynnistettiin Pirkanmaan Festivaalien (PirFest ry) toiminta, josta syntyi yli 30 pirkanmaalaisen
    festivaalin yhteenliittymä. Toiminta käynnistettiin hankkeina (kaksi kappaletta), joiden yhteisarvo
    on noin 500 000. Näillä toteutettiin mm.:

    •   Festivaalien kävijäkyselyt

    •   Festivaalien ympäristösuunnitelmat

    •   Festivaalien yhteinen markkinointi

    •   Resurssi- ja kalustopankki

    •   Festivaalien muu yhteinen kehittäminen



8.4. Kilpailija-analyysi: Turku
    Turussa tapahtumat ovat osana kaupungin vuonna 2009–2012 strategista toimeenpano-ohjelmaa.
    Turku-sopimuksen kuuluu ”Osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelma 2009-2013”, jonka yhtenä
    painopisteenä matkailu ja kulttuuripääkaupunki. Näissä kohdissa tapahtumamatkailu sekä
    elämystuotannon osaaminen on nostettu esiin. Myös tapahtumien lupaprosessien kriittiset
    palvelupolut nostetaan tavoitteena esiin.

    Turussa ei ole perustettu tapahtumiin keskittyvää tapahtumatoimistoa. Kaupungin roolia
    tapahtumakoordinoinnissa ollaan kuitenkin parhaillaan suunnittelemassa. Tällä hetkellä
25 (40)
                                                                                          - versio 0.93 -

tapahtumajärjestäjiä avustavia tahoja ovat kaupungin keskushallinnon Strategia ja viestintä -
yksikkö sekä matkailu- ja kongressitoimisto Turku Touring.

Turun kaupungin keskushallinnon strategia ja viestintä -yksikön kansainväliset asiat osastolla on
kolme henkilö, jotka vastaavat kaupungin tapahtumapalveluista. Tapahtumapalvelut tuottavat
kaupungissa järjestettäviä suurtapahtumia sekä erityyppisiä vuosittain toistuvia tilaisuuksia.
Tapahtumapalvelut myös neuvovat tapahtumajärjestäjiä kaupungin lupa-asioissa, yhteistyö- ja
muissa toimintaperiaatteissa.

Strategia ja viestintä -yksikön tehtävät tapahtumakentällä:

•   Järjestää kaupungin omia vuosittain toistuvia tapahtumia ja tukea ulkopuolelta tulevia
    tapahtumia. Budjetti tapahtumien järjestämisen on noin 500 000 €

•   Tapahtumien konsultointi ja koordinointiapu

•   Yhteistyön kehittäminen eri hallintokuntien välillä: yhteistyötä on alettu tehdä
    suurtapahtumien saralla ja taustalla on positiivisia kokemuksia mm. kulttuuripääkaupunki
    vuoden osalta.

Turku Touring Oy on maakunnan kattava alueellinen matkailun markkinointi- ja
myyntiorganisaatio, joka perustettiin vuonna 1998. Henkilökuntaa yhtiössä yhteensä 26, joista
vaihtelevasti 3-5 henkilöä toimivat tapahtumien parissa. Yhtiön toiminta rahoitetaan 60 %
kaupungin budjetista ja loput omalla liiketoiminnalla.

Turku Touringin tehtävät tapahtumakentällä (tarjoavat pääosin palvelujaan kongressitoimijoille,
mutta myös tapahtumille)

•   keskitetty majoitusvaraus

•   oheisohjelmapalvelut

•   myynti

•   verkkokauppa: Turku card ja matkapaketit

•   tapahtumakalenteri

•   asiakaspalvelu

•   kierrätys mahdollisissa tapahtumapaikoissa

Turku Touring Oy:n kongressipalvelut ovat tietyin kriteerein maksuttomia järjestäjälle, mutta
tarjoavat myös maksullista palvelua. Organisaatio on mukana Turun suurtapahtumien
hakuprosessissa ja tekevät tässä yhteistyötä kaupungin keskushallinnon kanssa. Varsinaista
suunnitelmaa suurtapahtumien houkutteluun ei ole. Turku Touring Oy on panostanut
huomattavasti nettisivuihin sekä sosiaaliseen mediaan ja verkkokaupan myynti on kasvanut
tasaisesti.
26 (40)
                                                                                                    - versio 0.93 -


Mihin haluamme päästä? Visiomme
9. Visio 2016 – kuva haluamastamme tulevaisuudesta
  Visio käsitetään tässä strategiassa tavoitteeksi, johon tähdätään. Tämän matkailullisen
  tapahtumastrategian visio on, että vuonna 2016



   ”Hämeenlinnan seutu on yksi Etelä-Suomen johtavista kansallisten tapahtumien järjestämisalueista,

                                    jossa on tapahtumia vuoden ympäri ja

          jonka tapahtumia leimaavat jatkuvuus, kestävän kehityksen periaatteet ja korkea laatu.”



  Hämeenlinnan seudulla sisältää tässä Hämeenlinnan kaupungin, Hattula ja Janakkalan kunnat. Etelä-
  Suomella käsitetään puolestaan Hämeenlinnasta noin 120 säteellä oleva alue, jota asuttaa 2,7
  miljoonaa ihmistä.

  Kansallisilla tapahtumilla käsitetään tapahtumia, joiden vaikutusalue on koko Suomi, kuten SM-
  kilpailuja. Kuvaavaa on, että nämä tapahtumat herättävät mielenkiintoa ja niihin tulee osallistujia
  eripuolilta maata. Kansallisuus ei sulje pois kansainvälisiä osallistujia ja mielenkiintoa, mutta enemmistö
  osallistujista on suomalaisia.

  Visiossa puhutaan myös kestävästä kehityksestä, joka käsitellään arvoissa. Tämän arvon merkitys on
  kasvussa laajemman arvomaailmojen muutoksen kautta, joka heijastuu nykyisin myös matkailuun mm.
  sitä kautta, että tapahtumajärjestäjät vaativat entistä useammin hiilijalanjäljen mitattavuutta ja muita
  vastaavia toimenpiteitä kohdealueilta. Kestävässä kehityksessä haluamme myös korostaa liikkumisen
  minimointia, joka kansallisessa mitattavuudessa puoltaa Hämeenlinnaa.

  Korkean laadun mittari tulee puolestaan arvojen noudattamisesta, ja mitattavuus taas tulee eri
  asiakasryhmien asiakastyytyväisyyden kautta.

  Tähän visioon on voimakkaasti vaikuttaneet mm. seuraavat, aiemmin tässä strategiassa mainitut seikat:

  •   majoitusliikkeiden valtakunnallista alhaisempi käyttöaste:

      −    nopea korjausliike vaatii reagointia sillä sektorilla, joka tuottaa nopeimman tuloksen, eli
           massatapahtumissa.

      −    lisäksi tähän visioon sisältyy oletus ja ajatus siitä, että Kanta-Hämeen menestys matkailullisten
           tapahtumien saralla pohjautuu Hämeenlinnan menestykseen, ja että Hämeenlinnan
           tapahtumat säteilevät matkailullista toimintaa muuallekin maakuntaan

  •   muuttuva toimintaympäristö massaulkoilmatilaisuuksien kentässä mahdollistaa tämän vision
      kohtuullisella ponnistelulla

      −    tämän toteutuminen edellyttää isoille, yli 25 000 osallistujan tapahtumapaikan toteutumista
           (Kantola)
27 (40)
                                                                                            - versio 0.93 -


•   tapahtumien vuosikellon tasaaminen ympärivuotiseksi

    −   Hämeenlinnassa on vähintään yksi matkailullinen tapahtuma vuoden jokaisena kuukautena

Tämä visio siis sisältää myös mitattavan tavoitteen: 2016 Hämeenlinnan seudun majoitusliikkeiden
käyttöasteen tulee olla yli kansallisen keskiarvon. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää
Hämeenlinnan seudun nykyisten matkailullisten tapahtumien elinvoimaisuuden säilymistä sekä uusien
avauksien löytämistä.

Määrittämällä visioon sanan kansallinen pystymme korjaamaan tilastoinnista pois kansainväliset
massatapahtumat, kuten jääkiekon MM-kisat ja suuret kongressit, joita Hämeeseen ei ole realistista
tavoitella jo tapahtumainfrastruktuurista (ml. majoituskapasiteetti) johtuen.
28 (40)
                                                                                                       - versio 0.93 -


Miten pääsemme sinne? Keskeiset strategiset toimenpiteet vision
toteuttamiseksi
Vision toteuttaminen on haasteellinen. Keskeiset toimenpiteet vision toteuttamiseksi voidaan jakaa kolmen
pääluokkaan:

•   toiminnan organisoiminen
•   toiminnallisten perusteiden luominen ja suunnitelmallisen toiminnan käynnistäminen
•   kärkiteemoihin keskittyminen
•   tapahtumainfrastruktuurin kehittäminen

Toimenpidevalinnat pohjaavat aiemmin tässä strategiassa esitettyihin havaintoihin, jotka taas pohjaavat
tehtyihin haastatteluihin sekä 3.11.2011 pidetyn seminaarin strategiatyöpajojen tuloksiin (LIITE).



10.            Toiminnallisten perusteiden luominen ja käynnistäminen

    10.1.      Perustiedon kerääminen ja tapahtumien vaikuttavuuden tutkiminen
         Tapahtumamatkailusta ei ole olemassa tutkittua tietoa. Koska haluamme pohjata päätökset ja
         toimenpiteet faktoihin, ja haluamme tietää tapahtumamatkailun todellisen tilanteen
         Hämeenlinnassa ja minkälaiset vaikutukset sillä on myös laajemmin yhteiskunnallisesti katsottuna,
         tarvitsemme asiasta tutkittua tietoa. Tästä syystä alueella tulee aloittaa säännöllinen tiedon
         kerääminen, jotta jatkossa on mahdollista kuvata Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen asemaa
         Suomen matkailukentässä oikein ja avoimesti, hahmottaa matkailun ja tapahtumien todellinen
         vaikutus alueen imagoon ja aluetalouteen.

Toimenpide-ehdotukset:                                            Vastuutaho:               Aikataulu:

•   alueella toteutetaan jatkossa säännöllisesti tapahtumien      Kehittämiskeskus Oy       2012-2014
    kävijätutkimuksia, joilla pyritään saamaan selville           Häme / matkailu
    tapahtumien todelliset aluetaloudelliset ja imagolliset       (HämeEvent)
    vaikutukset

•   matkailun ja tapahtumien tilastoja aletaan kerätä             Kehittämiskeskus Oy       per heti
    järjestelmällisesti ja ne julkaistaan jatkossa internetissä   Häme / matkailu
    sekä tilastoista pidetään säännölliset
    tiedotustilaisuudet.



    10.2.   Tapahtumien tukeminen: olemassa olevien tapahtumien toimintaedellytysten
        parantaminen ja uusien tapahtumien hankkiminen
         Yksi oleellinen linjaus liittyy siihen, miten tapahtumia ja tapahtumahankintaa tuetaan erilaisilla
         resursseilla ja myös taloudellisesti – vai tuetaanko lainkaan – ja millä periaatteilla. Nämä linjaukset
         olisi hyvä viedä aikaisemmin todetun mukaisesti sekä maakunta- että kuntatasolla oleellisiin
         strategioihin. Ainakin seuraavat asiat tulee linjata tämän strategian hyväksymisen yhteydessä:
29 (40)
                                                                                                   - versio 0.93 -


        •   perustettava tapahtumayksikkö toimii lausunnon antajana, mikäli jotakin tapahtumaa aiotaan
            tukea kaupungin toimesta matkailullisin perustein

        •   kaupunki nimeää syntyvän tapahtumayksikön vastuulliseksi tahoksi koordinoimaan
            kaupungissa järjestettäviä massaulkoilmatapahtumia

        •   kaupunki edellyttää kaupungissa järjestettävien tapahtumien sitoutuvan tässä strategiassa
            määriteltyihin arvoihin (sitoutuminen edellytyksenä tilojen luovuttamiselle ja luvan varaisille
            toiminnoille).

        Tukemista linjattaessa tulee huomioida seuraavat seikat ja niiden vahvuudet, heikkoudet,
        mahdollisuudet ja uhat:

        •   halutaanko tukea paikallista tapahtumatoimintaa ja sen kehittymistä?

        •   mitenkä suhtaudutaan siihen, että joku tapahtumatoimija haluaa tuoda tapahtuman
            Hämeenlinnaan?

        •   kuinka suhtaudutaan kiertäviin tapahtumiin

        Lisäksi tulee tutkia mahdollisuus ottaa käyttöön tappiontakausjärjestelmä tapahtumille nykyisten
        rahoitustuki-instrumenttien rinnalle. Vastaavanlainen järjestelmä on käytössä esimerkiksi
        Kuopiossa.

Toimenpide-ehdotukset, ”Tapahtumien tukeminen”                 Vastuutaho:               Aikataulu:
ja ”Rahoitus ja tuet”:

•   määritellään kaupungin periaatteet tapahtumien             Hämeenlinnan              2012
    tukemiselle linjalla ”vanhojen tapahtumien                 kaupunki
    elikelpoistaminen ja toimintaedellytysten ylläpitäminen”   Kehittämiskeskus Oy
    vs. ”uusien tapahtumien synnyttäminen ja kaupunkiin        Hämeen esityksestä
    hankkiminen”

•   tapahtumayksikkö ylläpitää säännöllisiä tapaamisia         luotava                   2012, jatkuva
    tapahtumajärjestäjien kanssa sekä koordinoi näiden         tapahtumayksikkö          toiminto
    koulutusta

•   tapahtumayksikkö pyrkii kehittämään olemassa olevia        luotava                   2012, jatkuva
    tapahtumia ja auttaa näitä kehittymään                     tapahtumayksikkö          toiminto

•   pyritään löytämään sopivia liittoumia tapahtumille, sekä   luotava                   2012, jatkuva
    keskenään, muiden matkailualan yritysten kanssa että       tapahtumayksikkö          toiminto
    kansallisten ja kansainvälisten verkostojen joukosta

•   luodaan talkoopankki                                       luotava                   2012, jatkuva
                                                               tapahtumayksikkö          toiminto

•   luodaan tapahtumille hankintapooli                         luotava                   2012, jatkuva
                                                               tapahtumayksikkö          toiminto
30 (40)
                                                                                                    - versio 0.93 -


•   tapahtumatuottajan oppaan aktiivinen ylläpito               luotava                   2012, jatkuva
                                                                tapahtumayksikkö          toiminto

”Rahoitus ja tuet”:

•   ”Rahoitus ja tuet”: alueen kuntien, kehitysyhtiöiden (ja    Kehittämiskeskus Oy       2013
    maakuntaliiton) tulee luoda pelisäännöt siitä,              Häme koordinoi
    minkälaisia tapahtumia tuetaan ja näiden tulee
    pohjautua tähän strategiaan

        −   rahoitusjärjestelmän tulee olla mahdollisimman
            kevyt ja selkeä

•   selvitetään siemenrahaston mahdollisuus ja sen              Kehittämiskeskus Oy       2013
    hallinnointi                                                Häme

•   Hämeenlinnan kaupunki pyytää jatkossa tapahtumien           Hämeenlinnan              2012
    matkailullisesta vaikutuksesta arvion luotavalta            kaupunki
    HämeEvent-yksiköltä, mikäli tapahtumalle haetaan
    tukea matkailullisen vaikuttavuuden perusteella.



    10.3.   Matkailun ja tapahtumamatkailun roolin vahvistaminen elinkeinona muiden
        joukossa
         Kuten aiemmin on todettu (esim. kohta 3 ”Yhtymäkohdat muihin laajempiin strategioihin”), on
         matkailu ja tapahtumamatkailu jääneet merkitystään vähäisemmälle huomiolle. Jotta matkailun ja
         tapahtumien rooli yhtenä varteenotettavana elinkeinona täsmentyy, tulee tämä huomioida
         strategiatasolta lähtien erilaisiin toimenpide-ohjelmiin saakka.

Toimenpide-ehdotukset:                                          Vastuutaho:               Aikataulu:

Matkailullinen tapahtumastrategia esitellään kunnallisille,     Kehittämiskeskus Oy       06/2012
alueellisille ja maakunnallisille päättäjille.                  Häme



    10.4.     Markkinointi ja viestintä
         Matkailulliset tapahtumat – etenkin kärkituotteet, tulee jatkossa nähdä samassa roolissa kuin
         tärkeimmät kohteet ja nähtävyydet, eli alueen matkailullisina vetovoimatekijöinä. Merkittävin ero
         tapahtumien ja nähtävyyksien kohdalla on siinä, että tapahtumien osalla paikan lisäksi tulee
         muuttujaksi aika. Voidaan myös sanoa, että nykyisin tapahtumat ovat merkittävämpi
         matkustuksen syy kuin nähtävyydet, etenkin lyhyt- ja lähialuematkustuksessa.

         Koska matkailullisiakin tapahtumia on monen tasoisia ja kokoisia, ja toisaalta käytettävät resurssit
         ovat rajallisia, tulee kärkituotteet ja nousevat mahdollisuudet tunnistaa ja keskittää toimenpiteet
         niihin.

         Tapahtumat ovat myös merkittävä imagotekijä: Pori tunnistetaan Jazzeistaan, Savonlinna
         Oopperajuhlistaan ja Kuopio Tanssii ja Soi. Tästä syystä tapahtumien markkinoinnissa on jatkossa
31 (40)
                                                                                                  - versio 0.93 -

        nähtävä myös se elementti, että ne ovat kaupungin imagon rakentajia: näin tapahtumamatkailu
        tukee koko Hämeenlinnan kaupungin strategiaa.

        Se seikka, että tapahtumien taustalla on hyvin usein vapaaehtoisjärjestöt ja –työ, tulee huomioida
        myös markkinoinnissa. Iso osa näistä tapahtumista tuottaa voittoa hyvin vähän tai ei lainkaan.
        Tästä syystä nämä tapahtumat eivät kykene osallistumaan suuriin markkinointimaksuihin tai
        kynnysrahoihin.



Toimenpide-ehdotukset, ” Markkinointi ja viestintä”:          Vastuutaho:              Aikataulu:

•   Hämeen Matkailun myyntistrategiassa ja Häme               Häme markkinointi /      per heti
    markkinoinnin markkinointistrategiassa huomioidaan        Hämeen Matkailu Oy
    tapahtumien erikoisluonteet

•   Kehitetään tapahtumien yhteismarkkinointia                Häme markkinointi /      per heti
    kärkituotestrategian pohjalta                             Hämeen Matkailu Oy

•   tapahtumat ja tapahtumilla markkinointi tulee nähdä       Hämeenlinnan             2013 budjetista
    kaupungin strategian ja imagon tukijana ja siihen tulee   kaupunki osoittaa        alkaen jatkuvana
    osoittaa riittävät resurssit                              resurssit, Hämeen        strategisena
                                                              Matkailu toteuttaa       toimenpiteenä



    10.5.     Myyntityön kehittäminen ja uusien tapahtumien hankkiminen
        Tapahtumayksikköä luotaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että kyse on ensisijaisesti vapaa-
        ajanmatkailukaupasta, joka ei ole ollut Hämeen Matkailun ensisijaisessa fokuksessa viime vuosina.
        Myös jakelukanavat poikkeavat merkittävästi Hämeen Matkailun nykyisin käyttämistä, sillä
        matkanjärjestäjien ja yksittäismatkustajien rooli vapaa-ajanmatkustuskentässä ovat merkittävästi
        suuremmat verrattuna kokousryhmäkauppaan. Tämä lisää haasteellisuutta myös myyntityökalujen
        ja hinnoittelun osalta.

        Kun painotus on asetettu vapaa-ajantapahtumille, nousee entistä suurempaan rooliin se, että
        matkat tehdään omalla eikä yritysten rahalla. Tällöin korostuu eritasoisten ja –hintaisten
        majoituskohteiden tarve. Hinnoittelulla on päästävä myös siihen, että jo tapahtumaa hankittaessa
        pystytään käyttämään hintajoustoa tarvittaessa. Tapahtumia hankittaessa korostuu myös se, että
        tätä työtä tekevän / tekevien tulee tuntea ne ajankohdat, joihin majoitusliikkeillä on
        asiakastarvetta, jotteivät tapahtumat kasaannu toistensa kanssa päällekkäin tai sellaisiin
        ajankohtiin, jolloin majoitusliikkeissä on muutoinkin hyvä täyttöaste. Tämä edellyttää
        tapahtumamyynniltä vastuullisuutta ja tapahtumakentän sekä toisaalta majoitusliikkeiden
        sesonkien ja tarpeiden hyvää tuntemusta ja voi onnistua vain ja ainoastaan tiiviillä ja avoimella
        vuoropuhelulla.

        Myyntiin – ja markkinointiin – liittyy myös paikallisten tapahtumien lipunmyynti ja tapahtumien
        tuotteistaminen. Muutamat tapahtumat toivovat, että joku paikallinen toimija voisi auttaa
        tapahtumien lipunmyynnissä ja tuotepakettien laatimisessa. Muutoinkin on syytä panostaa jo
        olemassa olevien tapahtumien kehittämiseen siten, että niistä aiheutuu enemmän yöpymisiä.
32 (40)
                                                                                                  - versio 0.93 -

        Myös tämä on osa tuotekehitystä ja tuotteistusta, yleisemmin myyntiä ja samalla markkinointia.
        Toisaalta tässä asiassa vastuuta ei voida sysätä yksin tapahtumayksikölle, vaan majoitusliikkeiden
        tulisi myös itse kantaa vastuuta. Sama koskee myös sponsoroinnissa avustamista, sillä mitä
        enemmän tapahtumaa tuotetaan vapaaehtoisvoimin, sen enemmän siellä kaivataan apua
        verkottumisessa ja sponsorihankinnassa.

        Toisaalta myynniksi tulee nähdä se, että haetaan alueelle uusia tapahtumatuottajia. Toiminnan
        lähtökohtana tulee olla periaate ”Löydä tuottaja – älä tuota itse”, sillä kaupallista
        tapahtumatuotantoa ei voi nähdä julkisin varoin toimivan yhtiön ensisijaiseksi tehtäväksi, jos
        vastaavan palvelun voi toteuttaa yksityisesti toimiva toimija.

        Jo olemassa olevista tapahtumista huolehtiminen ja niiden kehittäminen on tärkein periaate. Tähän
        keskitytään tarkemmin myöhemmin kohdassa ”Tuotekehitys”. Tapahtumayksikön tulee myös
        aktiivisesti etsiä uusia tapahtumia täydentämään Hämeenlinnan tapahtumien vuosikelloa. Tässä on
        käytettävissä kolme eri periaatetta:

        1. pyritään löytämään valmiita tapahtumakonsepteja ja –järjestäjiä, jotka ovat valmiita tuomaan
           tapahtumansa Hämeenlinnaan

        2. pyritään turvaamaan edellytykset tapahtumien järjestämiselle Hämeenlinnassa
           infrastruktuurin ja paikallisten palveluiden osalta

        3. resursoidaan tapahtuman syntymistä, ja sen jälkeen myydään se sopivalle yrittäjälle, kuten
           Kuopiossa tehtiin Kuopion Kansainvälisten Viinijuhlien kanssa, tai tuetaan uutta tapahtumaa
           vuosittaisella ennakoitavalla julkisella panostuksella, joka laskee toiminnan käynnistyttyä,
           kuten Tampere teki Joulutorin kanssa. Voidaankin kysyä, voitaisiinko Elomessut
           Hämeenlinnassa yksityistää.

        4. uusia tapahtumia pyritään synnyttämään ja hankkimaan nimenomaan tapahtumien vuosikello
           huomioiden, jotta tapahtumat eivät kasautuisi liikaa samoille ajankohdille, vaan niitä olisi
           tasaisesti pitkin vuotta.

Toimenpide-ehdotukset, ”Myyntityön kehittäminen”:             Vastuutaho:               Aikataulu:

•   kehitetään ristiinmyyntiä (osana myyntistrategia ja sen   Kehittämiskeskus Oy       2012-2016,
    pelisääntöjä)                                             Häme / matkailu           jatkuva prosessi
                                                              (HämeEvent) ja
                                                              Hämeen Matkailu Oy
                                                              yhteistyössä muiden
                                                              toimijoiden kanssa

•   liitetään tapahtumat kiinteäksi osaksi syntyvän           Kehittämiskeskus Oy       2012-2013,
    matkailuyhteenliittymän myyntistrategiaa                  Häme / matkailu           jatkuva prosessi
                                                              (HämeEvent) ja
                                                              Hämeen Matkailu Oy
                                                              yhteistyössä muiden
                                                              toimijoiden kanssa

•   kehitetään hinnoittelujärjestelmää yhteistyössä           Kehittämiskeskus Oy       2013-2014,
33 (40)
                                                                                                  - versio 0.93 -


    majoitusliikkeiden kanssa                                  Häme / matkailu           jatkuva prosessi
                                                               (HämeEvent) ja
                                                               Hämeen Matkailu Oy
                                                               yhteistyössä muiden
                                                               toimijoiden kanssa

•   uusien tapahtumatuottajien löytäminen alueelle             Kehittämiskeskus Oy       jatkuva prosessi
                                                               Häme / matkailu
                                                               (HämeEvent)



    10.6.     Keskitymme keskikokoisien ja suurten tapahtumien hankkimiseen
        Tapahtumat voidaan luokitella Hämeenlinnan ollessa kyseessä kolmeen luokkaan kokonsa
        mukaan:

       •    Alle 300 osallistujaa

                −   useita eri toteutuspaikkavaihtoehtoja,

                −   ei vaadi koko kaupungin majoituskapasiteettia

       •    300-1500 osallistujaa

                −   vain joitakin mahdollisia paikkoja tapahtuman toteuttamiselle,

                −   tapahtuma täyttää suurimmanosan kaupungin majoituspaikoista

       •    Yli 1500 osallistujaa

                −   vain joitakin mahdollisia paikkoja tapahtuman toteuttamiselle,

                −   tapahtuma täyttää suurimmanosan kaupungin majoituspaikoista ja tapahtuman
                    majoitusjärjestelyiden osalta joudutaan tekemään erikoisjärjestelyitä sekä
                    hyödyntämään maakunnan muuta majoituskapasiteettia

       Suurtapahtumat tulevat olemaan oma lukunsa, mikäli niitä saadaan. Myös niiden imagohyöty on
       tapahtuman onnistuessa poikkeuksellisen suuri. Suuratapahtumien kohdalla haasteena on
       järjestämispaikka (tila), joka varsinaisesti puuttuu, mutta jolle on kysyntää. Tarvitaan erillinen
       tapahtumayksikkö tekemään töitä näiden saamiseksi. Tällainen tapahtuma, esim. 25 000 hengen
       konsertti, täyttäisi kaikkien kaupungin majoituspaikkojen lisäksi myös maakunnan
       majoituspaikkoja. Lisäksi tällaista vierasmäärää varten jouduttaisiin rakentamaan
       tilapäismajoitusjärjestelyjä (koulumajoitus, tilapäisleirinnät, kotivuokraus) sekä järjestämään muita
       erityistoimenpiteitä (liikennöinti jne). Tällaisten tapahtumien yhteydessä myös päiväkävijöiden
       määrä kasvaa.
34 (40)
                                                                                     - versio 0.93 -


Toimenpide-ehdotukset:                                   Vastuutaho:        Aikataulu:

•   Hämeenlinnan seudulla tullaan jatkossa panostamaan   luotava            jatkuva periaate
    etenkin keskikokoisten ja suurten tapahtumien        tapahtumayksikkö
    hankkimiseen priorisoiden siten, että pysyvät
    tapahtumat ovat järjestyksessä ensimmäisenä
    väheksymättä kuitenkaan kiertäviä tai pienempiä
    tapahtumia.
35 (40)
                                                                                                     - versio 0.93 -


11.           Kärkiteemoihin keskittyminen ja tuotekehitys
    Kanta-Hämeen matkailullisia tapahtumia tulee käsitellä osana kokonaismatkailustrategiaa, ts.
    tapahtumat tulee ottaa osaksi sitä, ja painopistealueiden tulee ensisijaisesti olla samoja: jos yleisessä
    matkailustrategiassa joku teema on valittu painopistealueeksi, on luonnollista että tämän
    painopistealueen tapahtumat ovat myös tapahtumapuolen pääteemoja. Näin ollen esim. ratsastus- ja
    golf-tapahtumat kuuluvat maakunnan kärkitapahtumiin. Tämä menettelytapa tarvitaan jo siitäkin
    syystä, että markkinointi- ja muut toimenpiteet saadaan tukemaan toisiaan.

    Toisaalta kärkituotteet ja teemat löytyvät luontaisesti olemassa olevan infrastruktuurin kautta siten,
    että mitkä tapahtumat ovat kaupungissa mahdollisia.

    Lisäksi tulevat sellaiset erikoistapahtumat, joilla ei ole varsinaisesti matkailustrategisesti
    teemaympäristöä, mutta joilla on menestyselementtejä muuten. Tällaisia ovat mm. Keskiaikamarkkinat
    ja liikuntatapahtumat, joille on potentiaalia kaupungissa ja maakunnassa.



    11.1.     Tuotekehitys, verkostoituminen, osaaminen ja koulutus
        Tuotekehitystoiminnan tulee olla jatkossa yksi synnytettävän tapahtumayksikön päätehtävistä.
        Tuotekehitystä on sekä olemassa olevien tapahtumien toiminnan kehittäminen (elinkaaren
        pidentäminen) kuin uusien tapahtumien saaminenkin.

        Kehittäjien roolit pitää saada selkeämmiksi. Lisäksi tapahtumayksikön tulee olla
        käytännönläheinen toimija, joka lisää yhteistyötä ja tuo eri toimijat saman pöydän ääreen.
        Kehittäjiltä toivotaan laajempaa näkemystä kokonaisuudesta, tukea ja koordinointivastuuta
        kentästä ja sen kehittämisestä.

        Tapahtumatuottajat, etenkin vapaaehtoisyhdistykset, ovat jääneet syrjään suunniteltaessa erilaisia
        koulutuksia Kanta-Hämeen matkailutoimijoille. Jatkossa perustettava tapahtumayksikkö toimii
        tilaajan roolissa järjestettävien koulutusten suhteen ja valvoo sitä, että matkailullinen
        tapahtumastrategia, sen arvot ja eri tapahtumatoimijat tulevat huomioitua koulutuksia
        suunniteltaessa.

        Tapahtumien yhteistyötä tulee lisätä ja sen omaehtoisuutta tukea. Tapahtumajärjestäjiä tulee
        jatkossa kutsua koolle entistä useammin ja heille luoda muita kanavia keskustelulle ja
        vuorovaikutukselle, esimerkiksi sosiaaliseen mediaan.

        Toisaalta tapahtumatuottajilta edellytetään tähän strategiaan ja arvoihin sitoutumista näiden
        palveluiden vastineena.

        Tapahtumille luodaan hankintapooleja ja erillisiä resurssipankkeja sekä materiaalien että
        talkoohenkilöstön osalle.

Toimenpide-ehdotukset:                                           Vastuutaho:               Aikataulu:

•   olemassa olevien tapahtumien toimintaedellytysten            luotava                   alkaen 2012,
    parantaminen tuotekehityksen ja koulutuksen kautta           tapahtumayksikkö          jatkuva prosessi.

•   tapahtumatuottajien säännölliset tapaamiset                  luotava                   alkaen 2012,
36 (40)
                                                                          - versio 0.93 -


                                              tapahtumayksikkö   jatkuva prosessi.

•   hankintapoolin ja talkoopankin luominen   luotava            valmis 2013
                                              tapahtumayksikkö
37 (40)
                                                                                                    - versio 0.93 -


12.         Tapahtumat vaativat infrastruktuuria
  Tapahtumien toteuttaminen vaatii aina siihen tarkoitukseen sopivan tilan, mutta tila ei korvaa
  toimintaa. Aiemmin on todettu, että alueen luontaiset tapahtumapaikat ovat seuraavat ja niiden
  kehittämiseen ja niihin toiminnallisuuden kehittäminen on tapahtumamatkailullisesti merkittävää:

      •   sisäliikuntatilat: jäähallit, salibandyhalli, Hämeenkaari jne: erittäin soveltuvia
          sisäliikuntatapahtumiin ja turnauksiin sekä messuihin ja näyttelyihin etenkin sinä aikana, kun
          niiden luontainen käyttö ei sido niitä ja toisaalta matkailullisesti vuotuisen kellon tasaamiseen,
          jossa niillä on jopa päärooli. Ongelmana kuitenkin se, että vastaavia tiloja löytyy lähes kaikista
          Suomen kaupungeista. Suunniteltu Pullerin liikuntahalli siirtäisi tilojen puolesta Hämeenlinnan
          uudelle tasolle ja tukisi tapahtumamatkailuakin (mm. haetut naisten salibandyn MM-kisat).

      •   muut urheilutilat ja muut urheilutilat, kuten Pullerin kentästö ja Kauriala: myös tilat
          mahdollistavat

      •   Verkatehdas, Hämeen linna, Aulanko, keskusta-alue toreineen ja satamineen muodostaa
          yhden kokonaisuuden, jonka kehittämisessä tulee tapahtumien tuottaminen ja

      •   Ahveniston moottorirata on poikkeuksellinen kohde Suomessa ja sen toiminnan kehittäminen
          on tärkeää

      •   Evo on tällä hetkellä käytännössä eteläisen Suomen merkittävin luontomatkailutapahtumien
          alue (mm. partioleirit ja vaelluskilpailut), jonka aktiivista tuotteistamista tapahtumille tulee
          tutkia entistä enemmän, kuitenkaan unohtamatta luonnon rajallista kantokykyä.

      •   ratsastuskeskukset tukeutuen Ypäjän Hevosopistoon

      •   Eerikkilän Urheiluopisto pystyy hyödyntämään koko maakuntaa

      •   Parolan varuskunta pystyy synnyttämään tapahtumatoimintaa (mm. valatilaisuudet). Toisaalta
          varusmiehet muodostavat suuren asiakaspotentiaalin Hämeenlinnan ja seudun tapahtumille.

      •   Tiilaakson alle brändätyt golfkentät mahdollistavat kansainväliset, suuremmatkin golfkilpailut ja
          –leirit. Hämeenlinnan seutua voidaan pitää Suomen golfpääkaupunkina ja golfin ympärillä
          olevissa tapahtumissa on jopa luontaista kansainvälistä potentiaalia.

  Lisäksi tulee tutkia ja selvittää seuraavia alueita, joiden mahdollisuuksia tapahtumamatkailulle ei ole
  vielä täysin tutkittu, että tarjoavatko ne mahdollisuuksia uusiin avauksiin:

      •   Kantola tai muu vastaava paikka massaulkoilmatilaisuuksille

      •   Iittalan lasimäki

      •   koko Hämeenlinnan seudun vesistö mm. kalastus- ja veneilymatkailun näkökulmasta
38 (40)
                                                                                                    - versio 0.93 -


Toimenpide-ehdotukset:                                          Vastuutaho:               Aikataulu:

•   matkailuelinkeinon tulee osoittaa tukensa                   Kehittämiskeskus Oy       2012, jatkuva
    tapahtumamatkailua tukevien tilojen kehittämiseen ja        Häme                      toiminto
    toisaalta matkailuelinkeinoa tulee kuulla tällaisten
    tilojen kehittämisessä



    12.1.     Kärkituotestrategian laatiminen
        Hämeenlinnan seudun kärkituotteet löytyvät yleisen matkailustrategian, tapahtumien vuosikellon
        ja infrastruktuurin kautta. Koska aitoa, mitattua tietoa eri tapahtumista ja niiden vaikutuksesta ei
        ole, ei varsinaisia kärkituotteita pystytä tämän hetkisen tiedon pohjalta objektiivisesti valitsemaan.
        Tästä syystä tämä työ jätetään tulevaan strategiapäivitykseen.

Toimenpide-ehdotukset:                                          Vastuutaho:               Aikataulu:

•   lisätään kärkituotteet matkailulliseen                      luotava                   2014
    tapahtumastrategiaan omana osanaan                          tapahtumayksikkö
39 (40)
                                                                                                   - versio 0.93 -


13.           Organisoituminen

  13.1.       Organisaatio
      Organisaatiota suunniteltaessa on lähdetty siitä olettamuksesta, että organisaatiolle on olemassa
      tarvetta. Organisaation luontainen sijaintipaikka on ilmeisimmin lopulta nykyisen
      matkailuorganisaation yhteydessä, mutta vielä sen aika ei ole kypsä: tapahtumatoiminnan
      käynnistäminen vaatii ensin enemmän kehitystyötä, jolloin tapahtumayksikkö on luonnollisempaa
      luoda Kehittämiskeskus Oy Hämeen yhteyteen.

      Pitkällä aikajänteellä, kehittämis- ja käynnistämistyön jälkeen, organisaation toiminnan tulee olla
      avointa kaikille niille tahoille, jotka haluavat kehittää matkailullisia tapahtumia Hämeenlinnassa ja
      muualla Kanta-Hämeessä, mutta toiminnan tulee olla vastikkeellista, eli sijoitusta vastaan saa
      panostusta.




      Organisaatiolle ajatellut tehtävät:

      Yhden luukun periaatteella:

      •   nykyisten tapahtumien matkailullistaminen sekä elinkeinoistaminen

          −    uusien tapahtumien luominen ja houkuttelu

          −    uusien tapahtumien julkisen tukijärjestelmän luominen

               -> kaupunki tukee tapahtumajärjestäjää

               -> kaupunki käynnistää tapahtuman itse
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v098
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v098
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v098
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v098
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v098
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v098
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v098
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v098
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v098
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v098
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v098
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v098
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v098

Weitere ähnliche Inhalte

Ähnlich wie Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v098

Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Panu Kekäle
 
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Suomen Ekonomit
 
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenKansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenPalveluseteli-hanke
 
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelmaSYL
 
IT-barometri 2011 (tiivistelmä)
IT-barometri 2011 (tiivistelmä)IT-barometri 2011 (tiivistelmä)
IT-barometri 2011 (tiivistelmä)TIVIA ry
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013TIVIA ry
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012TIVIA ry
 
Palvelusetelillä fysioterapiaa?
Palvelusetelillä fysioterapiaa?Palvelusetelillä fysioterapiaa?
Palvelusetelillä fysioterapiaa?Palveluseteli-hanke
 
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...Suomen eOppimiskeskus ry
 
Case: Brainstorming Manual for Trainers
Case: Brainstorming Manual for TrainersCase: Brainstorming Manual for Trainers
Case: Brainstorming Manual for TrainersJukka Hassinen
 
HAMK_ePro_2014_ekirja
HAMK_ePro_2014_ekirjaHAMK_ePro_2014_ekirja
HAMK_ePro_2014_ekirjaAri Tölö
 
Metson vuosikertomus 2018
Metson vuosikertomus 2018Metson vuosikertomus 2018
Metson vuosikertomus 2018Metso Group
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2016
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2016Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2016
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2016TIVIA ry
 
Kuva aineiston arkiston toimintamallit -dokumentti
Kuva aineiston arkiston toimintamallit -dokumenttiKuva aineiston arkiston toimintamallit -dokumentti
Kuva aineiston arkiston toimintamallit -dokumenttiTHL
 

Ähnlich wie Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v098 (20)

Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma...
 
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
Vuosina 2010 2011 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku - suvi...
 
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseenKansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
Kansalaisten osallistaminen palvelusetelin kehitykseen
 
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
 
IT-barometri 2011 (tiivistelmä)
IT-barometri 2011 (tiivistelmä)IT-barometri 2011 (tiivistelmä)
IT-barometri 2011 (tiivistelmä)
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2013
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012
 
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
 
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoillaOsa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
 
Palvelusetelillä fysioterapiaa?
Palvelusetelillä fysioterapiaa?Palvelusetelillä fysioterapiaa?
Palvelusetelillä fysioterapiaa?
 
Kolmikantavalmistelu
KolmikantavalmisteluKolmikantavalmistelu
Kolmikantavalmistelu
 
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
 
Työmarkkina-avain
Työmarkkina-avainTyömarkkina-avain
Työmarkkina-avain
 
sak-tyolobarometri-2022.pdf
sak-tyolobarometri-2022.pdfsak-tyolobarometri-2022.pdf
sak-tyolobarometri-2022.pdf
 
Case: Brainstorming Manual for Trainers
Case: Brainstorming Manual for TrainersCase: Brainstorming Manual for Trainers
Case: Brainstorming Manual for Trainers
 
HAMK_ePro_2014_ekirja
HAMK_ePro_2014_ekirjaHAMK_ePro_2014_ekirja
HAMK_ePro_2014_ekirja
 
Metson vuosikertomus 2018
Metson vuosikertomus 2018Metson vuosikertomus 2018
Metson vuosikertomus 2018
 
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2016
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2016Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2016
Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2016
 
Digimedia 2003
Digimedia 2003 Digimedia 2003
Digimedia 2003
 
Kuva aineiston arkiston toimintamallit -dokumentti
Kuva aineiston arkiston toimintamallit -dokumenttiKuva aineiston arkiston toimintamallit -dokumentti
Kuva aineiston arkiston toimintamallit -dokumentti
 

Mehr von Panu Kekäle

Kantolan tapahtumapuiston melumallinnuksen loppuraportti 25052012
Kantolan tapahtumapuiston melumallinnuksen loppuraportti 25052012Kantolan tapahtumapuiston melumallinnuksen loppuraportti 25052012
Kantolan tapahtumapuiston melumallinnuksen loppuraportti 25052012Panu Kekäle
 
120522 kep saarinen_musiikki muuttuu meluksi aidan toisella puolella
120522 kep saarinen_musiikki muuttuu meluksi aidan toisella puolella120522 kep saarinen_musiikki muuttuu meluksi aidan toisella puolella
120522 kep saarinen_musiikki muuttuu meluksi aidan toisella puolellaPanu Kekäle
 
120418 Kongressi-messut, Kantolan Tapahtumapuiston presentaatio
120418 Kongressi-messut, Kantolan Tapahtumapuiston presentaatio120418 Kongressi-messut, Kantolan Tapahtumapuiston presentaatio
120418 Kongressi-messut, Kantolan Tapahtumapuiston presentaatioPanu Kekäle
 
120308 kantola pima_riskiarvio_tiedote
120308 kantola pima_riskiarvio_tiedote120308 kantola pima_riskiarvio_tiedote
120308 kantola pima_riskiarvio_tiedotePanu Kekäle
 
111208 KantolaEventPark_ELY_PanuKekale
111208 KantolaEventPark_ELY_PanuKekale111208 KantolaEventPark_ELY_PanuKekale
111208 KantolaEventPark_ELY_PanuKekalePanu Kekäle
 
Lehdistötiedote Kantolan Tapahtumapuisto
Lehdistötiedote Kantolan TapahtumapuistoLehdistötiedote Kantolan Tapahtumapuisto
Lehdistötiedote Kantolan TapahtumapuistoPanu Kekäle
 
Kantolan Tapahtumapuisto
Kantolan TapahtumapuistoKantolan Tapahtumapuisto
Kantolan TapahtumapuistoPanu Kekäle
 
Strategiaseminaari_ryhmätöiden purku
Strategiaseminaari_ryhmätöiden purkuStrategiaseminaari_ryhmätöiden purku
Strategiaseminaari_ryhmätöiden purkuPanu Kekäle
 
Strategiaseminaari_PanuKekäle_HämeEvent
Strategiaseminaari_PanuKekäle_HämeEventStrategiaseminaari_PanuKekäle_HämeEvent
Strategiaseminaari_PanuKekäle_HämeEventPanu Kekäle
 
111103_Strategiaseminaari_LassePaananen_Ideone
111103_Strategiaseminaari_LassePaananen_Ideone111103_Strategiaseminaari_LassePaananen_Ideone
111103_Strategiaseminaari_LassePaananen_IdeonePanu Kekäle
 
111103 Strategiaseminaari: Ari Räsäsen (Kehke) avauspuheenvuoro
111103 Strategiaseminaari: Ari Räsäsen (Kehke) avauspuheenvuoro111103 Strategiaseminaari: Ari Räsäsen (Kehke) avauspuheenvuoro
111103 Strategiaseminaari: Ari Räsäsen (Kehke) avauspuheenvuoroPanu Kekäle
 

Mehr von Panu Kekäle (14)

Kantolan tapahtumapuiston melumallinnuksen loppuraportti 25052012
Kantolan tapahtumapuiston melumallinnuksen loppuraportti 25052012Kantolan tapahtumapuiston melumallinnuksen loppuraportti 25052012
Kantolan tapahtumapuiston melumallinnuksen loppuraportti 25052012
 
120522 kep saarinen_musiikki muuttuu meluksi aidan toisella puolella
120522 kep saarinen_musiikki muuttuu meluksi aidan toisella puolella120522 kep saarinen_musiikki muuttuu meluksi aidan toisella puolella
120522 kep saarinen_musiikki muuttuu meluksi aidan toisella puolella
 
120418 Kongressi-messut, Kantolan Tapahtumapuiston presentaatio
120418 Kongressi-messut, Kantolan Tapahtumapuiston presentaatio120418 Kongressi-messut, Kantolan Tapahtumapuiston presentaatio
120418 Kongressi-messut, Kantolan Tapahtumapuiston presentaatio
 
120308 kantola pima_riskiarvio_tiedote
120308 kantola pima_riskiarvio_tiedote120308 kantola pima_riskiarvio_tiedote
120308 kantola pima_riskiarvio_tiedote
 
120111 kutsu
120111 kutsu120111 kutsu
120111 kutsu
 
111208 ELY Tohmo
111208 ELY Tohmo111208 ELY Tohmo
111208 ELY Tohmo
 
111208 ELY Kaila
111208 ELY Kaila111208 ELY Kaila
111208 ELY Kaila
 
111208 KantolaEventPark_ELY_PanuKekale
111208 KantolaEventPark_ELY_PanuKekale111208 KantolaEventPark_ELY_PanuKekale
111208 KantolaEventPark_ELY_PanuKekale
 
Lehdistötiedote Kantolan Tapahtumapuisto
Lehdistötiedote Kantolan TapahtumapuistoLehdistötiedote Kantolan Tapahtumapuisto
Lehdistötiedote Kantolan Tapahtumapuisto
 
Kantolan Tapahtumapuisto
Kantolan TapahtumapuistoKantolan Tapahtumapuisto
Kantolan Tapahtumapuisto
 
Strategiaseminaari_ryhmätöiden purku
Strategiaseminaari_ryhmätöiden purkuStrategiaseminaari_ryhmätöiden purku
Strategiaseminaari_ryhmätöiden purku
 
Strategiaseminaari_PanuKekäle_HämeEvent
Strategiaseminaari_PanuKekäle_HämeEventStrategiaseminaari_PanuKekäle_HämeEvent
Strategiaseminaari_PanuKekäle_HämeEvent
 
111103_Strategiaseminaari_LassePaananen_Ideone
111103_Strategiaseminaari_LassePaananen_Ideone111103_Strategiaseminaari_LassePaananen_Ideone
111103_Strategiaseminaari_LassePaananen_Ideone
 
111103 Strategiaseminaari: Ari Räsäsen (Kehke) avauspuheenvuoro
111103 Strategiaseminaari: Ari Räsäsen (Kehke) avauspuheenvuoro111103 Strategiaseminaari: Ari Räsäsen (Kehke) avauspuheenvuoro
111103 Strategiaseminaari: Ari Räsäsen (Kehke) avauspuheenvuoro
 

Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v098

  • 1. HÄMEENLINNAN JA SEUDUN MATKAILULLINEN TAPAHTUMASTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA 2012-2016 - versio 0.98 - 24.5.2012 Kehittämiskeskus Oy Häme Panu Kekäle
  • 3. 2 (40) - versio 0.93 - Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012- 2016 Sisällys Lukijalle ............................................................................................................................................................. 4 0. Tiivistelmä.............................................................................................................................................. 5 1. Johdanto ................................................................................................................................................ 6 Taustatekijät ja määritelmät ............................................................................................................................ 7 2. Tapahtumat ........................................................................................................................................... 7 2.1. Tapahtumien luokittelu matkailunäkökulmasta ................................................................................... 7 2.2. Tapahtumat voimavarana ..................................................................................................................... 8 2.2.1. Tapahtumat kulttuuritarjonnan monipuolistajina ja sosiaalisena kanssakäyntinä ....................... 8 2.2.2. Tapahtumat yhteisön sisäisen ja ulkoisen kuvan rakentajina ....................................................... 8 2.2.3. Tapahtumat aluetalouden voimavarana ....................................................................................... 8 2.3. Tapahtumien tilastointi ......................................................................................................................... 9 3. Yhtymäkohdat muihin laajempiin strategioihin .................................................................................. 10 4. Arvot .................................................................................................................................................... 11 Missä olemme nyt? Nykytilan määrittely ..................................................................................................... 12 5. Kanta-Häme ja Hämeenlinna matkailualueena ................................................................................... 12 6. Kanta-Häme ja Hämeenlinnan seutu tapahtuma-alueena .................................................................. 13 6.1. Kanta-Häme ja Hämeenlinna Suomen tapahtumakartalla: helppo tulla on helppo lähteä ................ 13 6.2. Hämeen linnaa ja muita paikkoja ........................................................................................................ 15 6.3. Tapahtumajärjestämisen resurssit ja sitoutuminen ............................................................................ 16 6.4. Hämeenlinnan tapahtumien vuosikello .............................................................................................. 18 7. Hämeenlinnan seudun tapahtumakentän SWOT ................................................................................ 19 8. Kilpailija-analyysi ................................................................................................................................. 20 8.1. Kilpailija-analyysi: Helsinki ................................................................................................................... 20 8.2. Kilpailija-analyysi: Lahti........................................................................................................................ 21 8.3. Kilpailija-analyysi: Tampere ................................................................................................................. 23 8.4. Kilpailija-analyysi: Turku ...................................................................................................................... 24 Mihin haluamme päästä? Visiomme.............................................................................................................. 26 9. Visio 2016 – kuva haluamastamme tulevaisuudesta .......................................................................... 26
  • 4. 3 (40) - versio 0.93 - Miten pääsemme sinne? Keskeiset strategiset toimenpiteet vision toteuttamiseksi ................................. 28 10. Toiminnallisten perusteiden luominen ja käynnistäminen ................................................................. 28 10.1. Perustiedon kerääminen ja tapahtumien vaikuttavuuden tutkiminen ....................................... 28 10.2. Tapahtumien tukeminen: olemassa olevien tapahtumien toimintaedellytysten parantaminen ja uusien tapahtumien hankkiminen............................................................................................................... 28 10.3. Matkailun ja tapahtumamatkailun roolin vahvistaminen elinkeinona muiden joukossa ........... 30 10.4. Markkinointi ja viestintä .............................................................................................................. 30 10.5. Myyntityön kehittäminen ja uusien tapahtumien hankkiminen ................................................. 31 10.6. Keskitymme keskikokoisien ja suurten tapahtumien hankkimiseen........................................... 33 11. Kärkiteemoihin keskittyminen ja tuotekehitys.................................................................................... 35 11.1. Tuotekehitys, verkostoituminen, osaaminen ja koulutus ........................................................... 35 12. Tapahtumat vaativat infrastruktuuria ................................................................................................. 37 12.1. Kärkituotestrategian laatiminen .................................................................................................. 38 13. Organisoituminen ................................................................................................................................ 39 13.1. Organisaatio................................................................................................................................. 39 13.1.1. Organisaation toiminnan rahoittaminen, tuet ja kestävä liiketoimintamalli .............................. 40 14. Strategiatyön jatko ja seuranta ........................................................................................................... 42 15. Kirjallisuutta ja lähteitä ........................................................................................................................ 43 16. Liitteet.................................................................................................................................................. 44 16.1. LIITE 2: HämeEvent - Matkailutoimijoiden haastattelun tulokset (Ideone Oy) ........................... 44 16.2. LIITE 3: Strategiatyöpajojen tulokset (3.11.2011) ....................................................................... 45 16.3. LIITE 3: Toimenpide-ehdotukset / Ideone Oy .............................................................................. 46 16.4. LIITE 4: Strategiatyöskentelyyn osallistuneet tahot .................................................................... 47
  • 5. 4 (40) - versio 0.93 - Lukijalle Strategialla tarkoitetaan tässä asiakirjassa seuraavaa: ”Strategia on asiakirja, joka määrittelee organisaation arvot, kriittiset menestystekijät ja tavoitteet, joita kehittämällä organisaation tavoitetila (visio) saavutetaan.”(1 Tämä strategia pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: • Missä olemme nyt? • Mihin haluamme päästä? • Miten pääsemme sinne? Rakenteellisesti tämä strategia jakautuu määritelmien ja rajausten jälkeen näiden kolmen kysymyksen mukaan. Nykytilannetta määriteltäessä on kuvattu, mikä on valitseva tilanne Hämeenlinnassa ja seudulla, tai jos Hämeenlinnassa ja seudulla ei tähän asiaan ole aiemmin kiinnitetty huomiota, miten asia on yleisesti matkailu- ja tapahtumasektorilla. Samalla on kuvattu, missä tärkeimmät kilpailijamme ovat. Nykytilanteen hahmottamisen jälkeen on määritetty tulevaisuuden tahtotilamme, visio ja keskeiset tavoitteemme. Tämän jälkeen on määritetty ne toimenpiteet, jotka auttavat vision saavuttamisessa. Tarve matkailulliselle tapahtumastrategiatyölle on kirjattu ”Hämeenlinnan seudun matkailun strateginen toimenpideohjelma 2009-2013” (Creamentors, 2008). Hämeenlinnan seudun ohjelma syntyi samaan aikaan kuin ”Kanta-Hämeen matkailun strateginen jatkoselvitys vaihe III” –raportti (Creamentors, 2008, toimeksiantajana Hämeen Matkailu Oy ja Hämeen Liitto), jossa taas kuvataan tarkemmin painopistealueita. Tuolloin on myös määritetty, että matkailullisilla tapahtumilla käsitetään yleisötapahtumia (eli kokous- ja kongressimatkailu on eriytetty ja käsitelty erikseen) vastaten kansallista suurtapahtumastrategiaa (OPM 2006, http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/tr27.pdf?lang=fi). Tässä strategiassa käsitellään tapahtumia matkailullisesta näkökulmasta siksi, tapahtumat nähdään yhtenä merkittävimpänä syynä matkailuun ja sitä kautta taloudellisesta merkityksestä kohdealueelle, tässä tapauksessa Hämeenlinnan seudulle. Matkailun taloudellinen merkitys sisältää ne taloudelliset vaikutukset, jotka syntyvät ihmisten liikkumisesta tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle joko työn tai vapaa-ajan vieton johdosta. Matkailutoimialat ovat matkailulle tyypillisiä toimialoja, kuten majoituspalvelut, ravitsemispalvelut, henkilöliikennepalvelut (tie-, lento-, vesiliikenne ja rautatiet sekä tukitoiminta), matkatoimisto-, matkanjärjestäjä- ja matkaopaspalvelut, kulttuuripalvelut, urheilu- ja virkistyspalvelut, liikennevälineiden vuokraus ja sekalaiset palvelut. Matkailun merkitys on suuri näillä toimialoilla, mutta niiden liikevaihto ei synny pelkästään matkailun ansiosta, vaan paikallinen kysyntä voi olla selvästi suurempi, kuten ravintola-alalla. Tämä strategia on vaiheessa 0.93 ja toistaiseksi hyväksymätön keskusteluversio: asiakirjaan on kirjattu kaikki ne varteenotettavat kommentit ja huomiot, mitä tätä strategiaa luotaessa on matkanvarrella vastaan tullut. Asiakirja on käsitelty versiomuodossa 0.9 matkailuelinkeinon keskuudessa. Asiakokonaisuuksia voidaan lisätä ja muokata aina versioon 1.0 (julkaisuversio) saakka. 1 ) Strategian määrittely, kuten Hämeenlinnan kaupungin strategiassa ”Uudistuva Hämeenlinna 2015 (KV 14.6.2010)” se on tehty http://www.hameenlinna.fi/Paatoksenteko-ja-talous/Strategia/
  • 6. 5 (40) - versio 0.93 - 0. Tiivistelmä HämeEvent –hankkeessa on ollut tehtävänä laatia Hämeenlinnan seudun matkailullisten tapahtumien strategia. Hankkeessa strategiatyö rajattiin koskemaan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimialalle. Tieteelliset kongressit ja tapahtumat eivät kuuluneet hankkeen tehtäväksi antoon. Lähtötietojen selvitys paljasti selkeästi kehitystarpeita Hämeenlinnan, seudun ja maakunnan matkailullisen tapahtumaelinkeinon tuki-infrastruktuurissa, aina lähtien ihan perustavaa laatua olevista tilastoista alkaen. Toisaalta selvitysten kautta aukesi moni muukin aukko Hämeenlinnan matkailussa, mm. tapahtumien erikoinen ja poikkeuksellinen keskittyminen tiettyihin ajankohtiin, seitsemän kuukauden tyhjyys matkailullisten tapahtumien suhteen sekä kaupungin, seutukunnan ja maakunnan majoitusliikkeiden muuta maata alhaisemmat käyttöasteet. Hämeenlinnan seudulla on kuitenkin valtavasti potentiaalia, joka oikein hyödynnettynä voi säteillä positiivista taloudellista hyötyä matkailuelinkeinolle laajemminkin maakunnassa. Merkittävin potentiaali on tähän hetkeen sidottua ja toisaalta sijaintiin; molemmat vaativat kuitenkin julkishallinnon sitoutumista ja panostusta, sillä yksityisin varoin tai myyntiin pohjautuen näitä resursseja ei saada käyttöön, vaan alkupanostuksen turvaamiseen tarvitaan julkisia pääomia. Strategian sisällä on kaksi linjaa, jotka voidaan määrittää kuvauksella ”Kantolalla tai ilman”. Kantolan Tapahtumapuiston toteutuminen avaa Hämeenlinnalle, seudulle ja laajemmin koko maakunnalle täysin uudet mahdollisuudet. Käytännössä puhutaan 100 000 - 200 000 uuden matkailijan potentiaalista. ”Ilman Kantolaa” vaihtoehto tulee kuitenkin toteuttaa, sillä jotta Hämeenlinnan seudun majoitusliikkeiden käyttöastetta saadaan nostettua valtakunnalliselle keskiarvotasolle, ei keskittyminen pelkkiin kesätapahtumiin riitä, vaan tapahtumia tarvitaan kaikille kuukausille (syksy, talvi, kevät). Tällöin luontaisina painopistealueina ovat sisätiloissa tapahtuvat liikunta-, harraste- ja kulttuuritapahtumat. Toisaalta alueella on myös muissa matkailullisissa strategioissa tunnistetut vahvat teemat, kuten ratsastus, golf ja moottoriurheilu.
  • 7. 6 (40) - versio 0.93 - 1. Johdanto Hämeenlinnan ja seudun (Hattula, Janakkala) matkailullista tapahtumastrategiaa on työstetty reilun vuoden ajan osana HämeEvent –hanketta. Strategia sivuaa myös muuta Kanta-Hämettä – etenkin Ypäjää – niiltä osin, kuin kohteen tai tapahtuman tarjonta ja tarpeet tukevat tai tukeutuvat Hämeenlinnaan ja seutuun. Matkailullinen tapahtumastrategia – sisältäen HämeEvent’in liikeidean, markkinat ja asiakkaat, tuotteet ja palvelut sekä sisäiset prosessit – syntyi ajankohtana, jolloin Hämeenlinnan ja maakunnan matkailutoiminnot olivat murroksessa ja uusi linja sekä organisointitapa etsinnässä. Vaikka strategiassa on pyritty lähtemään puhtaalta pöydältä, ei alueen luontaisia elementtejä tai toiminnallista historiaa ole unohdettu. Matkailullinen tapahtumastrategia on samalla Häme Event –palvelukonseptin perusta. HämeEvent –hankkeessa tehtiin kesä-syksy 2011 haastattelututkimus, jonka tarkoitus oli selvittää Hämeenlinnan ja seudun toimijoiden tarpeita. Tutkimukseen haastateltiin 40 ensisijaisesti Hämeenlinnan seudun toimijaa, joiden toiminta kytkeytyy seudun matkailuun. Tuloksista laadittiin yhteenveto sekä Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen SWOT. Marraskuussa 2011 järjestettiin Kanta- Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia-seminaari, johon osallistui 40 maakunnallista toimijaa; tässä vaiheessa tavoitteena oli vielä luoda maakunnallinen strategia, josta tavoitteesta myöhemmin luovuttiin valitsevien faktojen paineessa. Työpajoissa seminaariosallistujat miettivät ryhmissä tarpeita ja mallia HämeEvent –organisaatiolle. Osana HämeEvent –hanketta on myös tehty vertailua Hämeenlinnaa lähellä olevien kaupunkien tapahtumayksiköistä. Näistä saadun tiedon, haastattelujen yhteenvedon, matkailullisen tapahtumastrategiaseminaarin työpajojen lopputulosten ja lisäselvityksistä saadun materiaalin avulla laadittiin HämeEvent –organisaatiolle lista toimenpidesuosituksista sekä Hämeenlinnan seudun tapahtumakentän SWOT . HämeEvent –hankkeessa ovat olleet mukana rahoittajina Hämeen ELY-keskus kansallisella yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksella sekä Kehittämiskeskus Oy Häme, Hämeen Matkailu Oy, Hämeenlinnan liikuntahallit Oy, Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy, Hotelli Vanajanlinna Oy, Sokos Hotel Vaakuna (Hämeenlinna), Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko ja Ypäjän Hevosopisto yksityisrahoittajina. Hankkeen strategisena kumppanina ja strategiatyön konsulttina on toiminut Ideone Oy Tampereelta. Hämeenlinnassa 24.5.2012 Panu Kekäle Lasse Paananen projektipäällikkö toimitusjohtaja HämeEvent –hanke, Ideone Oy Kehittämiskeskus Oy Häme
  • 8. 7 (40) - versio 0.93 - Taustatekijät ja määritelmät 2. Tapahtumat 2.1. Tapahtumien luokittelu matkailunäkökulmasta Tapahtumia voidaan määritellä vaikutuksen ja tapahtuman tyypin mukaan kolmiulotteisesti. Tällöin tarkastellaan tapahtuman säännöllisyyttä (kertaluontoinen – toistuva) sekä alueellista vaikuttavuutta (paikallinen – alueellinen – kansallinen – kansainvälinen). Tässä strategiatyössä on painotettu muita, kuin paikallisia ja alueellisia tapahtumia. Painopiste on siis ollut tapahtumissa, jotka aiheuttavat matkailullista aktiivisuutta: tapahtuma on syy ihmisten lähtemiseen kohdepaikkakunnalle siten, että siitä voi seurata majoittumista Hämeenlinnan seudulla ja tapahtumien kasvaessa muuallakin Kanta-Hämeen alueella Hämeenlinnan seudun majoituskohteiden täyttyessä. Tällä ei haluta väheksyä paikallisia tapahtumia, sillä niillä on yleistä kulttuurista, sosiaalista ja imagollista sekä aluetaloudellista vaikutusta, joka hyödyntää matkailua. Lisäksi ne luovat yleistä matkailullista imagoa ja toimeliaisuutta, vaikka eivät varsinaisesti toimisikaan muualta tuleville ihmisille matkailullisena syynä. Tapahtumat ovat merkittävä osa matkailun ohjelmapalvelutarjontaa ja matkailijan saamaa kokonaiselämystä, parhaimmillaan jopa syy matkustaa paikkakunnalle. Myöskään tapahtuman koko ei suoraan korreloi tapahtuman matkailutaloudelliseen vaikuttavuuteen: tuhat paikallista osallistujaa yksipäiväisessä tapahtumassa saattaa olla matkailullisesti vähemmän vaikuttava kuin kaksipäiväinen sadan osallistujan tapahtuma, jossa puolet osallistujista tulee muualta ja majoittuu paikkakunnalla.
  • 9. 8 (40) - versio 0.93 - 2.2. Tapahtumat voimavarana Tapahtumien vaikuttavuutta mitataan useimmiten taloudellisilla mittareilla jo siitäkin syystä, että mittaaminen on siten kaikkein helpointa. Koska tässä strategiassa on arvoksi valittu kestävä kehitys, sisältäen kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset, käsitellään tapahtumia myös voimavarana näillä sektoreilla. Nämä aineettomat elementit vaikuttavat aluetalouteen pidemmällä aikavälillä imagon nousun ja väestön viihtyvyyden kautta. 2.2.1. Tapahtumat kulttuuritarjonnan monipuolistajina ja sosiaalisena kanssakäyntinä Sosiokulttuuristen seikkojen huomioiminen matkailullisissa tapahtumissa tarkoittaa sen asian ymmärtämistä ja huomioimista, että jokaiseen matkailulliseen tapahtumaan sisältyy paikallisen ja muualta tulevan väestön kanssakäymistä. Tästä kanssakäymisestä voi seurata joko rikastuttavia elementtejä – tai pahimmillaan konflikteja. Nämä seikat tulee jatkossa huomioida mahdollisimman hyvin ennakkoon kaikessa matkailullisten tapahtumien suunnittelussa, esimerkiksi suunniteltaessa tapahtuma-alueita. 2.2.2. Tapahtumat yhteisön sisäisen ja ulkoisen kuvan rakentajina Hämeenlinna on maakunnan pääkaupungiksi sangen pieni, kuten ovat muutkin maakunnan kunnat ja kaupungit. Tästä syystä tapahtumilla voidaan nähdä olevan potentiaalia nostaa Kanta-Hämeen kaupunkien ja kuntien imagoa, niin ulkopaikkakuntalaisten kuin alueen oman väestönkin keskuudessa. Monilla pienillä paikkakunnilla yksittäinen tapahtuma voi olla se tekijä, josta paikkakunta muistetaan ensimmäisenä. Tällaisia ovat esimerkiksi Kaustisen kansanmusiikkifestivaali, Kuhmon kamarimusiikkifestivaali tai jopa Savonlinnan Oopperajuhlat jne. Tässä mielessä esimerkiksi Hämeenlinnan valittua visiota – ”Etelä- Suomen vetovoimaisin asumiskaupunki” – tukisi merkittävästi se, jos kaupunki tunnistettaisiin myös tapahtumiensa kautta. 2.2.3. Tapahtumat aluetalouden voimavarana Tapahtumien vaikutusta aluetalouteen on tutkittu useissa paikoissa, mm. Satakunta ja Pori 2009-2010, Itä-Suomi 2007 ja Pirkanmaa 2009-2010. Tapahtumien taloudellista vaikutusta mitataan useimmiten joko meno-tulomallilla tai pohjoismaisella menetelmällä. Jotta tapahtumamatkailu – tai mikä muu tahansa matkailusektori tahansa – ansaitsisi oikeutetun aseman muiden elinkeinojen joukossa, tulee oikeaa tutkittua tietoa olla käytettävissä, mm. julkisten investointien päätöksenteon tueksi. Ohessa on yksinkertaistettuna Pirkanmaan Festivaalien kävijätutkimuksen ydinsisältö 2010: • 24 festivaalia • Festivaalikävijä käyttää 150 euroa, josta lippujen osuus vain 20% • Pirkanmaalaisten käyttämä summa keskimäärin 110 euroa, Pirkanmaan ulkopuolisten 240 euroa • Suora rahavirta Pirkanmaalle noin 50 miljoonaa euroa, josta noin 22 miljoonaa Pirkanmaan ulkopuolelta (arvio erittäin varovainen)
  • 10. 9 (40) - versio 0.93 - Toisaalta Porin Jazz jätti Poriin 2009 15 miljoona euroa, Ilosaarirock Joensuuhun 4 miljoonaa euroa jne. Vastaavanlaista tietoa emme pysty Kanta-Hämeessä todentamaan ilman toteutettua tutkimusta. Tapahtumia voi tarkastella myös aluetaloudellisena investointina suhteuttaen kustannukset esim. kulttuurilaitoksiin, joskin tässä on turhan vastakkainasettelun riski (2007 Savonlinnan oopperajuhlien julkinen tuki 11€/katsoja, 2003 Suomen Kansallisoopperan julkinen tuki per katsoja 120 – 140 euroa). 2.3. Tapahtumien tilastointi Tällä hetkellä tapahtumia tilastoidaan ainoastaan Kehittämiskeskus Oy Hämeen matkailun toimesta. Tilastointi pohjautuu tapahtumajärjestäjien omiin ilmoituksiin ja kattaa ainoastaan kävijämäärät. Kävijämääriä ei erotella lähtöalueen mukaan (matkailijat/paikalliset). Koko maakunnan kattavaa tilastointia ei ole. Tapahtumien – ja laajemmin koko matkailun – tilastotietoja ei julkisesti ole saatavilla (pl. Tilastokeskuksen alueelliset majoitustilastot). Kehittämiskeskus Oy Häme julkaisee muiden toimialojen tunnusluvut avoimesti sivuillaan.
  • 11. 10 (40) - versio 0.93 - 3. Yhtymäkohdat muihin laajempiin strategioihin Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia on tehty osana Kanta-Hämeen matkailustrategiaa 2015, jossa on määritelty seuraavasti: ”Luodaan Hämeen Matkailu Oy:lle Häme Events –palvelukonsepti, jonka avulla hankitaan, tuotetaan ja autetaan tuottamaan uusia tapahtumia erityisesti Kanta- Hämeen matkailun strategisilla painopistealueilla erikseen sovittavien toimintatapojen mukaisesti.” Kanta-Hämeen matkailustrategia on vaikuttanut myös siihen, että matkailullisessa tapahtumastrategiatyössä on painotettu samoja teemoja, mm. harrasteisiin liittyvän matkailun osalta golfia ja ratsastusta. Matkailun rooli Kanta-Hämeessä on kasvava, joskin suhtautuminen siihen elinkeinona on vielä alkutekijöissään. Hämeen maakuntaohjelmassa 2011-2014 matkailun elinkeinonäkökulma on hyvin ohuesti mukana, Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategiassa 2010-2015 matkailua sivutaan, mutta se on sijoitettu osaksi laajempaa kokonaisuutta, well-beingia (matkailu, luovat alat, hyvinvointi); myöskään seudun elinkeinoja ja elinoloja kuvaavissa mittareissa matkailua ei ole erikseen kuvattu. Myöskään Hämeenlinnan kaupungin muissa strategioissa matkailua ei elinkeinona mainita (Kaupungin strategia [hyväksytty valtuustossa 14.6.2010], Palvelu- ja hankintastrategia [hyväksytty valtuustossa 14.6.2010]), pois lukien aiemmin mainittu Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategia 2010-2015, joka on hyväksytty valtuustossa 11.10.2010.
  • 12. 11 (40) - versio 0.93 - 4. Arvot Matkailullinen tapahtumastrategia pohjautuu arvoihin, jotka ovat osittain yhteiset Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Toisaalta arvomaailmassa on pyritty huomioimaan vallalla olevat yhteiskunnalliset ja matkailulliset trendit, jotka ovat paikallisesti luontevia. • Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys − kaikkia tapahtumatoimijoita kohdellaan yhdenvertaisina − matkailullisten tapahtumien järjestäjiä ohjataan yhteistoimintaan ja verkottumiseen muun matkailuelinkeinon kanssa • Luovuus ja rohkeus − etsimme rohkeasti uusia keinoja tapahtumatoiminnan aktivointiin, kuten uusien tapahtumien saamiseen • Kestävä kehitys osana kokonaislaatua: − tässä strategiassa kestävä kehitys kattaa taloudellisen kannattavuuden, sosiaalisten ja kulttuuristen seikkojen huomioinnin (mm. paikallisen väestön huomioimisen) sekä ekologisuuden sosiaalisesta kestävästä kehityksestä on erikseen nostettu esille saavutettavuus − kestävän kehityksen periaate ei sulje pois jo olemassa olevia tapahtumia − kestävä kehitys alaosioineen käsitetään osana kokonaislaatua, kuten myös palveluhenkisyys • Saavutettavuus: − saavutettavuudella ymmärretään tässä ensisijaisesti esteettömyyttä − kaikissa yleisötapahtumissa tulee saavutettavuus huomioida suunnitelmissa ja toteutuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa tukeutumista Hämeenlinnan vammaisneuvoston konsultaatioon mm. tapahtumien saavutettavuuden suunnittelussa.
  • 13. 12 (40) - versio 0.93 - Missä olemme nyt? Nykytilan määrittely 5. Kanta-Häme ja Hämeenlinna matkailualueena Tämä strategia ei ota kantaa matkailuun yleisesti. Tapahtumamatkailu nähdään kuitenkin mahdollisuutena koko matkailuelinkeinolle Hämeenlinnan seudulla. Matkailuna käsitetään kaikki ihmisten liikkuminen tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle joko työn tai vapaa-ajan vieton johdosta. Matkailutoimialat ovat matkailulle tyypillisiä toimialoja, kuten • majoituspalvelut, • henkilöliikennepalvelut (tie-, lento-, vesiliikenne ja rautatiet sekä tukitoiminta), • ravitsemispalvelut, • matkatoimisto-, matkanjärjestäjä- ja matkaopaspalvelut, • kulttuuripalvelut, • urheilu- ja virkistyspalvelut, • liikennevälineiden vuokraus ja • sekalaiset palvelut sikäli, kun niihin yhdistyy tuo aiemmin määritetty ehto liikkumisesta tavanomaisen elinpiirin ulkopuolella. Matkailun merkitys on suuri näillä toimialoilla. Niiden liikevaihto ei kuitenkaan synny pelkästään matkailun ansiosta, vaan paikallinen kysyntä voi olla selvästi suurempi, kuten ravintola-alalla. Merkittävin rooli matkailulla on majoituspalveluissa. Hämeenlinnan, seudun ja Kanta-Hämeen majoitustilastot osoittavat maakunnan majoitusliikkeiden käyttöasteen olevan reilusti alle kansallisen keskiarvon (vuonna 2011 majoitusliikkeiden käyttöaste valtakunnallisesti 49,69%, Kanta-Hämeessä 40,51%, Hämeenlinnan seudulla 39,51% ja Hämeenlinnassa 43,54%).
  • 14. 13 (40) - versio 0.93 - 6. Kanta-Häme ja Hämeenlinnan seutu tapahtuma-alueena Kanta-Hämettä tulee tarkastella osana Etelä-Suomea ja valtakunnallista väestökeskittymää, joten vertailukin tulee tehdä lähimpiin maakuntiin ja etenkin näiden pääkaupunkeihin (Päijät-Häme ja Lahti, Pirkanmaa ja Tampere, Varsinais-Suomi ja Turku sekä Uusimaa ja Helsinki – kattaen koko pääkaupunkiseudun) seuraavilla kriteereillä, plussat ja miinukset kustakin kohdasta huomioiden: • Sijainti • Tapahtumapaikat • Resurssit ja sitoutuminen Kanta-Hämettä tarkasteltaessa on tarkastelun painopiste sijoitettava Hämeenlinnaan maakunnan pääkaupunkina ja suurimpana liike-elämän – ja matkailun – keskuksena: suurimman matkailulliset hyödyt tapahtumista saadaan keskuksissa. Toisaalta yksittäisistä tapahtumista tulee myös heijastusvaikutuksia maakuntaan, etenkin jos tapahtuma ylittää sellaisen kokoluokan, että kaikkea majoitusta ei voida hoitaa tapahtumapaikkakunnalla. 6.1. Kanta-Häme ja Hämeenlinna Suomen tapahtumakartalla: helppo tulla on helppo lähteä Hämeenlinna sijaitsee Etelä-Suomen keskellä, 75 km Tampereelta, 100 km Helsingistä, 73 km Lahdesta ja alle 150 km Turusta. Alueella asuu yhteensä n. 2,9 milj. asukasta (ennuste vuodelle 2030 on 3,1 milj. asukasta). Liikenteellisesti alueen sijainti on keskeinen tähän väestömäärään: yksi valtakunnan päärautateistä kulkee alueen halki, Pietariin pääsee junalla yhdellä vaihdolla, Tampere-Helsinki moottoritie kulkee Kanta-Hämeen halki sekä poikittaisyhteydet toimivat.
  • 15. 14 (40) - versio 0.93 - Lähimmät kansainväliset lentoasemat sijaitsevat Tampereella ja Helsingissä; näihin nähden Hämeenlinnan sijainti on jopa parempi, kuin kummankaan yksittäisen kaupungin. Kansainvälisestä matkailusta – myös tapahtumamatkailusta – puhuttaessa kilometrejä tärkeämpi määre on aikaan liittyvä, ei etäisyyteen perustuva. Tapahtumamatkailua tukevia matkailullisia elementtejä ovat mm. rakenteilla oleva Hämeen- linnakeskus ja tarjolla oleva kylpylämajoitus. Hotellikapasiteettia Hämeenlinnassa on yhteensä 435 huonetta ja 870 vuodepaikkaa, koko Kanta-Hämeessä 1233 hotellihuonetta ja 2584 vuodepaikkaa (Tilastokeskus 2010; luvut vaihtelevat vuoden sisällä). Toisille tapahtumille tämä kapasiteetti on riittävä, toisille se on taas sitten liian pieni. Sijainnin vahvuudet • Hyvä saavutettavuus Suomen sisällä sekä julkisilla että yksityisillä liikennevälineillä • Lyhyehkö matka kansainvälisille lentoasemille + • • Hämeenlinnan tapahtumapaikat suhteellisen lähellä kaupunkikeskustaa Mahdollisuus profiloitua hyvän saavutettavuuden ansiosta Etelä-Suomen saavutettavan tapahtumakaupunkina • Isot kasvu- ja opiskelukeskukset alle tunnin matkan päässä • Olemassa olevat pistoraiteet entisille teollisuusalueille mahdollistavat tapahtuma-alueen kehittämisen • Hämeenlinnakeskus –kauppakeskuksen tuomat mahdollisuudet Sijainnin heikkoudet • Onko kannattavampaa järjestää tapahtumia, kokouksia ja kongresseja isommissa hyvän saavutettavuuden päässä olevissa isommissa kaupungeissa? • ”Miksi jäädä yöksi, kun kotiinkin pääsee?” - • • Ei suoria kansainvälisiä yhteyksiä Samankokoinen Etelä-Suomen kaupunki Lahti on paremmin kytköksissä pääkaupunkiseutuun • Isoille tapahtumille hotellikapasiteetti – myös halvemman majoituksen osalta – riittämätön
  • 16. 15 (40) - versio 0.93 - 6.2. Hämeen linnaa ja muita paikkoja Kokousten ja kongressien osalta – vaikka tämä strategia ei niihin keskitykään – merkittävimmät paikat Kanta-Hämeessä ovat mm. hotellit, Vanajanlinna, Verkatehdas, lukuisat kartanot sekä maaseutukohteet. Muiden tapahtumien osalta tarjolla ovat jäähallit ja muut urheilutilat, Verkatehdas, Hämeen linna, Aulanko, Ahvenisto, Evo, Ypäjän Hevosopisto, Eerikkilän Urheiluopisto, Iittalan lasimäki ja Tiilaakson alle brändätyt golfkentät. Näistä etenkin liikunnan ympärille rakentuvat tapahtumat tarjoavat hyvän kehittymispotentiaalin Myös Parolannummi ja siellä toimiva varuskunta alueineen tulee nähdä tulevaisuuden potentiaalina: se on suunnattoman iso alue, josta löytyy tapahtumille kävijöitä, tuhansia nuoria miehiä ja ainakin kerran vuodessa heidän vanhempansa ja tyttöystävänsä saapuvat paikalle. Suuria kaupunkiulkoilmatapahtumia Hämeenlinnassa järjestetään lähinnä Linnanpuistossa ja Etelärannan alueella. Haasteen muodostaa se, että Linnanpuistolla on hyvin rajallinen yleisökapasiteetti (rakennettu suon päälle) ja Etelärantaa ollaan kaavoittamassa asuinalueeksi. Vanhat tehdaskiinteistöt mahdollistavat uusien tapahtumapaikkojen synnyn ja tässä suhteessa Kantolan alue tarjoaa tulevaisuuden mahdollisuuden. Koko alueen tapahtumamatkailun kehittämisessä kannattaa hyödyntää vesistöjen läheisyys ja tämän luomat mahdollisuudet. Tapahtumapaikkojen vahvuudet • Ainutlaatuinen kirjo erilaisia tapahtumapaikkoja isoille kokouksille ja keskikokoisille kongresseille • Useita historiallisia linna- ja kartanokohteita kokouskäyttöön + • • Urheilun suorituspaikat mahdollistavat kansallisten suurtapahtumien järjestämisen ja osin myös kansainväliset suurtapahtumat/arvokilpailut Kantolan alue toteutuessaan mahdollistaa todellisten viihteen suurtapahtumien järjestämisen • Golfkenttien keskittymä ainutlaatuista koko Suomessa Tapahtumapaikkojen heikkoudet • Hämeenlinna ei ole saavuttanut vakiintunutta asemaa kokous- ja kongressikaupunkina – kuten Helsinki, Tampere, Turku ja osin myös Lahti ovat tehneet • Kansainvälisiin tapahtumiin lentoasemakaupungeilla etulyöntiasema (Hämeenlinnan kohdalla vain mielikuvallinen) • Tietoa tapahtumapaikoista ei helposti saatavilla
  • 17. 16 (40) - versio 0.93 - • Julkinen liikenne ei saavuta kaikkia tapahtumapaikkoja - • Hämeen linnan mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty täysimääräisesti • osa urheilupaikoista auttamattomasti vanhentuneita 6.3. Tapahtumajärjestämisen resurssit ja sitoutuminen Tämä kohta on hyvin riippuvainen menneestä matkailun ja tapahtumatoiminnan organisoinnista. Näin ollen siinä vaikuttaa suuresti olemassa olevien rakenteiden tila, jota on käsitelty jo aiemmin. Tapahtumatoiminnan resurssien ja sitoutumisen osalta tarkastelua ei voida tehdä ilman vertailua tärkeimpiin kilpailijoihin, jotka ovat jo aiemmin mainitut Tampere, Helsinki, Turku ja Lahti maa- ja seutukuntineen. Resurssit ja sitoutuminen – vahvuudet • Panostukset Häme brändiin ja maakunnan laajuinen yhteistyö • Tahtotila HämeEvent –yksikön synnyttämiseksi + • Kaupunkien ja kuntien kulttuuriavustukset erityisesti pysyville tapahtumille • Matkailun ja tapahtumien kehityspalvelut saman katon alla tulevaisuudessa • Toteutuessaan Kantolan tapahtuma-alue on suuruusluokaltaan ja saavutettavuudeltaan ainutlaatuinen Etelä-Suomessa • Tapahtumien hankintaan myös rahallisia resursseja, mm. kh:n varamäärärahoista Hämeenlinnassa Resurssit ja sitoutuminen – heikkoudet • Turku – Lahti, Helsinki – Tampere neliön keskellä kilpailutilanne tapahtumien hankinnassa • Helsingissä tapahtumayksikkö on aloittanut 2008, Tampereella - • • tapahtumatoimisto 2011. Molemmat on resursoitu vahvasti ja ilman tulorahoitusvelvoitetta. Tampereen, Turun ja Helsingin mittakaavaedut Hämeessä ei vakiintuneita käytäntöjä eikä pysyvää rahoitusta tapahtumien houkutteluun vrt. Tampereen erillisbudjetointi, Helsingin 10-vuotissuunnitelma ja
  • 18. 17 (40) - versio 0.93 - Turun henkilö- ja raharesurssit • Onko tahtoa nostaa tapahtumien hankinta strategisessa tasolla riittävän korkealle • Maakunnan laajuinen yhteistyö tapahtumien kehittämisessä ja hankkimisessa (kaupungit ja kunnat, liitto, ELY-keskus) Joissakin puheenvuoroissa on toivottu maakuntaan profiloivia suurtapahtumia, mallia Porin Jazz, Seinäjoen Tangomarkkinat, Ilosaari Rock jne. Näiden tapahtumien osalta huomioitava ainakin seuraavaa: • mm. edellä mainitut tapahtumat ovat kasvaneet nykyiseen kokoonsa ajan kanssa, ja ne kehittyvät pääsääntöisesti paikallisista tapahtumista, joiden taustalla on alun perin voimakas talkoohenki → tuettava ensisijaisesti paikallisten tapahtumien kehittymistä ja profiloitumista omalaatuisina, persoonallisina tapahtumina, jotka voivat kasvaa kansallisiksi tai jopa kansainvälisesti merkittäviksi tapahtumiksi → tuki jaksamiseen, verkostoitumiseen ja kehitykseen • mitä suuremmista tapahtumista puhutaan, sen suuremmat ovat taloudelliset riskit: esim. 2011 Pori Jazzin budjetti oli noin 5m€ ja tapahtuma olisi tehnyt tappiota ilman yksittäisen, Elton Johnin konsertin onnistumista. Myös Pori Jazz on aikanaan – 46 vuotta sitten – alkanut paikallisesti vapaaehtoisvoimin pyörineestä tapahtumasta. • ulkoilmatapahtumiin liittyy aina sääriski • konsertit ovat kilpailtu sarka: ainoat todella varmat ovat todella suuret ulkoilmatapahtumat (kuten Madonna) – ja todella pienet sisätilatapahtumat. Johtopäätöksenä tästä voidaan vetää, mikäli suurtapahtumia halutaan, tulee niiden synnyttämiseen löytyä myös riittäviä julkisia resursseja; tässä tulee eteen myös se kysymys, kuuluvatko tällaiset tapahtumat julkisvallan ensisijaisiin tehtäviin (esim. jos järjestäjä olisi maakunnallinen tapahtumaorganisaatio; tosin on muistettava, että hyvin monia suomalaisten tapahtumien ydinrahoitus tulee julkisesta rahoituksesta)
  • 19. 18 (40) - versio 0.93 - 6.4. Hämeenlinnan tapahtumien vuosikello Hämeenlinnan matkailullisista tapahtumista laadittiin 2011 vuosikello: Tapahtumien vuosikello – Hämeenlinna 2011 (49) Tuomaan markkinat (48)Wetterhoffin Korttelijoulu Tapahtuman nimen edessä Tammikuu suluissa viikko, jolloin tapahtuma järjestetään. Helmikuu Tekstin väri: Maaliskuu Uusi tapahtuma Alueellinen tapahtuma Huhtikuu Kertaluontoinen tapahtuma (41) Hämeenlinnan Toukokuu Taikaviikko – UUSI! (39) Radalle.COM Finals Kesäkuu Heinäkuu (37) Kalamarkkinat (14) Kalamarkkinat Elokuu (34-36) Art Häme – UUSI! Syyskuu Lokakuu (31-32) Fredrikan kulttuurikesä UUSI! Rakenna – Sisusta – Asu –messut (26) AmyRock (32) Elomessut Radalle.COM Vanajalinna Ralli Marraskuu (32) Radalle.COM –Suolenkki Radalle.COM LinnaJazz (33) Hämeen Keskiaikamarkkinat Cumulus-turnaus Joulukuu (33) Historic Grand Race Salibandy-tapahtuma UUSI! Tomaatteja! Tomaatteja! Stand Up -festivaali (34) Kirjan aika –festivaali WanajaFestival (34) Aulanko CUp (30) Hippalot Nice Run Hml 10.1.2012 1 Nykyisen vuosikellon perusteella voidaan todeta, että kaupungin matkailullinen tapahtumatarjonta ei ole kovin vahvaa ja on keskittynyt merkittävästi loppukesään ja vaatii monipuolistamista. Yleisestikin voidaan todeta, että vapaa-ajanmatkailun rooli Hämeenlinnassa on heikko, vaikka kaupungin historia vapaa-ajanmatkailussa on vahva etenkin Aulangon johdosta. Nykyinen heikkous näkyy esimerkiksi siinä, että useat tapahtumajärjestäjät eivät näe itseään matkailutoimijoina ja toisaalta sillä, että osa kaupungin hotelleista pitää ovensa kiinni mm. joulun välipäivinä, joka kuitenkin on yksi mahdollinen vapaa-ajan matkailun sesonkiajankohta.
  • 20. 19 (40) - versio 0.93 - 7. Hämeenlinnan seudun tapahtumakentän SWOT HEIKKOUDET VAHVUUDET • ei omaa lentokenttää • sijainti ja hyvät kulkuyhteydet • alueen julkinen liikenne • alueen historia ja keskiaikateema • hotellikapasiteetin riittämättömyys • kaunis luonto ja vesistöt isoille tapahtumille • sopivankokoinen logistisesti ja • edullisemman majoituksen toiminnallisesti puuttuminen • vahvat brändit: Hämeen linna, • rohkeuden puute uusille avauksille ja Aulanko, Verkatehdas, Wetterhoff yhteistyölle ja Vanajanlinna • ammattimaisen tuottamisosaamisen • halu kehittyä ja tukea puute tapahtumakenttää • tapahtumat painottuvat • tapahtumapaikat lähellä keskustaa voimakkaasti kesään ja • maakunnallinen liikuntaosaaminen talvikuukaudet ovat hiljaista aikaa kärkituotteina: golf, hevosmatkailu • profiilitapahtuman puute: ja jalkapallo Hämeenlinnaa ei tunneta tapahtumakaupunkina - eikä tapahtumia yhdistetä Hämeenlinnaan • hallintokaupungin imago MAHDOLLISUUDET UHAT • potentiaalia kehittyä • ”läpiajo” kaupunki • vetovoiman lisääminen • yhteistyön pysähtyminen maankäytön suunnittelulla, • yhteismarkkinoinnin kaavoituksella ja tonttipolitiikalla hiipuminen • uudet tapahtuma-alueet: Kantola, • Helsingin ja Tampereen Laivaranta ja Sarionranta vetovoima • keskustan elinvoiman tukeminen • velkaantuminen, lama • uusi monitoimihalli • väestöpohjan eläköityminen ja • majoitusmuotojen palvelujen keskittyminen monipuolistuminen senioreille • yhteinen teema • vesimatkailu • keskiaikateeman hyödyntäminen laajemmin • iso tapahtuma • lähimatkailun kasvaminen • Hämeen linnan monipuolisempi hyödyntäminen
  • 21. 20 (40) - versio 0.93 - 8. Kilpailija-analyysi Hämeenlinnan seudun ympärillä reilun sadan kilometrin säteellä on useita väkiluvultaan yli 100 000 asukkaan kaupunkeja. Näistä neljä valittiin kilpailija-analyysitarkasteluun: Helsinki, Lahti, Tampere ja Turku. Tässä kappaleessa esitellään kunkin kaupungin nykyhetken tilanne tapahtumatoimiston tai sen luonteisen toiminnan osalta. Kaupunkien mallit eivät ole keskenään vertailukelpoisia, mutta antavat kuvan erilaisista ratkaisuista ja painotuksista. 8.1. Kilpailija-analyysi: Helsinki Helsingin kaupungilla tapahtumat nousivat keskiöön vuonna 2007 kaupungin elinkeinostrategiassa sekä Helsingissä järjestettävän Euroviisu-kilpailun myötä. Elinkeinostrategia linjasi tapahtumat vetovoimaisen kaupunkiympäristön kulmakiveksi ja Euroviisut merkittävänä suurtapahtumana nosti muun muassa esiin teeman, miten tapahtumilla voidaan muokata kaupunkikuvaa, kehittää kaupungin vetovoimaisuutta ja matkailua. Nykyisessä kaupungin strategiaohjelmassa 2009-2012 tapahtumat nostetaan laajasti esiin. Helsingin kaupungin tapahtumayksikkö perustettiin vuonna 2008 elinkeinopalvelujen alle, jonne on sijoitettu myös elinkeinokehitysyksikkö, matkailu- ja kongressitoimisto sekä YritysHelsinki - yksikkö. Tapahtumatoimiston suuntalinjojen ja kaupungin virastojen sekä liikelaitosten poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämiseksi kaupunginjohtaja perusti tapahtumatyöryhmän. Työryhmä koostuu talous- ja suunnittelukeskuksen, hallintokeskuksen, liikuntaviraston, kiinteistöviraston, rakennusviraston, ympäristökeskuksen sekä kulttuuriasiankeskuksen päättäjistä. Tapahtumatyöryhmällä ei ole päätäntävaltaa vaan työryhmä toimii tapahtumayksikön työkaluna. Tapahtumayksikön budjetti on 3,2 miljoonaa euroa ja yksikössä työskentelee yhteensä 10 henkilöä. Palvelu on tapahtumajärjestäjille maksutonta ja suunnitteilla ei ole maksullisia palveluja. Tapahtumien hankintaan on käytössä henkilöresursseja sekä paikallistuntemusta. Rahallista tukea annetaan vain yhteistyössä toteuttaviin yhteistapahtumiin ja näissäkin kohdennetusti esimerkiksi siisteyteen ja turvallisuuteen. Suoraa rahallista tukea tapahtumille myönnetään kulttuurikeskuksesta ja liikuntavirastosta normaalin avustuskäytännön mukaisesti. Myös Helsingin kaupunginhallitus tekee päätöksiä kertaluonteisten suurtapahtumien hakemisesta. Helsinki on ollut tähän saakka merkittävin massaulkoilmakonserttien (yli 25 000 katsojaa) järjestämispaikka, jonka vaihtoehtoina ovat olleet lähinnä Tampereen Ratina ja Porin Kirjurinluoto. Helsingin asema on kuitenkin muuttumassa johtuen pääkaupunkiseudun voimakkaasta kasvusta, minkä vuoksi monet tapahtumapaikat (mm. Jätkäsaari ja Kalasatama) ovat poistuneet käytöstä. Tapahtumayksikölle on määritelty seuraavat tehtävät: • Kaupungin omien tapahtumien järjestäminen kotimaassa ja ulkomailla • Tapahtumajärjestäjille suunnattujen palveluiden kehittäminen • Kumppanuuden tiivistäminen kaupungin eri virastojen, viranomaisten ja tapahtumien välillä: − Kaupungin ulkoalueilla yksi yhteinen varausjärjestelmä − Tapahtumaluvat löytyvät keskitetysti verkosta
  • 22. 21 (40) - versio 0.93 - • Kansainvälisten suurtapahtumien hakeminen Helsinkiin − Kartoittaa haettavat tapahtumat 10+ vuoden aikajänteellä − Laatia malli suurtapahtuman hakuprosessista (2011-2012) • Luoda järjestelmä tapahtumien taloudellisten ja muiden vaikutusten seurannalle Esimerkki Helsingin kaupunginhallituksen tapahtumahakupäätöksestä: Kaupunginhallitus päätti hakea MTV Europe Music Awards -tapahtumaa vuodelle 2012 tai 2013. Tapahtuman tuotantobudjetti on keskimäärin 10–15 miljoonaa euroa, josta noin puolet käytetään paikallisten palveluiden ostoon. MTV edellyttää isäntäkaupungilta järjestelyihin osoitettavaa rahallista panostusta, joka aiempien tapahtumien perusteella on Helsingin hakemuksessa määritetty 1,5 miljoonaksi euroksi. Ministeriöistä OKM ja TEM ovat valmiita tukemaan EMA:n järjestämistä 750 000 eurolla. Helsingin kaupungin panostuksen arvoksi tulee samoin 750 000 euroa. Mikäli Helsinki saa EMA:n, kaupunki ei myönnä järjestelyihin suoraa rahallista avustusta, vaan järjestää tapahtumalle palveluita ja markkinointitoimenpiteitä edellä mainitun panostuksen arvoisesti. Palveluita ovat mm. paikallinen koordinointi, paikallinen markkinointi ja näkyvyys, vastaanotto, tilaisuuden jatkojuhlat, turvallisuuspalvelut sekä kuljetuspalvelut. 8.2. Kilpailija-analyysi: Lahti Lahden kaupunkistrategiassa 2025 (päivitetty 2011) tapahtumat nostetaan esille: ”Kehitetään alueen vetovoimaa vahvistavia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa.” Tapahtumien osalta strategia painottaa isoja, kansainvälistä huomiota saavia tapahtumia sekä toimintaa, joka rakentuu valittujen strategisten kärkien (ympäristö, muotoilu ja käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta) ympärille. Myös Päijät-Hämeen liiton maakuntaohjelmassa tapahtumamatkailua käsitellään mahdollisuutena. Lahdessa työ tapahtumayksikön perustamiseksi on muotoutumisvaiheessa. Tapahtumatoiminnan edistämiseksi Lahdessa on aloitettu tapahtumayksikön käynnistämishanke, joka toteutetaan aikavälillä 1.1.2011–31.12.2013. Hankkeen rahoittajat ovat Päijät-Hämeen liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto, Lahden kaupungin ja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy Lakesin rahoittama IDEAL- yhteishanke, jota hallinnoi Lahden kaupungin Sivistystoimi. Tapahtumayksikön kokonaisbudjetti kolmelle vuodelle on 375 000 €. Rahoitus jakaantuu seuraavasti: EAKR + valtio 70 %, Kuntarahoitus (Lakes) 24 % ja Kuntarahoitus (Lahti) 6 %. Tapahtumayksikkö -hankkeessa taustoitetaan ja perustetaan Lahden alueen tapahtumatoimisto, joka tarjoaa tapahtumajärjestäjille kehitysapua ja palvelua sekä kaupungin/alueen päättäjille uusien tapahtumien hakuun ja tapahtumien kumppanuuteen/rahoitukseen liittyvää koordinointi- ja arviointiapua. Tavoitteena on synnyttää toiminnallinen yhteistyöverkosto ja kansallisesti sekä kansainvälisesti ainutlaatuinen palvelukonsepti ja muita alueita elämyksellisempi viitekehys (Design for all -näkökulma), helpottaa tapahtumajärjestäjien ja matkailualan toimijoiden työtä sekä ottaa palvelumuotoilu- ja tapahtumajärjestäminen mukaan alueen innovaatioympäristöön.
  • 23. 22 (40) - versio 0.93 - Tapahtumatoimiston tehtävät: • Palvelumallien kehittäminen ja konseptointi: − ”Yhden luukun” palvelumallin luominen − IDEAL –palvelumallin luominen, pilotointi ja vakiinnuttaminen − Palvelumuotoilun menetelmien soveltaminen tapahtumatuotantoon − Virkamies- ja elinkeinoyhteistyömallin luominen − Palveluvalikoiman ja palvelulupausmallin luominen − Kaupungin/kunnan tapahtumakumppanuuden arviointimallin luominen Tapahtumat lähtökohtaisesti samalle viivalle kaupungin omien intressien pohjalta Pisteytyksen tuloksena on suositus päätöksentekijöille kullekin tapahtumalle sopivasta kaupungin tuesta Malli huomioi erityisesti tapahtuman talous-, imago- ja ympäristövaikutukset − Tapahtumien vaikuttavuuden mittaamisen mallinnus − Yhteiskuntavastuumallin luominen − Uudet tapahtumakonseptit − Promootioapumallinnus − Uusien tapahtumien hakemisen mallinnus − Tapahtumayksikön jatkon ja rahoitusmallin luominen − Tapahtumien alueellinen ja kansallinen vuosikello -ajattelumallin luominen • Yhteistyön kehittäminen ja koordinointi: − Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhteistyön alustus, käyttöönotto ja vakiinnuttaminen − Yhteistyöseminaarit ja workshopit, aamukahvitilaisuudet ja benchmarking-matkat − Alueen muotoilu- ja ympäristöteknologiaosaaminen näkyväksi osaksi alueen tapahtumia • Sähköiset palvelut: − Toimijarekistereiden keruu ja kuvaus (Live) − Tapahtumajärjestämisen sähköinen opas Lahden seudulle − Tapahtumatilojen varausjärjestelmä ja yhteinen hinnoittelumalli
  • 24. 23 (40) - versio 0.93 - Esimerkki tapahtumapalvelukonsepti hankkeesta: IDEAL 2017 IDEAL 2017-hankkeen tavoitteena on Lahden ja Lahden seudun vetovoimaisuuden lisääminen IDEAL –palvelukonseptin avulla, jossa tapahtumajärjestäminen, muotoilu, puuosaaminen ja kulttuuriverkosto yhdistetään yhdeksi palveluksi. Näin saadaan aikaan elämyksellisempi ja kilpailukykyisempi alusta tapahtumajärjestämiselle. Tavoitteena on houkutella alueelle uusia tapahtumia, matkailijoita ja luovan alan toimijoita. Hanke on Lahden kaupungin Sivistystoimen alaisen muotoiluhankkeen ja Lakesin alaisen Tapahtumayksikön muodostama yhteishanke, jonka päähallinnoija on Lahden kaupungin Sivistystoimi. Toimenpiteinä ovat tapahtumajärjestämisen kehittäminen käyttäjäystävällisemmäksi palvelumuotoilun avulla ja kulttuuriverkoston tehokkaampi hyödyntäminen osana tapahtumajärjestämistä. IDEAL –hankkeen kokonaisbudjetti kolmelle vuodelle on 897 500 €. 8.3. Kilpailija-analyysi: Tampere Tampereen kaupungin strategisessa hankkeessa, Luovassa Tampere -ohjelmassa, aloitettiin laajamittainen panostus tapahtumatoiminnan kehittämiseen vuonna 2006. Seuraavana vuonna 2007 Tampereen kaupungilla aloitti sisäinen suurtapahtumatyöryhmä, joka koordinoi suurtapahtumien hankintaa. Pirkanmaan liiton aloitteesta alueelle luotiin matkailun, tapahtumien ja luovien alojen yhteinen elämysstrategia vuonna 2009. Vuonna 2011 perustettiin tapahtumatoimisto tukemaan kongressihankintaan, matkailun edistämiseen ja messutoimintaan keskittyviä yhtiöitä. Tapahtumien hankinta ja kehittäminen löytyvät sekä Tampereen kaupungin että maakunnan strategioista ja että mm. Tampereen kauppakamari vastaa strategioiden etenemisen seurannasta. Tavoitteena on laaja ympärivuotinen tapahtumakirjo ja aktiivinen tapahtumien houkuttelu. Tapahtumatoimiston budjetti on 200 000 euroa ja toimistossa työskentelee kaksi henkilöä: projektijohtaja ja vastaava tuottaja.
  • 25. 24 (40) - versio 0.93 - Tapahtumatoimistolle on määritelty seuraavat tehtävät: • Tapahtumien hankinta: Tapahtumatoimisto tukee Tampereella järjestettävien tapahtumien toteutusta, koordinoi kaupungin sisäistä toimintaa ja osallistuu kansallisten ja kansainvälisten arvokilpailujen ja tapahtumien hakuprosesseihin. Painopiste on kulttuurin ja liikunnan suurtapahtumissa. • Tampereen omien tapahtumien koordinointi • Tapahtumajärjestäjän tukeminen: Toimisto toimii myös tietopankkina erilaisten tapahtumien järjestäjille ja opastaa tapahtumajärjestäjiä muun muassa lupa-asioissa. • Vuosikalenteri • Muut tehtävät tarkentuvat toiminnan myötä Tapahtumatoimiston palvelut ovat maksuttomia, joskin suunnitteilla on myös maksullisia palveluja. Tapahtumien hankintaan käytössä henkilöresurssien lisäksi rahaa, vuosittain 100 000- 500 000 euroa. Kaupunginhallituksen päätöksellä avustusta voidaan myöntää 20 000-60 000€ per tapahtuma. Erikseen ovat suurtapahtumat, kuten olympiapäivät (budjetti 2 MEUR), Creativity World Forum (yli 500 000 €), Metropolis yli 500 000 €), joille myönnettävä tuki on korkeampi. Kaupunginhallituksen tuen lisäksi liikuntapalveluilla on käytettävissä projektirahaa ja kulttuuritoimella sekä tilaajalla kulttuuritapahtumien pysyvät ja vuosittaiset avustukset. Esimerkki yhteistyöstä: Luovan Tampereen, Pirkanmaan liiton ja pirkanmaalaisten kuntien tuella käynnistettiin Pirkanmaan Festivaalien (PirFest ry) toiminta, josta syntyi yli 30 pirkanmaalaisen festivaalin yhteenliittymä. Toiminta käynnistettiin hankkeina (kaksi kappaletta), joiden yhteisarvo on noin 500 000. Näillä toteutettiin mm.: • Festivaalien kävijäkyselyt • Festivaalien ympäristösuunnitelmat • Festivaalien yhteinen markkinointi • Resurssi- ja kalustopankki • Festivaalien muu yhteinen kehittäminen 8.4. Kilpailija-analyysi: Turku Turussa tapahtumat ovat osana kaupungin vuonna 2009–2012 strategista toimeenpano-ohjelmaa. Turku-sopimuksen kuuluu ”Osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelma 2009-2013”, jonka yhtenä painopisteenä matkailu ja kulttuuripääkaupunki. Näissä kohdissa tapahtumamatkailu sekä elämystuotannon osaaminen on nostettu esiin. Myös tapahtumien lupaprosessien kriittiset palvelupolut nostetaan tavoitteena esiin. Turussa ei ole perustettu tapahtumiin keskittyvää tapahtumatoimistoa. Kaupungin roolia tapahtumakoordinoinnissa ollaan kuitenkin parhaillaan suunnittelemassa. Tällä hetkellä
  • 26. 25 (40) - versio 0.93 - tapahtumajärjestäjiä avustavia tahoja ovat kaupungin keskushallinnon Strategia ja viestintä - yksikkö sekä matkailu- ja kongressitoimisto Turku Touring. Turun kaupungin keskushallinnon strategia ja viestintä -yksikön kansainväliset asiat osastolla on kolme henkilö, jotka vastaavat kaupungin tapahtumapalveluista. Tapahtumapalvelut tuottavat kaupungissa järjestettäviä suurtapahtumia sekä erityyppisiä vuosittain toistuvia tilaisuuksia. Tapahtumapalvelut myös neuvovat tapahtumajärjestäjiä kaupungin lupa-asioissa, yhteistyö- ja muissa toimintaperiaatteissa. Strategia ja viestintä -yksikön tehtävät tapahtumakentällä: • Järjestää kaupungin omia vuosittain toistuvia tapahtumia ja tukea ulkopuolelta tulevia tapahtumia. Budjetti tapahtumien järjestämisen on noin 500 000 € • Tapahtumien konsultointi ja koordinointiapu • Yhteistyön kehittäminen eri hallintokuntien välillä: yhteistyötä on alettu tehdä suurtapahtumien saralla ja taustalla on positiivisia kokemuksia mm. kulttuuripääkaupunki vuoden osalta. Turku Touring Oy on maakunnan kattava alueellinen matkailun markkinointi- ja myyntiorganisaatio, joka perustettiin vuonna 1998. Henkilökuntaa yhtiössä yhteensä 26, joista vaihtelevasti 3-5 henkilöä toimivat tapahtumien parissa. Yhtiön toiminta rahoitetaan 60 % kaupungin budjetista ja loput omalla liiketoiminnalla. Turku Touringin tehtävät tapahtumakentällä (tarjoavat pääosin palvelujaan kongressitoimijoille, mutta myös tapahtumille) • keskitetty majoitusvaraus • oheisohjelmapalvelut • myynti • verkkokauppa: Turku card ja matkapaketit • tapahtumakalenteri • asiakaspalvelu • kierrätys mahdollisissa tapahtumapaikoissa Turku Touring Oy:n kongressipalvelut ovat tietyin kriteerein maksuttomia järjestäjälle, mutta tarjoavat myös maksullista palvelua. Organisaatio on mukana Turun suurtapahtumien hakuprosessissa ja tekevät tässä yhteistyötä kaupungin keskushallinnon kanssa. Varsinaista suunnitelmaa suurtapahtumien houkutteluun ei ole. Turku Touring Oy on panostanut huomattavasti nettisivuihin sekä sosiaaliseen mediaan ja verkkokaupan myynti on kasvanut tasaisesti.
  • 27. 26 (40) - versio 0.93 - Mihin haluamme päästä? Visiomme 9. Visio 2016 – kuva haluamastamme tulevaisuudesta Visio käsitetään tässä strategiassa tavoitteeksi, johon tähdätään. Tämän matkailullisen tapahtumastrategian visio on, että vuonna 2016 ”Hämeenlinnan seutu on yksi Etelä-Suomen johtavista kansallisten tapahtumien järjestämisalueista, jossa on tapahtumia vuoden ympäri ja jonka tapahtumia leimaavat jatkuvuus, kestävän kehityksen periaatteet ja korkea laatu.” Hämeenlinnan seudulla sisältää tässä Hämeenlinnan kaupungin, Hattula ja Janakkalan kunnat. Etelä- Suomella käsitetään puolestaan Hämeenlinnasta noin 120 säteellä oleva alue, jota asuttaa 2,7 miljoonaa ihmistä. Kansallisilla tapahtumilla käsitetään tapahtumia, joiden vaikutusalue on koko Suomi, kuten SM- kilpailuja. Kuvaavaa on, että nämä tapahtumat herättävät mielenkiintoa ja niihin tulee osallistujia eripuolilta maata. Kansallisuus ei sulje pois kansainvälisiä osallistujia ja mielenkiintoa, mutta enemmistö osallistujista on suomalaisia. Visiossa puhutaan myös kestävästä kehityksestä, joka käsitellään arvoissa. Tämän arvon merkitys on kasvussa laajemman arvomaailmojen muutoksen kautta, joka heijastuu nykyisin myös matkailuun mm. sitä kautta, että tapahtumajärjestäjät vaativat entistä useammin hiilijalanjäljen mitattavuutta ja muita vastaavia toimenpiteitä kohdealueilta. Kestävässä kehityksessä haluamme myös korostaa liikkumisen minimointia, joka kansallisessa mitattavuudessa puoltaa Hämeenlinnaa. Korkean laadun mittari tulee puolestaan arvojen noudattamisesta, ja mitattavuus taas tulee eri asiakasryhmien asiakastyytyväisyyden kautta. Tähän visioon on voimakkaasti vaikuttaneet mm. seuraavat, aiemmin tässä strategiassa mainitut seikat: • majoitusliikkeiden valtakunnallista alhaisempi käyttöaste: − nopea korjausliike vaatii reagointia sillä sektorilla, joka tuottaa nopeimman tuloksen, eli massatapahtumissa. − lisäksi tähän visioon sisältyy oletus ja ajatus siitä, että Kanta-Hämeen menestys matkailullisten tapahtumien saralla pohjautuu Hämeenlinnan menestykseen, ja että Hämeenlinnan tapahtumat säteilevät matkailullista toimintaa muuallekin maakuntaan • muuttuva toimintaympäristö massaulkoilmatilaisuuksien kentässä mahdollistaa tämän vision kohtuullisella ponnistelulla − tämän toteutuminen edellyttää isoille, yli 25 000 osallistujan tapahtumapaikan toteutumista (Kantola)
  • 28. 27 (40) - versio 0.93 - • tapahtumien vuosikellon tasaaminen ympärivuotiseksi − Hämeenlinnassa on vähintään yksi matkailullinen tapahtuma vuoden jokaisena kuukautena Tämä visio siis sisältää myös mitattavan tavoitteen: 2016 Hämeenlinnan seudun majoitusliikkeiden käyttöasteen tulee olla yli kansallisen keskiarvon. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää Hämeenlinnan seudun nykyisten matkailullisten tapahtumien elinvoimaisuuden säilymistä sekä uusien avauksien löytämistä. Määrittämällä visioon sanan kansallinen pystymme korjaamaan tilastoinnista pois kansainväliset massatapahtumat, kuten jääkiekon MM-kisat ja suuret kongressit, joita Hämeeseen ei ole realistista tavoitella jo tapahtumainfrastruktuurista (ml. majoituskapasiteetti) johtuen.
  • 29. 28 (40) - versio 0.93 - Miten pääsemme sinne? Keskeiset strategiset toimenpiteet vision toteuttamiseksi Vision toteuttaminen on haasteellinen. Keskeiset toimenpiteet vision toteuttamiseksi voidaan jakaa kolmen pääluokkaan: • toiminnan organisoiminen • toiminnallisten perusteiden luominen ja suunnitelmallisen toiminnan käynnistäminen • kärkiteemoihin keskittyminen • tapahtumainfrastruktuurin kehittäminen Toimenpidevalinnat pohjaavat aiemmin tässä strategiassa esitettyihin havaintoihin, jotka taas pohjaavat tehtyihin haastatteluihin sekä 3.11.2011 pidetyn seminaarin strategiatyöpajojen tuloksiin (LIITE). 10. Toiminnallisten perusteiden luominen ja käynnistäminen 10.1. Perustiedon kerääminen ja tapahtumien vaikuttavuuden tutkiminen Tapahtumamatkailusta ei ole olemassa tutkittua tietoa. Koska haluamme pohjata päätökset ja toimenpiteet faktoihin, ja haluamme tietää tapahtumamatkailun todellisen tilanteen Hämeenlinnassa ja minkälaiset vaikutukset sillä on myös laajemmin yhteiskunnallisesti katsottuna, tarvitsemme asiasta tutkittua tietoa. Tästä syystä alueella tulee aloittaa säännöllinen tiedon kerääminen, jotta jatkossa on mahdollista kuvata Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen asemaa Suomen matkailukentässä oikein ja avoimesti, hahmottaa matkailun ja tapahtumien todellinen vaikutus alueen imagoon ja aluetalouteen. Toimenpide-ehdotukset: Vastuutaho: Aikataulu: • alueella toteutetaan jatkossa säännöllisesti tapahtumien Kehittämiskeskus Oy 2012-2014 kävijätutkimuksia, joilla pyritään saamaan selville Häme / matkailu tapahtumien todelliset aluetaloudelliset ja imagolliset (HämeEvent) vaikutukset • matkailun ja tapahtumien tilastoja aletaan kerätä Kehittämiskeskus Oy per heti järjestelmällisesti ja ne julkaistaan jatkossa internetissä Häme / matkailu sekä tilastoista pidetään säännölliset tiedotustilaisuudet. 10.2. Tapahtumien tukeminen: olemassa olevien tapahtumien toimintaedellytysten parantaminen ja uusien tapahtumien hankkiminen Yksi oleellinen linjaus liittyy siihen, miten tapahtumia ja tapahtumahankintaa tuetaan erilaisilla resursseilla ja myös taloudellisesti – vai tuetaanko lainkaan – ja millä periaatteilla. Nämä linjaukset olisi hyvä viedä aikaisemmin todetun mukaisesti sekä maakunta- että kuntatasolla oleellisiin strategioihin. Ainakin seuraavat asiat tulee linjata tämän strategian hyväksymisen yhteydessä:
  • 30. 29 (40) - versio 0.93 - • perustettava tapahtumayksikkö toimii lausunnon antajana, mikäli jotakin tapahtumaa aiotaan tukea kaupungin toimesta matkailullisin perustein • kaupunki nimeää syntyvän tapahtumayksikön vastuulliseksi tahoksi koordinoimaan kaupungissa järjestettäviä massaulkoilmatapahtumia • kaupunki edellyttää kaupungissa järjestettävien tapahtumien sitoutuvan tässä strategiassa määriteltyihin arvoihin (sitoutuminen edellytyksenä tilojen luovuttamiselle ja luvan varaisille toiminnoille). Tukemista linjattaessa tulee huomioida seuraavat seikat ja niiden vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat: • halutaanko tukea paikallista tapahtumatoimintaa ja sen kehittymistä? • mitenkä suhtaudutaan siihen, että joku tapahtumatoimija haluaa tuoda tapahtuman Hämeenlinnaan? • kuinka suhtaudutaan kiertäviin tapahtumiin Lisäksi tulee tutkia mahdollisuus ottaa käyttöön tappiontakausjärjestelmä tapahtumille nykyisten rahoitustuki-instrumenttien rinnalle. Vastaavanlainen järjestelmä on käytössä esimerkiksi Kuopiossa. Toimenpide-ehdotukset, ”Tapahtumien tukeminen” Vastuutaho: Aikataulu: ja ”Rahoitus ja tuet”: • määritellään kaupungin periaatteet tapahtumien Hämeenlinnan 2012 tukemiselle linjalla ”vanhojen tapahtumien kaupunki elikelpoistaminen ja toimintaedellytysten ylläpitäminen” Kehittämiskeskus Oy vs. ”uusien tapahtumien synnyttäminen ja kaupunkiin Hämeen esityksestä hankkiminen” • tapahtumayksikkö ylläpitää säännöllisiä tapaamisia luotava 2012, jatkuva tapahtumajärjestäjien kanssa sekä koordinoi näiden tapahtumayksikkö toiminto koulutusta • tapahtumayksikkö pyrkii kehittämään olemassa olevia luotava 2012, jatkuva tapahtumia ja auttaa näitä kehittymään tapahtumayksikkö toiminto • pyritään löytämään sopivia liittoumia tapahtumille, sekä luotava 2012, jatkuva keskenään, muiden matkailualan yritysten kanssa että tapahtumayksikkö toiminto kansallisten ja kansainvälisten verkostojen joukosta • luodaan talkoopankki luotava 2012, jatkuva tapahtumayksikkö toiminto • luodaan tapahtumille hankintapooli luotava 2012, jatkuva tapahtumayksikkö toiminto
  • 31. 30 (40) - versio 0.93 - • tapahtumatuottajan oppaan aktiivinen ylläpito luotava 2012, jatkuva tapahtumayksikkö toiminto ”Rahoitus ja tuet”: • ”Rahoitus ja tuet”: alueen kuntien, kehitysyhtiöiden (ja Kehittämiskeskus Oy 2013 maakuntaliiton) tulee luoda pelisäännöt siitä, Häme koordinoi minkälaisia tapahtumia tuetaan ja näiden tulee pohjautua tähän strategiaan − rahoitusjärjestelmän tulee olla mahdollisimman kevyt ja selkeä • selvitetään siemenrahaston mahdollisuus ja sen Kehittämiskeskus Oy 2013 hallinnointi Häme • Hämeenlinnan kaupunki pyytää jatkossa tapahtumien Hämeenlinnan 2012 matkailullisesta vaikutuksesta arvion luotavalta kaupunki HämeEvent-yksiköltä, mikäli tapahtumalle haetaan tukea matkailullisen vaikuttavuuden perusteella. 10.3. Matkailun ja tapahtumamatkailun roolin vahvistaminen elinkeinona muiden joukossa Kuten aiemmin on todettu (esim. kohta 3 ”Yhtymäkohdat muihin laajempiin strategioihin”), on matkailu ja tapahtumamatkailu jääneet merkitystään vähäisemmälle huomiolle. Jotta matkailun ja tapahtumien rooli yhtenä varteenotettavana elinkeinona täsmentyy, tulee tämä huomioida strategiatasolta lähtien erilaisiin toimenpide-ohjelmiin saakka. Toimenpide-ehdotukset: Vastuutaho: Aikataulu: Matkailullinen tapahtumastrategia esitellään kunnallisille, Kehittämiskeskus Oy 06/2012 alueellisille ja maakunnallisille päättäjille. Häme 10.4. Markkinointi ja viestintä Matkailulliset tapahtumat – etenkin kärkituotteet, tulee jatkossa nähdä samassa roolissa kuin tärkeimmät kohteet ja nähtävyydet, eli alueen matkailullisina vetovoimatekijöinä. Merkittävin ero tapahtumien ja nähtävyyksien kohdalla on siinä, että tapahtumien osalla paikan lisäksi tulee muuttujaksi aika. Voidaan myös sanoa, että nykyisin tapahtumat ovat merkittävämpi matkustuksen syy kuin nähtävyydet, etenkin lyhyt- ja lähialuematkustuksessa. Koska matkailullisiakin tapahtumia on monen tasoisia ja kokoisia, ja toisaalta käytettävät resurssit ovat rajallisia, tulee kärkituotteet ja nousevat mahdollisuudet tunnistaa ja keskittää toimenpiteet niihin. Tapahtumat ovat myös merkittävä imagotekijä: Pori tunnistetaan Jazzeistaan, Savonlinna Oopperajuhlistaan ja Kuopio Tanssii ja Soi. Tästä syystä tapahtumien markkinoinnissa on jatkossa
  • 32. 31 (40) - versio 0.93 - nähtävä myös se elementti, että ne ovat kaupungin imagon rakentajia: näin tapahtumamatkailu tukee koko Hämeenlinnan kaupungin strategiaa. Se seikka, että tapahtumien taustalla on hyvin usein vapaaehtoisjärjestöt ja –työ, tulee huomioida myös markkinoinnissa. Iso osa näistä tapahtumista tuottaa voittoa hyvin vähän tai ei lainkaan. Tästä syystä nämä tapahtumat eivät kykene osallistumaan suuriin markkinointimaksuihin tai kynnysrahoihin. Toimenpide-ehdotukset, ” Markkinointi ja viestintä”: Vastuutaho: Aikataulu: • Hämeen Matkailun myyntistrategiassa ja Häme Häme markkinointi / per heti markkinoinnin markkinointistrategiassa huomioidaan Hämeen Matkailu Oy tapahtumien erikoisluonteet • Kehitetään tapahtumien yhteismarkkinointia Häme markkinointi / per heti kärkituotestrategian pohjalta Hämeen Matkailu Oy • tapahtumat ja tapahtumilla markkinointi tulee nähdä Hämeenlinnan 2013 budjetista kaupungin strategian ja imagon tukijana ja siihen tulee kaupunki osoittaa alkaen jatkuvana osoittaa riittävät resurssit resurssit, Hämeen strategisena Matkailu toteuttaa toimenpiteenä 10.5. Myyntityön kehittäminen ja uusien tapahtumien hankkiminen Tapahtumayksikköä luotaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että kyse on ensisijaisesti vapaa- ajanmatkailukaupasta, joka ei ole ollut Hämeen Matkailun ensisijaisessa fokuksessa viime vuosina. Myös jakelukanavat poikkeavat merkittävästi Hämeen Matkailun nykyisin käyttämistä, sillä matkanjärjestäjien ja yksittäismatkustajien rooli vapaa-ajanmatkustuskentässä ovat merkittävästi suuremmat verrattuna kokousryhmäkauppaan. Tämä lisää haasteellisuutta myös myyntityökalujen ja hinnoittelun osalta. Kun painotus on asetettu vapaa-ajantapahtumille, nousee entistä suurempaan rooliin se, että matkat tehdään omalla eikä yritysten rahalla. Tällöin korostuu eritasoisten ja –hintaisten majoituskohteiden tarve. Hinnoittelulla on päästävä myös siihen, että jo tapahtumaa hankittaessa pystytään käyttämään hintajoustoa tarvittaessa. Tapahtumia hankittaessa korostuu myös se, että tätä työtä tekevän / tekevien tulee tuntea ne ajankohdat, joihin majoitusliikkeillä on asiakastarvetta, jotteivät tapahtumat kasaannu toistensa kanssa päällekkäin tai sellaisiin ajankohtiin, jolloin majoitusliikkeissä on muutoinkin hyvä täyttöaste. Tämä edellyttää tapahtumamyynniltä vastuullisuutta ja tapahtumakentän sekä toisaalta majoitusliikkeiden sesonkien ja tarpeiden hyvää tuntemusta ja voi onnistua vain ja ainoastaan tiiviillä ja avoimella vuoropuhelulla. Myyntiin – ja markkinointiin – liittyy myös paikallisten tapahtumien lipunmyynti ja tapahtumien tuotteistaminen. Muutamat tapahtumat toivovat, että joku paikallinen toimija voisi auttaa tapahtumien lipunmyynnissä ja tuotepakettien laatimisessa. Muutoinkin on syytä panostaa jo olemassa olevien tapahtumien kehittämiseen siten, että niistä aiheutuu enemmän yöpymisiä.
  • 33. 32 (40) - versio 0.93 - Myös tämä on osa tuotekehitystä ja tuotteistusta, yleisemmin myyntiä ja samalla markkinointia. Toisaalta tässä asiassa vastuuta ei voida sysätä yksin tapahtumayksikölle, vaan majoitusliikkeiden tulisi myös itse kantaa vastuuta. Sama koskee myös sponsoroinnissa avustamista, sillä mitä enemmän tapahtumaa tuotetaan vapaaehtoisvoimin, sen enemmän siellä kaivataan apua verkottumisessa ja sponsorihankinnassa. Toisaalta myynniksi tulee nähdä se, että haetaan alueelle uusia tapahtumatuottajia. Toiminnan lähtökohtana tulee olla periaate ”Löydä tuottaja – älä tuota itse”, sillä kaupallista tapahtumatuotantoa ei voi nähdä julkisin varoin toimivan yhtiön ensisijaiseksi tehtäväksi, jos vastaavan palvelun voi toteuttaa yksityisesti toimiva toimija. Jo olemassa olevista tapahtumista huolehtiminen ja niiden kehittäminen on tärkein periaate. Tähän keskitytään tarkemmin myöhemmin kohdassa ”Tuotekehitys”. Tapahtumayksikön tulee myös aktiivisesti etsiä uusia tapahtumia täydentämään Hämeenlinnan tapahtumien vuosikelloa. Tässä on käytettävissä kolme eri periaatetta: 1. pyritään löytämään valmiita tapahtumakonsepteja ja –järjestäjiä, jotka ovat valmiita tuomaan tapahtumansa Hämeenlinnaan 2. pyritään turvaamaan edellytykset tapahtumien järjestämiselle Hämeenlinnassa infrastruktuurin ja paikallisten palveluiden osalta 3. resursoidaan tapahtuman syntymistä, ja sen jälkeen myydään se sopivalle yrittäjälle, kuten Kuopiossa tehtiin Kuopion Kansainvälisten Viinijuhlien kanssa, tai tuetaan uutta tapahtumaa vuosittaisella ennakoitavalla julkisella panostuksella, joka laskee toiminnan käynnistyttyä, kuten Tampere teki Joulutorin kanssa. Voidaankin kysyä, voitaisiinko Elomessut Hämeenlinnassa yksityistää. 4. uusia tapahtumia pyritään synnyttämään ja hankkimaan nimenomaan tapahtumien vuosikello huomioiden, jotta tapahtumat eivät kasautuisi liikaa samoille ajankohdille, vaan niitä olisi tasaisesti pitkin vuotta. Toimenpide-ehdotukset, ”Myyntityön kehittäminen”: Vastuutaho: Aikataulu: • kehitetään ristiinmyyntiä (osana myyntistrategia ja sen Kehittämiskeskus Oy 2012-2016, pelisääntöjä) Häme / matkailu jatkuva prosessi (HämeEvent) ja Hämeen Matkailu Oy yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa • liitetään tapahtumat kiinteäksi osaksi syntyvän Kehittämiskeskus Oy 2012-2013, matkailuyhteenliittymän myyntistrategiaa Häme / matkailu jatkuva prosessi (HämeEvent) ja Hämeen Matkailu Oy yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa • kehitetään hinnoittelujärjestelmää yhteistyössä Kehittämiskeskus Oy 2013-2014,
  • 34. 33 (40) - versio 0.93 - majoitusliikkeiden kanssa Häme / matkailu jatkuva prosessi (HämeEvent) ja Hämeen Matkailu Oy yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa • uusien tapahtumatuottajien löytäminen alueelle Kehittämiskeskus Oy jatkuva prosessi Häme / matkailu (HämeEvent) 10.6. Keskitymme keskikokoisien ja suurten tapahtumien hankkimiseen Tapahtumat voidaan luokitella Hämeenlinnan ollessa kyseessä kolmeen luokkaan kokonsa mukaan: • Alle 300 osallistujaa − useita eri toteutuspaikkavaihtoehtoja, − ei vaadi koko kaupungin majoituskapasiteettia • 300-1500 osallistujaa − vain joitakin mahdollisia paikkoja tapahtuman toteuttamiselle, − tapahtuma täyttää suurimmanosan kaupungin majoituspaikoista • Yli 1500 osallistujaa − vain joitakin mahdollisia paikkoja tapahtuman toteuttamiselle, − tapahtuma täyttää suurimmanosan kaupungin majoituspaikoista ja tapahtuman majoitusjärjestelyiden osalta joudutaan tekemään erikoisjärjestelyitä sekä hyödyntämään maakunnan muuta majoituskapasiteettia Suurtapahtumat tulevat olemaan oma lukunsa, mikäli niitä saadaan. Myös niiden imagohyöty on tapahtuman onnistuessa poikkeuksellisen suuri. Suuratapahtumien kohdalla haasteena on järjestämispaikka (tila), joka varsinaisesti puuttuu, mutta jolle on kysyntää. Tarvitaan erillinen tapahtumayksikkö tekemään töitä näiden saamiseksi. Tällainen tapahtuma, esim. 25 000 hengen konsertti, täyttäisi kaikkien kaupungin majoituspaikkojen lisäksi myös maakunnan majoituspaikkoja. Lisäksi tällaista vierasmäärää varten jouduttaisiin rakentamaan tilapäismajoitusjärjestelyjä (koulumajoitus, tilapäisleirinnät, kotivuokraus) sekä järjestämään muita erityistoimenpiteitä (liikennöinti jne). Tällaisten tapahtumien yhteydessä myös päiväkävijöiden määrä kasvaa.
  • 35. 34 (40) - versio 0.93 - Toimenpide-ehdotukset: Vastuutaho: Aikataulu: • Hämeenlinnan seudulla tullaan jatkossa panostamaan luotava jatkuva periaate etenkin keskikokoisten ja suurten tapahtumien tapahtumayksikkö hankkimiseen priorisoiden siten, että pysyvät tapahtumat ovat järjestyksessä ensimmäisenä väheksymättä kuitenkaan kiertäviä tai pienempiä tapahtumia.
  • 36. 35 (40) - versio 0.93 - 11. Kärkiteemoihin keskittyminen ja tuotekehitys Kanta-Hämeen matkailullisia tapahtumia tulee käsitellä osana kokonaismatkailustrategiaa, ts. tapahtumat tulee ottaa osaksi sitä, ja painopistealueiden tulee ensisijaisesti olla samoja: jos yleisessä matkailustrategiassa joku teema on valittu painopistealueeksi, on luonnollista että tämän painopistealueen tapahtumat ovat myös tapahtumapuolen pääteemoja. Näin ollen esim. ratsastus- ja golf-tapahtumat kuuluvat maakunnan kärkitapahtumiin. Tämä menettelytapa tarvitaan jo siitäkin syystä, että markkinointi- ja muut toimenpiteet saadaan tukemaan toisiaan. Toisaalta kärkituotteet ja teemat löytyvät luontaisesti olemassa olevan infrastruktuurin kautta siten, että mitkä tapahtumat ovat kaupungissa mahdollisia. Lisäksi tulevat sellaiset erikoistapahtumat, joilla ei ole varsinaisesti matkailustrategisesti teemaympäristöä, mutta joilla on menestyselementtejä muuten. Tällaisia ovat mm. Keskiaikamarkkinat ja liikuntatapahtumat, joille on potentiaalia kaupungissa ja maakunnassa. 11.1. Tuotekehitys, verkostoituminen, osaaminen ja koulutus Tuotekehitystoiminnan tulee olla jatkossa yksi synnytettävän tapahtumayksikön päätehtävistä. Tuotekehitystä on sekä olemassa olevien tapahtumien toiminnan kehittäminen (elinkaaren pidentäminen) kuin uusien tapahtumien saaminenkin. Kehittäjien roolit pitää saada selkeämmiksi. Lisäksi tapahtumayksikön tulee olla käytännönläheinen toimija, joka lisää yhteistyötä ja tuo eri toimijat saman pöydän ääreen. Kehittäjiltä toivotaan laajempaa näkemystä kokonaisuudesta, tukea ja koordinointivastuuta kentästä ja sen kehittämisestä. Tapahtumatuottajat, etenkin vapaaehtoisyhdistykset, ovat jääneet syrjään suunniteltaessa erilaisia koulutuksia Kanta-Hämeen matkailutoimijoille. Jatkossa perustettava tapahtumayksikkö toimii tilaajan roolissa järjestettävien koulutusten suhteen ja valvoo sitä, että matkailullinen tapahtumastrategia, sen arvot ja eri tapahtumatoimijat tulevat huomioitua koulutuksia suunniteltaessa. Tapahtumien yhteistyötä tulee lisätä ja sen omaehtoisuutta tukea. Tapahtumajärjestäjiä tulee jatkossa kutsua koolle entistä useammin ja heille luoda muita kanavia keskustelulle ja vuorovaikutukselle, esimerkiksi sosiaaliseen mediaan. Toisaalta tapahtumatuottajilta edellytetään tähän strategiaan ja arvoihin sitoutumista näiden palveluiden vastineena. Tapahtumille luodaan hankintapooleja ja erillisiä resurssipankkeja sekä materiaalien että talkoohenkilöstön osalle. Toimenpide-ehdotukset: Vastuutaho: Aikataulu: • olemassa olevien tapahtumien toimintaedellytysten luotava alkaen 2012, parantaminen tuotekehityksen ja koulutuksen kautta tapahtumayksikkö jatkuva prosessi. • tapahtumatuottajien säännölliset tapaamiset luotava alkaen 2012,
  • 37. 36 (40) - versio 0.93 - tapahtumayksikkö jatkuva prosessi. • hankintapoolin ja talkoopankin luominen luotava valmis 2013 tapahtumayksikkö
  • 38. 37 (40) - versio 0.93 - 12. Tapahtumat vaativat infrastruktuuria Tapahtumien toteuttaminen vaatii aina siihen tarkoitukseen sopivan tilan, mutta tila ei korvaa toimintaa. Aiemmin on todettu, että alueen luontaiset tapahtumapaikat ovat seuraavat ja niiden kehittämiseen ja niihin toiminnallisuuden kehittäminen on tapahtumamatkailullisesti merkittävää: • sisäliikuntatilat: jäähallit, salibandyhalli, Hämeenkaari jne: erittäin soveltuvia sisäliikuntatapahtumiin ja turnauksiin sekä messuihin ja näyttelyihin etenkin sinä aikana, kun niiden luontainen käyttö ei sido niitä ja toisaalta matkailullisesti vuotuisen kellon tasaamiseen, jossa niillä on jopa päärooli. Ongelmana kuitenkin se, että vastaavia tiloja löytyy lähes kaikista Suomen kaupungeista. Suunniteltu Pullerin liikuntahalli siirtäisi tilojen puolesta Hämeenlinnan uudelle tasolle ja tukisi tapahtumamatkailuakin (mm. haetut naisten salibandyn MM-kisat). • muut urheilutilat ja muut urheilutilat, kuten Pullerin kentästö ja Kauriala: myös tilat mahdollistavat • Verkatehdas, Hämeen linna, Aulanko, keskusta-alue toreineen ja satamineen muodostaa yhden kokonaisuuden, jonka kehittämisessä tulee tapahtumien tuottaminen ja • Ahveniston moottorirata on poikkeuksellinen kohde Suomessa ja sen toiminnan kehittäminen on tärkeää • Evo on tällä hetkellä käytännössä eteläisen Suomen merkittävin luontomatkailutapahtumien alue (mm. partioleirit ja vaelluskilpailut), jonka aktiivista tuotteistamista tapahtumille tulee tutkia entistä enemmän, kuitenkaan unohtamatta luonnon rajallista kantokykyä. • ratsastuskeskukset tukeutuen Ypäjän Hevosopistoon • Eerikkilän Urheiluopisto pystyy hyödyntämään koko maakuntaa • Parolan varuskunta pystyy synnyttämään tapahtumatoimintaa (mm. valatilaisuudet). Toisaalta varusmiehet muodostavat suuren asiakaspotentiaalin Hämeenlinnan ja seudun tapahtumille. • Tiilaakson alle brändätyt golfkentät mahdollistavat kansainväliset, suuremmatkin golfkilpailut ja –leirit. Hämeenlinnan seutua voidaan pitää Suomen golfpääkaupunkina ja golfin ympärillä olevissa tapahtumissa on jopa luontaista kansainvälistä potentiaalia. Lisäksi tulee tutkia ja selvittää seuraavia alueita, joiden mahdollisuuksia tapahtumamatkailulle ei ole vielä täysin tutkittu, että tarjoavatko ne mahdollisuuksia uusiin avauksiin: • Kantola tai muu vastaava paikka massaulkoilmatilaisuuksille • Iittalan lasimäki • koko Hämeenlinnan seudun vesistö mm. kalastus- ja veneilymatkailun näkökulmasta
  • 39. 38 (40) - versio 0.93 - Toimenpide-ehdotukset: Vastuutaho: Aikataulu: • matkailuelinkeinon tulee osoittaa tukensa Kehittämiskeskus Oy 2012, jatkuva tapahtumamatkailua tukevien tilojen kehittämiseen ja Häme toiminto toisaalta matkailuelinkeinoa tulee kuulla tällaisten tilojen kehittämisessä 12.1. Kärkituotestrategian laatiminen Hämeenlinnan seudun kärkituotteet löytyvät yleisen matkailustrategian, tapahtumien vuosikellon ja infrastruktuurin kautta. Koska aitoa, mitattua tietoa eri tapahtumista ja niiden vaikutuksesta ei ole, ei varsinaisia kärkituotteita pystytä tämän hetkisen tiedon pohjalta objektiivisesti valitsemaan. Tästä syystä tämä työ jätetään tulevaan strategiapäivitykseen. Toimenpide-ehdotukset: Vastuutaho: Aikataulu: • lisätään kärkituotteet matkailulliseen luotava 2014 tapahtumastrategiaan omana osanaan tapahtumayksikkö
  • 40. 39 (40) - versio 0.93 - 13. Organisoituminen 13.1. Organisaatio Organisaatiota suunniteltaessa on lähdetty siitä olettamuksesta, että organisaatiolle on olemassa tarvetta. Organisaation luontainen sijaintipaikka on ilmeisimmin lopulta nykyisen matkailuorganisaation yhteydessä, mutta vielä sen aika ei ole kypsä: tapahtumatoiminnan käynnistäminen vaatii ensin enemmän kehitystyötä, jolloin tapahtumayksikkö on luonnollisempaa luoda Kehittämiskeskus Oy Hämeen yhteyteen. Pitkällä aikajänteellä, kehittämis- ja käynnistämistyön jälkeen, organisaation toiminnan tulee olla avointa kaikille niille tahoille, jotka haluavat kehittää matkailullisia tapahtumia Hämeenlinnassa ja muualla Kanta-Hämeessä, mutta toiminnan tulee olla vastikkeellista, eli sijoitusta vastaan saa panostusta. Organisaatiolle ajatellut tehtävät: Yhden luukun periaatteella: • nykyisten tapahtumien matkailullistaminen sekä elinkeinoistaminen − uusien tapahtumien luominen ja houkuttelu − uusien tapahtumien julkisen tukijärjestelmän luominen -> kaupunki tukee tapahtumajärjestäjää -> kaupunki käynnistää tapahtuman itse