Työympäristö, kestävä kehitys, tilatehokkuus, käyttöasteet, uudet työtavat, työhyvinvointi, montilatoimisto. Päivi Hietanen 2011

1. Kestävä työympäristö – mistä se
rakentuu?
Päivi Hietanen
Työympäristökehittämisen asiantuntija
Senaatti-kiinteistöt
Tulevaisuuden työympäristö –seminaari
Kiinko 17.5.2011

2. Globalisaatio Organisaatiomuutokset Fuusiot Toimintojen keskittäminen
Alueellistaminen Hallinnonalojen rakenteellinen kehittäminen Valtion
tuottavuusohjelma Finanssikriisi Kiristyvä valtiontalous Turvallisuuskysymykset
Digitalisaatio Ubiikki tietoyhteiskunta Tietotyön murros 24/7 Uudet
teknologiat Virtuaalitiimit Hajautuneet organisaatiot Mobiilityö Etätyö
Monipaikkainen työ Kolmannet paikat Työn piiri Työn ja elämän tasapaino
Väestömuutos Verkostojohtaminen Sosiaalinen media 3D-virtuaalimaailmat
Yhteiskehittely Sähköiset palvelut Monikanavainen asiakaspalvelu Suurten
ikäluokkien eläköityminen Diginatiivit Neljä sukupolvea työelämässä
Elämystalous Kilpailu hyvistä osaajista Imago ja brändit Asiakaskokemus
Työnantajakilpailukyky Luovuus ja innovaatiot Oppiva organisaatio
Moniosaaminen Elinikäinen oppiminen Hiljainen tieto Työhyvinvointi
Ilmastonmuutos Yhteiskuntavastuu Kestävä kehitys Energia Hiilijälki

3. Yhteiskuntavastuu
Ympäristö-
vastuu
Taloudellinen Sosiaalinen
vastuu vastuu

4. Taloudellinen vastuu - paljonko tilaa tarvitaan?
Toimistojen tilatehokkuus htm²/hlö
• Valtioyhteisö 35-
• Valtion toimitilastrategia (VM 2005) 25 (tavoite)
• Monitilaympäristöt valtiolla 22-23
• Yksityinen sektori ~20
• ”mobiilitoimistot” 15-16
• Rapal Oy 13

5. Työhuoneiden käyttöasteet
Työntekijän oma arvio
5

7. • käyttöasteet keskimäärin 44%
• liikkuvimpia esimiehet ja tutkijat
• profiilien työ näyttäytyy samanlaisena
• nykyiset kokoushuoneet liian suuria

8. Suomi on täynnä tyhjillään seisovia työhuoneita
Työpisteiden käyttöasteet Suomi EU USA
Julkinen sektori 42 % 40 % 37%
Yksityinen sektori 48 % 42 % 42%
Lähteet:
Pöyry Architects Oy, Suomi: tilankäyttötutkimukset, julkinen sektori 8 projektia, 5738 työpistettä, 2002-09, yksityinen sektori 20
projektia, 34906 työpistettä 2001-07; DEGW tilankäyttötutkimukset, Eurooppa 2005-09 ja Pohjois-Amerikka 2001-05

9. ”Paljonko tilaa organisaatio tarvitsee? Työympäristökehittämisen ympäristövaikutukset”
Päivi Hietanen 15.5.2009, www.senaatti.fi
Kestävä työympäristö joustaa muutoksissa
Tekijät:
1. Rakennustekninen muuntojoustavuus
2. Työympäristön monimuotoisuus
3. Organisaation muutosvalmius

10. Lähde: TEKES:in toiminnan hiilijalanjäljen laskenta, 3.6.2010. Rapal Oy
Ympäristövastuu - hiilijalanjälki
430 tCO2 250 tCO2
Työmatka-
liikenne
Tilojen
energiankäyttö
Liike-
matkustaminen
507 tCO2

11. Lähde: Rapal Oy 30.11.2010
Hiilidioksidipäästöjen vertailua

12. Tilatehokkuus ja hiilijälki peruskorjaustoiminnassa
35 25 15 • Teoreettinen laskelma
htm2/hlö htm2/hlö htm2/hlö tilankäytön tehostamisen
vaikutuksesta toimitilojen
Lämpöenergia yht, kWh/tp 3000 2250 1550 hiilijalanjälkeen. Verrattain
energiatehokkaassa toimisto-
Sähköenergia yht, kWh/tp 1600 1220 850 rakennuksessa toimiva
organisaatio tehostaa tilan-
- työpistesähkö, kWh/tp 100 100 100 käyttöään 10 htm2/hlö.
Tilankäytön tehostaminen
- ATK-verkko, serverit, kWh/tp 100 80 60 kolmanneksella (29%)
pienentää toimitilojen
- tulostimet, kopiointi, kWh/tp 100 80 60 aiheuttamaa hiilijälkeä lähes
samassa suhteessa (24%) eli
- ilmastointi, kWh/tp 350 260 180 tässä tapauksessa 430
- jäähdytys, kWh/tp 250 200 150 kg/hlö/v. Tämä vastaa noin
4000 km:n vuotuista ajoa
- valaistus, kWh/tp 700 500 300 pienehköllä henkilöautolla.
Mobiiliratkaisuja käyttöön-
C02- päästöt, lämpöenergia, ottamalla (15 htm2/hlö)
660 495 340
kg/tp toimitilojen aiheuttama
C02-päästöt, sähköenergia, hiilikuorma voidaan lähes
1120 855 595 puolittaa. Laskelma Juha
kg/tp Muttilainen, Senaatti-
C02-päästöt, yht, kg/tp 1780 1350 935 kiinteistöt, 20.8.2010.

13. … ja uudisrakentamisessa
Huonetoimisto
Avotoimisto
30% huoneita/ 70% avoa
70% huoneita / 30% avoa
Teoreettinen laskelma eri tilakonseptien vaikutuksesta 150 hlön toimistokerroksen hiilijalanjälkeen. Vertailu perustuu teoreettisiin tilaohjelmiin ja
vakiorunkosyvyyteen. Laskelman mukaan laajimman ja suppeimman vaihtoehdon välinen ero on 15 ton CO2/vuosi eli 100 kg C02/hlö vuodessa.
Yhden henkilön kuorma vaihtelee välillä 370 - 470 C02 kg/hlö/vuosi. Hyvin energiatehokkaassa uudisrakentamisessa tilatehokkuuden vaikutus
kiinteistön hiilijalanjälkeen ei siis ole yhtä merkittävä kuin peruskorjaustoiminnassa.

14. Paperiton toimisto?
Lähde: Toimitilojen ympäristöjohtaminen, TKK Seppo Junnila 2004

15. Sosiaalinen yhteiskuntavastuu - työhyvinvointi
”Työhyvinvointi tarkoittaa, että työnteko on mielekästä ja sujuvaa
turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa
työympäristössä ja työyhteisössä”
Työterveyslaitos
”Työhyvinvointi syntyy töissä. Se on sekä yksilön että yhteisön
kokemus, tunne. Kokemus vaihtelee yksilöllisesti, se on aina
subjektiivinen. Työhyvinvointia luodaan yhdessä. Se pohjautuu
• johtamiseen
• osaamiseen ja työn hallintaan
• osallisuuteen
Se nostattaa innostusta ja yhteisöllisyyttä ja antaa puhtia matkalla
kohti määritettyä tavoitetta, tuloksellisesti ja innovatiivisesti”
Valtiokonttori

16. Liikunta!
”Konekulttuurin mullistaman
evoluution vuoksi on syntymässä
uusi kumaraselkäinen cro computer –
ihmislaji: tietokoneen ääressä
uurastava, uupuva, viihtyvä ja
vammautuva sisäilmaihminen”
Veikko Tarvainen, äijäjoogi, HS
mielipide 30.4.11

17. Lähde: Kaikki hyvin työssä 2000-2010 -kysely, Valtiokonttori, Valtioexpo 3.5.2011
Keskeytykset työssä merkittävä tuottavuushaitta

18. http://www.kauppalehti.fi/5/i/mobiili/kl_mobiili/uutinen.jsp?oid=20110573549&ext=nwnd&request_ahaa_info=true
http://www.businessinsider.com/leave-work-early-2011-5#ixzz1LmsDHAqp
Millainen tila takaisi keskittymisen?
Ole laiska – saat enemmän aikaiseksi
Älä vastaa kaikkiin puheluihin ja lähde töistä ensimmäisenä. Yllätyt, miten paljon enemmän
saat tällä metodilla aikaiseksi.
Tohtori K. Anders Ericcson kumoaa tutkimuksellaan yleisiä harhaluuloja siitä, että raskas
työpäivä tarkoittaisi myös raskaita tuloksia. Ericcsonin vastaus Business Insiderissa on
työskennellä intensiivisemmin, mutta vain lyhyitä jaksoja kerrallaan. Silloin tehdään vain yhtä
hommaa eikä vastailla kännykkään tai kurkita sähköposteja kahden minuutin välein. Tärkeintä
on fokusointi eikä jokapaikanhöyläys. Olennaista tohtorin mielestä on pitää kunnollinen tauko
aina ennen seuraavaa työjaksoa.
Ericcson väittää, että keskittymisen salliminen on myös työnantajan etu. Se tuo lisää tehoa ja
parantaa lopputulosta. Tutkimustuloksista kerrotaan arvovaltaisessa Psychological Review -
julkaisussa.
Timothy Ferriss antaa samanlaisia neuvoja bestsellerissään ”The 4-Hour Workweek!. Hän
painottaa Pareto-periaatetta, jonka mukaan 80 prosenttia tuotoksesta tulee 20 prosentin
panoksella.

19. Lähde: Tapiolan Kuinka johtaja jaksaa -kysely, Kauppalehti Optio 5/2011
Hyvinvointia ylläpitää yritysjohtajien mielestä..
Fyysisen kunnon ylläpitäminen, joka Työntekijöiden aito kuuntelu ja innostus
parantaa myös henkistä jaksamista kehittämiseen
Selkeät toimintaperiaatteet ja yhteiset Mahdollisuus vaikuttaa omiin työtehtäviin,
säännöt kannustava työilmapiiri, luottamus
työntekijöiden osaamiseen
Kaikkien osapuolten vastuullisuus
yhdessä ja erikseen Henkilöstöedut, jotka kannustavat
terveellisiin elämäntapoihin
Henkilöstön motivaation ja
kehittämishalun ylläpito Avoin johtamiskulttuuri. Status-
tekijöiden poisto
Kaikkien henkilöstöryhmien ja
työntekijöiden tasapuolinen kohtelu Johdon kiinnostus alaisten hyvinvointiin
Joustavuus työajoissa ja eläkkeelle Suvaitsevaisuus ja molemminpuolinen
siirtymisessä ymmärrys

20. Elämyksellisyys
20

21. Case CIMO: Henkilöstön
työympäristötyytyväisyys
parani merkittävästi
tilamuutoksen jälkeen

22. Kestävä työympäristö…
• joustaa muutoksissa
• ei tuhlaa tilaa
• käyttää resursseja älykkäästi – eli yhteisesti
• tukee hyvinvointia
= fyysiset, virtuaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät
= energiatehokas rakentaminen + älykäs tilakonsepti!

23. Kestävä työympäristö katsoo tulevaisuuteen
Diginatiivi
• on yksilöllinen ja haluaa valinnan vapautta
• työskentelee milloin vain, missä vain, moninaisilla välineillä
• on sosiaalinen eläin ja tuottaa tietoa yhteisöllisesti
• medialukee, käsittelee suuria tietomääriä, jakaa tietoa
• verkottuu ja ”parveutuu” verkossa, myös työaikana
• edellyttää yrityksiltä läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja eettisyyttä
• haluaa tiimitiloja, arvostaa avoimuutta ja modernia ilmettä
• on ympäristötietoinen

24. ”Monitilat” tulevat
AVOTILA NEUVOTTELU, 2-4 HLÖÄ PORRASHUONE, HISSI
TIIMITILA NEUVOTTELU TOIMISTON APUTILA
YKSILÖTYÖHUONE PROJEKTITILA TAUKOTILA, KOHTAUSPAIKKA
HILJAINEN HUONE/ WC
PUHELINKOPPI TEKNINEN TILA SARC Oy, Gullstén-Inkinen Oy

25. Monialaisuus suunnittelussa
Tulevaisuus-
skenaariot
Käyttäytymis- Kestävä
tieteet kehitys
Tieto-
teknologia Arkkitehtuuri
§§§§
”INTEGRAATTORI”
Yrityskuva,
Viestintä ”branding”
Liiketoiminta- Organisaatio-
strategiat kehittäminen
Politiikka

26. Kestävää työympäristöä johdetaan
• Työympäristöjohtaminen on
strategian toteuttamista
työympäristöresurssien avulla: Tila
HR-, ICT- ja tilahallinnon
yhteistyön johtamista
• Tekesissä perustettiin ”WPM”-
tiimi ja määriteltiin toiminta- Toiminta Teknologia
malli, mittarit, vuosikello ja
toimeenpano osa-alueittain

27. Mikä on suurin haaste muutoksessa?

28. Kiitos!
• etunimi.sukunimi@senaatti.fi
• www.senaatti.fi / Toiminta / Työympäristökehittäminen (workplace)
Lähteet
• dWork -tutkimushanke, distributed and mobile work, 2004-2007
• Diginatiivit, työ, kansalaisuus. Kansallinen ennakointiverkosto 2009
• Generation Y and the Workplace, Annual report 2010. Johnson Controls
• Paljonko tilaa organisaatio tarvitsee? Työympäristökehittämisen ympäristövaikutukset.
Projektityö, Kiinko, Päivi Hietanen, 15.5.2009, www.senaatti.fi
• Tulevaisuuden ennakoinnista tukea työnteon ja työympäristöjen kehittämiseen. Sirkka
Heinonen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun Yliopisto, TEM 26.11.2010
• Valokuvat: DEGW, Sakari Forsman, Jari Härkönen, Mainostoimisto Tasku Oy
• Workplace making for the 21st century enterprise -kurssi, Michael Joroff, MIT, Kiinko, 2007