Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Wir verwenden Ihre LinkedIn Profilangaben und Informationen zu Ihren Aktivitäten, um Anzeigen zu personalisieren und Ihnen relevantere Inhalte anzuzeigen. Sie können Ihre Anzeigeneinstellungen jederzeit ändern.

Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Yliopiston järjestelmät suomi ja ranska 2.2013

541 Aufrufe

Veröffentlicht am

Veröffentlicht in: Bildung
  • Loggen Sie sich ein, um Kommentare anzuzeigen.

  • Gehören Sie zu den Ersten, denen das gefällt!

Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Yliopiston järjestelmät suomi ja ranska 2.2013

  1. 1. 1 Bolognan prosessi mahdollisesti haitallinen Viimeaikaiset suuret muutokset suomalaisessa korkeakoulutuksen järjestelmässä voivat aiheuttaa enemmän harmia kuin hyvää tulevaisuuden opiskelijoille. Bologna-prosessi linjaukset aiheuttavat painetta korkeakoulupolitiikkaan. Siihen liittyvät strategiat ovat johtaneet suomalaisen korkeakoulujärjestelmään uudelleenmuokkaukseen. Tämän uudistuksen tarkoituksena on sulauttaa Euroopan eri korkeakoulutuksen systeemit yhtenäiseksi kehykseksi, jonka on määrä helpottaa liikkuvuutta ja yhteistyötä akateemisessa maailmassa. Tämä edellyttää sisäisiä uudelleen muokkauksia: tarkoituksena on työelämään siirtymisen nopeuttaminen ja välivuosien vähentäminen. Näihin päiviin saakka monet opiskelijat ovat saattaneet maisterin tutkintonsa päätökseen seitsemässä vuodessa tai vieläkin pidemmässä ajassa; näissä tapauksissa opiskelijat ovat tyypillisesti työskennelleet osa-aikaisesti opintojen ohessa, perustaneet perhettä tai opiskelleet samalla myös jossain toisessa oppilaitoksessa. Samaan aikaan vuoden 2009 Yliopistolaki muutti yliopistojen statusta lisäten niiden autonomiaa ja valtaa ja vähentäen niihin kohdistuvaa valtion kontrollia. Yliopistot – hallinnollisesti erotettuina valtiosta – ovat muuttuneet joko riippumattomiksi, julkisoikeudellisiksi instituutioiksi tai yksityisoikeudellisiksi säätiöiksi tai yhdistyksiksi. Kuitenkin yliopistouudistus on merkinnyt sitä, että yliopistoista tulee entistä enemmän liikeyrityksiä, niin että ne voivat itse rahoittaa omaa toimintaansa. Oma tuore sosiologinen tutkimukseni, jossa verrattiin suomalaisten ja ranskalaisten naispuolisten yliopisto-opiskelijoiden siirtymistä koulusta työelämään, antaa todistusaineistoa siitä, että suomalaisen yliopistojärjestelmän muuttaminen uusien eurooppalaisten standardien mukaiseksi voi olla jopa haitallista opetuksen ladun kannalta. Ranskalaisnuorilla on lyhyt ja suora polku työelämään – jossa ensin valmistutaan ja sitten siirrytään töihin, ilman mahdollisuutta pitää välivuosia. He kritisoivat selkeästi yliopistokoulutustaan siitä, että opiskelijoille opetetaan vain teoreettista tietoa kytkemättä sitä käytännöllisiin tai ammatillisiin taitoihin; täten se ei tue työelämään siirtymistä. Ranskalainen yliopistojärjestelmä ei todellakaan kannusta opiskelijoita siirtymään työelämään, vaan mieluummin keräämään teoreettista tietoa ja yksilöllistä henkistä pääomaa. Kuitenkin ranskalaisopiskelijoille työelämä olikin täysin vieras maaperä, ja heillä oli suuria vaikeuksia muuntaa saaminaan opintosuorituksia ammatillisiksi valmiuksiksi. He ”taistelevat” paljon kauemmin työuransa alkutaipaleella, koska heillä ei ole työelämässä tarvittavia taitoja suomalaisten valmistuvien tapaan. Ranskan yliopistosysteemi muokattiin Bolognan prosessiin standardien mukaiseksi vuonna 2006. Ne suomalaiset nuoret naiset taas, joita haastattelin vuonna 2008 olivat tyytyväisiä suomalaiseen yliopistojärjestelmään ja siihen, että se mahdollistaa myös integroitumisen työelämään. Joustavuus, vapaus sekä korkealaatuisten palvelujen tarjonta ovat olleet Suomen korkeaan koulutukseen
  2. 2. 2 liitettyjä ominaisuuksia; kuitenkin viimeaikaisten tavoitteiden soveltaminen todennäköisesti nakertaa järjestelmän parhaita puolia. Sen seurauksena suomalaistenkin yliopisto-opiskelijoiden pääsy työmarkkinoille voi tulevaisuudessa vaikeutua ja muuttua kaoottisemmaksi; sellaiseksi kuin se Ranskassa opiskelijoilla jo on. Suomessa ollaan siis menossa sellaiseen suuntaan, johon Ranskassa opiskelijat olivat varsin tyytymättömiä. Bolognan prosessi on ristiriitainen. Nykyiset työmarkkinat ovat yhä vaativammat, kilpailullisemmat ja epävarmemmat kuin aikaisemmin ja edellyttävät työuralle pyrkiviltä muitakin kuin vain muodollisia taitoja ja lisäksi työkokemusta. Täten yliopiston täytyisi vastata tähän tarpeeseen. Mielestäni opiskelun käsitettä pitäisi laajentaa sisältämään muutakin kuin pelkkä opiskelu. Nopea ”koulusta- töihin”- malli, joka toimi vielä sodan jälkeisenä aikana, johtaa nykyään yhä enemmän epäonnistumisiin työelämään siirtymisessä. Ottaen vielä huomioon tämän hetkisen taloudellisen tilanteen hieman viittä vuotta pidempi ja enemmän sekoitettu ”koulu- JA- työ”- malli vaikuttaisi näin ollen paljon järkevämmättä. Eikö ole paradoksaalista, jos opintojen virtaviivaistamisilla todella pyritään nuorten työmarkkina- ja sosiaalisen aseman parantamiseen, kun näiden toimenpiteiden tuloksena tilanne saattaa olla tutkimukseni mukaan aivan päinvastainen? Aurélie Mary

×