Otavan Opiston kehittämispäivien 21.-23.6.2010 tausta-aineistoa

1. Oppimisen tulevaisuutta labraamassa

2. “Pienten lukioiden pudotuspeli alkoi”

3. Ilpo Kuronen: Peruskoulusta elämänkouluun. Väitös 18.6.2010

4. “Lapset kaipaavat koululta varhaista puuttumista ja myönteistä palautetta”
- Koulunkäynnissään vaikeuksia kokeva lapsi tuntee erilaisuutensa ja leimautuu usein jo
alakoulussa. Koulussa vallitseva liiallinen samanlaisuuden tavoittelu heikentää oppilaiden
erilaisuuden huomioon ottamista. Koulukiusatut jäävät mielestään yksin ongelmineen ja
sinnittelevät kestävyytensä äärirajoilla. Kielteisten kokemusten ja epäonnistumisten kehää on
vaikea katkaista myöhemmin, Kuronen valottaa.
Tutkimus toi esiin vakavia puutteita oppilaiden viihtyvyydessä ja hyvinvoinnissa koulussa.
Vaikeuksiin joutuneet kaipaavat kouluun varhaista puuttumista, ongelmien puheeksi ottamista ja
työrauhaa. Myönteistä palautetta ja kannustusta he eivät juuri saa. Rangaistuksia ja
kontrollitoimenpiteitä sen sijaan käytetään niin runsaasti, että ne menettävät usein
merkityksensä.
- Niin jännittäjiksi, levottomiksi kuin kiusatuiksi jo alakoulussa leimautuneilla kuin
yläkouluvaiheessa opiskeluun kyllästyneillä tulisi olla oikeus tasa-arvoiseen asemaan ja
hyvinvointiin koulussa, Kuronen korostaa. Kielteinen koulusuhde, traumaattiset koulukokemukset
ja hyvinvoinnin järkkyminen ennakoivat merkittäviä vaikeuksia myöhemmässä elämässä.

5. “Vaihtoehtoiset koulutusmallit tuottivat onnistumisen kokemuksia”
Myönteisimmät kokemukset syntyivät kyläkouluissa tai muuten pienissä kouluyhteisöissä.
Sitoutuminen koulutyöhön oli heikoimmillaan yläkoulussa ja ammatillisessa koulutuksessa, joka
usein päättyi keskeyttämiseen.
Elämänkulun selkiintymisessä auttoivat vaihtoehtoiset koulutusmallit, joille esimerkiksi
työpainotteisuus, henkilökohtainen elämänhallinnan tuki, nopea ongelmiin reagointi ja
luottamusta rakentavat kohtaamiset olivat tyypillisiä piirteitä. Opiskelu valtavirrasta poikkeavissa
koulutusmalleissa tuotti aikaisemmista koulukokemuksista selvästi erottuvia myönteisiä tunteita
ja pärjäämisen kokemuksia, niihin kiinnityttiin parhaiten ja koulutukset koettiin mahdollisuuksina.
Tutkimus osoitti myös opettajien vaikeuden kohdata erilaisia oppilaita. Opettajat näkivät
muuttumisen tarpeen enemmän oppilaassa kuin koulun joustamattomissa käytännöissä.
- Pudotuspeli alkaa varhaisessa vaiheessa. Toisilla menee hyvin ja toisilla ongelmat ja pahoinvointi
kasautuvat. Tukijärjestelmää olisi tehostettava erityisesti yläkouluvaiheessa, joka ei valmista
riittävästi toisen asteen koulutukseen siirtymiseen, Kuronen arvioi.

6. Kehityssuuntia
ot ja

7. Oppimisen tulevaisuus -teemat
Toiminta,
yhteisö, koulu
(Otava)
Tieto, taito,
oppiminen
Arvot,
(Otava)
päämäärät
ja tavoitteet
(Tutu)
Toiminta-
ympäristö
(Demos)
ot ja

8. Jaksot ja ilmiöt
Jakso 1
Jakso 2
Jakso 3
Jakso 4
Jakso 5
Jakso 6
• Kaupunkien syke
• Nälkä ja jano
• Fanittaminen
• Matkailun tulevaisuus
• Hyvinvointivaltio
• Aika ja energia
• Maaseudun rauha
• Ihminen 2.0
• Kiusaaminen
• Kansalaisvaikuttaminen
• SOF

10. Palvelujen tuottaminen ja jakaminen
TUTKINTO
Pajat
VERKKO
Yleissivistävä
Kurssit
Materiaali
Uudistavat
Ammatillinen
VAPAA
instituutiot

11. Opiskelijan ja opettajan valintapolut
Otava
Mikkeli
Ammattilukio
Nettilukio
Kielikur ssit
Ilmiöt
Maahan-
muuttajat

12. Informaalista formaaliin ja takaisin
Tutkinnot
Kurssit ja
kurssiyhdistelmät
Ilmiöt, teemat ja projektit
Verkko- ja pajatoiminta
(sosiaalinen media ym.)

13. Tutkinnon kehityssuunnat
Ammatillinen Etäopetus ja
toinen aste
oppimateriaali
Tutkinnot
Kurssitarjotin ja Otavan kurssit
kielikeskus
ja ilmiöt

14. Vapaan kehityssuunnat
TVT -kurssit
Mediakurssit
Vapaa
Pedagogia ja Työpajat ja
metodit
ilmiöt

15. Viikkoarkkitehtuuri 2008
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Tori
Mo 1
Mo 1
Mo 2
Mo 2
Paja
Mo 1
Mo 1
Mo 2
Mo 2
Tori/Paja
Paja
Sta
Sta
Sta
Sta
Paja

16. Viikkoarkkitehtuuri 2010?
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Mo 1
Mo 1
Tori
Mo 2
Mo 2
Paja
Mo 1
Mo 1
Tori
Mo 2
Mo 2
Paja
Sta
Sta
Sta
Sta
Paja

17. Teesien kolmijako

18. Teesiluokittelu 2030

19. Paneelit 2030
Koulu ja
Oppiminen ja Koulu ja
oppiminen
yhteiskunta
yhteiskunta

20. I Koulu ja oppiminen
1. Kouluopetuksen ainejakoisuus (R)
2. Koulusta toimintakeskus (R)
3. Metataitojen arviointi (D)
4. Oppivat ryhmät (K)
5. Hitaan oppimisen tila (D)
6. Oppimistulokset (K)
7. Yhtenäinen opettajakoulutus (K)
8. Yleissivistyksen näyttö (D)
9. Monialainen opetustiimi (R)
10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä (D)

21. 1. Ainejakoisuus 2030
Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu
todennäköinen
suhteellisen tasan ainepainotteisen
(väline- ja harjoitusaineet) ja
toimintapainotteisen (ilmiöt,
projektit, teemat) opetusohjelman
välillä.
toivottava

22. 3. Metataidot 2030
todennäköinen
Arviointi ja oppilaan saama palaute
kohdistuu ensisijaisesti oppimisen
meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu
enimmäkseen oppilaan ja opettajan
välisessä dialogissa.
toivottava

23. 4. Ryhmäoppiminen 2030
todennäköinen
Luokkien tai luokattoman mallin
asemesta oppilaista muodostetaan
pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka
oppivat yhdessä.
toivottava

24. II Koulu ja yhteiskunta
1. Ilmastonmuutos (K)
2. Tiedonvälitys (D)
3. Euroopan integraatio (D)
4. Demokratia (K)
5. Älymanipulaatio (K)
6. Osallistuva oppiminen (D)
7. Elinkeinoelämä ja koulut (K)
8. Kansalaisvelvollisuus (K)
9. Uskonto (D)
10. Kollektiivinen älykkyys (D)

25. 5. Älymanipulaatio
Älykkyyttä edistäviä
geenejä on tunnistettu ja
muutamat vanhemmat
käyttävät geenimani-
pulaatiota parantaakseen
jälkeläistensä älykkyyttä.

26. 8. Kansalaisvelvollisuus
17-29-vuotiaat suoma-
laiset suorittavat 11
kuukauden kansalais-
palveluksen.

27. III Oppiminen ja yhteiskunta
1. Oppivelvollisuus (K)
2. Lahjakkuus (D)
3. Yhteinen aika (D)
4. Suomen kieli (K)
5. Monimuotoisuus (D)
6. Virtuaalimaailma (K)
7. Ulkoistettu opettajuus (K)
8. Alueellinen tasa-arvo (D)
9. Oppimisympäristöt (R)
10. Jatkuva oppiminen (R)
11. Eläkeläiset kouluun (D)
12. Kotikoulu (D)
13. Relevantti tieto (R)
14. Sosiaalinen media (R)
15. Itseoppiminen (R)
16. Opettaja sivistysagenttina (D)

28. 2. Lahjakkuus
Koulun päätavoite
on tasa-arvon sijaan
jokaisen lapsen lah-
jakkuuden esille-
kaivaminen ja
tukeminen.

29. 6. Virtuaalimaailma
Merkittävä osa
jokapäiväisestä
koulunkäynnistä
tapahtuu virtuaali-
todellisuudessa.

30. 13. Relevantti tieto
Vuoden 2030 koulussa dynaaminen
ja staattinen tieto on erotettu
käsitteellisesti toisistaan. Ensin-
mainittu on tietoa ilmiön tai oppi-
aineen keskeisistä käsitteistä ja niiden
keskinäisistä suhteista. Jälkimmäi-
sessä on kyse tiedettävistä tapah-
tumista ja asioista kuten siitä, että
Luang Prabang on kaupunki
Mekong-joen rannalla Pohjois-
Laosissa. Opetuksen ja opettajan
ensisijaisena tehtävänä on huolehtia
dynaamisen tiedon välittymisestä ja
prosesseista, joiden avulla staattinen
tieto tarttuu ja karttuu omaksuttuun
dynaamiseen käsite- ja tietokarttaan.

31. 14. Sosiaalinen media
Sosiaalinen media on vuoteen
2030 mennessä mullistanut
tapamme tuottaa ja jakaa tietoa.
Koulussa se on merkinnyt sitä,
että mm. "yhteistoimintakyky,
ryhmädynaamiset taidot yms.
kehittyvät samalla, kun koulu
toteuttaa primaaritehtäväänsä
tietojen ja taitojen opettajana".

32. Sisä- ja ulkopaneelin eroja

33. Ratkaisukysymysten matriisi

34. Ainejako: laaja systeemi 2030

35. Oppimisen tulevaisuus: jatko
Seuranta
- kerran vuodessa
- aikasarja
Kommunikointi
- kommentointi, argumentointi
- dialogit
Uudistaminen
- ajankohtaiset kiistakysymykset
- mittarien uudistaminen
Laajentaminen ja keskustelut
- opettajat, koulut
- vanhemmat, kunnat
- media, kokeilu, tutkimus
Muistin kartuttaminen

36. Vaikutuksen kehät 2030

37. Kilpaileva organisaatio
Kilpaileva organisaatio toimii omasta mielestään haastavassa
ympäristössä, pyrkii päihittämään kilpailijansa ja uskoo vahvoihin
yksilöihin. Keskinkertaisuutta ei hyväksytä, heikoista suorittajista
pyritään pääsemään eroon.
”Organisaatio käyttää taloudellisia mittareita ja palkitsemiskeinoja.
Ongelmia tulee usein yhteistyössä ja osaamisen jakamisessa”

38. Uudistuva organisaatio
Uudistuva organisaatio näkee ympärillään mahdollisuuksia ja elää
jatkuvassa muutoksessa. Viitaharju kuvaa sitä ”pioneeriuden
kotipesäksi”. Tässä organisaatiossa ei hyväksytä paikalleen
jämähtämistä.
”Aktiivisuus kohdistuu uusiin ideoihin ja tuotteisiin. Organisaation
heikkouksia taas ovat kaaosmaisuus ja lyhytjänteisyys – asioiden
vieminen loppuun saattaa unohtua.”

39. Osallistava organisaatio
Osallistava organisaatio elää myös suotuisassa ympäristössä. Siinä
pyritään yhdenmukaisuuteen, jopa perhemäiseen yhteisöön.
Viitaharjun mukaan sisäinen yhteisöllisyys ja koheesio on
äärimmäisen tärkeää. Se mitä ei hyväksytä on harmonian
rikkominen.

40. Kontrolloiva organisaatio
Kontrolloiva organisaatio taas on ”tehostuksen ja byrokratian
kaunis tyyssija”, joka pyrkii säilyttämään olemassaolevaa
liiketoimintaa.
”Hyvää tässä identiteetissä on systematiikka, reiluus ja
pelisäännöt, heikkoutena on byrokratia. Kontrolloiva organisaatio
ei hyväksy virheitä.”

41. Kontrolloiva organisaatio
Kontrolloiva organisaatio taas on ”tehostuksen ja byrokratian
kaunis tyyssija”, joka pyrkii säilyttämään olemassaolevaa
liiketoimintaa.
”Hyvää tässä identiteetissä on systematiikka, reiluus ja
pelisäännöt, heikkoutena on byrokratia. Kontrolloiva organisaatio
ei hyväksy virheitä.”

42. Organisaation oppiminen
Organisaation identiteetti on syytä tunnistaa ja tehdä näkyväksi viimeistään silloin,
kun pitäisi saada aikaan muutos. Toivottu innovatiivisuus, ketteryys tai mitä milloinkin
ollaan hakemassa ei toteudu, jos se on ristiriidassa vallitsevan identiteetin kanssa.
”Jos vastakkaiset arvot kilpailevat, tapahtuu jämähdys eikä kehitystä. Mutta
esimerkiksi innovatiivisuus vaatii kaikkien identiteettien piirteitä, myös
systemaattisuutta ja markkinalähtöisyyttä eikä pelkkää luovuutta.”
Toivottu muutos ei toteudu, jos se on ristiriidassa vallitsevan identiteetin kanssa.
Menestyvä johto on Mäkelän mukaan vahva kaikkien identiteettien alueilla ja osaa
myös muuttaa johtamistaan sen mukaan, mitä organisaatio tarvitsee. Muutos vaatii
joka tapauksessa paljon vuorovaikutusta ja avointa keskustelua.

43. Tietokäsitys 2008
• Arvoperustainen jäsentely
• Informaation pohjalta syntyvää toimintaa
• Data jolla on tulkinta
• Tietoa ilman tulkintaa. Raakaa dataa

44. Tietokäsitys 2008
• Koulutusjärjestelmän ja kansalaisyhteiskunnan uudistaminen,
vaihtoehtoistaminen ja kyseenalaistaminen
• Uusien sosiaalisien ratkaisujen tutkimus ja kehittäminen
verkkopohjaisia välineitä hyödyntäen
• Aikasarjat
• Projektinseuranta
• Tutkimustulokset
• Talous,
Suoritteet
• Verkosto
Asiakkuudet

45. Mitä meillä on? (2008)

46. • Leadership:
• Oppijakeskeisyys ohjaa toimintaa:
• Jokainen oppija on erilainen ja tulee tulla palveluksi yksilöllisien tarpeiden mukaisesti
• Osakokonaisuuksilla oma suunnittelu ja toiminta toiminta-ajatuksen puitteissa
• Managerointi:
• Selkeät toimintokohtaiset:
• Tuotteet / Palvelut
• Vastuualueet
• Asiakaskunnat
• Tukee työnjakoa ja –suunnittelua

47. Oppilaitosten Kokeileva
Oppilaitos Paja Menetelmät Ratkaisut
tukitoiminnot toiminta
Vastuualue Otavan Opiston oma Oppilaitoskentälle Säännöllisesti Yhteisöoppimisenpal Organisaation Uusiin teknologiaa
valtion-osuudellienn tarjottavat substanssi- kokoontuva, velut, Tulevaisuuden toimintatapoja hyödyntäviin ,
oppilaitostoiminta palvelut toimintaan ja tutkimuksen kehittävä toiminta oppimista tukeviin
kohtaamisiin menetelmätyöskentel uusien sosiaalisien sosiaalisiin
painottuva y mallien ja toimintamalleihin
oppijamääritteinen Vertaisryhmät teknologian avulla tähtäävä
oppiminen hanketoiminta.
Tuotteet / • Lukio • Sisällöt Verkkopedagogiikka, Menetelmä-työkalut, • Räätälöidyt hankkeet
Palvelut • Peruskoulut • Työkalut atk-, media- ja menetelmä-koulutus,
• Ammattillinen lk. • Opsessori menetelmätpajat asiantuntija-palvelu
• Vs. Linjat • MoodlePooli
• Kesäkurssit • NexusPooli
• Verkkopedagoginen
asiantuntemus
• Tutorointi- ja
arviointipalvelut
Asiakkaat • Valtionosuuteen Oppilaitokset, Tutkijat, yritykset, Yritykset ja yhteisöt Yritykset, yhteisöt
oikeutetut opiskelijat opetuspalvelu- valtiohallinto, kunnat
(erityisryhmät) keskukset,
koulutuskuntayht.
Sidosryhmät Verkostot, OPH, OPM Sisällöntuottajat, Metodix, Yritykset, yhteisöt
oppilaitokset Tutkijayhteisöt, rahoitustahot
verkostot, yritykset,
yhteisöt