Demokratiatuki ja puolueet, Tiina Kukkamaa-Bah, Demo ry

1. Puolueiden kansainvälinen
demokratiayhteistyö
(DEMO) ry
Demokratian tukemista ja
molemminpuolista oppimista
“Kaikki on vihreämpää rajan toisella puolella?”
24.05.2012
Tiina Kukkamaa-Bah

2. Demokratian tukemista ja
molemminpuolista oppimista
• Demo on moniarvoista demokratiaa edistävä Suomen
eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö
• Demo toteuttaa ja mahdollistaa suomalaisten
puolueiden ja kehitysmaiden poliittisten liikkeiden
välisiä yhteistyöhankkeita  Puolueilta puolueille
• Demo tuo suomalaiseen kehitysyhteistyöhön
puoluetoimijoiden asiantuntemuksen
• Demo on ainoa järjestö Suomessa, joka keskittyy
nimenomaan demokratiatukeen

3. Demokratia ja kehitys
Human Development Democracy Index 2010
Index HDI (UNDP)

4. Demokratialla on väliä
• Materialististen kehitystavoitteiden priorisoiminen ei
saa olla argumentti autokratian puolesta
• Tavalla, jolla kehitystavoitteisiin pyritään on väliä -
Demokratia takaa kestävämmän ja tasaisemmin eri
kansanryhmät huomioon ottavan kehityksen
• Demokratia on pitkällä tähtäimelle paras
yhteiskuntarauhan tae
• Demokratialla ei kuitenkaan vain välineellistä arvoa,
vaan se on arvo itsessään
• Miten kehitysmaiden omistajuus voi toteutua jos
kansalla ei todellista valtaa?
• Demokratiaa ei voida viedä, mutta sitä voidaan
ja sitä tulee tukea

5. Demokratia ja kehityspolitiikka
• Demokratiatuki tuli osaksi kehityspolitiikka 1990-
luvulla
• Demokratiatukeen suhtauduttu perinteisen
kehitysyhteistyön piirissä skeptisesti. ”Voiko
nälkäisellä vatsalla äänestää?”
• Kehityspolitiikka ei saa olla ”liian poliittista”
• Avunantajille ollut helpompaa tukea
teknokraattisempaa hyvää hallintoa
• Pitkään vallinnut epäluulo on alkanut hälvetä vasta
aivan viime vuosina
• Demokratiatuen ongelmana ollut sopivien
rahoitusinstrumenttien puute  joudutaan
käyttämään huonosti demokratiatukeen soveltuvia
perinteisen kehitysyhteistyön instrumentteja

6. Kansainvälinen demokratiatuki
 Maailmanlaajuisesti noin 10 % ODA:sta (n.1,3 miljardia
euroa) hyvän hallinnon ja demokratian tukemiseen
 Suomessa noin 50 miljoonaa euroa vuosittain. Suurin osa
tästä kuitenkin laajasti märitellyn hyvän hallinnon
tukemiseen.
 Yleisimmät demokratiatuen muodot:
 Vaalien tukeminen
 Parlamenttien tukeminen
 Kansalaisyhteiskunnan tukeminen (watchdog, civic
education)
 Oikeussektorin tukeminen
 Medialle suunnattu tuki
 Puolueiden ja puoluejärjestelmän tukeminen

7. Arabikevät ja demokratiatuki
• Viimeistään arabikevään tapahtumat ovat
osoittaneet, että kansanvalta ei ole ”länsimainen
vientituote” vaan aidosti yleismaailmallinen arvo
• Ihmiset kaikkialla haluavat vaikuttaa itseään
koskeviin päätöksiin ja samalla nauttia sosiaalisesta
oikeudenmukaisuudesta, vapaudesta ja tasa-arvosta
• Kansannousut ovat vasta alku pitkälle ja työläälle
prosessille
• Euroopalla on nyt tilaisuus korjata vanhoja virheitä
ja tukea rohkeasti demokratiaa lähialueillaan
• Euroopan tulee uskoa omiin arvoihinsa ja puolustaa
niitä – ei tule pelätä politiikkaa

8. Uusi kehityspoliittinen ohjelma
• Arabikevään jälkimainingeissa myös Suomessa ollaan
nostettu demokratia uuden kehityspoliittisen
ohjelman keskiöön
• Ohjelmassa on tunnustettu, että demokratian
tukeminen vaatii myös demokratian poliittisten
elementtien tukemista
• Ensimmäistä kertaa myös puolueiden merkitys
demokratian rakentamisessa ja juurruttamisessa on
huomioitu
• Suunnitelmia luoda uusi rahoitusinstrumentti
demokratian tukemiseksi muutosta läpikäyville maille
• Vielä epäselvää miten ohjelman painotukset näkyvät
konkreettisesti

9. Puolueiden rooli demokratiassa
• Demokratia vaatii puolueilta muutakin kuin kilpailua
ja vaaleihin osallistumista:
• Puolueet ovat osa monipuoluejärjestelmää, jonka
kansalaiset edellyttävät toimivan yhteiseksi
hyväksi
• Puolueet tärkeitä yhteisen tahdon ja
yhteiskunnallisten käytäntöjen muodostajia;
toimiva monipuoluejärjestelmä keino vakaaseen
yhteiskuntaan, jossa hallinto on vastuullinen
kansalle
• Puolueet avainasemassa hallituksen
muodostamisessa, edustuksellisuudessa,
hallinnon toimien ja keskinäisen vastuun
valvomisessa

10. Puoluejärjestelmät kriisissä useissa
kehitysmaissa
• Uusissa demokratioissa ei ole samanlaista
puoluepolitiikan perinnettä kuin vakiintuneissa
demokratioissa
• Puolueet ovat organisatorisesti heikkoja, huonosti
johdettuja, johtajakeskeisiä sekä korruptoituneita
• Puolueet usein aktiivisia vain vaalien läheisyydessä
• Puolueilta puuttuu usein todellinen poliittinen
ohjelma ja sanoma. Ne palvelevat vain kapean
poliittisen eliitin etuja eivätkä ole vastuullisia
valitsijoilleen
• Usein puolueet eivät ole aidosti edustuksellisia, vaan
jättävät esim. naiset, nuoret ja vähemmistöt
sivustakatsojiksi

11. Puolueille suunnattu demokratiatuki
 Puolueisiin ryhdytty kiinnittämään huomiota vasta
viime vuosina. Muodostaa vain pienen osan
demokratiatuesta.
 Puoluesidonnaiset toimijat: saksalaiset stiftungit,
Yhdysvaltojen demokraattien NDI ja
republikaanien IRI, Ruotsin sos.demokraattien
Olof Palme International Centre.
 Monipuoluetoimijat: NIMD, WFD, DIPD ja Demo
 Kansainväliset järjestöt: UNDP, IDEA, ETYK, OAS
ja AU.

12. Mitä puolueille suunnattu
demokratiatuki on?
• Vaalikampanjoinnin tukeminen tavoitteena
vapaiden vaalien järjestäminen
-Kampanjaväen kouluttaminen,
mainoskampanjan ja vaaliohjelman
laatiminen, ehdokkaiden kouluttaminen
• Puolueiden organisatorinen tukeminen
(koulutukset ja asiantuntija-apu)
tavoitteena parantaa puolueiden sisäistä
demokratiaa sekä puolueiden ja äänestäjien
välisen yhteyden parantaminen ja
tiivistäminen.

13. • Yhtenä avainalueena myös puolueiden nais- ja
nuorisojärjestöjen perustaminen ja toiminnan
tukeminen
• Tavoitteena on toimiva, kestävällä pohjalla oleva
moniarvoinen puoluejärjestelmä.

15. Demon toiminta kohdemaissa
• Tansaniassa ja Ghanassa Demo edistää tasa-arvoa
parantamalla naisten poliittisia
vaikutusmahdollisuuksia sekä tukemalla
naispoliitikkojen yhteistyötä yli puoluerajojen.
Demolla on Dar es Salaamissa oma toimisto.
Ghanassa toimitaan paikallisen kumppanin kautta.
• Egyptissä Demo on mukana hankkeessa, joka
keskittyy nuorten naisten poliittiseen innostamiseen
ja kapasiteetin vahvistamiseen, jotta he ottaisivat
tasavertaisesti osaa Egyptin
demokratisoitumisprosessiin. Hanke toteutetaan
yhteistyössä egyptiläisen järjestön kanssa.

17. Demon toiminta kohdemaissa
• Nepalissa Demo tähtään nuorten poliittisten
vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen ja puoluerajat
ylittävän, rakentavan dialogin vahvistamiseen
sisällissodan runtelemassa maassa. Demolla on
Kathmandussa oma toimisto.
• Tunisiassa Demo on mukana auttamassa
demokratian juurtumista arabikevään jälkeisessä
tilanteessa järjestämällä politiikkakoulua, joka
vahvistaa jo poliittisesti aktiivisten nuorten
osaamista ja ymmärrystä politiikasta ja
demokraattisista käytännöistä. Tunisiassa ohjelmaa
toteutetaan yhteistyössä kolmen muun järjestön
kanssa.

19. Demon toiminta Suomessa
• Suomessa Demo edistää suomalaisten
puoluetoimijoiden tietoisuutta demokratia- ja
kehityskysymyksistä.
• Demo tarjoaa puoluetoimijoille mahdollisuuden
kehitysyhteistyö- ja demokratiatietoutensa
hyödyntämiseen ja lisäkokemuksen kartuttamiseen
käytännön demokratiatyössä.
• Suomalaiset puolueet ja niiden erityisjärjestöt
(naisjärjestöt sekä nuoriso- ja opiskelijajärjestöt)
ovat edustettuina Demon hallituksessa sekä monissa
työryhmissä.

20. Miten osallistua Demon toimintaan?
 Suomalaiset puoluetoimijat ovat keskeisessä osassa
kaikessa Demon toiminnassa. Demo tarjoaa heille
mahdollisuuden ensikäden kokemuksiin kehitys- ja
demokratiakysymyksissä.
 Osallistamalla puoluetoimijoita työnsä kaikissa vaiheissa
Demo tuo kehitysyhteistyöhön puolueiden oman
asiantuntemuksen.
 Puoluetoimijat voivat osallistua toiminnan suunnitteluun ja
toteutukseen Demon hallituksen ja työryhmien kautta,
osallistumalla koulutusohjelmiin, seminaareihin,
tilaisuuksiin ja opintomatkoihin sekä isännöimällä
delegaatioita Demon kohdemaista.

22. www.demofinland.org
info@demofinland.org