2. Hotelli-, ravintola- ja cateringalan
työturvallisuus
1. Ravitsemisalan työntekijän
henkilökohtainen suojautuminen
2. Alan työympäristön riskitekijät ja niiden
ennakointi
3. Keittiön työturvallisuus
4. Hotelli- ja ravintola-alan turvallisuuden
peruselementit
5. Perehdyttäminen ja työnohjaus
Työssäoppimisen työturvallisuus - 2
projekti
3. Ravitsemisalan työntekijän
henkilökohtainen suojautuminen
• Työvaatetus
• Suojavaatteet ja suojaimet
• Ulkoinen olemus
• Hygienia- ja työturvallisuuskortit
Työssäoppimisen työturvallisuus - 3
projekti
4. Vaatetus
Pakkaamattomia elintarvikkeita käsittelevällä
henkilöllä on oltava suojavaatetus eli työpuku.
Työpuvun on oltava pitkähihainen ja sen on
peitettävä alla olevat vaatteet.
Työpuvussa ei saa olla vaarallisia ulokkeita
Työasua saa käyttää ainoastaan työpaikalla
Työpuvun pitää olla puhdas ja väriltään
vaaleasävyinen
Alusvaatteiden ja sukkien on oltava puhtaita.
Päähineen on peitettävä hiukset kokonaan,
myös otsatukka ja lyhytkin niskatukka
Työjalkineiden on oltava umpinaiset, puhtaat ja
ehjät.
Työjalkineita käytetään ainoastaan sisällä
keittiötiloissa
Työssäoppimisen työturvallisuus - 4
projekti
5. Suojaimet
• Suojakäsineitä käytetään
työtehtävissä, joissa
pääsääntöisesti joko suojataan
käsiteltävä tuote epäpuhtauksilta
tai suojataan kädet tuotteelta
• Suojakäsineitä käytetään
esimerkiksi esikäsittelyssä,
salaattien valmistuksessa,
astiahuollossa, ja
puhtaanapidossa.
• Suojakäsineet ovat jokaisen
henkilökohtainen suojain
• Käsineitä tulee vaihtaa riittävän
usein ja aina siirryttäessä eri
työvaiheisiin.
Työssäoppimisen työturvallisuus - 5
projekti
6. Suojaimet
• Suojalasit estävät vahvojen
pesuaineiden joutumista silmiin. Näitä
käytetään esimerkiksi uunien
puhdistuksen yhteydessä.
• Suusuojain estää suun ja limakalvon
mikrobien pääsyn ruokiin. Voidaan
käyttää esimerkiksi jos työntekijällä on
hieman nuhaa.
• Hengityssuojain estää ärsyttävien
kaasujen joutumista hengityselimiin.
Käytetään esimerkiksi uunien
puhdistuksen yhteydessä
• Kuulonsuojaimia ja tulppia käytetään
astianpesussa, patapesussa ja
esikäsittelyosastolla
Työssäoppimisen työturvallisuus - 6
projekti
7. Suojaimet
• Kumisia käsivarsisuojaimia
käytetään esimerkiksi uunin
puhdistuksessa.
• Muovitetusta paperista valmistetut
käsivarsisuojaimet estävät
palovammojen syntymisen, silloin
kun valmistetaan ruokaa
paistinpannulla tai rasvakeittimellä
• Patalappujen ja patakintaiden tulee
olla riittävän paksuja.
Päällyskangas palosuojattua
puuvillapolyesteriä. Kuumien
vuokien nostamisessa pitkävartiset
(36 cm) patakintaat ovat
patalappuja turvallisemmat
Työssäoppimisen työturvallisuus - 7
projekti
8. Ulkoinen olemus
Henkilökohtainen hygienia pitää olla kunnossa
Sormukset ja muut korut on poistettava
Nenärenkaiden ja muiden näkyvien lävistyksiä ei tule käyttää
infektiovaaran vuoksi.
Kynsien on oltava siistit ja lyhyet. Kynsilakkaa, kynsikoruja ja
rakennekynsiä ei tule käyttää. Väritön kynsilakka on kielletty
Siisti arkiehostus
Näkyvällä paikalla olevat tatuoinnit ja puremajäljet eivät kuulu
keittiötyöntekijän ulkoiseen olemukseen
Tupakointi on sallittu vain sille määrätyssä paikassa.
Tupakointipaikkaan ei saa mennä työvaatteissa ja työjalkineissa
hygienia heikkenee ja haju tarttuu työasuun
Työssäoppimisen työturvallisuus - 8
projekti
9. Hygieniaosaamistodistus
HYGIENIAPASSI Jokaisella
helposti pilaantuvia,
pakkaamattomia elintarvikkeita
käsittelevällä henkilöllä tulee
2005 v lähtien olla
hygieniaosaamistodistus
Työssäoppimisen työturvallisuus - 9
projekti
11. Fysikaaliset tekijät
MELU
• On haitallista, silloin kun se koetaan häiritsevänä
ja epämiellyttävänä
• Melu vaurioittaa kuuloaistia ja aiheuttaa
ärtymistä, keskittymishäiriöitä ja päänsärkyä
• Kuulosuojainten käyttö on tarpeen mikäli
normaali puheääni ei kuulu metrin etäisyydelle
• Kuulovaurioraja 85 dB
• Mieti, milloin käytät kuulosuojaimia
keittiötyössä?
Työssäoppimisen työturvallisuus - 11
projekti
12. Fysikaaliset tekijät
Kuumat pinnat, esineet ja höyryt
• Kuumia esineitä, kuten kattiloita, GN-
vuokia jne. käsiteltäessä käytä
pitkävartisia uunikintaat.
• Patoja ja paistinpannuja kallistettaessa
varo ettei kuuma ruoka roisku päällesi
• Paistouuneja täytettäessä ja
tyhjennettäessä on aina käytettävä
suojakäsineitä varo esilämmitettyjä
uunin täyttövaunua
• Kuumien nesteiden ja rasvojen roiskeet
vaarantavat paloturvallisuutta tarkista
sammutuspeitteen sijainti
• paistamis- ja rasvakeitintyössä, käytä aina
käsivarsisuojaimia.
Työssäoppimisen työturvallisuus - 12
projekti
13. Kemialliset vaaratekijät
• Pesu- ja puhdistusaineet: (Kemikaalit)
– pesuaineet
– liuotteet
– desinfiointiaineet
noudata pesuaineiden annosteluohjeita ja
käytä suojakäsineitä tarvittaessa
• Lue käyttöturvallisuustiedotteet siitä
selviää aineen koostumus, tarvittavat
turvallisuus- ja suojaustoimenpiteet sekä
ensiapu- ja sammutusohjeet.
• Raha: Kolikot sisältävät nikkeliä, joka
saattaa aiheuttaa allergisia iho-oireita.
Työssäoppimisen työturvallisuus - 13
projekti
14. Biologiset vaaratekijät
• Bakteerit, homeet ja virukset
Elintarvikkeet ovat otollisia
elinympäristöjä mikrobeille. Hyvä
henkilökohtainen, työtapa ja
työpaikkahygienia estävät
haitallisten mikrobien leviämisen.
• Huumeruiskut: Huomioi roskien
lajittelussa ja käsittelyssä
mahdollisesti olevat huumeruiskut,
neulat yms. jotka saattavat sisältää
HIV- ja hepatiittivaaran
Työssäoppimisen työturvallisuus - 14
projekti
15. Psykososiaalinen työympäristö
Sisältää
Yksilön henkisen kuormittumisen
Työyhteisölliset hyvinvointitekijät - yhteistyön sujumisen.
Hyvinvoiva työympäristö lisää työviihtyvyyttä ja henkistä
hyvinvointia. Työntekijä kokee sen niin, että työ sujuu ja
hän hallitsee tehtävänsä ja voi vaikuttaa omaan
työhönsä.
Työyhteisössä henkinen hyvinvointi tuntuu turvallisena
ilmapiirinä, työpaikan me-henkenä ja toiminnan
häiriöttömyytenä töihin on mukava mennä
Työssäoppimisen työturvallisuus - 15
projekti
16. Ongelmat
Näkyvät yksilötasolla
• Stressinä
• Unettomuutena,
• Aloitekyvyttömyytenä.
• Yhteistyöhaluttomuutta,
• "kuppikuntaisuutta",
• Henkistä väkivaltaa ja juoruilua.
• Eristäytymisenä
• Ihmissuhteiden huononemisena
• Aloitekyvyttömyyttä,
• Sairaspoissaolot ja vaihtuvuus
saattavat lisääntyä.
Työssäoppimisen työturvallisuus - 16
projekti
17. Stressi
Stressi on elimistön tila, joka syntyy,
kun suorituskyky ei vastaa
vaatimustasoa
Stressaantuneena työsuoritus
heikkenee, ilmenee muistihäiriöitä,
keskittymiskyky häiriintyy ja
virheiden tekeminen lisääntyy
Työuupumus eli loppuunpalaminen
(burnout) on oireyhtymä, jossa
tunnetaan uupumusta,
henkilökohtaisen pätevyyden
tunteen alenemista ja ihmissuhteista
vetäytymistä.
Työssäoppimisen työturvallisuus - 17
projekti
18. Stressin ehkäisy ja hallinta
Kehitä itsellesi myönteinen elämänasenne
Luota siihen, että löydät ratkaisut ongelmiisi.
Suunnittele ja organisoi työsi ja päiväsi niin, ettei
aikaa ja energiaa kulu turhaan sähläämiseen.
Kiinnitä huomiota ympäristösi viihtyisyyteen
Syö terveellisesti, liiku, ulkoile ja nuku riittävästi.
Ole muutenkin kiltti itsellesi. Anna itsellesi hyvää
palautetta.
Sulje joskus puhelimet!
Työssäoppimisen työturvallisuus - 18
projekti
19. Keittiön ympäristötekijät
• Nostotyö ja kantaminen:
• Keittiötyössä taakkoja
nostettaessa ja siirrettäessä
tulee käyttää apuna nosto- ja
siirtolaitteita
• Noston kuormittavuuteen
vaikuttavat:
• taakan paino
• taakan muoto ja ote siitä
• nostokorkeus
• taakan etäisyys vartalosta
• nostoalusta ja -tila
• nostotekniikka
Työssäoppimisen työturvallisuus - 19
projekti
20. Ergonomiset tekijät
Keittiötyöhön kuuluu olennaisena osana lihasvoimin suoritettavaa eli
FYYSISTÄ työtä.
Hyvä ergonomia ottaa huomioon ihmisen fyysiset ja psyykkiset
ominaisuudet, sillä varmistetaan työntekijän työ- ja toimintakyvyn
säilyminen hyvänä läpi koko työiän.
Yksipuoliseksi sanotaan työtä, joka kuormittaa vain tiettyä
kehonosaa.
Pakkotahtiseksi sanotaan työtä, jossa työtahdin määrää jokin
työntekijästä riippumaton seikka, esimerkiksi aika tai kone.
Työssäoppimisen työturvallisuus - 20
projekti
21. Lihastyö
• Dynaamisessa työssä lihakset vuodoin
supistuvat ja rentoutuvat, työ vaatii lihasten
liikkeitä
• Staattisessa työssä lihas jännittyy eli
”tekee työtä” ilman havaittavaa liikettä
• Staattista lihasjännitystä syntyy aina
ylläpidettäessä pitkään samoja työasentoja
asentoja aiheuttaa rasituskipuja
Työssäoppimisen työturvallisuus - 21
projekti
22. Nostot
Miehet tilapäisesti max 55 kg
jatkuvasti max 35 kg
M 16-18v max 20 kg
Naiset tilapäisesti max 30 kg
jatkuvasti max 20 kg
N16-18v max 15 kg
alle 16 v. max 15 kg
• Mitä raskaita nostettavia taakkoja keittiöllä on ?
Työssäoppimisen työturvallisuus - 22
projekti
23. Seisomatyö
• Terveyshaitat kohdistuvat lähinnä
jalkoihin ja selkään. Työtason
väärä mitoitus lisää selän
kuormittumista sekä muita
lihasrasituksia.
• Paikallaan oleva seisoma-asento
heikentää jalkojen verenkiertoa ja
kerää nesteitä jalkoihin
aiheuttaa turpoamista ja
kipeytymistä.
• Jatkuva seisomatyö aiheuttaa
selän lihasten rasittumista,
jännittyneisyyttä ja kiputiloja sekä
jalkojen verenkiertohäiriöitä
Työssäoppimisen työturvallisuus - 23
projekti
24. Seisomatyö
• Hyvässä seisoma-asennossa paino jakautuu
molemmille jaloille
• Jaloille pitää olla riittävästi tilaa
• Hyvät työjalkineet lieventävät seisomatyön
kuormitusta.
• Kun teet työsi seisten, niin tarkista, että:
• työasentosi ei ole kiertynyt eikä kumara
• kätesi eivät ole kohotettuina eivätkä
jännittyneinä
• seisomista ja liikkumista varten on
riittävästi tilaa työpisteessä
• taukojen aikana on mahdollisuus istua
Työssäoppimisen työturvallisuus - 24
projekti
25. Istumatyö
• Työtasojen alla pitää olla jaloille
riittävästi tilaa
• Jalkojen pitää ulottua kunnolla
maahan
• Tuolin reuna ei saa estää jalkojen
verenkiertoa
• Huono työasento istuttaessa
rasittaa niska- ja hartiaseudun
lihaksia sekä aiheuttaa selän ja
jalkojen lihasten jännitystä ja
kiputiloja.
Työssäoppimisen työturvallisuus - 25
projekti
26. Näin vähennät työn
kuormittavuutta
• Opetellaan ergonomisesti oikeat työasennot
• Opettele käyttämään molempia käsiä
• Seisotaan tasaisesti molempien jalkojen päällä tai
vuorotellaan tukijalkaa
• Sisällytetään työskentelyyn vaihtelevasti istumista,
seisomista ja liikkumista
• Vältetään turhia nostamisia ja kantoja apuvaunut
• Opetellaan oikeat nostotekniikat, ei nostella raskaita
taakkoja yksin
• Sijoitetaan tavarat niin että niihin ylettyy lattialla
seisten (ei tarvita tikkaita tai kurottelua)
• Huolehditaan palauttavasta elpymisliikunnasta
taukoliikunta, vapaa-ajan liikunta
Työssäoppimisen työturvallisuus - 26
projekti
27. Lämpöolot
- Kevyt työ 21-25 C, keskiraskastyö 19-23 C
- Virheellisistä lämpöoloista aiheutuu:
– suorituskyvyn laskua
– virheiden ja työtapaturmien lisääntyminen
– päänsärkyä ja ärtymystä
Miten voit omassa työssäsi vaikuttaa
lämpöoloihin?
Työssäoppimisen työturvallisuus - 27
projekti
28. Ilmanvaihto
• Ilmanvaihdon on oltava koneellinen ja
riittävän tehokas
• Älä avaa ikkunoita, kun koneellinen
ilmanvaihto on käytössä.
• Veto aiheuttaa lihasten kiputiloja ja
reumaattisia oireita
• Huolehdittava rasvasuodattimien
viikottaisesta puhtaanapidosta
Työssäoppimisen työturvallisuus - 28
projekti
29. Valaistus
- Hyvä työvalaistus vaikuttaa työsuorituksiin,
hyvinvointiin, viihtyvyyteen ja ehkäisee
tapaturmia
- Eri työpisteissä tulee olla suosituksen
mukainen valaistus
Työssäoppimisen työturvallisuus - 29
projekti
30. Värit
• Värejä voidaan käyttää helpottamaan työtä ja päätöksentekoa.
• Siivouksessa eri värein merkityt pyyhkeet ja pesuaineet auttavat
muistamaan mihin tarkoitukseen ja kohteeseen ne on tarkoitettu
ja tekemään oikeita valintoja.
• Laitoskeittiöissä astioiden ja jakelun kulkureitit merkitään lattiaan
erivärisin ohjenuolin.
• Hotelleissa eri kohteiden opasteet ovat eriväriset.
• Työskentelyn turvavärit:
keltainen -> huomio, vaara
punainen -> palontorjunta ja hätäkatkaisimet
vihreä -> ensiapu, pelastus ja varauloskäynnit
• hygienia vaatii vaaleita värejä
Työssäoppimisen työturvallisuus - 30
projekti
31. Keittiön työturvallisuus
• Keittiötapaturmat
• Työskentely-ympäristön järjestys ja
siisteys
• Keittiötapaturmien ensiapu
• Käsityövälineet
• Koneiden ja laitteiden
käyttöturvallisuus
Työssäoppimisen työturvallisuus - 31
projekti
32. Keittiön työturvallisuus
• Suurtalouksien ja ravintoloiden keittiöissä tapaturman
vaara on suuri. Päivittäin käsitellään kuumia aineita sekä
esineitä, veitsiä koneita ja laitteita. Esineitä ja tavaroita
siirretään ja kuljetetaan.
• Työturvallisuuslaki sisältää periaatteet ja tavoitteet,
joihin työturvallisuudessa tulee pyrkiä:
– työtilojen, myös keittiöiden suunnittelussa.
– määräyksiä henkilöstötiloista, työhuoneen tilavuudesta,
ilmanvaihdosta, lämpötilasta, valaistuksesta, melusta jne.
• Työturvallisuuslaki velvoittaa niin työnantajaa,
työntekijää, koneiden ja laitteiden suunnittelijoita,
valmistajia, maahantuojia ja asentajia.
Työssäoppimisen työturvallisuus - 32
projekti
33. Työnantajan vastuu
Työnantajan tulee:
tarkasti ottaa varteen kaikki, mikä kohtuudella on tarpeen
estämään työntekijää joutumasta työssä alttiiksi
tapaturmille tai saamasta haittaa terveydelleen.
ottaa huomioon työntekijän edellytykset, kuten ikä,
sukupuoli ja ammattitaito sekä työn laatu ja työolot
varmistaa CE- merkinnästä huolimatta, että työhön
hankittava kone on turvallinen. Esimerkkejä
tarkastettavista kohteista
• koneiden ja laitteiden kunnonvalvonta
• turvallisten työmenetelmien ja henkilösuojainten käytön valvonta
• työnopastus ja perehdyttäminen
Työssäoppimisen työturvallisuus - 33
projekti
34. Koneiden ja laitteiden suunnittelijoiden,
valmistajien, maahantuojien ja myyjien
vastuu
huolehdittava siitä, ettei koneesta aiheudu
tapaturman tai sairastumisen vaaraa
kone on suunniteltu, valmistettu ja tarvittaessa
tarkastettu määräysten mukaan
koneessa on mukana tarpeelliset suojalaitteet sekä
1994 jälkeen valmistetussa koneessa tulee olla CE-
merkintä, jonka avulla koneen valmistaja vakuuttaa
koneen täyttävän EU:n lainsäädännön
CE- merkintä löytyy koneen ja laitteen konekilvestä
(arvokilpi ) Konekilpi sisältää tiedot valmistajasta ja
koneen tai laitteen ominaisuuksista.
Työssäoppimisen työturvallisuus - 34
projekti
35. Työntekijän vastuu
Työntekijän velvollisuutena :
On noudattaa annettuja ohjeita
Huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta
Käytettävä määrättyjä henkilösuojaimia
Havaituista vioista ja puutteellisuuksista pitää
ilmoittaa viipymättä
Työntekijä ei saa poistaa tai kytkeä pois
päältä turvallisuus- tai suojalaitteita eikä
poistaa ohje- tai varoitusmerkintöjä
Työssäoppimisen työturvallisuus - 35
projekti
36. Tyypilliset keittiötapaturmat
• kaatumiset, liukastumiset ja kompastumiset
• kuumien pintojen, nesteiden tai höyryjen aiheuttamat
palovammat
• veitsen tai terävien koneiden osien aiheuttamat
viiltohaavat
• liian raskaiden taakkojen nostojen aiheuttamat
selkävaivat
• toistuvien huonojen työasentojen aiheuttamat
rasitusvammat
• putoavien esineiden aiheuttamat vammat
• itsensä satuttaminen kalusteisiin tai esineisiin
• veden ja pesuaineiden aiheuttamat ihoärsytykset ja
ihottumat
Työssäoppimisen työturvallisuus - 36
projekti
37. Ammattitauti
• Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta tai
rasitusvammaa joka on ammattityöstä johtuvaa.
• Työtapaturmien perussyihin ja terveydellisiin
riskeihin pitäisi puuttua heti kun riskitekijöitä
alkaa ilmetä.
• Jos riskitekijöihin ei puututa ajoissa ja altistus
on jatkuvaa, esimerkiksi väärät työasennot tai
puutteellinen käsien suojaus puhdistustyössä,
voivat ne aiheuttaa työntekijän sairastumisen
ammattitautiin
Työssäoppimisen työturvallisuus - 37
projekti
38. Horaca-alan ammattiperäisiä
sairauksia ovat
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
– liian vähäinen liikunta työtä tehdessä
aiheuttaa verenkiertohäiriöitä, jäsenten
kangistumista, suonikohjuja ja muita
rasitusvammoja
– samanlaiset toistuvat kädenliikkeet
aiheuttavat jännetupentulehduksen tai
tenniskyynärpään
– väärä nostotekniikka ja liian raskaat taakat
Työssäoppimisen työturvallisuus - 38
projekti
39. Iho-oireet ja ammatti-ihottuma
– ärsytyskosketusihottuma johtuu ihon orvaskeden
vaurioitumisesta, jonka voi aiheuttaa jatkuva käsien
kosketus veden, pesuaineiden tai liuottimien kanssa.
Nämä aineet kuluttavat ihon normaalia rasvakudosta
ja kuivattavat ihoa, jolloin vieraat aineet läpäisevät
ihon paremmin
• iho-oireiden aiheuttajana voi olla myös pöly elintarvikkeet tai
erilaiset materiaalit esim. kumi.
– iho-oireiden synnyn ennalta ehkäisyssä on tärkeää
käyttää aina tarvittaessa suojakäsineitä
Työssäoppimisen työturvallisuus - 39
projekti
40. Kuulovammat
– jatkuva altistus melulle heikentää kuuloa
pysyvästi
– vaikuttaa myös sydämen, hengityselinten
toimintaan ja aineenvaihduntaan
– kuulovaurio ei ole korjattavissa, joten käytä
aina kuulonsuojaimia työskennellessäsi
voimakkaassa melussa
Työssäoppimisen työturvallisuus - 40
projekti
41. Kemialliset ammattitaudit
– jauhopölyallergia voi kehittyä altistuksen
jatkuessa hengitystiesairaudeksi ja astmaksi
Psyykkiset sairaudet
– jatkuva kiire, työntekijöiden vähyys, työn
pakkotahtisuus, valppauden vaatimus,
muistirasitus ja huono työilmapiiri voivat
aiheuttaa stressiä, masennusta, unihäiriöitä ja
psykosomaattisia oireita kuten huimausta,
pahoinvointia, rintakipua ja ahdistusta
Työssäoppimisen työturvallisuus - 41
projekti
42. Tapaturmien ennaltaehkäisy
• Työtapaturmien ennaltaehkäisy alkaa jo keittiön
suunnittelu ja rakennusvaiheessa.
• Kunnolla suunniteltu, riittävän tilava ja hyvin
toimiva keittiö luo pohjan työturvalliselle
toiminnalle.
• Henkilöstön työn organisointi, työnjako ja
työnkierto edistävät työssä jaksamista niin
henkisesti kuin psyykkisesti.
• Riittävän hyvä perehdyttäminen ja työhön
opastaminen ovat työturvallisuuden kulmakiviä
Työssäoppimisen työturvallisuus - 42
projekti
43. Työympäristön siisteys ja järjestys
• Hyvä järjestys ja siisteys työpaikalla
vaikuttavat olennaisesti työpaikan
turvallisuuteen.
• Lisäksi ylimääräiset aineet ja tavarat voivat
tuottaa vahinkoa joutuessaan
tuotantoprosessiin.
• Työpaikan järjestyksestä ja siisteydestä
huolehtiminen on tärkeä osa työtä ja
kuuluu jokaiselle
Työssäoppimisen työturvallisuus - 43
projekti
44. • Työvälineet ja koneet tulee olla omilla
paikoillaan ja käyttökunnossa
• Laitteet sijoitettu oikein jotta laitteiden
edessä on vapaata tilaa työskentelylle
• Lattialta puhdistetaan välittömästi siihen
kaatunut tai pudonnut vesi, rasva ym.
lika liukastumisvaara
Työssäoppimisen työturvallisuus - 44
projekti
45. • Kulkuväyliä ei saa käyttää varastointitiloina
• Älä jätä roskia ja tarpeettomia tavaroita
kertymään tiloihin ja varastoihin
• Pidä työpisteesi siistinä sekä siivoa
päivittäin ja lopettaessasi työt
• Vähennä jätteiden syntymistä ja lajittele
syntyvät jätteet ja vie ne oikeisiin astioihin.
• Älä päästä jätteitä tai kemikaaleja
viemäreihin
Työssäoppimisen työturvallisuus - 45
projekti
46. Tyypillisimpien keittiö/Sali
tapaturmien ensiapu
Viiltohaavat
• Puhdista haava kylmä juokseva vesi
• Kuivaa haava ja sulje viiltohaavan reunat vastakkain haavateipillä,
sido laastarilla tai steriilillä haavatyynyllä ja teipillä.
• Tarkista, että tetanus- eli jäykkäkouristusrokote on voimassa.
• Vuotavat, syvät ja likaiset haavat kuuluvat aina lääkärin hoitoon
• Jos veren tulo on runsasta nosta haavakohta sydämen yläpuolelle
ja mene istumaan tai makaamaan ettei ala pyörryttää hakeudu
välittömästi ensiavun jälkeen lääkäriin hoidettavaksi, ota kaveri
mukaan jos heikottaa
Työssäoppimisen työturvallisuus - 46
projekti
47. Palovammat
• Kuumuus vaurioittaa ihoa ja mahdollisesti myös ihonalaisia
kudoksia. Jos ihoa ei jäähdytetä, vamma laajenee syvempiin
ihokerroksiin jopa 10-20 sekunnissa
• Pidä palovammaa haalean juoksevan veden alla n. 20 -30 min
• 1 asteen palovammoille ( punoittava iho) voit suihkuttaa
palovammojen hoitoon tarkoitettua antiseptistä ja viilentävää ainetta,
muuta jos palovamma on pahempi ei saa laittaa mitään suihkeita tai
rasvoja
• Peitä palovamma steriilillä haava taitoksella tai palovammaan
tarkoitetulla rasvasiteellä
• Jos palohaava alkaa tulehtua mene lääkäriin
• Jos rakkuloita muodostuu älä puhkaise niitä
• Jos palovamma on suurempi kuin kämmenesi tai kasvojen
alueella hakeudu välittömästi lääkäriin
Työssäoppimisen työturvallisuus - 47
projekti
48. Silmävammat
• Jos esim. voimakasta pesuainetta roiskuu silmiin
tai kuumaa höyryä tulee silmille huuhtele
silmä(t) heti ensiapukaapissa olevilla
silmäampulleilla, jatka huuhtelua 15-20 min,
hätätapauksessa puhdas haalea vesi käy myös
ja hakeudu heti lääkäriin
• Jos silmään lentää jokin kova esine peitä
molemmat silmät ja hakeudu välittömästi
lääkäriin
Työssäoppimisen työturvallisuus - 48
projekti
49. Kompastumiset, kaatumiset ja liukastumiset
• Jos kaatuessasi loukkaat nilkkasi tai polvesi, muista kolmen K:n sääntö
koholle, kylmää ja kiristysside
• Mitä nopeammin saat esim. nyrjähtäneen nilkan hoitoon, sen vähemmän
siihen ehtii kertyä kudosnestettä ja turvotus on pienempi
• Hakeudu lääkäriin jos turvotus ei laske vuorokauden kuluessa tai on kovia
kipuja ja arkuutta
• Raajamurtuma Murtuman oireita ovat voimakas kipu, turvotus,
epänormaali liikkuvuus ja arkuus tai virheasento.
• Raajamurtuman ensiapu:
– Yläraajan murtumissa tue käsi liikkumattomaksi esim. kolmioliinalla.
Alaraajan murtumissa voi tukemiseen käyttää toista jalkaa tai muuta
apuvälinettä. Toimita loukkaantunut hoitoon
• Käsivammoissa hakeudu lääkäriin heti koska kädet ovat arvokkain ja tärkein
työkalumme
Työssäoppimisen työturvallisuus - 49
projekti
50. Sähkötapaturmat
• Ensimmäiseksi katkaise laitteesta sähkö
• Sen jälkeen irrota uhri sähkölaitteesta
• Ellei virtaa saada nopeasti katkaistua, irrota
loukkaantunut eristävällä välineellä, esim. kuivalla
laudanpätkällä, narulla tai vaatteella.
• Tarkista autettavan tila hengittääkö hän, toimiiko
sydän?
– jos ei hengitä hälytä heti apua ja anna sitten ensiapua
– jos hän hengittää anna ensiapu ja hälytä sitten lisäapua
• Toimita sähköiskun saanut aina lääkärintarkastukseen
Työssäoppimisen työturvallisuus - 50
projekti
51. Keittiön työvälineet
VEITSET
Kokin tärkeimpiä työvälineitä
Oikea veitsi sisältää seuraavat ominaisuudet
Hyvä veitsi tuntuu kädessä tasapainoiselta
Pidä veitset terävinä ja poista huonokuntoiset veitset
käytöstä
Puhdista veitset erikseen, ei muiden välineiden kanssa
astianpesukoneessa
Säilytä veitsiä niille varatuissa paikoissa
(magneettiteline tai veitsille varattu laatikko)
Työssäoppimisen työturvallisuus - 51
projekti
52. Veitsien aiheuttamia tapaturmia
voidaan vähentää:
Opettelemalla oikea veitsenkäsittelytekniikka
Valitse riittävän suuri ja tukeva työlauta.
Työlaudan alle voit laittaa esim. kostutetun
puhtaan pyyhkeen tai kumimaton estämään
työlaudan liikkumista työn aikana
Järjestä työpaikkasi oikein
Työssäoppimisen työturvallisuus - 52
projekti
53. Keittiön koneet ja laitteet
Koneiden ja laitteiden käyttöohjeisiin tulee
tutustua ennen koneen käyttöä ja niitä pitää
noudattaa tarkasti.
Käyttöohjetta säilytetään laitteen läheisyydessä,
jotta kertaus on mahdollista tarvittaessa.
Uuden työntekijän perehdyttäminen koneiden
oikeaan käyttöön on tärkeää.
Koneiden kuntoa seurataan ja huollot
suoritetaan säännöllisesti.
Kokoamista, puhdistusta ja terän vaihtoa varten
aina irrotettava pistoke sähkörasiasta
Työssäoppimisen työturvallisuus - 53
projekti
54. Koneiden ja laitteiden suojaukset
Seuraavaksi esimerkkejä pakollisista koneiden ja laitteiden
turvallisesta rakenteesta:
– pyörivien koneenosien on oltava siten suojattuja, ettei niihin
normaalisti pääse käsiksi esim. vihannesleikkurin
– suojakansi esim. kutteri ei käynnisty ennen kuin kansi on kiinni
– keittopatojen kannet ja kädensijat on suunniteltava sellaisiksi,
että kuuma höyry ei kantta avattaessa polta avaajaa.
– padat ja paistinpannut eivät saa vahingossa kallistua. laitteiden
kallistusmekanismin tulee pysähtyä heti
– painekeittokaapeissa tulee olla sellainen lukituslaite, että kaapin
avaaminen on mahdotonta silloin, kun kaapissa on ylipainetta
Työssäoppimisen työturvallisuus - 54
projekti
55. Vihannesleikkuri
• Älä pese koneen
kevytmetalliosia
astianpesukoneessa
• Säilytä terät erillisessä
telineessä eivät tylsy ja
aiheuta viiltohaavoja
• Konetta puhdistettaessa, vettä
ei saa mennä koneen
tuuletusaukoista sisään
sähköiskun vaara
• Järjestä työpaikkasi oikein
ennen koneen käyttöä
• Puhdista kone heti käytön
jälkeen ja vie koneen osat
omille paikoilleen
Työssäoppimisen työturvallisuus - 55
projekti
56. Vihannesleikkuri
• Kokoa kone oikein valitse
oikea terä ovat teräviä, ole
varovainen
• Kone ei saa olla kytkettynä
virtapiiriin kokoamisen ja
puhdistuksen aikana
• Koneen käydessä älä työnnä
kättäsi tai muuta esinettä
syöttöaukkoon tai
ulostuloaukkoon terä leikkaa
myös alapuolelta
• Jos kone tukkeutuu, irrota
pistotulppa pistorasiasta
ennen kuin avaat koneen ja
puhdistat sen
Työssäoppimisen työturvallisuus - 56
projekti
57. •Tehoviipaleterä
- viipaloi kiinteät, pehmeät ja/tai
mehukkaat tuotteet. esim. tomaatit,
sitruunat, banaanit, sienet jne.
- kaalin suikalointiin- tehoviipaleterä
RG100 vihannesleikkuriin
•Viipaleterä - viipaloi juuresten
kaltaisia kiinteitä tuotteita
- kuutioi kuutioritilän kanssa
•Suikaleterä
- leikkuupinta ruostumaton teräs
- Janssonin kiusausta ym. varten
•Kuutioritilä
- kuutioi juurekset, perunat , kaalit,
hedelmät, jne. käytettäessä sopivaa
viipaleterää tai tehoviipaleterää
•Raastinterä
-raastaa porkkanat, kuivan
leivän, mantelit, jne.
Työssäoppimisen työturvallisuus - 57
projekti
58. Yleiskone
• Varmista että otat oikean
kokoisen kulhon ja siihen
sopiva sekoitusväline
• Laita kulho kunnolla ja aineet
kulhoon laske turvakehikko
paikoilleen ennen käynnistystä
• Käytön aikana ei saa laittaa
kulhoon mitään työvälineitä
sammuta ennen aineiden
lisäystä tai maistamista
• Ennen sammuttamista säädä
nopeus 0-asentoon
• Yleiskoneen lihamyllyä
käytettäessä koneen
syöttöaukkoon ei saa laittaa
mitään sinne kuulumatonta
Työssäoppimisen työturvallisuus - 58
projekti
60. Kutteri
• Varmista että kulho
ja terä ovat
kunnolla paikoillaan
ennen käyttöä
• Tyhjentäessäsi
kulhoa varo terää
• Aseta syöttöaukon
suojakansi
paikoilleen ennen
käyttöä
Työssäoppimisen työturvallisuus - 60
projekti
61. Sauvasekoitin
• Älä nosta sauvaa ylös
tuotteesta kun se on
käynnissä
• Älä työnnä
sekoittimeen mitään
• Puhdistettaessa laite
pois pistotulpasta
• Laitteen moottoriin ei
saa mennä vettä
Työssäoppimisen työturvallisuus - 61
projekti
62. Leikkelekone
• Irrota pistotulppa aina ennen
kokoamista ja puhdistusta kokoa
oikein
• Varaa riittävästi työskentelytilaa
koneen ympärille
• Käytä aina viipalointikoneessa
olevia suojalaitteita viipaloidessasi
tuotteita ( sormisuojus ja
työntöpainike)
• Sammuta kone jos poistat tuotteita
tai viipalointijätettä
• Lopetettuasi työskentelyn irrota
heti pistotulppa ja pistä
teränvahvuus 0-asentoon
• Puhdistettaessa varo terää ja
kokoa kone heti oikein ja puhdista
työympäristö
Työssäoppimisen työturvallisuus - 62
projekti
63. Pesu- ja kuorimakoneet
• Käytä oikeaa
nostotekniikkaa
• Koneen käydessä
älä työnnä käsiäsi
syöttö- ja
ulostuloaukkkoon
• Irrota kone
virtapiiristä ennen
puhdistusta
Työssäoppimisen työturvallisuus - 63
projekti
64. Keittopata
• Älä käynnistä pataa tyhjänä
• Tarkista että padan vaipassa vettä
• Varo kuumaa höyryä
suppilohanasta
kun avaat padan kannen
• Varo padan kuumia pintoja käytä
riittävän pitkää sekoitusvälinettä
• Seiso padan sivulla kun kallistat
pataa käytä patakintaita ja
täyttövaunua ottaessasi tuotteita
padasta
• Säädä lämpötila oikein ettei paine
nouse liikaa
• Puhdistaessasi pataa, älä suihkuta
vettä ohjauspaneeliin ettei
sähkölaitteet vioitu
Työssäoppimisen työturvallisuus - 64
projekti
65. Kombipata
• Pysäytä sekoitin
lisätessäsi tuotteita tai
maistaessasi
• Varo kuumaa höyryä,
kun avaat kannen
• Varo kuumia padan
pintoja
• Kallistettaessa pataa
seiso sivulla
Työssäoppimisen työturvallisuus - 65
projekti
66. Painekeittokaappi
• Kokoa laite oikein
• Tarkasta ajoittain varoventtiili ja
höyrynkehitin
• Vanhoissa malleissa ovea ei
saa avata ennen kuin paine on
laskenut 0
• Avatessasi ovea seiso sen
takana kuuma höyry
purkautuu ja varo kansien
päälle kertynyttä kuumaa vettä
• Käytä vaunuja täytettäessä ja
tyhjennettäessä
• Varo kaapin kuumia pintoja
Työssäoppimisen työturvallisuus - 66
projekti
67. Yhdistelmäuuni
• Lukitse täyttövaunun
renkaat, varmista että
vaunu on kunnolla
paikoillaan
• Avatessasi ovea seiso
sen takana
• Käytä patakintaita ja nosta
vuoat vaakatasossa
pois käytä apuvaunuja
• Varo kuumia pintoja ja
täyttövaunuja
• Puhdistaessasi uunia
voimakkailla pesuaineilla
käytä henkilösuojaimia
Työssäoppimisen työturvallisuus - 67
projekti
69. Pizzauuni
• Uunin pinnat ovat
todella kuumia
käytä pitkävartisia
patakintaita
• Varo kuumia uunin
osia ja astioita
Työssäoppimisen työturvallisuus - 69
projekti
70. Mikroaaltouuni
• Älä lämmitä nesteitä tai muita tuotteita tiivisti
suljetussa astiassa voi räjähtää
• Varo kuumaa höyryä avaa ovi varovasti
• Älä käytä uunia tyhjänä
• Älä jätä uunia ilman valvontaa käytön aikana
• Käytä vain mikroaaltouuniin soveltuvia
materiaaleja
• Sähkölaite ei väljää vettä puhdistukseen
• Puhdista tiivisteet säännöllisin väliajoin ettei
tule säteilyä
Työssäoppimisen työturvallisuus - 70
projekti
71. Ravintolaliesi
• Järjestä lieden ympärille riittävä laskutaso
• Varo kuumia astioita käytä patakintaita
• Varo kuumia levyjä jäähtyminen kestää
n. 30 min.
• Sähkölaite ei väljää vettä
Työssäoppimisen työturvallisuus - 71
projekti
72. Induktioliesi
• Liesi on valmiustilassa kun valo
palaa älä laske tyhjää kattilaa tai
muuta metalliesinettä levylle
• Liesi reagoi nopeasti
lämmönsäätelyyn keittoastia voi
kiehua tyhjäksi tulipalovaara
• Liesi vaatii toimiakseen
magneettisen astian ei voi käyttää
keraamisia tai lasiastioita
• Varmista että sammutat
käyttökytkimen pois päältä käytön
jälkeen
• Sähkölaite ei väljää vettä!!
Työssäoppimisen työturvallisuus - 72
projekti
73. Infrapunaliesi
• poista levylle pudonnut lika välittömästi
ettei se pala levyyn kiinni tai syty
palamaan
• tasoa ei saa naarmutta millään
työvälineillä
• varo kuumia levyjä
Työssäoppimisen työturvallisuus - 73
projekti
74. Kaasuliesi
• Varmista kaasulaitteiden kunto
• Kaasulla työskenneltäessä on noudatettava
erityistä huolellisuutta
• Erityisesti helposti syttyvän rasvan ja öljyn
kuumentamista pitää valvoa
• Helposti syttyvät materiaalit säilytetään
turvallisen matkan päässä liekistä esim.
patalaput
• Sulje hellan kaasuhana käytön jälkeen
• Pääkaasuhana suljetaan työpäivän päätteeksi
• Varo kuumia astioita
Työssäoppimisen työturvallisuus - 74
projekti
75. Paistinpannut
• järjestä työpaikka toimivaksi
• käytä paistaessasi patakintaita
tai kyynärvarsisuojia
• varo kuumia roiskeita
• kallistettaessa pannua seiso
sivulla
• varo kuumaa vesihöyryä
avatessasi kantta tai
puhdistettaessa pannua
• tarkista painepaistinpannun
varoventtiili ja automaattinen
ilmaventtiili säännöllisesti
• painepannun varoventtiiliä
avatessa oltava varovainen
• varoventtiiliä ei saa avata jos
pannussa on vielä painetta
• varo kuuma höyryä ja roiskeita
avatessasi kantta
Työssäoppimisen työturvallisuus - 75
projekti
76. Parilat
induktioparila
• varo kuumenevia
pintoja grilliparila
• älä laita laitteen päälle
mitään muuta kuin
kypsennettäviä
tuotteita tulipalovaara
• sähkölaite ei väljää
vettä
• varo roiskeita
painoparila
Työssäoppimisen työturvallisuus - 76
projekti
77. Salamanteri
• varo kuumia vastuksia ja
astioita käytä aina
patakintaita
• älä jätä tuotteita
vartioimatta
salamanteriin
tulipalovaara
• sammuta laite heti
käytön jälkeen
Työssäoppimisen työturvallisuus - 77
projekti
78. Leivänpaahtimet
• jos paahdettava tuote
jää jumiin laitteeseen
irrota pistotulppa ja
poista tuote vasta
sitten
• puhdista murulaatikko
säännöllisesti
tulipalovaara
Työssäoppimisen työturvallisuus - 78
projekti
79. Rasvakeittimet
• järjestä työpaikka oikein
• käytä 100% puhdasta rasvaa
• älä jätä rasvakeitintä ilman valvontaa
• säädä oikea lämpötila ei saa ylittää 180 C
• varaa keittimen viereen kansi tai sammutuspeitto
sammuttamiseen ei saa käyttää vettä
• varo roiskeita käytä aina käsivarsisuojia
• rasvaan ei saa laittaa vettä
• poista rasvaan pudonneet ruoanpalat tulipalovaara
• kytke laite irti sähköverkosta ja anna rasvan jäähtyä ennen altaan
tyhjennystä ja pesua
• varo rasvan leviämistä ympäristöön liukastuminen
• VARO KUUMAA RASVAA!!
Työssäoppimisen työturvallisuus - 79
projekti
88. Jakelulaitteet
Lämpölaitteet
•Varo kuumia
astioita ja pintoja
käytä patakintaita
täyttäessäsi
Lautastenjakelija
buffettia
•Tarkista että
altaassa on oikea
määrä vettä
tyhjänä
kuumennettaessa
voi syttyä palamaan
Lämpöbuffetti
lämpölevy
Työssäoppimisen työturvallisuus - 88
projekti
89. Lämpösäilytyslaitteet
Lämpöpöytä
Lämpöhaude
Työssäoppimisen työturvallisuus - 89
projekti
90. Kylmälaitteet
• Jos laitteet on säädetty liian
kylmiksi muodostuu altaaseen
jäätä, joka voi aiheuttaa paleltumia
käsiin
Kylmäbuffetti Kylmäsaareke
Työssäoppimisen työturvallisuus - 90
projekti
91. Turvallisuuden peruselementit
• Asiakasturvallisuus
• Henkilöstöturvallisuus
• Vaara- ja uhkatilanteiden hallinta
• Päihtyneiden asiakkaiden aiheuttamat
ongelmat
• Tupakoinnin rajoittaminen
Työssäoppimisen työturvallisuus - 91
projekti
92. Asiakasturvallisuus
• Hotelli ja ravintola ovat vastuussa
asiakkaidensa turvallisuudesta näiden
paikalla oleskelun ajan.
• Suojavelvoite kohdistuu seuraavin osa-
alueisiin
Hengen turva
Terveyden turva
Fyysinen koskemattomuus
Omaisuuden turvaaminen
Asiakkaan intimiteettisuoja
Työssäoppimisen työturvallisuus - 92
projekti
93. Henkilöstöturvallisuus
• Työministeriön työsuojeluosasto määritteli
majoitus - ja ravitsemisalan yhdeksi
työväkivallan riskialoiksi v. 1994.
• Riskien kasvamiseen ovat vaikuttaneet
mm. anniskelun vapautuminen ja
laajentuneet aukioloajat, huumeet ja
asiakkaiden asenteen muutos.
Työssäoppimisen työturvallisuus - 93
projekti
94. • Työväkivallalla tarkoitetaan tapahtumia,
joissa henkilöitä loukataan sanallisesti,
uhataan tai pahoinpidellään heidän
työhönsä liittyvissä oloissa ja jotka
suoraan tai epäsuorasti vaarantavat
heidän turvallisuutensa, hyvinvointinsa ja
terveytensä.
Työssäoppimisen työturvallisuus - 94
projekti
95. • Väkivalta- ja uhkatilanteita ovat mm.
tavaroiden heitteleminen, solvaaminen,
huutaminen ja töniminen. Varkaustilanteet
voivat kiinniotossa kehittyä
väkivaltatilanteeksi.
• Vakavimpia tilanteita ovat ryöstöt, ryöstön
yritykset, aseella uhkaileminen ja
pahoinpitely
Työssäoppimisen työturvallisuus - 95
projekti
96. Toimiminen uhkatilanteissa
• Toimintaohjeita väkivaltaisen henkilön kohtaamisen
varalta:
– Pidä olemuksesi ja esiintymisesi rauhoittavana
– Älä tuijota tai pälyile.
– Pidä riittävä etäisyys asiakkaaseen.
– Puhu selkeästi, rauhallisesti ja lyhyesti. Myötäile aina, kun se on
mahdollista.
– Pidä huoli siitä, että takanasi on tilaa ja pakotie.
– Älä käännä selkääsi, sillä se viestittää välinpitämättömyyttä tai
yliolkaisuutta.
– Älä tee äkkinäisiä liikkeitä. Kerro etukäteen, jos aiot liikkua.
– Jos kyseessä on ryöstö, tottele ryöstäjää.
– Ota uhkaukset aina todesta
• Asiakkaiden ja henkilöstön turvallisuus on aina etusijalla
Työssäoppimisen työturvallisuus - 96
projekti
97. Koska väkivallan riski kasvaa
• Väkivaltatilanteita esiintyy
usein myöhäisinä
vuorokaudenaikoina ja
sellaisilla työpaikoilla,
joissa on vain yksi
työntekijä.
• Etenkin avaamis- ja
sulkemisaikoina olisi hyvä
olla paikalla vähintään 2
henkilöä, joista ainakin
toisella riittävä
työkokemus.
• Yölliset rahankuljetukset
pankin yösäilöön
Työssäoppimisen työturvallisuus - 97
projekti
98. Yksintyöskentely
• Fyysisessä yksintyöskentelyssä työntekijä ei voi saada
yhteyttä työpaikan muihin työntekijöihin käyttämättä
teknistä viestintävälinettä esim. puhelinta.
• Psyykkisestä yksintyöskentelystä on kyse mm. silloin,
kun työntekijä työskentelee muiden joukossa mutta
joutuu ainakin ajoittain työskentelemään väkivallan uhan
alaisena tai uhkailujen kohteena ja häneltä puuttuu
mahdollisuus saada välitöntä apua työtovereilta.
Esimerkiksi asiakkaat eivät korvaa näissä tilanteissa
työtovereita. Psyykkisen yksintyöskentelyn tilanteita
esiintyy mm. myynti- ja asiakaspalvelutyössä.
Työssäoppimisen työturvallisuus - 98
projekti
99. • Työnantajan on lain mukaan selvitettävä,
aiheuttaako työ ja yksintyöskentely haittoja ja
vaaroja työntekijän turvallisuudella ja
terveydelle.
• Jos yksintyöskentely aiheuttaa ilmeistä vaaraa,
pitää vaaroja pienentää esimerkiksi
opastuksella, henkilösuojaimilla,
ennakkosuunnittelulla ja asianmukaisilla avun
hälyttämislaitteilla työpisteessä
Työssäoppimisen työturvallisuus - 99
projekti
100. Päihtyneiden asiakkaiden
aiheuttamat ongelmat
Ravintolassa voi muodostua tilanteita,
joissa asiakas käyttäytyy uhkaavasti tai
toimii väkivaltaisesti.
Suurin osa tilanteista johtuu alkoholin,
huumeiden tai lääkkeiden sekakäytöstä
Työssäoppimisen työturvallisuus - 100
projekti
101. Aggressioita aiheuttavia tilanteita
ravintolassa voivat olla muun muassa
• Sisäänpääsyn epääminen
• Anniskelun rajoittaminen tai lopettaminen
• Asiakkaan poistuminen laskua maksamatta tai
maksuvälinerikos
• Asiakkaan poistaminen päihtymyksen tai
häiriökäyttäytymisen perusteella
• Asiakkaiden haluttomuus poistua ravintolaa
suljettaessa
• Asiakkaidenväliset häiriöt, riidat ja tappelut.
Työssäoppimisen työturvallisuus - 101
projekti
102. • Asiakkaan tilan tunnistaminen on
sisäänpääsyn yhteydessä, anniskelua
aloitettaessa, vastuullisessa
anniskelussa ja ongelmatilanteessa
keskeinen asia
• Päihtyneiden tunnistaminen ja
tilanteissa toimiminen on yleensä
hallinnassa, mutta huumeiden
vaikutuksen alaisena olevien
asiakkaiden tunnistaminen on
vaikeampaa
Työssäoppimisen työturvallisuus - 102
projekti
103. • Alkoholin käyttäjän ulkoiset tunnusmerkit
täyttyvät pääpiirteissään myös sekakäyttäjillä
(alkoholi-lääke, alkoholi-hormonivalmisteet),
mutta käyttäytyminen ja toiminta voivat olla
ennalta arvaamatonta.
• Aggressiivisuus voi ilmetä nopeasti ja
voimakkaasti. Tilanteiden selvittämisessä
voidaan puheen lisäksi tarvita henkilöstön
voimankäyttöä ja ulkopuolista, esimerkiksi
poliisin apua
Työssäoppimisen työturvallisuus - 103
projekti
104. • Riskiasiakkaiden ja -ryhmien tunnistaminen ei
ole aina helppoa, ja erehtyminen on aina
mahdollista. Sen myöntäminen on helpompaa,
kun oma käyttäytyminen on asiallista.
• Monia henkilöstöön kohdistuneita
väkivaltatekoja on tehty koston tai asiakkaan
kokeman muun voimakkaan tunteen
seurauksena, joten rauhallisuus ja looginen
käytös tilanteissa on hyvä säilyttää ja hälyttää
ulkopuolista apua heti, kun omat keinot eivät
enää riitä
Työssäoppimisen työturvallisuus - 104
projekti
105. Tupakoinnin rajoittaminen
työpaikalla
Työnantajalla on velvollisuus suojella
työntekijöitä altistumiselta tupakansavulle
työpaikan sisätiloissa.
Tupakointi on kielletty työyhteisön
yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille
tarkoitetuissa sisätiloissa (esim. työtiloissa,
henkilöstötiloissa, käytävillä, portaikoissa
ym.).
Työssäoppimisen työturvallisuus - 105
projekti
106. Tupakointi työpaikalla
• Ravintolassa
tupakointi on kielletty
ravintoloiden
keittiöissä ja
henkilökunnan
oleskelutiloissa.
• Lisäksi tupakointi on
kielletty baaritiskeillä
ja pelitiloissa, ellei
henkilökunnan
altistumista voida
muuten estää
Työssäoppimisen työturvallisuus - 106
projekti
107. Perehdyttäminen ja työnohjaus
• Opiskelijan perehdyttäminen
työssäoppimiseen
• Perehdyttäminen työpaikalla
• Työnopastus
• Työturvallisuusvastuut
Työssäoppimisen työturvallisuus - 107
projekti
108. Opiskelijan perehdyttäminen
koulussa
• Annetaan tietoa suoritettavasta tutkinnosta
• Annetaan tietoa työturvallisuuden
perusteista
Työssäoppimisen työturvallisuus - 108
projekti
109. Opiskelijan perehdyttäminen
työssäoppimiseen
• Työssäoppiminen on osa koulutusta, jossa osa
tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla.
• Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja
arvioitua oppimista.
• Opiskelijalla tulee olla riittävät perusvalmiudet
turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla.
• Ennen opiskelijan tuloa työpaikalle, käydään
keskustelu opiskelijan, opettajan ja to-ohjaajan
kesken oppimissuunnitelmasta.
• Ennen to-jakson alkua varmistetaan opiskelijan
tietämys alan työturvallisuusasioista mm.
koneiden ja laitteiden turvallinen käyttö.
Työssäoppimisen työturvallisuus - 109
projekti
110. Opiskelijan perehdyttäminen
työpaikalla
• Vastaanottovaiheessa opiskelija perehdytetään yritykseen,
• Kerrotaan yrityksen tuotteet ja palvelut.
• Esitellään yrityksen organisaatio, esimiehet ja lähimmät työtoverit
sekä työ- ja sosiaalitilat esim. pukuhuone, tauko- ja WC-tilat.
• Työssäoppimisjakson tavoitteet tehdään selväksi opiskelijalle että
myös hänen kanssaan työskenteleville.
• Myönteisessä ja avoimessa ilmapiirissä toteutettu opastus ja ohjaus
työssä ovat oppimisen lähtökohtia.
• Perehdyttäminen vähentää epävarmuutta ja virheitä uusissa
tehtävissä ja työympäristössä. Myös työtapaturmien mahdollisuudet
ja psyykkinen kuormitus vähenevät.
• Perehdyttämisessä kannustetaan omatoimisuuteen.
Työssäoppimisen työturvallisuus - 110
projekti
111. Työnopastus
• Kerrotaan työpaikan olosuhteet, työn oikea
suorittaminen ja mahdolliset työturvallisuusriskit.
• Opetetaan koneiden ja laitteiden ja työvälineiden
oikeat ja turvalliset käyttötavat ja
työturvallisuusmääräykset.
• Samalla opetetaan oikeat työmenetelmät ja
toimintatavat, sekä henkilösuojainten,
suojalaitteiden ja suojavaatetuksen oikeat ja
turvalliset käyttötavat ja säilytys.
• Varmistetaan työpaikan vastuuhenkilöt ja
turvallinen työnteko ja ympäristö
Työssäoppimisen työturvallisuus - 111
projekti
112. Työturvallisuusvastuu työpaikalla
• Työpaikalla työnantajan kuuluu aina vastata opiskelijan
työturvallisuudesta
• Työpaikalla linjajohdon vastuulla on, että työsuojeluasiat
ovat kunnossa
• Esimiehen vastuulla on huolehtia, että opiskelija on
perehdytetty riittävästi työpaikan työturvallisuuteen.
• Työssäoppijoihin on kiinnitettävä erityishuomioita, jotta
turhilta työtapaturmilta ja työperäisiltä sairauksilta
säästyttäisiin.
• Työturvallisuuslaki 738/2002 velvoittaa työnantajan
perehdyttämään työntekijät ja siellä olevat työssäoppijat
työpaikan työturvallisuuteen.
Työssäoppimisen työturvallisuus - 112
projekti