SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo
1 von 27
Downloaden Sie, um offline zu lesen
AMMATILLINEN
KOULUTUS
Työelämän näkökulma 03/2018
Vastaus työelämän ja
opiskelijoiden tarpeisiin
• Ammatillinen koulutus tarjoaa osaamista, jota tarvitaan
tulevaisuuden työelämässä.
• Koulutuspalvelut rakennetaan eri asiakasryhmien tarpeiden
mukaan: työpaikat ovat opiskelijoiden rinnalla ammatillisen
koulutuksen tärkeä asiakas, mutta myös yhteistyökumppani.
• Ammatillinen koulutus on yhä enemmän yritysten kasvua ja
uudistumista tukeva palvelu.
• Ammatillinen koulutus tukee työ- ja elinkeinoelämän kehitystä.
Osaamista monenlaisiin
tarpeisiin
• Ammatillisen koulutuksen asiakkaita ovat
– perusasteen päättävät nuoret
– vailla toisen asteen tutkintoa olevat
– uutta osaamista nykyisessä työssään tarvitsevat
– ammatinvaihtajat
– työttömät työnhakijat
– yrittäjät
– yritykset ja muut työpaikat.
Työelämä saa
osaavaa työvoimaa
• Tukea henkilöstön osaamisen päivittämiseen
• Tukea uusien työntekijöiden rekrytointiin
• Osaamista yrittäjälle itselleen
• Myös henkilöstökoulutuksella uutta osaamista henkilökunnalle
• Työttömästä voi kouluttaa osaajan työvoimakoulutuksella
• Opiskelu suunnitellaan yrityksen ja työntekijän tarpeiden mukaisesti
• Työ- ja elinkeinoelämä on varmistamassa koulutuksen laatua ja
työelämälähtöisyyttä, hallinnollisen työn hoitaa koulutuksen järjestäjä.
Yksilöllinen opintopolku
kaikille
• Koulutukseen pääsee silloin, kun on tarve.
• Opiskelijoille rakennetaan yksilöllisiä opintopolkuja, joihin sisältyy
tarvittava ohjaus ja tuki.
• Opiskelija hankkii sellaista osaamista, jota hänellä ei vielä ole.
• Osaaminen ratkaisee – opiskeluun käytetyllä ajalla ei ole
merkitystä.
• Opiskella voi yhä enemmän myös työn ohessa.
• Opiskelijat saavat osaamista, jonka avulla voivat työllistyä ja
kehittyä muuttuvassa työelämässä.
HOKS viitoittaa opintopolun
• Tavoitteet osaamisen kehittämiseksi kirjataan henkilökohtaiseen
osaamisen kehittämissuunnitelmaan (= HOKS).
• Opettaja tai opinto-ohjaaja laatii suunnitelman yhdessä
opiskelijan kanssa.
• HOKSin laadintaan osallistuvat tarpeen mukaan myös esim.
työnantaja tai muu työpaikan edustaja.
• Työpaikalla järjestettävä koulutus suunnitellaan osana HOKSia.
Osaamista voi vahvistaa
1. ammatillisilla tutkinnoilla, joita ovat ammatilliset perustutkinnot,
ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot
• noin 160 laaja-alaista työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin
vastaavaa ammatillista tutkintoa
• runsaasti valinnan mahdollisuuksia tutkinnon sisällä ja tutkintojen välillä
2. ammatillisten tutkintojen osilla
• mahdollisuus yhdistellä osaamista joustavasti myös eri tutkinnoista
3. ammatilliseen koulutukseen valmentavalla koulutuksella
4. työhön ja itsenäiseen elämään valmentavalla koulutuksella
5. valmentavien koulutusten osilla
6. muulla tutkintoon johtamattomalla ammatillisella koulutuksella
KOULUTUSTA
TYÖELÄMÄSSÄ
Uusia keinoja tukea työvoiman
saatavuutta
Oppisopimus
• Opiskelija on työsuhteessa.
• Voidaan sopia koko tutkintoon
tähtääväksi tai pienemmäksi osaksi.
• Kaksi sopimusta: 1) koulutuksen
järjestäjän ja työnantajan välinen
sopimus oppisopimuskoulutuksen
järjestämisestä sekä 2) opiskelijan ja
työnantajan välinen sopimus
• Opiskelijalle maksetaan palkkaa.
• Koulutuksen järjestäjä maksaa
työnantajalle koulutuskorvausta, jos
koulutuksen järjestäjä ja työnantaja
arvioivat, että koulutuksesta aiheutuu
kustannuksia työnantajalle.
Koulutussopimus
• Opiskelija ei ole työsuhteessa.
• Sovitaan tutkinnon osa/osat
tai näitä pienempi
kokonaisuus kerrallaan
• Sopimus tehdään koulutuksen
järjestäjän ja työpaikan välille.
• Opiskelijalle ei makseta
palkkaa eikä muuta
korvausta.
• Työpaikalle ei makseta
koulutuskorvausta.
Joustavaa, suunniteltua ja
ohjattua opiskelua työpaikalla
• Opiskelijan tarpeen ja työpaikan mahdollisuuksien pohjalta sovitaan,
onko käytössä koulutussopimus vai oppisopimus.
• Oppisopimusta ja koulutussopimusta voi yhdistellä joustavasti.
• Työpaikalla järjestettävän koulutuksen käytännön toteuttamisesta
sovitaan HOKSissa.
• Työpaikalla järjestettävä koulutus suunnitellaan yhteistyössä eri
osapuolten kesken.
• HOKSin yhteydessä voidaan sopia myös omassa työssä oppimisesta
kuten nykyisinkin (ei edellytä erillistä sopimusta).
Selkeä työnjako ja roolit:
koulutuksen järjestäjä
• laatii sopimukset ja HOKSin
• tukee työpaikkaa oppi- ja koulutussopimuksen toteuttamisessa ja
opiskelijoiden ohjaamisessa
• valvoo, että koulutusta järjestetään lakien, asetusten ja tutkinnon
perusteiden mukaisesti
• vastaa koulutuskorvauksen maksamisesta
oppisopimuskoulutuksessa
Selkeä työnjako ja roolit: oppi-
ja koulutussopimuksen
vastuuhenkilö
• varmistaa työpaikan soveltuvuuden työpaikalla oppimiseen ja
näyttöihin
• valmentaa opiskelijan työpaikkaa varten
• antaa tiedot opiskelijan lähtötilanteesta
• varmistaa työpaikkaohjaajan ohjausosaamisen
• perehdyttää työpaikan edustajat tutkinnon perusteisiin
• antaa palautetta opiskelijan osaamisen kehittymisestä
• perehdyttää työpaikan edustajat osaamisen arviointiin, jos
työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana järjestetään
näyttöjä
• Koulutuksen järjestäjä nimeää vastuuhenkilön, joka on
opettaja tai perustellusta syystä muu koulutuksen
järjestäjä edustaja.
Selkeä työnjako ja roolit:
työnantaja
• mahdollistaa osaamisen hankkimisen HOKSin mukaan
• suunnittelee ohjauksen järjestämisen ja nimeää vastuullisen
työpaikkaohjaajan
• vastaa opiskelijan työturvallisuudesta
• nimeää yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa työpaikalta
opiskelijan osaamisen arviointiin osallistuvan työelämän edustajan,
jos näyttöjä järjestetään koulutustyöpaikalla.
• Koulutussopimuksessa lisäksi
– seuraa opiskelijan osaamisen kehittymistä, raportoi koulutuksen
järjestäjälle etenemisestä
– ryhtyy toimenpiteisiin, jos HOKSin tavoitteita ei pystytä saavuttamaan
• Oppisopimuskoulutuksessa vastaa lisäksi työ- tai virkasuhteeseen
liittyvistä velvoitteista.
Selkeä työnjako ja roolit:
vastuullinen työpaikkaohjaaja
• huolehtii opiskelijan perehdytyksestä
• osallistuu oppi- ja koulutussopimuksen suunnitteluun,
toteutukseen, seurantaan ja arviointiin
• ohjaa opiskelijaa työpaikalla HOKSissa sovittujen tavoitteiden
mukaisesti (yhteistyössä koulutuksen järjestäjän, opettajan ja
muiden työntekijöiden kanssa)
• antaa palautetta opiskelijan osaamisen kehittymisestä
• osallistuu tarvittaessa erikseen nimettynä opiskelijan osaamisen
arviointiin yhdessä opettajan kanssa, jos näyttöjä järjestetään
koulutustyöpaikalla.
TYÖELÄMÄ
LAADUN
VARMISTAJANA
Työelämä arvioimassa
ammatillista osaamista
• Ammattitaito osoitetaan näyttämällä käytännön työtilanteissa (=
näyttö).
• Näytöt järjestetään ensisijaisesti työpaikoilla aidoissa työelämän
tilanteissa.
• Perustellusta syystä osaaminen voidaan näyttää myös esim.
oppilaitoksessa tai oppilaitoksen työmaalla.
• Oppilaitos vastaa näytön suunnittelusta yhteistyössä opiskelijan
ja näyttötyöpaikan edustajan kanssa.
• Ammatillista osaamista arvioivat koulutuksen järjestäjä ja
työelämän edustaja (työnantaja, työntekijä tai yrittäjä)
yhdessä. Koulutuksen järjestäjä nimeää arvioijat.
• Työelämän edustajat perehdytetään arviointiin.
• Oppilaitos on vastuussa arvioinnista ja arvioijien
perehdyttämisestä.
Työelämä varmistamassa
tutkintojen laatua
• Työelämätoimikunnat varmistavat tutkintojen laatua (näyttöjen
toteutus ja osaamisen arviointi) ja koulutuksen työelämälähtöisyyttä
valtakunnallisesti.
• Työelämätoimikuntia on kaudella 2028–2020 yhteensä 39, ja niissä
on noin 330 jäsentä.
• Työelämätoimikuntien työtä tukee erillinen sihteeristö
Opetushallituksen yhteydessä.
• Tutkinnot myöntää ja todistukset antaa koulutuksen järjestäjä.
Työvoimakoulutus osaksi uutta
ammatillista koulutusta
• Tutkintotavoitteinen ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoima-
koulutuksesta on nykyisin osa ammatillista koulutusta.
• Opiskelijaksi ottamisessa käytetään työ- ja elinkeinoviranomaisen
tekemää työvoimapoliittista harkintaa.
• Työvoimakoulutusta suunnatessa koulutuksen järjestäjä tekee
yhteistyötä työ- ja elinkeinohallinnon sekä alueiden kanssa.
• Koulutusta järjestettäessä järjestäjä kuulee työ- ja elinkeinohallintoa.
• Opetushallinto vastaa työvoimakoulutuksen laadusta, ohjauksesta ja
rahoituksesta.
Tulokset ja vaikuttavuus
rahoituksen perusteena
• Rahoituksessa on neljä elementtiä: perusrahoitus, suoritusrahoitus ja
vaikuttavuusrahoitus sekä strategiarahoitus.
• Rahoitusjärjestelmä kannustaa tehostamaan oppimista, vähentämään
keskeyttämistä, lyhentämään koulutusaikoja ja edistämään
opiskelijoiden työllistymistä tai jatko-opintoihin sijoittumista.
• Rahoituksen kriteereinä ovat mm. tutkinnot, tutkinnon osat,
työllistyminen, jatko-opintoihin sijoittuminen sekä opiskelijoiden ja
työelämän palaute.
• Perusrahoitus (50 %) luo edellytykset sille, että ammatillista koulutusta
on jatkossakin tarjolla kaikilla aloilla ja kaikille opiskelijoille.
• Opiskelijoiden ja työelämän tarpeet ohjaavat vahvasti koulutuksen
järjestäjän ratkaisuja, kun koulutuksessa on yhdenmukaiset suoritteet
(esim. opiskelijavuodet, tutkinnot ja niiden osat) ja rahoitusperusteet.
• Rahoitus myönnetään ja maksetaan koulutuksen järjestäjälle.
Yhdessä tekemisestä
hyötyvät kaikki
• Yritysten ja ammatillisen koulutuksen tiivis yhteistyö ja
kumppanuudet auttavat oppilaitoksia suuntaamaan koulutusta
alueen ja alan yritysten tarpeiden mukaisesti.
• Työpaikat saavat oppilaitoksesta tukea ja asiantuntemusta
yrityksen toiminnan kehittämiseen (esim. uusien teknologioiden
käyttöönottoon ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon).
• Yhteistyön kautta yritys voi vaikuttaa työnantajakuvaansa ja myös
koko alan vetovoimaisuuteen työmarkkinoille tulevien silmissä.
Yhdessä tekeminen on
yhteinen etu
• Työpaikkojen kannattaa olla mukana ammatillisen koulutuksen arjessa
tarjoamalla oppisopimus- ja koulutussopimuspaikkoja sekä
osallistumalla näyttöjen arviointiin, sillä
– ne tarjoavat mahdollisuuksia nähdä, mitä opiskelijat oikeasti osaavat
– ne ovat mahdollisuus suunnata opiskelijoiden osaamista yrityksen
tarpeiden kannalta osuvaan suuntaan
– oppisopimus ja koulutussopimus tarjoavat oivan tavan uusien
työntekijöiden rekrytointiin ja työpaikan henkilöstön osaamisen
kehittämiseen
– parhaassa tapauksessa yritys saa opiskelijasta valmistumisen jälkeen
osaavan, yrityksen toimintatavat jo tuntevan työntekijän motivoituneen
työntekijän - kenties jopa yritystoiminnan jatkajan - ja opiskelija puolestaan
osaamistaan vastaavan työpaikan tai haastavampia työtehtäviä.
Katso lisätietoa
verkkosivuiltamme:
https://minedu.fi/amisreformi

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

Työpaikkaohjaajien koulutuksen ja opettajien työelämäjaksojen toimivat käytän...
Työpaikkaohjaajien koulutuksen ja opettajien työelämäjaksojen toimivat käytän...Työpaikkaohjaajien koulutuksen ja opettajien työelämäjaksojen toimivat käytän...
Työpaikkaohjaajien koulutuksen ja opettajien työelämäjaksojen toimivat käytän...TopLaaja
 
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen - NUVA tutkinto yksilöllinen työvaltainen o...
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen - NUVA tutkinto yksilöllinen työvaltainen o...Nuorten sosiaalinen vahvistaminen - NUVA tutkinto yksilöllinen työvaltainen o...
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen - NUVA tutkinto yksilöllinen työvaltainen o...Riittamaija Pulli
 
130109 nuori2013 nuorten_tyollistymispolkujen_tukeminen_ek_jp_kivioja
130109 nuori2013 nuorten_tyollistymispolkujen_tukeminen_ek_jp_kivioja130109 nuori2013 nuorten_tyollistymispolkujen_tukeminen_ek_jp_kivioja
130109 nuori2013 nuorten_tyollistymispolkujen_tukeminen_ek_jp_kiviojaNUORI2013
 
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010jkytta
 
Tapahtumien ja matkailun opetuksen yhteistyömalli
Tapahtumien ja matkailun opetuksen yhteistyömalliTapahtumien ja matkailun opetuksen yhteistyömalli
Tapahtumien ja matkailun opetuksen yhteistyömalliKirsiVartiainen
 
Ohje työssäoppiminen, nuoret
Ohje työssäoppiminen, nuoretOhje työssäoppiminen, nuoret
Ohje työssäoppiminen, nuoretjkytta
 
Kröger osaamisen kehittäminen, seminaari 01102014
Kröger osaamisen kehittäminen, seminaari 01102014Kröger osaamisen kehittäminen, seminaari 01102014
Kröger osaamisen kehittäminen, seminaari 01102014Tyoelama2020
 
Pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä 19.82013
Pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä 19.82013Pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä 19.82013
Pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä 19.82013Sirpa Pursiainen
 
TopLaaja Luonto-ohjaaja Salpaus 2012
TopLaaja Luonto-ohjaaja Salpaus 2012TopLaaja Luonto-ohjaaja Salpaus 2012
TopLaaja Luonto-ohjaaja Salpaus 2012Hanna
 

Was ist angesagt? (19)

Työpaikkaohjaajien koulutuksen ja opettajien työelämäjaksojen toimivat käytän...
Työpaikkaohjaajien koulutuksen ja opettajien työelämäjaksojen toimivat käytän...Työpaikkaohjaajien koulutuksen ja opettajien työelämäjaksojen toimivat käytän...
Työpaikkaohjaajien koulutuksen ja opettajien työelämäjaksojen toimivat käytän...
 
Ammatillisen koulutuksen reformi
Ammatillisen koulutuksen reformiAmmatillisen koulutuksen reformi
Ammatillisen koulutuksen reformi
 
Ammatillisen koulutuksen reformi
Ammatillisen koulutuksen reformiAmmatillisen koulutuksen reformi
Ammatillisen koulutuksen reformi
 
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen - NUVA tutkinto yksilöllinen työvaltainen o...
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen - NUVA tutkinto yksilöllinen työvaltainen o...Nuorten sosiaalinen vahvistaminen - NUVA tutkinto yksilöllinen työvaltainen o...
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen - NUVA tutkinto yksilöllinen työvaltainen o...
 
Ajankohtaista koulutuspolitiikasta
Ajankohtaista koulutuspolitiikastaAjankohtaista koulutuspolitiikasta
Ajankohtaista koulutuspolitiikasta
 
Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittäminen - ohje
Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittäminen - ohjeTyöntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittäminen - ohje
Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittäminen - ohje
 
Nuorisotakuu
NuorisotakuuNuorisotakuu
Nuorisotakuu
 
130109 nuori2013 nuorten_tyollistymispolkujen_tukeminen_ek_jp_kivioja
130109 nuori2013 nuorten_tyollistymispolkujen_tukeminen_ek_jp_kivioja130109 nuori2013 nuorten_tyollistymispolkujen_tukeminen_ek_jp_kivioja
130109 nuori2013 nuorten_tyollistymispolkujen_tukeminen_ek_jp_kivioja
 
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
Opas tyopaikkaohjaajalle 2010
 
Tapahtumien ja matkailun opetuksen yhteistyömalli
Tapahtumien ja matkailun opetuksen yhteistyömalliTapahtumien ja matkailun opetuksen yhteistyömalli
Tapahtumien ja matkailun opetuksen yhteistyömalli
 
Nuoren oppisopimus
Nuoren oppisopimusNuoren oppisopimus
Nuoren oppisopimus
 
Ohje työssäoppiminen, nuoret
Ohje työssäoppiminen, nuoretOhje työssäoppiminen, nuoret
Ohje työssäoppiminen, nuoret
 
Kröger osaamisen kehittäminen, seminaari 01102014
Kröger osaamisen kehittäminen, seminaari 01102014Kröger osaamisen kehittäminen, seminaari 01102014
Kröger osaamisen kehittäminen, seminaari 01102014
 
Perusopetuksen opetussuunnitelmat
Perusopetuksen opetussuunnitelmatPerusopetuksen opetussuunnitelmat
Perusopetuksen opetussuunnitelmat
 
Meri Merkkiniemi_Yrittäjyyttä ja innovaatioita 2 oph 040213
Meri Merkkiniemi_Yrittäjyyttä ja innovaatioita 2  oph 040213Meri Merkkiniemi_Yrittäjyyttä ja innovaatioita 2  oph 040213
Meri Merkkiniemi_Yrittäjyyttä ja innovaatioita 2 oph 040213
 
Pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä 19.82013
Pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä 19.82013Pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä 19.82013
Pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä 19.82013
 
Opiskelijan opas
Opiskelijan opasOpiskelijan opas
Opiskelijan opas
 
Työpaikkakouluttajan opas
Työpaikkakouluttajan opasTyöpaikkakouluttajan opas
Työpaikkakouluttajan opas
 
TopLaaja Luonto-ohjaaja Salpaus 2012
TopLaaja Luonto-ohjaaja Salpaus 2012TopLaaja Luonto-ohjaaja Salpaus 2012
TopLaaja Luonto-ohjaaja Salpaus 2012
 

Ähnlich wie Ammatillisen koulutuksen reformi työelämän näkökulmasta

Uudistuva työpaikkaohjaajien koulutus
Uudistuva työpaikkaohjaajien koulutusUudistuva työpaikkaohjaajien koulutus
Uudistuva työpaikkaohjaajien koulutusTaivassalo Minna
 
Laajennettu työssäoppiminen Murikassa elokuu 2011
Laajennettu työssäoppiminen Murikassa elokuu 2011Laajennettu työssäoppiminen Murikassa elokuu 2011
Laajennettu työssäoppiminen Murikassa elokuu 2011Nina Eskola-Salin
 
Työpaikkaohjaajien koulutuksen ja opettajien työelämäjaksojen toimivat käytän...
Työpaikkaohjaajien koulutuksen ja opettajien työelämäjaksojen toimivat käytän...Työpaikkaohjaajien koulutuksen ja opettajien työelämäjaksojen toimivat käytän...
Työpaikkaohjaajien koulutuksen ja opettajien työelämäjaksojen toimivat käytän...TopLaaja
 
Työssäoppiminen
TyössäoppiminenTyössäoppiminen
Työssäoppiminenwebesko
 
Laajennettu työssäoppiminen ja pbl-opetussuunnitelma
Laajennettu työssäoppiminen ja pbl-opetussuunnitelmaLaajennettu työssäoppiminen ja pbl-opetussuunnitelma
Laajennettu työssäoppiminen ja pbl-opetussuunnitelmaTopLaaja
 
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke_syksy 2010
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke_syksy 2010Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke_syksy 2010
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke_syksy 2010Nina Eskola-Salin
 
Verkkovirta puheenvuoro Maarit Latvala
Verkkovirta puheenvuoro Maarit LatvalaVerkkovirta puheenvuoro Maarit Latvala
Verkkovirta puheenvuoro Maarit LatvalaMaarit Latvala
 
Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutuksen uudistukset 2017 03-27
Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutuksen uudistukset 2017 03-27Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutuksen uudistukset 2017 03-27
Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutuksen uudistukset 2017 03-27Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
 
Kysely työpaikkaohjaajille LAO_SOTE
Kysely työpaikkaohjaajille LAO_SOTEKysely työpaikkaohjaajille LAO_SOTE
Kysely työpaikkaohjaajille LAO_SOTEhellevitervo
 
Verkkovirta eAMK
Verkkovirta eAMKVerkkovirta eAMK
Verkkovirta eAMKeamkhanke
 
Laajennettu työssäoppiminen oph 21.8.2012_Nina
Laajennettu työssäoppiminen oph 21.8.2012_NinaLaajennettu työssäoppiminen oph 21.8.2012_Nina
Laajennettu työssäoppiminen oph 21.8.2012_NinaNina Eskola-Salin
 
1 topo vastuut ja velvollisuudet
1  topo vastuut ja velvollisuudet1  topo vastuut ja velvollisuudet
1 topo vastuut ja velvollisuudetomniatopo
 
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012Nina Eskola-Salin
 
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012TopLaaja
 
A. opiskelijan arvioinnin_kokonaisuus._oppimisen_arviointi
A. opiskelijan arvioinnin_kokonaisuus._oppimisen_arviointiA. opiskelijan arvioinnin_kokonaisuus._oppimisen_arviointi
A. opiskelijan arvioinnin_kokonaisuus._oppimisen_arviointiomniatopo
 
Oppisopimus Stadin ammattiopistossa
Oppisopimus Stadin ammattiopistossaOppisopimus Stadin ammattiopistossa
Oppisopimus Stadin ammattiopistossaStadin ammattiopisto
 

Ähnlich wie Ammatillisen koulutuksen reformi työelämän näkökulmasta (19)

Oppisopimus
OppisopimusOppisopimus
Oppisopimus
 
”Non-stop” -malli : Ammatillisen perustutkinnon 1.-3. vuoden opiskelijat yht...
”Non-stop”-malli: Ammatillisen perustutkinnon 1.-3. vuoden opiskelijat yht...”Non-stop”-malli: Ammatillisen perustutkinnon 1.-3. vuoden opiskelijat yht...
”Non-stop” -malli : Ammatillisen perustutkinnon 1.-3. vuoden opiskelijat yht...
 
Uudistuva työpaikkaohjaajien koulutus
Uudistuva työpaikkaohjaajien koulutusUudistuva työpaikkaohjaajien koulutus
Uudistuva työpaikkaohjaajien koulutus
 
Laajennettu työssäoppiminen Murikassa elokuu 2011
Laajennettu työssäoppiminen Murikassa elokuu 2011Laajennettu työssäoppiminen Murikassa elokuu 2011
Laajennettu työssäoppiminen Murikassa elokuu 2011
 
Työpaikkaohjaajien koulutuksen ja opettajien työelämäjaksojen toimivat käytän...
Työpaikkaohjaajien koulutuksen ja opettajien työelämäjaksojen toimivat käytän...Työpaikkaohjaajien koulutuksen ja opettajien työelämäjaksojen toimivat käytän...
Työpaikkaohjaajien koulutuksen ja opettajien työelämäjaksojen toimivat käytän...
 
Työssäoppiminen
TyössäoppiminenTyössäoppiminen
Työssäoppiminen
 
Laajennettu työssäoppiminen ja pbl-opetussuunnitelma
Laajennettu työssäoppiminen ja pbl-opetussuunnitelmaLaajennettu työssäoppiminen ja pbl-opetussuunnitelma
Laajennettu työssäoppiminen ja pbl-opetussuunnitelma
 
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke_syksy 2010
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke_syksy 2010Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke_syksy 2010
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke_syksy 2010
 
Verkkovirta puheenvuoro Maarit Latvala
Verkkovirta puheenvuoro Maarit LatvalaVerkkovirta puheenvuoro Maarit Latvala
Verkkovirta puheenvuoro Maarit Latvala
 
Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutuksen uudistukset 2017 03-27
Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutuksen uudistukset 2017 03-27Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutuksen uudistukset 2017 03-27
Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutuksen uudistukset 2017 03-27
 
Kysely työpaikkaohjaajille LAO_SOTE
Kysely työpaikkaohjaajille LAO_SOTEKysely työpaikkaohjaajille LAO_SOTE
Kysely työpaikkaohjaajille LAO_SOTE
 
Verkkovirta eAMK
Verkkovirta eAMKVerkkovirta eAMK
Verkkovirta eAMK
 
Laajennettu työssäoppiminen oph 21.8.2012_Nina
Laajennettu työssäoppiminen oph 21.8.2012_NinaLaajennettu työssäoppiminen oph 21.8.2012_Nina
Laajennettu työssäoppiminen oph 21.8.2012_Nina
 
1 topo vastuut ja velvollisuudet
1  topo vastuut ja velvollisuudet1  topo vastuut ja velvollisuudet
1 topo vastuut ja velvollisuudet
 
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012
 
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012
Laajennettu työssäoppiminen toukokuu 2012
 
Top rakenteet
Top rakenteetTop rakenteet
Top rakenteet
 
A. opiskelijan arvioinnin_kokonaisuus._oppimisen_arviointi
A. opiskelijan arvioinnin_kokonaisuus._oppimisen_arviointiA. opiskelijan arvioinnin_kokonaisuus._oppimisen_arviointi
A. opiskelijan arvioinnin_kokonaisuus._oppimisen_arviointi
 
Oppisopimus Stadin ammattiopistossa
Oppisopimus Stadin ammattiopistossaOppisopimus Stadin ammattiopistossa
Oppisopimus Stadin ammattiopistossa
 

Ammatillisen koulutuksen reformi työelämän näkökulmasta

  • 2.
  • 3.
  • 4. Vastaus työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin • Ammatillinen koulutus tarjoaa osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. • Koulutuspalvelut rakennetaan eri asiakasryhmien tarpeiden mukaan: työpaikat ovat opiskelijoiden rinnalla ammatillisen koulutuksen tärkeä asiakas, mutta myös yhteistyökumppani. • Ammatillinen koulutus on yhä enemmän yritysten kasvua ja uudistumista tukeva palvelu. • Ammatillinen koulutus tukee työ- ja elinkeinoelämän kehitystä.
  • 5. Osaamista monenlaisiin tarpeisiin • Ammatillisen koulutuksen asiakkaita ovat – perusasteen päättävät nuoret – vailla toisen asteen tutkintoa olevat – uutta osaamista nykyisessä työssään tarvitsevat – ammatinvaihtajat – työttömät työnhakijat – yrittäjät – yritykset ja muut työpaikat.
  • 6. Työelämä saa osaavaa työvoimaa • Tukea henkilöstön osaamisen päivittämiseen • Tukea uusien työntekijöiden rekrytointiin • Osaamista yrittäjälle itselleen • Myös henkilöstökoulutuksella uutta osaamista henkilökunnalle • Työttömästä voi kouluttaa osaajan työvoimakoulutuksella • Opiskelu suunnitellaan yrityksen ja työntekijän tarpeiden mukaisesti • Työ- ja elinkeinoelämä on varmistamassa koulutuksen laatua ja työelämälähtöisyyttä, hallinnollisen työn hoitaa koulutuksen järjestäjä.
  • 7. Yksilöllinen opintopolku kaikille • Koulutukseen pääsee silloin, kun on tarve. • Opiskelijoille rakennetaan yksilöllisiä opintopolkuja, joihin sisältyy tarvittava ohjaus ja tuki. • Opiskelija hankkii sellaista osaamista, jota hänellä ei vielä ole. • Osaaminen ratkaisee – opiskeluun käytetyllä ajalla ei ole merkitystä. • Opiskella voi yhä enemmän myös työn ohessa. • Opiskelijat saavat osaamista, jonka avulla voivat työllistyä ja kehittyä muuttuvassa työelämässä.
  • 8. HOKS viitoittaa opintopolun • Tavoitteet osaamisen kehittämiseksi kirjataan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (= HOKS). • Opettaja tai opinto-ohjaaja laatii suunnitelman yhdessä opiskelijan kanssa. • HOKSin laadintaan osallistuvat tarpeen mukaan myös esim. työnantaja tai muu työpaikan edustaja. • Työpaikalla järjestettävä koulutus suunnitellaan osana HOKSia.
  • 9. Osaamista voi vahvistaa 1. ammatillisilla tutkinnoilla, joita ovat ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot • noin 160 laaja-alaista työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin vastaavaa ammatillista tutkintoa • runsaasti valinnan mahdollisuuksia tutkinnon sisällä ja tutkintojen välillä 2. ammatillisten tutkintojen osilla • mahdollisuus yhdistellä osaamista joustavasti myös eri tutkinnoista 3. ammatilliseen koulutukseen valmentavalla koulutuksella 4. työhön ja itsenäiseen elämään valmentavalla koulutuksella 5. valmentavien koulutusten osilla 6. muulla tutkintoon johtamattomalla ammatillisella koulutuksella
  • 11. Uusia keinoja tukea työvoiman saatavuutta Oppisopimus • Opiskelija on työsuhteessa. • Voidaan sopia koko tutkintoon tähtääväksi tai pienemmäksi osaksi. • Kaksi sopimusta: 1) koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välinen sopimus oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä sekä 2) opiskelijan ja työnantajan välinen sopimus • Opiskelijalle maksetaan palkkaa. • Koulutuksen järjestäjä maksaa työnantajalle koulutuskorvausta, jos koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että koulutuksesta aiheutuu kustannuksia työnantajalle. Koulutussopimus • Opiskelija ei ole työsuhteessa. • Sovitaan tutkinnon osa/osat tai näitä pienempi kokonaisuus kerrallaan • Sopimus tehdään koulutuksen järjestäjän ja työpaikan välille. • Opiskelijalle ei makseta palkkaa eikä muuta korvausta. • Työpaikalle ei makseta koulutuskorvausta.
  • 12. Joustavaa, suunniteltua ja ohjattua opiskelua työpaikalla • Opiskelijan tarpeen ja työpaikan mahdollisuuksien pohjalta sovitaan, onko käytössä koulutussopimus vai oppisopimus. • Oppisopimusta ja koulutussopimusta voi yhdistellä joustavasti. • Työpaikalla järjestettävän koulutuksen käytännön toteuttamisesta sovitaan HOKSissa. • Työpaikalla järjestettävä koulutus suunnitellaan yhteistyössä eri osapuolten kesken. • HOKSin yhteydessä voidaan sopia myös omassa työssä oppimisesta kuten nykyisinkin (ei edellytä erillistä sopimusta).
  • 13.
  • 14.
  • 15. Selkeä työnjako ja roolit: koulutuksen järjestäjä • laatii sopimukset ja HOKSin • tukee työpaikkaa oppi- ja koulutussopimuksen toteuttamisessa ja opiskelijoiden ohjaamisessa • valvoo, että koulutusta järjestetään lakien, asetusten ja tutkinnon perusteiden mukaisesti • vastaa koulutuskorvauksen maksamisesta oppisopimuskoulutuksessa
  • 16. Selkeä työnjako ja roolit: oppi- ja koulutussopimuksen vastuuhenkilö • varmistaa työpaikan soveltuvuuden työpaikalla oppimiseen ja näyttöihin • valmentaa opiskelijan työpaikkaa varten • antaa tiedot opiskelijan lähtötilanteesta • varmistaa työpaikkaohjaajan ohjausosaamisen • perehdyttää työpaikan edustajat tutkinnon perusteisiin • antaa palautetta opiskelijan osaamisen kehittymisestä • perehdyttää työpaikan edustajat osaamisen arviointiin, jos työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana järjestetään näyttöjä • Koulutuksen järjestäjä nimeää vastuuhenkilön, joka on opettaja tai perustellusta syystä muu koulutuksen järjestäjä edustaja.
  • 17. Selkeä työnjako ja roolit: työnantaja • mahdollistaa osaamisen hankkimisen HOKSin mukaan • suunnittelee ohjauksen järjestämisen ja nimeää vastuullisen työpaikkaohjaajan • vastaa opiskelijan työturvallisuudesta • nimeää yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa työpaikalta opiskelijan osaamisen arviointiin osallistuvan työelämän edustajan, jos näyttöjä järjestetään koulutustyöpaikalla. • Koulutussopimuksessa lisäksi – seuraa opiskelijan osaamisen kehittymistä, raportoi koulutuksen järjestäjälle etenemisestä – ryhtyy toimenpiteisiin, jos HOKSin tavoitteita ei pystytä saavuttamaan • Oppisopimuskoulutuksessa vastaa lisäksi työ- tai virkasuhteeseen liittyvistä velvoitteista.
  • 18. Selkeä työnjako ja roolit: vastuullinen työpaikkaohjaaja • huolehtii opiskelijan perehdytyksestä • osallistuu oppi- ja koulutussopimuksen suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin • ohjaa opiskelijaa työpaikalla HOKSissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti (yhteistyössä koulutuksen järjestäjän, opettajan ja muiden työntekijöiden kanssa) • antaa palautetta opiskelijan osaamisen kehittymisestä • osallistuu tarvittaessa erikseen nimettynä opiskelijan osaamisen arviointiin yhdessä opettajan kanssa, jos näyttöjä järjestetään koulutustyöpaikalla.
  • 20. Työelämä arvioimassa ammatillista osaamista • Ammattitaito osoitetaan näyttämällä käytännön työtilanteissa (= näyttö). • Näytöt järjestetään ensisijaisesti työpaikoilla aidoissa työelämän tilanteissa. • Perustellusta syystä osaaminen voidaan näyttää myös esim. oppilaitoksessa tai oppilaitoksen työmaalla. • Oppilaitos vastaa näytön suunnittelusta yhteistyössä opiskelijan ja näyttötyöpaikan edustajan kanssa. • Ammatillista osaamista arvioivat koulutuksen järjestäjä ja työelämän edustaja (työnantaja, työntekijä tai yrittäjä) yhdessä. Koulutuksen järjestäjä nimeää arvioijat. • Työelämän edustajat perehdytetään arviointiin. • Oppilaitos on vastuussa arvioinnista ja arvioijien perehdyttämisestä.
  • 21. Työelämä varmistamassa tutkintojen laatua • Työelämätoimikunnat varmistavat tutkintojen laatua (näyttöjen toteutus ja osaamisen arviointi) ja koulutuksen työelämälähtöisyyttä valtakunnallisesti. • Työelämätoimikuntia on kaudella 2028–2020 yhteensä 39, ja niissä on noin 330 jäsentä. • Työelämätoimikuntien työtä tukee erillinen sihteeristö Opetushallituksen yhteydessä. • Tutkinnot myöntää ja todistukset antaa koulutuksen järjestäjä.
  • 22. Työvoimakoulutus osaksi uutta ammatillista koulutusta • Tutkintotavoitteinen ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoima- koulutuksesta on nykyisin osa ammatillista koulutusta. • Opiskelijaksi ottamisessa käytetään työ- ja elinkeinoviranomaisen tekemää työvoimapoliittista harkintaa. • Työvoimakoulutusta suunnatessa koulutuksen järjestäjä tekee yhteistyötä työ- ja elinkeinohallinnon sekä alueiden kanssa. • Koulutusta järjestettäessä järjestäjä kuulee työ- ja elinkeinohallintoa. • Opetushallinto vastaa työvoimakoulutuksen laadusta, ohjauksesta ja rahoituksesta.
  • 23.
  • 24. Tulokset ja vaikuttavuus rahoituksen perusteena • Rahoituksessa on neljä elementtiä: perusrahoitus, suoritusrahoitus ja vaikuttavuusrahoitus sekä strategiarahoitus. • Rahoitusjärjestelmä kannustaa tehostamaan oppimista, vähentämään keskeyttämistä, lyhentämään koulutusaikoja ja edistämään opiskelijoiden työllistymistä tai jatko-opintoihin sijoittumista. • Rahoituksen kriteereinä ovat mm. tutkinnot, tutkinnon osat, työllistyminen, jatko-opintoihin sijoittuminen sekä opiskelijoiden ja työelämän palaute. • Perusrahoitus (50 %) luo edellytykset sille, että ammatillista koulutusta on jatkossakin tarjolla kaikilla aloilla ja kaikille opiskelijoille. • Opiskelijoiden ja työelämän tarpeet ohjaavat vahvasti koulutuksen järjestäjän ratkaisuja, kun koulutuksessa on yhdenmukaiset suoritteet (esim. opiskelijavuodet, tutkinnot ja niiden osat) ja rahoitusperusteet. • Rahoitus myönnetään ja maksetaan koulutuksen järjestäjälle.
  • 25. Yhdessä tekemisestä hyötyvät kaikki • Yritysten ja ammatillisen koulutuksen tiivis yhteistyö ja kumppanuudet auttavat oppilaitoksia suuntaamaan koulutusta alueen ja alan yritysten tarpeiden mukaisesti. • Työpaikat saavat oppilaitoksesta tukea ja asiantuntemusta yrityksen toiminnan kehittämiseen (esim. uusien teknologioiden käyttöönottoon ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon). • Yhteistyön kautta yritys voi vaikuttaa työnantajakuvaansa ja myös koko alan vetovoimaisuuteen työmarkkinoille tulevien silmissä.
  • 26. Yhdessä tekeminen on yhteinen etu • Työpaikkojen kannattaa olla mukana ammatillisen koulutuksen arjessa tarjoamalla oppisopimus- ja koulutussopimuspaikkoja sekä osallistumalla näyttöjen arviointiin, sillä – ne tarjoavat mahdollisuuksia nähdä, mitä opiskelijat oikeasti osaavat – ne ovat mahdollisuus suunnata opiskelijoiden osaamista yrityksen tarpeiden kannalta osuvaan suuntaan – oppisopimus ja koulutussopimus tarjoavat oivan tavan uusien työntekijöiden rekrytointiin ja työpaikan henkilöstön osaamisen kehittämiseen – parhaassa tapauksessa yritys saa opiskelijasta valmistumisen jälkeen osaavan, yrityksen toimintatavat jo tuntevan työntekijän motivoituneen työntekijän - kenties jopa yritystoiminnan jatkajan - ja opiskelija puolestaan osaamistaan vastaavan työpaikan tai haastavampia työtehtäviä.