Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Die SlideShare-Präsentation wird heruntergeladen. ×

M/S SOSTE 2014: Euroopan paras työelämä 2020

Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Wird geladen in …3
×

Hier ansehen

1 von 23 Anzeige

M/S SOSTE 2014: Euroopan paras työelämä 2020

Herunterladen, um offline zu lesen

Tavoitteena on kehittää Suomen työelämää niin, että se voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.

Tavoitteena on kehittää Suomen työelämää niin, että se voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.

Anzeige
Anzeige

Weitere Verwandte Inhalte

Diashows für Sie (19)

Andere mochten auch (15)

Anzeige

Ähnlich wie M/S SOSTE 2014: Euroopan paras työelämä 2020 (20)

Weitere von MS SOSTE (17)

Anzeige

M/S SOSTE 2014: Euroopan paras työelämä 2020

  1. 1. Euroopan paras työelämä 2020 Jukka Lindberg, Vates-säätiö 9.10.2014
  2. 2. 2 Työelämä- strategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen Rakentaa tulevaisuuden työpaikkoja Visio Arvot 31.5.2012 1.1.2013
  3. 3. 3 Lähivuosien keskeinen haaste Työvoima vähenee •Tuettava samanaikaisesti kahta talouskasvun tekijää: •työn tuottavuuden kasvua •työhön osallistumisastetta HAASTE! Kuinka Suomen työelämä voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.
  4. 4. 4 Vahvuudet Eniten kehitettävää Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa: Työelämän laatu ja työhyvinvoinninvahvistaminen on yhä keskeisempi osa työn houkuttavuuden ja tuottavuuden parantumisessa Huono tuottavuuden kasvu heikentää myös työelämän kehittymisen edellytyksiä
  5. 5. 5 Työurien pidentäminen edellyttää Nuortenkoulun keskeyttäminen jasyrjäytymisriskit 21 -28 v. Yliopistot / korkeakoulut ”Työhyvinvointikori” Rakentaa edellytyksiä työstälähtöiän pidentämiselle 60,9v. Keskimääräinen työstälähtöikä 63 -68 v. Joustava eläkeikä -eläkekarttuma 4,5 % -elinaikakerroinvaikuttaa -osa-aikaeläke -työttömyysturvaputki -eläkeläisten paluu- muutto työelämään(40.000) Työkyvyttömyyseläkeläisiä n. 230.000, eläke alkaa keskimäärin 52-vuotiaana, kasvu n. 20.000 vuosivauhtia 1. Keskimääräinen työhöntuloikä 2. Työssäolon aikaiset toimenpiteet 3. Keskimääräinen työstälähtöikä Tavoite: Keski- määräinen työstälähtö- ikäv. 2025 mennessä 62,4 vuotta
  6. 6. 6 Mitä eurooppalainen tutkimus (ECS/2013) kertoo Suomen työelämästä? Suomalaisyritysten vahvuuksia •Tuotantoprosessien uudistaminen on ollut Suomessa selvästi aktiivisempaa kuin EU-maissa. Tämä koskee erityisesti teollisuutta. •Suomalaisyritykset ovat uudistaneet organisaatiotaan viime vuosina huomattavasti aktiivisemmin kuin EU-maissa. Suomalaisyritysten heikkouksia •Tuotteita ja palveluja uudistaneiden suomalaisyritysten osuus on teollisuudessa ja palveluissa sekä kaikissa kokoryhmissä pienempi kuin EU-maissa. Suomi jää jälkeen Ruotsista ja erityisesti Tanskasta. Suomessa on hälyttävän paljon tuotteitaan ja palvelujaan uudistamattomia pk-yrityksiä! •Markkinointimenetelmiään viime vuosina uudistaneiden teollisten suomalaisyritysten osuus on pienempi kuin EU-maiden teollisuusyrityksissä. Suomi jää jälkeen Ruotsista ja erityisesti Tanskasta. INNOVAATIOT
  7. 7. 7 Suomalaisyritysten vahvuuksia •Työtehtävät ovat Suomessa vaativuudeltaan huippuluokkaa muihin EU-maihin verrattuna mitattuna työn edellyttämällä oppimisajalla. •Yritysten aktiivisuus kouluttaa henkilöstöään on Suomessa huippuluokkaa Euroopassa. •Uusien ideoiden seuraaminen on Suomessa muita maita useammin koko henkilökunnan vastuulla. •Aloitetoiminta ja henkilöstökyselyt ovat Suomessa muita maita yleisempiä Suomalaisyritysten heikkouksia •Henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen ei ole yhtä vuorovaikutteista kuin Ruotsissa ja Tanskassa: johdon ja henkilöstön yhteisiä palavereita ja kehittämisryhmiä on vähemmän. HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA OSALLISTUMINEN Mitä eurooppalainen tutkimus (ECS/2013) kertoo Suomen työelämästä? (2/4)
  8. 8. 8 Suomalaisyritysten vahvuuksia •Suomi ja Ruotsista edustavat EU-maiden kärkeä siinä, kuinka itsenäisesti työntekijät voivat itse suunnitella omaa työtään. •Itseohjautuva tiimityö on Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa kaksi kertaa niin yleistä kuin EU-maissa keskimäärin. •Liukuvat työajat ovat Suomessa selvästi yleisempiä kuin muualla Euroopassa (ml. Ruotsi ja Tanska). Tämä koskee sekä sitä, että työntekijät voivat joustaa työpäivän alusta ja lopusta tarpeen mukaan, kuin sitä, että he voivat käyttää kertyneitä tunteja myös kokonaisiin vapaapäiviin. Suomalaisyritysten heikkouksia •……? HENKILÖSTÖN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET TYÖSSÄ Mitä eurooppalainen tutkimus (ECS/2013) kertoo Suomen työelämästä? (3/4)
  9. 9. 9 •Suomessa yritykset tekevät useammin kuin missään muussa EU-maassa yhteistyötä tuotteiden tai palvelujen tuotannossa muiden organisaatioiden kanssa. •Suomessa yritykset ovat ulkoistaneetuseammin kuin missään muussa EU-maassa tuotteiden tai palvelujen tuotantoa jollekin ulkopuoliselle organisaatiolle. YHTEISTYÖ JA ULKOISTAMINEN Mitä eurooppalainen tutkimus (ECS/2013) kertoo Suomen työelämästä? (4/4)
  10. 10. 10 TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA •On uudistumista ja kehittämistä tukeva kulttuuri. •Hyödynnetään uutta teknologiaa. •Luodaan yhteistyössä uusia tuotteita, palveluja ja tapoja toimia. •Toiminta perustuu luottamukseen, keskinäiseen arvostukseen, avoimuuteen ja vastavuoroisuuteen. •Muutokset kohdataan ennakoivasti ja hallitusti. •Panostetaan työyhteisöjen toimivuuteen. •Palvellaan asiakkaita hyvin. •Ollaan ketteriä ja vastaanottavaisia henkilöstön tarpeille. •Johtaminen on huippuluokkaa. •Luodaan uutta työtä. Tuottavuutta ja työelämän laatua parannetaan sovittamalla yhteen tasapainoisesi menestyksen painopisteet: •Innovointi ja tuottavuus •Luottamus ja yhteistyö •Työhyvinvointija terveys •Osaava työvoima Hyvä perustaso Kehittäjä Edelläkävijä TYÖELÄMÄSTRATEGIA SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Suomalaisen työelämän arvopohja Työpaikat kehittävät toimintaansa omista lähtökohdistaan Palvelu ja tuki kehittämistyöhön Hallitusohjelma
  11. 11. 11 Yhteistyörajapinnat Työelämä 2020 -hankkeessa Hanke- organisaatio = Jory, valry, sihteeristö (5 hlöä) •Edistää verkostotyötä •Vahvistaa eri toimijoiden mahdollisuuksia tavoittaa työpaikkoja •Koordinoi, ohjaa ja seuraa Työelämä- toimijat Toimialat Alue- verkostot Työ- paikat yhteistyölupausten toteuttaminen yhteistyölupausten toteuttaminen Tiedeverkosto Kv-verkosto JKV, THF ja Liideri kehittämishankkeet Viestintä kehittämisohjelmat
  12. 12. 12 T Alue- verkostot Toimialaohjelmat Teknologiateollisuus Kemianteollisuus Finanssiala Kunta-ala Kirkko ja seurakunnat Kehittämisohjelmat Palvelu ja tuki kehittämistyöhön Viestintä Työelämätoimijat
  13. 13. 13 Työelämätoimijat ja yhteistyölupaukset •Kriittiset asiat, joilla saavutetaan työelämästrategian tavoitteet •Toiminnan kiteyttäminen Avaintavoitteet 2-5 kpl •Keinot avain- tavoitteiden saavuttamiseksi Toimenpiteet vv. 2013-15 •Toimenpiteiden tavoitetasot •Seuranta vuosittain Mittarit Yhteistyölupaus •toimintapa, jolla kukin toimija pohtii omaa rooliaan hankkeessa •oman toiminnan kiteyttäminen muutamaan kriittiseen asiaan työelämän kehittämiseksi •työväline ”mitä voisimme tehdä toisin” –ajattelulle (palvelut, yhteistyö) •mahdollistaa palvelutarjonnan kehittämisen ja laajentamisen vastaamaan työpaikkojen tarpeita
  14. 14. 14 Vates-säätiön yhteistyölupaus Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistämisen hyvien käytäntöjen ja tukimenetelmien tunnettavuuden parantaminen avoimilla työmarkkinoilla. Tämä mahdollistaa kohderyhmien paremman ja tehokkaamman osallistumisen työelämään samalla lisäten työvoiman tarjontaa ja työyhteisöjen monimuotoisuutta. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistämisen hyvien käytäntöjen ja tukimenetelmien tunnettavuuden parantaminen työnantajilla alueellisestiVATES-säätiön Kyvyt käyttöön – verkoston avulla tukemaan avaintavoite 1:n valtakunnallista jalkauttamista. Alueellinen projekti Raha- automaatti- yhdistyksen tuella Oma perus- toiminta
  15. 15. 15 Alueverkostot Alueverkostojen yhteinen missio: ”Mahdollistaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa yrityksille ja organisaatiolle entistä paremmat edellytykset uudistaa toimintaansa ja tukea työpaikoilla tapahtuvaa kehittämistä.” Alueellinen yhteistyölupaus: ”Mikä on kunkin alueen tarkennettu missio? ” ”Mitä kukin alueverkoston toimija lupautuu tekemään tämän mission saavuttamiseksi?” + AVIen työsuojeluvastuualueet Työterveyslaitos Maakuntaliitot Seudulliset kehittämiskeskukset Yliopistot, koulutuslaitokset Työmarkkinajärjestöt Kauppakamari Yrittäjäjärjestöt + muut mahdolliset toimijat
  16. 16. 16
  17. 17. 17 Kehittämisohjelmat Liideri –liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa-ohjelma (Tekes) Tavoitteena on auttaa yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa kehittämällä johtamista, työn tekemisen tapoja ja työntekijöiden osaamista. Johtamisen kehittämisverkosto (TTL/STM) Verkoston tehtävänä on selvittää, koota ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä, luoda hyvän johtamisen laatukriteerit julkiselle sektorille, parantaa ikäjohtamista sekä kehittää johtamiskoulutuksen laatua ja tasapuolista saatavuutta. Työhyvinvointifoorumi (TTL/STM) Foorumin tehtävänä on jakaa tietoa ja hyviä käytäntöjä, lisätä yhteistyötä, edistää palvelujen saatavuutta ja näkyvyyttä, edistää kehitystyötä työpaikoilla sekä toteuttaa työhyvinvointiin liittyvää viestintää.
  18. 18. 18 Toimialaohjelmat Syksyn 2013 työmarkkinaneuvotteluissa työ-ja virkaehtosopimuksissa sovittiin eri toimialoilla kehittämisenpainopisteistä. Sopijaosapuolet vievät yhdessä tavoitteita eteenpäin kunkin toimialan omista lähtökohdista käsin. Käynnistyneet ohjelmat: •Teknologiteollisuus: Hyvä työ-Pidempi työura •Tuloksia saatu nyt myös henkilöstön kohentuneesta terveydentilasta ja toimintakyvystä •Suomi Mies seikkailee –kampanja, 36 paikkakunnalla elo-syyskuussa •Kemianteollisuus: Hyvää huomenta –Hyvää huomista •3. vaihe käynnistyy aiheella ”Työyhteisötaidot ja johtaminen” (kickoff12.11.2014) •Alustavia suunnitelmia toimialakohtaisista seminaaripäivistä eri paikkakunnilla (2015) •Kirkko ja seurakunnat: Kirkon työelämä 2020 •Verkkopohjainen aivoriihi toteutettu (osallistujia 3748, vastauksia 5300) ”Mitä pitäisi tehdä, jotta kirkko/seurakunta olisi hyvä työpaikka vuoteen 2020 mennessä?” •Kehittämisen pilottityöpaikkoja haetaan,rahoitusmahdollisuuksia selvitetään, oppimisverkostoa kootaan •Kunta-ala: Kunteko2020 •Ohjelmasuunnitelma hyväksytty (KT ja kunta-alan pääsopijapuolet), ESR-rahoitustahaetaan •Tavoitteena tehdä näkyväksi kuntatyöpaikoilla tehtävä hyvä kehittämistyö ja edistää työelämän kehittämistä osana kuntasektorin isoja uudistuksia •Kehittämistä tukeva opas tekeillä (TTK) •Hyvinvoiva finanssiala •Strateginen tavoite lisätä osapuolten yhteistä näkemystä alan tulevaisuudesta •Yhteisellä näkemyksellä ja sovituilla toimenpiteillä ennakoidaan muutoksia, luodaan parempaa työhyvinvointia, lisätään tuottavuutta ja parannetaan alan kilpailukykyä •Tunnistetaan konkreettisia työkaluja yritysten työelämän kehittämistyöhön
  19. 19. 19 Monipuolisella viestinnällä Innostetaan ja kannustetaan työelämän kehittämiseen. Välitetään tietoa työkaluista, palveluista ja hyvistä esimerkeistä. Aktivoidaan toimijaverkostoja välittämään tietoa omissa kanavissaan.
  20. 20. 20 Työelämä 2020 –hankkeen organisaatio Neuvottelukunta Puheenjohtajina George Berner Henrik Ehrnrooth Anna-Kaisa Ikonen Tehtävänä vaikuttaa ja toimia hankkeen johtoryhmän neuvonantajana työelämästrategian toteutuksessa Johtoryhmä Puheenjohtajana Lauri Ihalainen Tehtävänä varmistaa työelämästrategian toimeen- pano. Toimii hankkeen päättävänä elimenä. Valmisteluryhmä Puheenjohtajana Margita Klemetti Tehtävänä työstää johtoryhmän päätösten mukaisesti työelämästrategian toimeenpano. Hankkeen toimijaverkosto
  21. 21. 21 Seurantajärjestelmän viitekehys Tempo EconomicsOy, tammikuu 2013
  22. 22. 22 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 •Väliarviointi •Yhteistyötapojen kehittäminen •Työelämästrategian ja hankesuunnitelman päivittäminen / toiminnan vaikuttavuuden varmistaminen •ESR-hankkeet, pilotit (RTT) •Rakenteiden luominen •Päätökset rakenne-, rahoitus-ja toiminta- tapamuutoksista •Loppuraportti Työelämä 2020 -hankkeen elinkaari = työelämäpalvelut ”yhdeltä luukulta” •Erillisselvitykset 2020 Uusi hallitusohjelma
  23. 23. Kiitos @Tyoelama2020, #tyoelama2020 www.facebook.com/Tyoelama2020 www.tyoelama2020.fi www.tyoelama2020.fi/uutiskirjetilaus www.tyoelama2020.fi/blogit

×