Esitys Luonnonvarapäivillä 6.-7.10.2015

1. Euroopan meri- ja
kalatalousrahasto innovaatioiden
edistäjänä
Timo Halonen
Maa- ja metsätalousministeriö

2. Innovaatioiden edistäminen jakaa mielipiteitä…

3. Tausta
• Innovaatio = luotu ja hyödynnetty kilpailuetu.
• Yrityksen/toimialan kilpailukyky paranee, mitä
suurempia innovaatioita se pystyy luomaan ja
ottamaan käyttöön.
• Mikä on julkisen sektorin rooli toimialan
innovaatiotoiminnan edistämisessä?

4. ”Innovaatiotoiminta” kalataloudessa
• Hankepohjaista kehitystyötä, jolla ei ole kyetty riittävästi
ratkaisemaan monimuotoisia ja toisiinsa kytkeytyneitä
ongelmia
• Yritysten suorat T&K –panostukset alhaisella tasolla.
• Tutkimuksessa ei merkittäviä osaamiskeskittymiä,
kansainvälisen T&K-rahan hyödyntäminen vähäistä.
• Mahdollisuuksia:
– Runsaat kala- ja vesiluonnonvarat
– Suomen korkeatasoinen osaaminen ja monialainen
ratkaisukyky
– Vahva poliittinen tahtotila kalatalouden kasvun tukemiseen

5. Tavoitteena kokonaisvaltaisempi,
pitkäjänteisempi ja itseään
korjaava kehittämisote.

6. Innovaatio-ohjelmien
toteuttaminen käytännössä?
Esimerkkinä vesiviljely

7. Valmistelutyön keskeinen periaate
Ratkaisujen Suomi (hallitusohjelma):
”Suomen kilpailukyky rakentuu korkealle osaamiselle,
kestävälle kehitykselle sekä ennakkoluulottomalle
uudistamiselle kokeiluja ja digitalisaatiota hyödyntäen.
Suomessa kannustetaan uusiutumiseen, luovuuteen ja
uteliaisuuteen. Epäonnistuakin saa, virheistä opitaan.”

8. Vesiviljelyn kasvutavoitteet
kunnianhimoisia
• Tavoite vuonna 2022
– Tuotanto +20 milj. kg
– Arvo +120 milj. euroa, kerrannaisvaikutukset +300 milj. euroa
– Työllisyys: +800 HTV ja kerrannaisvaikutukset +2 000 HTV
– Merkittävä omavaraisuuden parantuminen
– Kasvu ei saa heikentää vesiympäristön tilaa
• Lähtötilanne
– Poliittinen tahtotila ja reunaehdot kasvulle määritetty (VNp)
– Yrittäjillä halu kasvaa
– Uuteen tekniikkaan ja kasvualueisiin liittyy merkittäviä riskejä, mutta
myös läpimurtomahdollisuuksia

9. Nykyinen kehittämishankkeiden rahoitusmallit
Uusi rahoitusmalli
Hakemukset Hankevalinta Tekeminen Lopputulos
Konsortio-/
teemahaut
Tekeminen ja
ohjaus
LopputulosTavoitteiden
määrittäminen

10. Ohjausryhmä
Perinteinen
teknologia?
Kiertovesi-
kasvatus?
Avomeri-
kasvatus?
Y
Y
Y
Y
Y Y Y
YO
VTT VTT
Evira
Hanke 1 Hanke 2
Vesiviljelyn kehittämisryhmä
Ohjaus ja valvonta
- Kehitystyön johtaminen
Kehitysteema
- yritys- ja tutkimuslaitos-
konsortiot/koordinoitu
hankekokonaisuus
Pilottihankkeet
- Rohkeat kokeiluhankkeet
- Valinta perustuu hakumenettelyyn
Sidosryhmäfoorumi
- Innovaatio-ohjelman seuranta
- Toimintaympäristön kehityksen
seuranta
Operatiivinen koordinaatio
- Kehitystyön koordinointi
ja rahoituksen tekninen
hallinnointi

11. Uusia työkaluja: korotettu investointituki
Luonnonvarakeskus Yritys Oywin-win
Kumppanuussopimus (5-vuotta)
- Yhteistyö kärkiyritysten kanssa (relevanssi)
- Tuotantotiedot ja kokeelliset työt
tuotantomittakaavassa ja modernilla
teknologialla
- T&K-rahoituksen
hyödyntämismahdollisuuksien parantaminen
- Kustannussäästöt
- Korotettu investointituki investointeihin,
jotka ovat toimialan kehittymisen
kannalta strategisesti merkittäviä.
- Tuki ja vuorovaikutus huippututkimuksen
kanssa uuden teknologioiden kehittämisessä/
ongelmien ratkaisemisessa

12. Uudenlaisia yhteistyötapoja ja
osaamiskeskittymiä
• Laukaan vesiviljely-yksikkö
– Kehitetään jatkossa elinkeinotutkimuksen osaamiskeskittymäksi
– Investointi moderniin ja kansainvälisesti korkeatasoiseen
kiertovesitutkimuksen oppimisympäristöön
– Mahdollistaa tutkimuksen ja yritysten uudenlaisen kehitystyön
• Valintajalostuksen toteuttaminen yhteistyössä yritysten
kanssa (Tervo)
– Tutkimus keskittyisi huippututkimukseen sekä jalostusarvosteluun
– Yritys/yrityskonsortio hoitaisi markkinalähtöisesti tuotannon ja pyrkii
hyödyntämään kasvumahdollisuuksia
– Tavoitteena win-win –toimintamalli (Luken kustannussäästöt ja
toiminnan relevanssi sekä uuden yritystoiminnan edistäminen)

13. EMKR:n työkalupakki

14. Innovaatio-ohjelmien valmistelu
1. Esiselvitys ja suunnitteluvaihe (05-09/2015)
– Muiden toimialojen innovaatioiden edistämismallit (benchmark)
– Kalatalouden innovaatiorakenteet muissa maissa (benchmark)
– Kalatalouden innovaatio-ohjelmien rakenteiden, hallinnointimallien ja
toteuttamisen vaihtoehtojen tunnistaminen
2. Osallistaminen ja avoin valmistelu (06-11/2015)
– Asian käsittely ja ideointi sidosryhmien kanssa
– Työpaja(t) ja seminaari (8.-9.10.)
3. Innovaatio-ohjelmien käynnistys (10-12/2015)
– Päätös ohjelmien hallinnointimallista, rahoituksesta ja teema-alueista
– Ohjausryhmän asettaminen
– Ohjelmien käynnistyminen voi tapahtua porrastaen

15. Mikä on julkisen sektorin rooli
toimialan innovaatiotoiminnan
edistämisessä?