Esitys Luonnonvarapäivillä 6.-7.10.2015

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Pirjo Peltonen-Sainio
Luonnonvarakeskus (Luke)
Ilmastonmuutoksen
vaikutukset:
case maatalous
1 20.10.2015Teppo Tutkija

2. © Luonnonvarakeskus
• Maataloutta harjoitetaan laajemmin kuin koskaan ennen
• Maatalous on hyvin resurssi-intensiivistä ja -riippuvaista
• Ruoan tuotannolla on suuri ympäristöjalanjälki
• Ruoan tuotanto on ihmiskunnan elinehto – samoin sen lisääminen
tulevaisuudessa
• Suuri osa maataloustuotannosta kohdentuu kotieläinten rehuksi,
bioenergiaksi ja muihin non-food käyttökohteisiin
• Kolmannes-neljännes maailman tuotantoalueista kärsii
satoisuuskehityksen hiipumisesta tai pysähtymisestä
• Ilmastonmuutos tulee olemaan mittava haaste maataloudelle
2 20.10.2015Pirjo Peltonen-Sainio
Maatalouden globaali nykytila

3. © Luonnonvarakeskus
• Maataloutta harjoitetaan laajemmin kuin koskaan ennen
• Maatalous on hyvin resurssi-intensiivistä ja -riippuvaista
• Ruoan tuotannolla on suuri ympäristöjalanjälki
• Ruoan tuotanto on ihmiskunnan elinehto – samoin sen lisääminen
tulevaisuudessa
• Suuri osa maataloustuotannosta kohdentuu kotieläinten rehuksi,
bioenergiaksi ja muihin non-food käyttökohteisiin
• Kolmannes-neljännes maailman tuotantoalueista kärsii
satoisuuskehityksen hiipumisesta tai pysähtymisestä
• Ilmastonmuutos tulee olemaan mittava haaste maataloudelle
3 20.10.2015Pirjo Peltonen-Sainio
Maatalouden globaali nykytila

4. © Luonnonvarakeskus4 20.10.2015Pirjo Peltonen-Sainio
Maatalouden globaali nykytila
Foley, J.A. et al. 2011. Solutions for the cultivated planet. Nature 478: 337-342
• Tuotantojärjestelmien
nykytila verrattuna
tavoitteisiin, jotka on
asetettu ruokaturvalle ja
ympäristövaikutuksille
vuoteen 2050
• Tavoitteena vähentää
ympäristöjalanjälkeä ja
lisätä ruoan tuotantoa ja
parantaa ruokaturvaa
• Saavuttaa tavoitteet
ilmaston muuttuessa

5. © Luonnonvarakeskus
Ilmaston muutos
5 20.10.2015Pirjo Peltonen-Sainio
International Panel on Climate Change, IPCC. 2013. Fifth Assessment
Report (AR5). Technical report. http://www.ipcc.ch/report/ar5/
LOWGHGemissionsHIGH

6. © Luonnonvarakeskus
Ilmaston muutos
6 20.10.2015Pirjo Peltonen-Sainio
International Panel on Climate Change, IPCC. 2013. Fifth Assessment
Report (AR5). Technical report. http://www.ipcc.ch/report/ar5/

7. © Luonnonvarakeskus
Ilmaston muutos
7 20.10.2015Pirjo Peltonen-Sainio
International Panel on Climate Change, IPCC. 2013. Fifth Assessment
Report (AR5). Technical report. http://www.ipcc.ch/report/ar5/

8. © Luonnonvarakeskus
Ilmaston muutos
8 20.10.2015Pirjo Peltonen-Sainio
Lehmann, J. et al. 2015. Increased record-breaking precipitation events
under global warming. Climatic Change 132: 501-515.
Ennätyksiä rikkovien sadantatapahtumien toistuvuus kasvoi 1980-2010
samalla kun lämpötilat ovat nousseet
+31%
-27%

9. © Luonnonvarakeskus
Viljelyn pohjoisrajan siirtyminen
9 20.10.2015Pirjo Peltonen-Sainio
Spring
barley
Spring
oat
Spring
wheat
1985 2025
19climaticmodels,FinnishMeteorologicalInstitute(±15years)
Peltonen-Sainio,P.,Jauhiainen,L.,Hakala,K.,Ojanen,H.,2009.Climatechange
andprolongationofgrowingseason:changesinregionalpotentialforfieldcrop
productioninFinland.AgriculturalandFoodScience18:171–190.

10. © Luonnonvarakeskus
Viljelyn pohjoisrajan siirtyminen
10 20.10.2015Pirjo Peltonen-Sainio
2055 2085
19climaticmodels,FinnishMeteorologicalInstitute(±15years)
Peltonen-Sainio,P.,Jauhiainen,L.,Hakala,K.,Ojanen,H.,2009.Climatechange
andprolongationofgrowingseason:changesinregionalpotentialforfieldcrop
productioninFinland.AgriculturalandFoodScience18:171–190.

11. © Luonnonvarakeskus
Elsgaard, I., Börgesen, C.D., Olesen, J.E., Siebert, S., Ewert, F., Peltonen-Sainio, P., Rötter, R. & Skjelvåg, A.
2012. Shifts in comparative advantages for maize, oat and wheat cropping under climate change in Europe. Food
Additives and Contaminants, Part A 29: 1514-1526.
Uudet lajit 2050
Pirjo Peltonen-Sainio11

12. © Luonnonvarakeskus
Sopeutumisen välttämättömyys
Peltonen-Sainio,P.2012.CropProductioninaNorthernClimate.In:Workingpapersof
FAO/OECDWorkshopBuildingresilienceforadaptationtoclimatechangeintheagriculture
sector,Chapter4,Supportingthematicstudies.34p.
20.10.2015Pirjo Peltonen-Sainio12

13. © Luonnonvarakeskus13 20.10.2015Pirjo Peltonen-Sainio
Peltonen-Sainio,P.,Laurila,H.,Jauhiainen,L.&Alakukku,L.2015.Proximity
ofwaterwaystoFinnishfarmlandsandassociatedcharacteristicsofregional
landuse.AgriculturalandFoodScience24:24-38.
A
B
C
Poikkeukselliset vesivarannot

14. © Luonnonvarakeskus14 20.10.2015Pirjo Peltonen-Sainio
Foley, J.A. et al. 2011. Solutions for the cultivated planet. Nature 478: 337-342
• Satokuilu (yield gap) on
potentiaalisen ja
toteutuneen sadon
välinen ero
• Alueelliset erot suuria:
Itä-Eurooppa ja Suomi
kuuluvat korkean
satokuilun maihin
• Kun tarkastelemme 16
tärkeintä ruokakasvia,
voisimme tuottaa 58 %
lisää ruokaa satokuilut
sulkemalla
Maatalouden globaali nykytila

15. © Luonnonvarakeskus15 20.10.2015Pirjo Peltonen-Sainio
Peltonen-Sainio, P., Salo, T., Jauhiainen, L., Lehtonen, H. & Sieviläinen, E. 2015. Static yields and quality issues: Is the agri-
environment program the primary driver? AMBIO 44: 544-556
Satokuilut suomalaisittain

16. © Luonnonvarakeskus16 20.10.2015Pirjo Peltonen-Sainio
Peltonen-Sainio,P.,Salo,T.,Jauhiainen,L.,Lehtonen,H.&Sieviläinen,
E.2015.Staticyieldsandqualityissues:Istheagri-environmentprogram
theprimarydriver?AMBIO44:544-556
Satokuilut suomalaisittain

17. © Luonnonvarakeskus
Suurten muutosten aika
17 20.10.2015BFFE Pirjo Peltonen-Sainio
Peltonen-Sainio, P., Rajala, A., Känkänen, H. & Hakala, K. 2014.
Improving farming systems in northern European conditions. In: Edited
by Victor O. Sadras & D. Calderini. Crop Physiology: Applications for
Genetic Improvement and Agronomy. pp: 65-91.
• Satokuilut ja satoisuuden hiipuminen
• Maatalouskorvausjärjestelmä ja
seurantaohjelma
• Ilmaston muuttuessa:
• Tuotantokyvyn kasvu
• Viljelyn monipuolistuminen
• Peltojen erot suuria tuotantokyvyssä
• Jokaisella pellolla ei ole yhtäläinen oikeus
tulla viljellyksi
• Parhaiden lohkojen ei tule kärsiä
keskiarvoistamisesta
• Mahdollisuus laajamittaiseen pellon
käytön optimointiin
• Arvokkaita ekosysteemipalveluita,
luonnonhaittoja ja haavoittuva
ympäristö
Finland
60 N
70 N
Alaska
North
Canada
Greenland
Siberia
North Pole
Piirros: Jaana Nissi/MTT

18. © Luonnonvarakeskus
Tuotannon kestävä tehostaminen
18 20.10.2015Pirjo Peltonen-Sainio
• Suomalaisten peruslohkojen tuotantokyky vaihtelee merkittävästi
alueesta toiseen, mutta myös tilojen sisäinen vaihtelu on
merkittävää
• vaihtelua voidaan hyödyntää arvioitaessa tuotannon kestävän
tehostamisen toimenpiteiden kohdentamista
• tuotantokyvyn vaihtelun primäärisyyt ovat tunnistettavissa
• Kestävän tehostamisen kannalta potentiaalisimpien lohkojen
tuotantokykyä voidaan lisätä merkittävästi ja niillä on suurin
potentiaali hyötyä ilmastonmuutokseen sopeutumisesta
• Tehostamisen ja laajaperäistämisen välille on löydettävissä
sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä tasapaino

19. © Luonnonvarakeskus
Tuotannon kestävä tehostaminen
19 20.10.2015Pirjo Peltonen-Sainio
• Kansallinen tuotantokyky ei laske tuotantoa kestävästi
tehostettaessa, vaikka osa peltoalasta laajaperäistetään ja
ruokaturvan kannalta merkityksettömät lohkot metsitetään tai
siirretään tuottamaan luontoarvoja tai muita ympäristöhyötyjä
• Ennakoitavien maankäyttömuutosten myötä maatalouden päästöt
vähenevät ja hiilinielut kasvavat
• Tuotannon osittaisella laajaperäistämisellä, kasvinvuorottelun
lohkojen välisellä suunnittelulla, suojavyöhykkeillä ja hiilinielujen
luomiseksi ja vesiensuojelutarpeisiin perustettavien kosteikkojen
avulla voidaan maatalousympäristön maisemarakennetta parantaa
ja hyvien elinympäristöjen määrää lisätä tavalla, joka parantaa
luonnon monimuotoisuutta ja mm. pölytyspalveluja sekä lintu- ja
riistakantoja

20. © Luonnonvarakeskus
Tuotannon kestävä tehostaminen
20 20.10.2015Pirjo Peltonen-Sainio
• Maatalouden toimintaympäristön muuttuessa tarvitaan pellon
käytön optimointia ja seurantaa tukeva työkalu
• Tuotannon kestävyyttä voidaan parantaa ja riippuvuutta ulkoisista
tuotantopanoksista vähentää viljelyjärjestelmiä kehittämällä
• Erityisesti monimuotoistaminen ja kierrättäminen
• Ilmastokestävyys paranee
• Hankkeet:
• ILMAPUSKURI (Makera 2013-2016)
• PeltoOptimi: Pellon käytön optimointi tuotannon kestäväksi
tehostamiseksi (Makera 2015-2018)
• OPAL-Life: Optimising Agricultural Land Use to Mitigate Climate
Change (EU Life 2015-2020)

21. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Kiitos!
21 20.10.2015Teppo Tutkija