Kestava ruokajarjestelma 20190904_helenius
•Download as PPTX, PDF•
1 like•164 views
Kestävä ruokajärjestelmä - Helenius
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (8)
Similar to Kestava ruokajarjestelma 20190904_helenius
Similar to Kestava ruokajarjestelma 20190904_helenius (20)
More from Maa- ja metsätalousministeriö
More from Maa- ja metsätalousministeriö (20)
Kestava ruokajarjestelma 20190904_helenius
- 1. Ruokajärjestelmän systeeminen muutos fossiilitaloudesta biomassatalouteen Juha Helenius ja Kari Koppelmäki Helsingin yliopisto Luonnonvara- ja biotalouspäivät 4.9.2019, Joensuu: Maa- ja metsätalousministeriö, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus
- 2. Tutkimusryhmä Helsingin yliopisto: Sophia Hagolani-Albov Juha Helenius Kari Koppelmäki Susanna Kujala Luonnonvarakeskus: Ari-Matti Seppänen Elina Virkkunen Erika Winquist WUR, Wageningen: Rogier Schulte
- 3. Maatalouden ja samalla siihen perustuvan ruokajärjestelmän ongelmat ovat systeemisiä: siksi politiikan tulee edistää systeemisiä ratkaisuja. Oleelliset kysymykset ovat: 1. Onko ruoan tuotanto järjestetty siten, että kotimainen ruokaturva säilyy globaalimuutoksessa? 2. Onko tuotanto taloudellisesti kestävää? 3. Onko tuotanto ympäristöllisesti ja luonnonvarojen käytön osalta kestävää? 4. Onko kehitys yhteensopivaa muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden kanssa? Vastaus kaikkiin neljään kysymykseen on kieltävä, ja systeeminen muutos on välttämätön. On tehtävä muutoksia, jotka ovat kokonaisvaltaisia, mahdollisia ja ulottuvilla heti.
- 4. Ruokajärjestelmä (food system) • biofysikaaliset ainevirrat ja prosessit • aine ja energia • yhteiskunnallinen organisoituminen • instituutiot (sopimukset) • vaihdanta (talous) • toimijoiden käyttäytyminen • yhteisöllinen oppiminen • päätöksenteko
- 5. Oppimisen osajärjestelmä Yhteiskunnallinen osajärjestelmä Biofysikaalinen osajärjestelmä - instituutiot (sovittuina toiminnan muotoina) - normit, säännöt, säädökset - säästöt, luotot, vakuutukset, tuet, eläkkeet… ‐ ihmiset “ruokakansalaisina” (food citizens) ja “kuluttajina” ‐ yksilön ja yhteisön oppiminen ‐ toiminnan ja oppimisen muotoutuminen ‐ eloton luonto (abiota) ‐ eliöstö (biota), ml. ihmiset ‐ edelliset yhdessä: ekosysteemit ‐ biogeokemialliset prosessit 5
- 6. Elintarviketuotannon ketjumalli ei problematisoi yksisuuntaisuuttaan, on vaihdantametafora, ja sopii lähinnä keskittyneen ruokateollisen järjestelmän kuvaukseen Alkutuotanto Jalostus Kauppa Taloudet / Kuluttaja
- 7. “Haluammeko planeetan, jolla on vain vehnää ja ihmisiä?” (Joel Cohen 1996)
- 10. 10 Agroekologisella symbioosilla (AES) tarkoitetaan ruoantuotantoa, jossa maatilat, elintarvikkeiden jalostajat ja energian tuottajat toimivat paikallisesti yhdessä: AES tuottaa yhteiskunnalle kestäviä maataloustuotteita, elintarvikkeita ja energiaa. Symbioosit tuottavat alueellista ruokakulttuuria ja maaseudun elinvoimaa sekä kasvattavat aluetaloutta. Verkostoina ne muodostavat kotimaisen ruokaturvan ja kasvavan elintarvikeviennin perustan.
- 11. 1. BioMASSAtalous edellyttää paikallistamista alkutuotannon ekosysteemimittakaavaan: jalostus palaa maaseututaajamiin 2. Elintarvikesektori uudistetaan verkostojärjestelmäksi: agroekologisten symbioosien verkostoiksi 3. Alkutuotanto ja jatkojalostus kääntyvät paikalliseksi yritysyhteistyöksi tai yhteisyrittämiseksi 4. Omaa biomassaenergiaa jää ylimäärin: bioenergiasta tulee ruoan lisäksi sektorin myyntituote 5. Lannoiteravinteiden kierrätys toteutuu 6. Sektori on hiilineutraali 7. Ruokaviennin mahdollisuudet kasvavat
- 12. Pilotti: Palopuron agroekologinen symbioosi Palopuron AES, avajaiset 14.1.2019: vasemmalta Kari Koppelmäki, Erkki Kalmari, Kimmo Tiilikainen, Esa Muukka Alkutuotteita, jalosteita, energiaa Kaavio: Nivos Energia Oy
- 13. Energian kuluttajasta energian tuottajaksi Palopuron biokaasu Apilanurmi Vilja Herne/härkä papu ViljaApilanurmi Nurmi Hevosenlanta Kananlanta Maatilat Leipomo Biokaasulaitos Lähde: Koppelmäki et al. 2019. Ecological intensification by integrating biogas production into nutrient cycling: Modeling the case of Agroecological Symbiosis. Agricultural Systems 170. 39-48. https://doi.org/10.1016/j.agsy.2018.12.007 MWh/385 ha Ylijäämä 3 MWh/ha
- 14. Enemmän ruokaa Palopuron biokaasu Apilanurmi Vilja Herne/härkä papu ViljaApilanurmi Viherlannoitusnurmen ravinteiden parempi kohdentaminen Suuremmat viljasadot (+40%) Lähde: Koppelmäki et al. 2019. Ecological intensification by integrating biogas production into nutrient cycling: Modeling the case of Agroecological Symbiosis. Agricultural Systems 170. 39-48. https://doi.org/10.1016/j.agsy.2018.12.007
- 15. Pienemmät ravinnehävikit Palopuron biokaasu Apilanurmi Vilja Herne/härkä papu ViljaApilanurmi 95 59 0 20 40 60 80 100 120 140 Nykyinen AES Typpitase kg/ha 3.4 -0.5-1 0 1 2 3 4 5 6 Fosforitase kg/ha Lähde: Koppelmäki et al. 2019. Ecological intensification by integrating biogas production into nutrient cycling: Modeling the case of Agroecological Symbiosis. Agricultural Systems 170. 39-48. https://doi.org/10.1016/j.agsy.2018.12.007
- 16. Mäntsälän kunnan AES-systeemimuutos. Lähde: Koppelmäki et al. 2019. Smart integration of food security and energy sovereignty delivers on multiple ecosystem services. Manuscript in preparation. (AES-verkostot –RAKI-hanke) GWh (total) n. 5 MWh/ha Vasen asteikko: Nykytila Nyky-tila + biokaasu Symbioosi- verkosto, karja nykytila Symbioosi- verkosto, karjatalous “palautettu”
- 17. AES-verkostot: biotalouden ruokajärjestelmä Pohjois-Karjalaan - paikallinen ruoka - ilmastoviisas, tunnistettava ruoka tulonlähteeksi maakunnalle
- 19. Kiitokset: Ympäristöministeriön RAKI-rahoitus Palopuron Agroekologinen symbioosi ja Agroekologiset symbioosit- verkostot hankkeille Palopuron yrittäjät (Knehtilän tila, Lehtokummun tila, Mäntymäen luomu, Samsara Oy, Palopuron biokaasu Oy), muut yhteistyökumppanit (Envitecpolis, Nivos, Metener, Hyvinkään kaupunki, Mäntsälän kunta) ja tutkimusryhmän jäsenet (Helsingin yliopisto, LUKE, WUR Wageningen)