Paikkatietopoliittinen selonteko Kick Off 13.2.2017

1. PAIKKATIETOPOLIITTINEN SELONTEKO
“Tuottaa julkishallinnon
paikkatietotoimintojen tavoitekuva”
Paneelikeskustelu - visiointia
Antti Kahra
Paikkatietopoliittinen selonteko -hankkeen kick off 13.2.2017

2. Selonteko – GTK:n odotukset
• Selonteko selkiyttää kunkin toimijan roolin paikkatietokentässä (esim.
GTK:n rooli geologisen tiedon keskuksena jne) ja paikkatietoinfrastruktuurin
suhteessa Suomen ”kokonaistietoinfrastruktuuriin”
• Lainsäädännön / muun velvoiteperustan kehittäminen tukemaan tiedon
kertymistä ja hyödyntämistä
• Synergiaa lisäävien ja päällekkäistä tekemistä vähentävien yhteisten
paikkatietoinfrastruktuuripalvelujen/-prosessien kehittämistoimien
käynnistyminen (tiekartta tms)
15.2.2017GTK/AKahra 2

3. Paikkatietotoimintojen tavoitekuva
Visiot
• Sijaintitieto ei ole itseisarvo, vaikkakin tärkeä tietoon liittyvä ominaisuus
• Nykyisin päällekkäiset / saman kaltaiset prosessit/palvelut toteutetaan vain kerran
kansallisella (valtio) tasolla – yksi tuottaja palveluntuottaja
• Jokin organisaatio (MML?) ottaisi selkeän palveluroolin, antaisi palvelupauksen ja
jatkuvuustakuun paikkatietoinfrastruktuurin geneeristen palvelujen tuottajana.
Täten kunkin organisaation ei tarvitsisi resursoida itse omaan paikkatieto-
osaamiseen, järjestelmiin jne.
• GTK on kiinnostunut osallistumaan tämän kehittämiseen ja käyttämään tällaisia
palveluja (ei käyttövelvoitetta)
• Yhteinen kokonaisvisio: Esim. Kansallinen 3D-Suomi, johon tiedontuottajat roolinsa
mukaisesti tuottaisivat 3D-elementtinsä; GTK huolehtisi maanpinnan alaisesta osasta,
muut roolinsa mukaisista osista
• Mahdolliset yhteiset tiedontuotantomallit (esim. KMTK tiedon tuotannon
yhteydessä muidenkin tietojen virrat)
15.2.2017GTK/AKahra 3

4. Paikkatietotoimintojen tavoitekuva
Visio - tavoitetilan toteuduttua
• Tiedon tuotannossa sen spatiaalinen laatu ja hyödyntämiskelpoisuus on alusta
saakka otettu huomioon (esim. kerralla riittävä tarkkuus, attribuutit jne)
• Siellä missä automatisoitu/robotisoitu tiedonkeruu on mahdollista ja järkevää, siihen
luodaan edellytykset
• Paikkatiedon kertymisen ja käytön suhde muihin intresseihin on määritelty (kuten
yksityisyyden- ja omaisuuden suojaan sekä turvallisuusasioihin luodut selkeät
periaatteet)
• Geologinen tieto on hyötykäytössä: esim. maankäytön suunnittelussa ja suurten
infrahankkeiden suunnitteluvaiheessa tieto maaperän rakennettavuudesta ja
kantavuudesta tuo merkittäviä säästöjä rakentamisen perustamiskustannuksiin
• Kaikki Suomessa kertyvä tieto, johon sijainti saadaan luontevasti kytkettyä, on
samalla yhteiskäyttöistä riippumatta käyttötarpeen luonteesta (käyttöoikeudet,
saatavuus jne)
15.2.2017GTK/AKahra 4