YouTube oppimis- ja opetuskäytössä (9/2014)

– MAAILMAN KÄYTETYIN VIDEOPALVELU
OPPIMIS- JA OPETUSKÄYTÖSSÄ –
9/2014
Mikko Kangassalo, 79807,
mikko.kangassalo@uta.fi

Esityksen sisältö
Sisällys: Diat:
- Perustietoja
- Tuoreimpia statistiikkoja (~5/2013)
- (Oppi)sisällöt
- Opetusvideoiden tyylijako
- Opetusvideokanavien aihejako
- Tehokeinoja
- ’Hyödyntäminen opettamisessa’
◦ 1) Hyödyntäminen luokan opettamisessa
◦ 2) Hyödyntäminen oman opettamisen kehittämisessä
◦ 3) Opetusvideoiden tuottaminen
- Tekijänoikeudet
- Esimerkkejä YouTubea hyödyntävistä palveluista
1. YouTube yleisesti
2. Opetusvideoiden perusteet
3. YouTube opetuskäytössä
4. Tekijänoikeudesta
5. YouTube-videoiden upottaminen

- Tilatuin kanava:
- pääasiassa pelaamisvideoita tekevä
PewDiePie (Felix Kjellberg), jolla on
yli 31 miljoonaa tilaajaa.
- Aloittanut 10/2010.
- Katsotuin video:
- etelä-korealaisen rap-artisti PSY:n
musiikkivideo Gangnam Style, jota on
katsottu melkein 2,1 miljardia kertaa.
- Julkaistu 7/2012.
Perustietoja 1/2
- 2/2005: Yhtiö perustettiin (Steve Chen, Chad Hurley, Jawed Karim).
- 4/2005: Ensimmäinen video ladattiin palveluun.
◦ Jawed Karimin video Me at the zoo.
- 11/2006: Google osti 1,65 miljardilla dollarilla.
- Tulot mainoksista. Tuotti monta vuotta tappiota, mutta ilmeisesti
muutamana viime vuonna saaneet mallin tuottamaan tuloja.
◦ YouTube Partner Program (2007–): Myös originaalit videotuottajat voivat
tienata palvelussa rahaa (yhteistyömaissa; Suomi mukana).
- Suosituimmat videot ja kanavat yleensä hyvin kevyttä, helposti
lähestyttävää viihdettä. Kannattaa pureutua syvemmälle palveluun.

Perustietoja 2/2
- Michael Wesch: An anthropological introduction to YouTube (6/2008)
◦ Vanhuudessaan hyvin rajoittunut katsaus, mutta yhä äärimmäisen hyvä
luento kuvaamaan mm. palvelun yhteisöllisiä ulottuvuuksia, jotka ilmenivät
jo palvelun alkuaikoina, sekä ensimmäisten omien videoiden tekemiseen
liittyviä metakognitiivisia prosesseja.
◦ Ks. Henry Jenkins: Participatory culture.
◦ Ks. myös dokumentti Life in a Day (2010/2011) esimerkkinä, mitä tavallisten
ihmisten yhden päivän aikana palveluun tuottamalla hyvin mundaanillakin sisällöllä
voi saada aikaan.
◦ Metatasolla havainnollistaa myös, miten hyödyntää hyvin saumattomasti
videomateriaalia luennon yhteydessä.
- Vsaucen THNKR-haastattelut: Vsauce Demystifies YouTube sekä Does
The Internet Make Us More Alone?
◦ Kuvaavat tiiviisti mm. YouTube- ja TV-tuotantotoiminnan eroja.
- Palvelussa hyvin oma kulttuurinsa—puhumattakaan alakulttuureista
yms.—joka vaatisi kokonaisen kurssin, jotta sitä voisi kunnolla edes
raapaista.
◦ Meemit, yhteistyö, yhteisöllisyys, ”YouTube-tähdet”, viraalivideot,
videokommenttikulttuuri, ns. (video)klassikot, ”the weird part of YouTube”
jne.
- Videolaadun ja -keston peruskäyttäjien ylärajan
muutokset:
- 2005: 240p / pitkiäkin videoita sai ladata.
- 03/2006: 240p / 10 min
- 03/2008: 360p / 10 min
- 11/2008: 720p HD (samalla 4:3  16:9) / 10 min
- 07/2009: 3D-videotuki lisätty.
- 11/2009: 1080p HD / 10 min
- 07/2010: 4K (valikoima videoita) / 15 min
- 05/2011: SbS 3D-tuki lisätty.
- 06/2014: 60fps -tuki lisätty.
- Nykyään: 2160p / 15 min, paitsi verifioidut tilit
voivat ladata kanavilleen jopa 11 tuntisia
videoita (verifiointi esim. tekstiviestillä).

Tuoreimpia statistiikkoja (~5/2013) 1/2
- Kolmanneksi eniten liikennettä Googlen ja Facebookin jälkeen.
- Kuukausittain palvelussa…
◦ …käy yli miljardi uniikkia kävijää.
◦ Hieman vajaa 40 % ihmisistä, joilla pääsy Internetiin; kehittyneissä maissa luku paljon korkeampi.
◦ …katsotaan yli kuusi miljardia tuntia videota.
◦ Melkein tunti jokaista tällä hetkellä elävää ihmistä kohtaan.
◦ Kun lasketaan populaatiolla 7 miljardia, joista Internet-käyttäjiä 40 %, saadaan keskimäärin 5h 22min per uniikki
kävijä.
◦ 40 % tästä mobiililaitteilla.
- Päivittäin…
◦ …tehdään yli 400 tuntia Content ID -skannauksia.
◦ Content ID -sisällöntunnistustietokannassa yli 25 miljoonaa referenssitiedostoa.
- Joka minuutti…
◦ …palveluun ladataan (upload) 100 tuntia videota.
◦ Palvelu tuottaa yhtä monta tuntia videota vajaassa yhdessätoista päivässä kuin kolme läpi vuorokauden pyörivää
TV-kanavaa 60 vuodessa.
◦ ( 3 kanavaa * 60 a * 365 d * 24 h = 1 576 800 h. ; 1 576 800 h / 24 h / 60 min / 100 h = 10,95 d )

Tuoreimpia statistiikkoja (~5/2013) 2/2
Lähteet:
- 80 % kävijöistä tulee USA:n ulkopuolelta.
- Käytettävissä 61 eri kielellä.
- Tavoittaa enemmän 18–34-vuotiaita Yhdysvaltalaisia nuoria aikuisia kuin mikään kaapeliyhtiö.
- Miljoonia kanavatilauksia (subscriptions) päivittäin.
- Videoista ansaitsee rahaa yli miljoona sisällöntuottajaa yli
30 maasta.
◦ Tuhannet kanavat ansaitsevat kuusinumeroisen summan
http://www.alexa.com/topsites
http://www.youtube.com/yt/press/statistics.html
https://www.youtube.com/yt/press/fi/statistics.html
http://www.statista.com/topics/2019/youtube/
http://www.internetworldstats.com/stats.htm
Suomistatseja, ks.:
http://www.alexa.com/topsites/countries/FI
http://www.slideshare.net/Alkuvoima/youtube-suomessa-2014
http://www.ebrand.fi/somejanuoret2013/
vuodessa.
- ~5/2011-tilastoissa käyttömäärät olivat noin 30 %
pienemmät ja samansuuntainen nousu jatkunut palvelun
alkuajoista lähtien.

(Oppi)sisällöt 1/2
- Paljon opettamiseen tarkoitettua ja
tieteellistä sisältöä.
- Laatu ja luotettavuus yleisesti vaihtelee
paljon (helmiä ja sikoja).
◦ Toisin kuin esim. lähes yksinomaan vaativampaan
filmitaiteeseen profiloituneessa Vimeossa.
- Opetusvideoista suuri osa lyhyitä videoita
yksittäisistä koulussa opetettavista asioista.
◦ Aihespesifejä kanavia.
YouTuben itse tekemät oppimisympäristöt
(kaikki mainitut sisällöt myös suomeksi; sivujen tekstit siis):
- YouTuben aloite uudenlaiseen oppimiseen; EDU-ympäristö: YouTube EDU
- Hyvä lähtökohta uudelle käyttäjälle.
- Kokoaa oppisisältöjä YouTuben monista lähteistä.
- Lajiteltu aiheiden mukaan sekä tasojen mukaan:
- Primary and Secondary Education
- University
- Lifelong Learning
- Joka tasolla ala-aiheet ja ala-aiheiden ala-aiheet jne.
- Huono puoli: Ei suodata henkilökohtaisia kiinnostuksenkohteita eikä
hyödynnä kaikkia mahdollisia kanavia.
- YouTuben oma ympäristö kouluille: YouTube for Schools
- Tällä hetkellä ongelmia rekisteröitymisessä?
- Ilmeisesti mm. rajoittaa pääsyn vain EDU-sisältöihin ja eliminoi turhia
täytteitä sivulta, kuten videosuositukset yms. sekä sallii opettajan
luoda koulukohtaisia soittolistoja
 luokkaympäristöihin sopivampi tila.
- YouTuben oma ympäristö opettajille: YouTube for Teachers
- Resursseja opettajille, opettajilta; hyvin rajatusti tosin. Aivan kuin
tämä olisi unohdettu paikka.
Lisäksi:
- Channel/Kanava-haku; hae itseäsi kiinnostavia aiheita käsitteleviä kanavia.
- Topic-kanavat: Automaattisesti YouTuben päivittämiä kanavia, jotka keräävät
sisältöä tietystä aiheesta. Nämä löytyvät myös haulla (esim. hakemalla
”sociology of education - topic”).

(Oppi)sisällöt 2/2
- Massiivinen variaatio erilaista käyttäjien tuottamaa sisältöä:
◦ Aihespesifejä uutisia (esim. tiedeuutisia), dokumentteja (ks. esim. Life in a Day), elokuvia, animaatioita, pelivideoita (esim. PewDiePie,
”Let’s play”-videot), musiikkia, instrumenttien soitto-opetusta, väittelyitä (esim. uskonto, veganismi, moraali, ajankohtaiset ilmiöt…),
paneeleja, yhteisöjä (esim. NerdFighters, Anonymous…), yhteistyötä, elämäntarinoita, ryhmäterapiaa, vlogeja, esittelyjä, sarjoja,
liikuntaa, liikunta- ja painonpudotusyhteisöjä, kokkausta, arvosteluja (esim. teknologiasta, elokuvista, musiikista, kaikenlaisista
esineistä…), unboxing-videoita, yhteiskuntakritiikkiä, rakentamiskulttuuria (The Maker Culture, esim. Tested), tapahtumataltiointeja,
katuhaastatteluja, inspiraatiota, taikuutta, tanssia, aktivismia, nostalgiaa, retroilmiöitä, meikkaus- ja maskeerausvideoita, indie-elokuvia
ja taidefilmejä, kysymyksiä ja vastauksia, teknologiaa, tiedettä, kirjallisuuteen liittyvää, reaktiovideoita, parodioita, tutoriaaleja (esim.
ohjelmointiin, video- tai äänieditointiin, argumentointiin, rakennusprojekteihin, life hacks…), Internet-meemejä (esim. kaikkien aikojen
upein ja tajunnan räjäyttävin video [lisätietoa] tai luovaa kopioimista ja remixaamista, kuten numa numa, Charlie bit my finger again,
Nyan Cat, Free hugs tai Harlem Shake), improryhmiä ja flash mobeja (esim. ImprovEverywhere), sarjoja, komediaryhmiä, stand-uppia,
jekku- ja stunttiryhmiä, kulttuurivaihtoja, identiteettikokeiluja ja -esittämisiä, valistustyötä, hyväntekeväisyyskampanjoita (esim. Project
for Awesome, Ice Bucket Challenge yms.), eläin-/kissavideoita, leikkaus- ja synnytysvideoita, kaikenlaisia opetusvideoita jne. jne. jne.
◦ Hyötyä, viihdettä, kriittistä ajattelua, yhteisöllisyyttä, verkostoja ja monipuolisia osallistumismahdollisuuksia globaalisti, sisältöjen
pitkän hännän (the long tail) mukaisesti ja suhteellisen itseohjautuvasti. Kaikenlaisia videoita voi hyödyntää opettamisessa erinäisissä
yhteyksissä.
- Aikalailla mitä vain kuviteltavissa olevaa sisältöä—koko ihmiskunnan kirjo—ja yli 100 tuntia uutta videota joka
minuutti…

Opetusvideoiden tyylijako
Tyyli Esimerkkejä
1. Animaatio TED-Ed ; PHD Comics ; 8-bit philosophy ; Minute Earth ; DarkMatter2525 ; Extra Credits
2. Dokumenttieditointi Reid Gower: The Sagan & The Feynman Series ; SpaceRip ; AJ Salas ; zefrank ; philhellenes
3. PowerPoint-vaikutteet (staattisuus) C.G.P. Grey; QualiaSoup; C0nc0rdance; Total Philosophy; TheraminTrees; potholer54; Evid3nc3
4. Kameraan puhuttu SciShow; Vsauce; Philosophy Tube; Big Think; It’s Okay To Be Smart; Sexplanations; Thug Notes
5. Haastattelu Veritasium; Periodic videos; Sixty Symbols; Numberphile; Computerphile; PhilosophyFile; PsyFile
6. Vlog Jotkut vlogbrothers -videot.
7. Taulumainen/vihkomainen/taiteilu RSA Animate ; Minute Physics ; Vi Hart ; AsapSCIENCE ; BrainCraft ; Khan Academy
8. Musiikkipainote (+ editointi) Melodysheep: Symphony of Science ; Acapella science ; EconStories ; Uppruni Tegundanna
9. Konkreettinen tekeminen Mark Crilley ; Mismag822 Card Tricks ; Brusspup Illusions ; The Brain Scoop: Skinning theWolf
10. Luento/Lavapuhe/Debatti TED Talks ; TEDx Talks ; Intelligence Squared Debates ; Yale Courses ; Stanford ; UCLA ;
UCBerkeley ; MIT OCW ; Harvard University: Justice ; SkepsisFinland ; Gregory B. Sadler
Huom.: Tyylit ovat ideaalityyppejä. Useat kanavat yhdistelevät paljonkin eri tyylejä, kuten esim. NASA—tai vaikkapa Crash
Course, joka yhdistää tasaisesti kameraan puhumista ja animaatiota. Käyttäjäkokemukseen vaikuttaa huomattavasti myös itse
editointitapa; nopea vai hidas leikkaus, miten hyödyntää musiikkia ja efektejä, millaiset siirtymät, green screenin käyttö jne.
Lisäksi palvelusta löytyy myös ihan äänitaltioituja puheita tai podcasteja, joissa kuva on hyvin toissijainen elementti.

2. OOpeptuesvtidueosidveind peerouskteaetnavien aihejako - Edellisessä diassa mainitut + extroja*,
Monitieteellisyys
Astronomia
/Kosmologia
Biologia
Filosofia / Uskonto(kriittisyys) /
Kriittinen ajattelu
Fysiikka Kemia
Kirjallisuus-analyysi
/
Etymologia
jotka eivät siihen mahtuneet.
Matematiikka
Peli-tutkimus/-
suunnittelu
Psykologia /
Neurotiede
Tietotekniikka
/ Ohjelmistot
Yhteiskunta(-
kritiikki) /
Historia
Esimerkkejä kaikesta
muusta
SciShow Vsauce TED Talks SpaceRip
The Brain
Scoop
Philosophy
Tube
QualiaSoup Veritasium
Periodic
videos
Wisecrack:
Thug Notes
Numberphile
Extra
Credits
PsyFile Computerphile C.G.P. Grey
Sexplanations
(Seksologiaa)
TED-Ed
Reid Gower:
The Sagan &
The Feynman
Series
Melodysheep:
Symphony of
Science
Sixty
Symbols
Zefrank:
True Facts
Wisecrack:
8-bit
philosophy
Intelligence
Squared
Debates
Minute
Physics
* Mr.
Causey’s
Video
Chemistry
* Words of
theWorld
Vi Hart
* Video
Game
Close Up
BrainCraft
* Mr. Ford’s
Class
* Learn
Liberty
EconStories
(Taloustiedettä)
RSA
Animate
Big Think
Uppruni
Tegundanna
NASA
* The
Penguing
Prof
Harvard
University:
Justice -
luentosarja
DarkMatter25
25 &
*DarkAntics
Acapella
science
* Royal
Society of
Chemistry
* TecMath
Brusspup
Illusions
* The New
Boston
* Kirby
Ferguson:
Everything is
a remix
Mark Crilley (piirtämistä)
PHD
Comics
It’s Okay To
Be Smart
Crash Course
* SciShow
Space
* AMNH
Philosophy
File
Total
Philosophy
* Physics
girl
* Aivoapina.fi
* Society for
Neuroscience
* Eli – The
Computer Guy
* Federico
Pistono
Mismag822
(korttitemppuja)
Minute
Earth
C0nc0rdance AsapSCIENCE
* Deep
Astronomy
* Animal
Wonders
Montana
philhellenes
Theramin
Trees
* American
Psychological
Association
* Infinite Skills
– Video
Training
* Steve Cutts:
MAN
* Tony Horton
(liikuntarutiineja,
reseptejä yms.)
AJ Salas
Skepsis
Finland
Potholer54
* Deep Sky
Videos
* Stated
Clearly
Gregory B.
Sadler
Evid3nc3
* R. Wiseman:
Quirkology
* The Young
Turks
* Tested (Maker culture)
Khan
Academy
TEDx Talks vlogbrothers
* Scientific
American
Space Lab
* Earth
Unplugged
PBS Idea
Channel
* Philosophy
of Cosmology
* Positive
Psychology –
topic
* THNKR
* Applied Science
(kokeita, demonstraa-tioita;
Maker)
* Nature
video
* Bozeman
Science
* The Science
Foundation
* Space Fan
News
*Animalist
* Tragedy
and Hope
Esimerkkejä huomattavista sisältöä tuottavista yliopistojen kanavista
(monitieteellisiä, aakkosjärjestyksessä):
o Massachusetts Institute
of Technology: Open
Course Ware (MIT OCW)
o Stanford University
o University of California,
Berkeley (UCB)
o University of California,
Los Angeles (UCLA
Courses)
o * California Institute of Technology
(Caltech)
o * Gresham College
o * Helsingin Yliopisto –tiedekulma
o * London School of Economics and
Political Science (LSE)
o * The Open University
o * The University of Edinburgh
o * University of California TV (UCTV)
o * University of Nottingham
o * University of Oxford
o * Villanova University
* Bibledex * TestTube
* Backstage Science
(laite- ja koe-esittelyjä)
* The
Science
Channel
* Big Think
Mentor
[maksullinen]
* A study of
everything
* David
Peterson
* Critical
Thinker
Academy
* British
humanist
association
* The League
of Super
Critics
* Sick Science! & *
Spangler Science TV & *
Nurd Rage (kokeita)
* Center
for Inquiry
* Fav Scientist * IFLScience * JREF
* J
Parajasingham
* Hip Hughes
History
* Vsauce2 (erinäisiä
faktoja, listoja yms.)
* Smarter
Every Day
* HuffPost
Science
* Head
Squeeze
* FFree
thinker
* Edward
Current
*
WonderWhy
* Vsauce3 (erityisesti tek-nologiafaktoja
ja -listoja)
* Fora.tv
* Scientific
American
* Smithsonian
* Theoretical
Bullshit
* The Thinking
Atheist
* Mises
Media
* Mental Floss (listoja)
* Skeptic
Magazine
* DNews * Life Noggin
* Dom0ne
Philosophy
* The Vegan
Atheist
* engVid & * Anglo-Link
(englannin oppimista)
*OpetusTV * Opetustuubi
*TheMessia
nicManic
* Aalto
university
* guitarjamzdotcom
(kitaratutoriaaleja)
o Yale University Courses
o * Australian National
University (ANU)
Lisäksi monen erikseen aihejaossa mainitun kanavan sisällöt sijoittuvat
Nottinghamin yliopistoon: Sixty Symbols, PhilosophyFile, Bibledex, Periodic
videos, Words of theWorld, Numberphile, PsyFile sekä Computerphile.
- Vihreä värikoodi = Selkeä kurssimuoto. Tämä ei tarkoita, että niiden
videot ovat välttämättä kaikista parhaita. Suosittelen kuitenkin erityisesti katsastamaan Crash Coursen.
- Sininen värikoodi = Esimerkki suomenkielisestä kanavasta. Valitettavasti kuitenkin lähes kaikki
suomenkieliset videot ovat hyvin kaukana niin tuotantoarvoltaan (visuaalisuus, julkaisutiheys) kuin
esiintymiskyvyltäänkin parhaista englanninkielisistä (osasyynä tekijänoikeudet sekä kielialueen pieni
koko). Korostaa englannin kielen oppimisen tärkeyttä.
- Olen järjestellyt kanavia omaan suosikkijärjestykseeni, tyylijaossa mainitut ja extrat erikseen: ylempänä
suosikit, alempana vähemmän suosikit. Jokaisesta aiheesta löytyy paljon myös yksittäisiä videoita!
Huom.: Suurin osa tässä esitetyistä kanavista on Mikko Kangassalo, 79807, suunnattu lukioikäisille tai vanhemmille.

Tehokeinoja 1/2
- Derek Mullerin metodi (Veritasium)*
◦ 1) Kadulla ihmisiltä kysyminen
◦ Esimerkki 1: Can You Solve This?, Esimerkki 2: Where Does The Sun Get Its Energy?
◦ 2) Katsojilta kysyminen
◦ Esimerkki 1: Slinky Drop, Esimerkki 2: Bullet Block Experiment
* Derek Mullerin metodista:
• Muller on fyysikko, jonka väitöskirjassa Designing Effective Multimedia for Physics Education (2008) selvitettiin, että oppijat oppivat parhaiten jos
heidän antaa ensin miettiä ongelmaa ja olla vapaasti väärässä—tehdä tai havainnoida yleisiä väärinkäsityksiä asiaa koskien—mutta koettaen
ohjata heitä mietinnässään oikeaan suuntaan.
• Näin oppijat yhdistävät opittavan asian kokonaiseen syvälliseen ajatusprosessiin, jolloin oikea käsitys asiasta jää paremmin mieleen ja tieto
omaksutaan tehokkaammin.
• Samalla opitaan ajattelutaitoa.
• Muller hyödyntää metodiaan Veritasium-kanavansa videoissa.
• Suomessa samantapaisia ajatuksia on esittänyt ainakin psykologian tohtori ja kasvatustieteiden professori Kirsti Lonka.
• Opimme parhaiten kun muodostamme mahdollisimman paljon ja monipuolisia yhteyksiä opittavan asian ja maailman välillä. Aktiivinen oppiminen
on huomattavasti tehokkaampaa kuin passiivinen.
 Väärässä oleminen voi palvella tärkeää roolia oppimisprosessissa.
Lähteitä:
Muller, D. 2008. Designing Effective Multimedia for Physics Education. School of Physics, University of
Sydney, Australia. <http://www.physics.usyd.edu.au/super/theses/PhD(Muller).pdf> (käytetty
20.9.2014)
Saarikoski, S. Kouluprofessori: Kärsin itse koulussa – luokassa pitäisi olla hauskaa. Sanomalehtiartikkeli.
Helsingin Sanomat. 15.5.2014.
<http://www.hs.fi/paivanlehti/elama/Kouluprofessori+K%C3%A4rsin+itse+koulussa++luokassa+pit%C3
%A4isi+olla+hauskaa/a1400041386828> (käytetty 20.9.2014)
TEDTalentSearch: Derek Muller: The key to effective educational science videos. YouTube, Internet.
Julkaistu 25.6.2014. <https://www.youtube.com/watch?v=RQaW2bFieo8> (käytetty 20.9.2014)
Wieman, C. Stop Lecturing Me. Scientific American -lehden artikkeli. Volume 311, Issue 2. 15.7.2014.
<http://www.scientificamerican.com/article/stop-lecturing-me/> (käytetty 20.9.2014)

Tehokeinoja 2/2
- Sarjojen tekeminen tietystä aiheesta; ts.
playlist/soittolista tietystä aiheesta.
◦ Esimerkki 1: Crash Course Biology, Esimerkki 2: Reid Gower:
The Sagan Series
- Tasainen uusien videoiden julkaisuväli.
◦ Esimerkiksi SciShow julkaisee uusia videoita tasaisesti, noin
neljä viikossa.
- Keskittyminen julkaisemaan hyvin laadukkaita videoita
pidemmillä aikaväleillä.
◦ Esimerkiksi Derek Muller on puhunut tiheän vs. harvan
julkaisuvälin eroista, kannustaen laatuun määrän sijaan:
Quality vs. Quantity on YouTube.
◦ Myös esim. C.G.P. Grey on vahva harvan julkaisuvälin kannattaja.
- Tuttu videoiden alkutervehdys ja/tai -lopetus sekä
lopussa näkyvä kanavan tilausmahdollisuus.
◦ Luo tuttuutta ja houkuttelee katsojia.
- Tekstitys eri kielillä.
◦ YouTube-videoihin voi lisätä tekstityksiä eri kielillä suht’
vaivattomasti.
- Arvonnat/kilpailut.
◦ Esimerkiksi mismag822 arpoo harvase viikko korttipakkoja
katsojiensa kesken.
◦ Esim. Deck giveaway ja uuden arvonnan julkistaminen.
- Yhteistyö kanavien välillä jostain aiheesta.
◦ Esimerkiksi Veritasiumin ja Vsaucen yhteistyö
satunnaisuudesta:
◦ Veritasium: How Much Information? ja What is NOT Random?
sekä Vsauce: What is Random?

’Hyödyntäminen opettamisessa’
Tulee erottaa ainakin kolme eri tulkintaa/aspektia:
◦ a) Hyödyntäminen luokan opettamisessa
◦ b) Hyödyntäminen oman opettamisen kehittämisessä
◦ c) Hyödyntäminen opettamisen levittämisessä mahdollisimman monen saataville
(= opetusvideoiden tuottaminen)
- Eivät sulje toisiaan pois.
- Lisäksi kuka tahansa voi toki hyödyntää omassa oppimisessaan
(vrt. itseohjautuva Wikioppiminen).

a) Hyödyntäminen luokan opettamisessa 1/3
- Blended learning -muodot (suom. sulautuvan oppimisen muodot):
◦ Flipped classroom (suom. käänteinen opetus)
◦ ”Flipped” eli käänteinen siksi, että kääntää läksyjen ja uuden asian oppimisen toisinpäin: tässä uusi asia opitaan kotona, yleensä opetusvideon
kautta, ja tunnilla keskitytään syventymään asiaan mm. tehtävien ja keskustelun avulla. Opettajalle jää enemmän aikaa auttaa yksittäisiä
oppilaita ja avata vaikeampia asioita.
◦ Esimerkiksi TED-Ed on konseptille alun perin omistettu verkkoympäristö, joka hyödyntää YouTube-videoiden upottamismahdollisuutta.
MUITA RELEVANTTEJA
OPPIMISMETODEJA:
E-Learning (suom. E-Oppiminen)
M-learning (suom.
Mobiilioppiminen)
Networked Learning
(YouTuben lisäksi esim.
MOOCit, kuten Coursera,
edX ja Udacity)
◦ Palvelussa opettajat voivat luoda omia ”flipattuja” kokonaisuuksia, käyttäen mitä tahansa YouTube-videota tai valita monista
palvelussa jo olevista kokonaisuuksista.
◦ Khan Academy on myös oivallinen ympäristö käänteiselle opetukselle.
◦ Yksilöllisen oppimisen opetusmalli (engl. differentiated learning(?))
◦ ”Opetuskokeilu” Suomessa; ks. Matematiikan opettamisen tulevaisuus -nettisivusto, joka promotoi mallia.
◦ Sivusto sisältää mm. tutkimuksia, oppilaiden palautetta sekä kartan Suomen opettajista, jotka käyttävät metodia, ynnä
muuta mielenkiintoista.
◦ Idea on, että oppilaat opiskelevat tunnilla aihetta opetusvideoista ym. heille yksilöllisesti sopivista materiaaleista joko
ryhmissä tai yksin. Pidemmälle nopeasti etenevät voivat auttaa hitaampia ja opettaja on myös alati käytettävissä.
Tällöin vältytään kertaluontoisen opettajan luennon kompastuskiviltä, kuten tiedon epävarmalta siirrolta kaikkiin
oppilaisiin. Näin myös Bloomin taksonomian korkeamman tason osaamista opitaan todennäköisemmin.

- (Opetus)videoiden…
◦ …käsikirjoittaminen.
◦ Oppilaat syventyvät aiheeseen ja yhdistävät siihen audiovisuaalista luovuutta. Tehtävässä yhdistyy monia oppilaita
kiinnostava audiovisuaalisuus uuden oppimiseen ja tiedon jäsentämiseen.
◦ Ks. opetusvideoiden tyylijako, jota voisi hyödyntää videon muodon miettimisessä ([osin] erotettavana sisällöstä).
◦ ”Opettamalla oppii parhaiten.”
◦ Opettaja voisi jopa lupautua toteuttamaan parhaita käsikirjoituksia oppilaiden kanssa, joka toisi mahdollisesti
ekstramotivaatiota.
◦ …tuottaminen.
◦ Käsikirjoittamista seuraava vaihe, jonka voi hyvin yhdistää medialukutaidon opettamiseen.
◦ Kehittää lähes väistämättä introspektiota, sosiaalisuutta, mediatoimintatapojen reflektiota ja aktivoi yleisesti
metakognitiivisia prosesseja—sekä toki kannustaa vahvasti itse oppisisällön perusteelliseen hallintaan, jotta tyydyttävä
lopputulos on mahdollista tuottaa. (ks. perustiedoissa mainittu M. Weschin An anthropological introduction to YouTube)
◦ Esimerkki: Hämeenlinnalaisen alakoulun opettajan ylläpitämä heisaope -kanava. Kanavalla on paitsi opettajan tuottamaa sisältöä,
myös oppilaiden tuottamaa, kuten yhteyttäminen tai hindulaisuus.

– Relevantteja tutkimuksia, kirjallisuutta ja linkkejä:
Ito, M. & al. Hanging Out, Messing Around,
and Geeking Out – Kids Living and Learning
with New Media. 2010. Massachusetts
Institute of Technology.
<https://mitpress.mit.edu/sites/default/files
/titles/free_download/9780262013369%20_
Hanging_Out.pdf> (käytetty 22.9.2014)
Ladattavissa ilmaiseksi. Hyvä tiivis kuvaus
kirjasta esim. Thomas Maerken arvostelussa.
Kirjassa käsitelty kolmivuotinen MacArthur
Foundationin rahoittama etnografinen
tutkimusprojekti: Digital Youth Research –
Kids’ Informal Learning with Digital Media.
LINKKEJÄ, KS. ERITYISESTI:
• The University of Queensland, Australia; Institute for Teaching
and Learning Innovation: Pedagogical benefits to using video in
education.
• TED Talk. Salman Khan: Let’s use video to reinvent education
(Khan academyn perustajan puhe).
• TED Talks. SugataMitra: Kids can teach themselves sekä The
child-driven education sekä Build a School in the Cloud – koskien
lasten kykyä autonomiseen oppimiseen tietokoneella, ilman
perehdytystä, jopa slummialueilla; ja mitä tästä voisi seurata.
• Infografiikka käänteisestä opetuksesta: Flipped Classroom.
• Tutkimuksia Yksilöllisen Oppimisen Opetusmallista.
Tan, E., Pearce, N. 2011. Open education videos in the classroom: exploring the opportunities and barriers to the use of YouTube in
teaching introductory sociology. Proceedings of the 2011 ALT (The Journal of the Association for Learning Technology) Conference,
Vol 19 Supplement 1. <http://www.researchinlearningtechnology.net/index.php/rlt/article/view/7783/10461> (käytetty 22.9.2014)
 Tutkimuksen mukaan oppilaat kokivat videot tehokkaaksi oppimisen välineeksi, tukien heidän oppimistaan. He kuitenkin
kokivat luennoitsijan auktoriteetin ensisijaiseksi; ja videot hyväksi oheismateriaaliksi ja keskustelun herättäjiksi.
 Tutkimus myös nosti esiin seikkoja, jotka kannustaisivat videolukutaidon opettamiseen tulevaisuudessa.
Jatkoperehtymiseen:
• Mediakasvatus ja uudet lukutaidot -kurssin 2012 syksyllä
toteutetut Wikiversity-sivut Sugata Mitran synnyttämistä
pedagogisista ideoista sekä Flipped Classroomista että M-Learningistä.
Ks. myös Virtuaaliopintojen hyödyntäminen
Suomen yliopistoissa.
• Paljon lisätietoja, videoita yms. käänteisestä opetuksesta:
http://flippedlearning.org/
• Hip Hughes History -YouTube-kanavan ohjevideo käänteisestä
opettamisesta (ja videon tekemisestä).
• Flipping the classroom -blogimerkintä, Michael Gormanin
blogista 21st Century Educational Technology and Learning, joka
sisältää paljon relevantteja linkkejä sekä joitain tutkimuksia.
Chtouki, Y., Harroud, H., Khalidi, M., Bennani, S. 2012. The impact of
YouTube videos on the student’s learning. Information Technology Based
Higher Education and Training (ITHET), 2012 International Conference.
<http://ieeexplore.ieee.org/xpl/login.jsp?tp=&arnumber=6246045>
(käytetty 21.9.2014)
 Tutkimuksessa tutkittiin kahden ryhmän suoriutumista tietotekniikkaan
liittyvien monimutkaisten konseptien oppimisessa. Ensimmäiselle
ryhmälle annettiin tehtävää varten materiaaliksi ainoastaan YouTube-opetusvideoita
ja toiselle ryhmälle (kontrolli) vain traditionaalisia
oppimateriaaleja (kirjamateriaalia, luentoja ja monisteita). Selvisi, että
videoryhmästä suurin osa perehtyi materiaaliinsa—kun taasen
kontrolliryhmä oli paljon laiskempi perehtymään omiinsa. Tämä indikoi,
että audiovisuaalista materiaalia hyödynnetään paljon mieluummin kuin
traditionaalista materiaalia. Videoryhmä myös muisti ja ymmärsi
kompleksisia konsepteja paljon paremmin kuin kontrolliryhmä.
 Erityisen mielenkiintoinen oli tutkimuksen toinen huomio: videoryhmä
paitsi perehtyi tehtävänannon materiaaleihin paljon innokkaammin, se
myös alkoi perehtyä tehtävän ansiosta muihinkin YouTuben
opetusvideoihin, alkaen rakentamaan itselleen innostavaa
oppimisympäristöä hyödynnettäväksi myös tulevaisuudessa.
 YouTuben hyödyntämisellä opetuskäytössä saattaa olla siis tuplahyöty:
oppilaat eivät ainoastaan opi paremmin, mutta alkavat myös luontaisesti
omaksumaan YouTuben oppimisympäristöjä hyödynnettäväksi monin
tavoin myös tulevaisuudessa.
 Koska videoiden laatu YouTubessa vaihtelee, tulisi opettajien kuitenkin
valita sisältö. Opettajan olisi hyvä yleisestikin toimia oppaana YouTubeen,
jotta oppilaat oppisivat arvioimaan sisältöjä ja navigoimaan ympäristössä
optimaalisesti. Tämä toki vaatii, että ympäristö olisi tuttu opettajalle.
KS. MYÖS ESIM.:
Bloom, K., Johnston, K.M. 2010. Digging into YouTube Videos: Using Media Literacy and Participatory Culture to
Promote Cross-Cultural Understanding. Journal of Media Literacy Education: Vol. 2: Iss. 2, Article 3.
<http://digitalcommons.uri.edu/jmle/vol2/iss2/3> (käytetty 21.9.2014)
Corry, M. 2014. Transforming and Turning Around Low-Performing Schools: The Role of Online Learning. The
Journal of Educators Online, v11 n2 May 2014.
<http://www.thejeo.com/Archives/Volume11Number2/CorryCarlsonBancroft.pdf> (käytetty 22.9.2014)
Friedman, L.W., Friedman, H.H. 2013. Using Social Media Technologies to Enhance Online Learning. The Journal
of Educators Online, v10 n1 Jan 2013. <http://repositorio.ub.edu.ar:8080/xmlui/handle/123456789/2163>
(käytetty 21.9.2014)
Koh, C. 2014. Exploring the use of Web 2.0 technology to promote moral and psychosocial development: Can
YouTube work?. British Journal of Educational Technology, 45(4), 619-635. WILEY.
<http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/bjet.12071/abstract> (käytetty 21.9.2014)
Liberatore, M.W., Marr, D.W.M., Herring, A.M., Way, J.D. 2013. Student-created homework problems based on
YouTube videos. ChE Division of ASEE 2013.
<http://rheology.mines.edu/Resources/Publications/2013_Liberatore_CEE_Youtube.pdf> (käytetty 21.9.2014)
Saurabh, S., Sairam, A.S. 2013. Professors – the new YouTube stars: education through Web 2.0 and social
network. International Journal of Web Based Communities. Volume 9, Number 2 / January 2013.
<http://inderscience.metapress.com/content/l44h03246m443846/> (käytetty 21.9.2014)
Roodt, S., Peier, D. 2013. Using Youtube in the Classroom for the Net
Generation of Students. Issues in Informing Science and Information
Technology, Volume 10, 2013.
<https://www.academia.edu/3415409/Using_Youtube_in_the_Classroom_
for_the_Net_Generation_of_Students> (käytetty 21.9.2014)
 ”The Net Generation”, joka koostuu 1982 jälkeen ja ennen 2003
syntyneistä, ovat kasvaneet digitaalisen teknologian leviämisen rinnalla.
 Aiemmat tutkimukset vihjaavat, että tällä sukupolvella on erilaiset tavat
oppia, johtuen heidän sujuvasta digitaalisen teknologian käytöstä.
 Kyselytutkimuksen mukaan YouTuben käytöllä Net Generationin
edustajista koostuvissa luokissa oli positiivinen vaikutus paitsi
osallistumisaktiivisuuteen myös käyttäytymisen, emootioiden ja
kognition suuntaamiseen.
Grunewald, N. 2008. Engaging Students in the Classroom Using YouTube. Louisiana Association of Teachers of Mathematics Journal,
Volume 5, Number 1. <http://www.lamath.org/journal/vol5no1/Engaging_Students.pdf> (käytetty 22.9.2014)
 Opettajan positiivinen kokemus YouTube-videoiden tuottamistehtävän teettämisestä matematiikan kurssin oppilaille.
Kousha, K., Thelwall, M., Abdoli, M. 2012. The Role of Online Videos in Research Communication: A content
Analysis of YouTube videos Cited in Academic Publications. Journal of the American Society for Information
Science and Technology, 63(9):1710–1727, 2012. WILEY.
<http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/asi.22717/abstract> (käytetty 22.9.2014)
 YouTuben luotettavuuteen liittyen: sisältöanalyysin mukaan akateemisten YouTube-sitaattien määrä on
kasvanut Scopus-tietokannassa tasaisesti vuosien 2006–2011 välillä: 3, 32, 105, 317, 632, 719.
 Tämä yhdistettynä tarkempaan sitaattivideoiden sisältöanalyysiin osoittaa, että palvelusta on löydettävissä
hyvin laadukkaitakin, akateemisesti hyviksi sekä havainnollistaviksi katsottuja sisältöjä.

b) Hyödyntäminen oman opettamisen kehittämisessä
- Asioista kriittisesti ajan tasalla pysyminen
◦ Traditionaalinen valtamedia (sanomalehdet, TV) ei juuri tarkastele
tuoreimpia tiedeuutisia kriittisesti ja useasta näkökulmasta, mutta
esimerkiksi skeptikko-kanavilta tai ihan SciShow -uutisistakin löytyy
selkeästi kriittisempää ja monipuolisempaa otetta.
- Ideoiden hakeminen ja saaminen
◦ YouTubeen tuotetaan paljon hyvin innovatiivista sisältöä, josta voi saada
ideoita kaikenlaiseen opettamiseen.
◦ Esimerkiksi debattiaiheita, ajantasaista monitieteellistä tietoa, kriittisiä
näkökulmia, opetusmetodivinkkejä (kuten Veritasium) jne.
- Inspiraatiota
◦ Innovatiiviset videot ja ajan hermolla olevat sisällöt ovat omiaan
synnyttämään inspiraatiota paitsi oppimiseen myös omaan
opettamiseen.
◦ Videoiden tuottajat ovat myös usein huomattavan innokkaita
aiheestaan, joka tarttuu katsojaan. Useimmat tuottajat kuluttavat paljon
aikaa videoiden tekemiseen ja eivät saa siitä mitään rahallista hyötyä.
- Uuteen/nuorten maailmaan tutustuminen.
◦ Tämä on aina hyödyllistä, mikäli uudet mediaympäristöt
eivät ole ennalta tuttuja.
- Oman alan verkostojen rakentaminen, joka synnyttää
yhteistyömahdollisuuksia.
◦ Varsinkin jos opetusvideokulttuuri leviäisi enemmän
Suomeen.
- Uusia metodeja mahdollistavien ympäristöjen
omaksuminen.
◦ Ks. Hyödyntäminen luokan opettamisessa -diat.
- Kun tilaat mielenkiintoisia kanavia, YouTube alkaa suosittelemaan
sinulle etusivullasi muuta samantapaista sisältöä, joista alkaa
kerryttää itselleen sopivaa tilauskirjastoa.
- Lisäksi eri kanavien etusivulla näkyy samankaltaisia kanavia
(related channels; suom. aiheeseen liittyviä kanavia) tai kanavat
itse suosittelevat omia suosikkejaan (featured channels).

Ks. myös opettamiseen revisioitu interaktiivinen Bloomin taksonomia Iowan osavaltion yliopiston sivuilta:
A Model of Learning Objectives – based on A Taxonomy for Learning, Teaching, and Assessing: A Revision of Bloom’s Taxonomy of Educational Objectives (Anderson & al. 2001).
Sivun yläotsikon ”Teaching” alta löytyy muutenkin mielenkiintoista sisältöä yleisesti opettamiseen liittyen.

c) Opetusvideoiden tuottaminen
- Omien tietojen ja ideoiden ja tutkimustyön luovaa levittämistä.
◦ Vaikka muoto on tärkeä, kaikki lähtee sisällöstä; ideasta.
- Hyvällä idealla ja perustason tietokoneella voi päästä pitkälle.
◦ Eri toteutustyylit sopivat eri persoonille.
- Jos pääsee pitkälle: YouTube Partner Program.
◦ Mahdollistaa rahanteon suosituilla videoilla ja kanavilla, upottamalla niihin
Googlen hankkimien mainostajien mainoksia.
- Myös mainosvapauden mahdollistavia (joukko)rahoituskanavia, esim.:
◦ (Bitcoin)
◦ Kickstarter (suuria projekteja varten)
◦ Patreon (pieniä projekteja varten)
◦ PayPal
◦ Subbable (erityisesti säännöllistä sisältöä tuottaville suositeltava)
◦ Ks. C.G.P. Greyn video Subbablesta.
◦ Esimerkiksi Subbablen perustajien, Greenin veljesten (Hank ja John Green), monet projektit
on rahoitettu joukkorahoituspalveluilla.
◦ Valitettavasti tällä hetkellä joukkorahoituspalveluiden käyttö rahankeräämis-tarkoituksessa
on Suomessa hyvin hankalaa. Tukemistarkoitus kuitenkin toimii
loistavasti. Rahaa on siis helppo siirtää ulkomaille, mutta hankala kerätä.
 Rahankeräyslain uudistukselle suuri kysyntä ja tarve. Lakia ollaankin uudistamassa
pikavauhtia.
Miksi tehdä opetusvideo?
- Tekemällä oppii itse erittäin paljon.
- Tuottaa uutta oppimateriaalia kaikkien saataville.
- Saa näkyvyyttä itselleen, asialleen tai idealleen/näkökulmalleen.
- Testaa ideaa kollektiivin katsetta vastaan.
- Hyvin tehty audiovisuaalinen sisältö kera kelausmahdollisuuden on usein huomat-tavasti
helpommin lähestyttävä sekä muistettava kuin sama tekstimuodossa.
- Lisää rationaalista diskurssia maailmassa.
- Tapa ilmaista itseään ja luovuuttaan.
- Sallii kuvien ja videosisältöjen vahvan hyväksikäytön viestimään monimutkaisiakin asioita.
- Videosisältö oikein käytettynä tuo huomattavasti lisäarvoa puhutulle tekstille. Kun
ääni ja kuva yhdistetään, voidaan salakavalasti viestiä useita asioita kerralla, joka
olisi mahdotonta pelkällä tekstillä. Musiikilla voidaan myös aktivoida tunteita.
Vinkkejä, joilla pääsee alkuun:
- YouTubesta (ja yleisesti netistä) löytyy runsaasti tutoriaaleja esim. eri tyylisestä
videoeditoinnista tai äänieditoinnista.
- Suomeksi ks. esim. opetus.tv:n opetusvideotutoriaali, joka havainnollistaa yhtä
tekotyyliä.
- Videon kesto mieluummin muutamissa minuuteissa kuin tunneissa.
- YouTuben peruskäyttäjällä heikko keskittymiskyky.
- Ensimmäiset 15 sekuntia tärkeät. Ne määräävät usein siirtyykö katsoja seuraavaan
videoon vai jatkaako katsomista.
- YouTubesta löytyy myös omat vinkit ja työkalut mm. katsojien keräämiseen, verkoston
rakentamiseen ynnä muuhun.
- Ks. YouTube Creator Academy sekä Creator Playbook.

Tekijänoikeudet 1/2
Valikoima tekijänoikeusjärjestelmän lyhyestä historiasta:
- 1462, Saksa: Kirjapaino keksittiin Euroopassa.
- 1662, Englanti: Kaarle II:n Licensing Act.
- Kontrolloi painotaloja ja niiden tuotoksia; taloudellinen hyöty,
sensuuri ja kontrolli.
- 1709, Englanti: The Statute of Anne.
- 28 vuoden suoja-aika painajalle.
- 1886, Sveitsi: Bernin sopimus.
- Kansainvälinen, hiljalleen levinnyt sopimus.
- Tekijälle ensimmäistä kertaa oikeus tulla tunnustetuksi ”teoksesta”.
- Suoja-aika: elämä + 50 vuotta.
- 1994, GATT/WTO: TRIPS-sopimus.
- Kansainvälinen kauppasopimus, joka yhtenäistää maailman
immateriaalisoikeuksien lainsäädäntöjä.
- Vadén: ”…voidaan hyvällä syyllä kutsua yhdysvaltalaisen
tekijänoikeuslainsäädännön globalisoinniksi.”
- 1998, Yhdysvallat: Digital Millennium Copyright Act (DMCA).
- Kopiosuojauksen kierron kielto.
- 1776–1998, Yhdysvallat: ”Mickey Mouse Protection Act”; CTEA yms.
- Suoja-aikaa korotettu monesti Yhdysvalloissa.
- Nykyään suoja-aika on elämä + 70 vuotta yksityisille ja elämä +
95/120 vuotta yrityksille.
- 2001, EU: European Union Copyright Directive (EUCD).
- EU:n vastine DMCA:lle.
- Suoja-aika EU:ssa: elämä + 70 vuotta.
- 2006, Suomi: ”Lex Karpela”.
- Tekijänoikeus koskee ”kopioita”.
- Luvaton tiedostojen jakelu tekijänoikeusrikokseksi, vaikka toiminta
ei tapahtuisi ansiotarkoituksessa.
- Myös luvattoman aineiston lataamisesta rikos.
- Myös kopiosuojauksen purkaminen teoksen kopiointia varten
kielletyksi.
- …Laki kuitenkin monitulkinnallinen ja käytännössä mahdoton
valvoa.
- 2008, Yhdysvallat: PRO-IP Act
- Tiukensi tuomioita tekijänoikeus-, patentti- ja tavaramerkkirikkeistä.
- 2008, Suomi: oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaiseman
nuorisorikollisuuskyselyn mukaan 69 % perusasteen yhdeksäsluokkalaisista oli
kuluneen vuoden aikana ladannut musiikkia tai elokuvia laittomasta
lähteestä. Päivittäin tai lähes päivittäin lataajia oli 29 %.
- 2010–, USA: Esim. ACTA, TTPPA, COICA, PIPA, SOPA, CISPA ja ties mitä…
- Monta erillistä (ja kansainväliseksi aiottua) lakia tai
kauppasopimusta valmisteilla, jotka mm. lisäisivät verkkovalvontaa,
-sensuuria ja heikentäisivät merkittävästi sananvapautta ja yleisesti
yksilönoikeuksia verkossa.
- Merkittävimmin osin kaatuneet mm. laajojen protestien ansiosta.
- 2012, Suomi: uusi nuorisorikollisuuskysely. Kuluneen vuoden aikana lataajia
nyt 71 %.
4. Tekijänoikeudesta
- Ks. Margaret Gould Stewartin TED-puhe How YouTube thinks about copyright sekä YouTuben oma
Copyright on YouTube -sivusto (suom. Tekijänoikeudet YouTubessa).
- Miksi suomenkieliset videot ovat tuotantoarvoltaan niin paljon englanninkielisiä heikompia?
◦ Suomen tekijänoikeuslaki on hyvin hankalaselkoinen, joka nostaa kynnystä sisällöntuotantoon.
◦ Suomessa ei ole USA:n tapaan ns. fair use -pykälää laissa, joka Yhdysvalloissa mahdollistaa suhteellisen
yksiselitteisesti kolmansien osapuolten sisältöjen käytön multimediasisällöntuotannossa, mikäli käyttö
tapahtuu esimerkiksi voittoa tavoittelemattoman uutisoinnin tai opetustarkoituksen puitteissa.
◦ Ks. YouTuben sivu What is fair use?
◦ Myös muita selkeitä puutteita Suomen nykylaissa on. Itse olen perehtynyt eniten YouTube-opetusnäkökulmaan.
◦ Ks. lisää ajankohtaisesta Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloitteesta sekä vanhan ja uuden ehdotetun lain vertailusta.
◦ Suomen pienemmällä kielialueella asustaa paljon vähemmän potentiaalisia tuottajia.
◦ Pienempi kielialue ei myöskään kannusta vahvasti laadukkaaseen sisällöntuotantoon. Taitavimmat ja
kunnianhimoisimmat hyppäävät suoraan englanninkieliseen tuotantoon. Pieneltä kielialueelta ei ole juuri
mahdollista saada kunnolla näkyvyyttä tai tuloja, koska katsojamäärät ovat auttamatta pieniä.
◦ Tekstitys kuitenkin olisi mahdollista.
◦ Dubbaus-, tekstitys- yms. lokalisointikulttuuri ei ole (vielä) vahva ilmiö.
◦ Jo olemassa olevan sisällön lokalisointi olisi suhteellisen helppoa. Toisaalta nuorilla suomalaisilla on vahva englanninkielentaito, joten
tarve koetaan ehkä minimaaliseksi.
◦ Kuten mainittua ”Opetusvideoiden tuottaminen” -diassa: myös rahankeräyslain ongelmat liittyvät asiaan.
- Kriittisiä tai asiaa sivuavia kannanottoja tekijänoikeuslain/-lakien nykyisiin aspekteihin:
◦ C.G.P. Greyn video Copyright: Forever Less One Day.
◦ Charles Leadbeterin TED-puhe The era of open innovation.
◦ Clay Shirkyn TED-puhe Why SOPA is a bad idea.
◦ Kirby Fergusonin dokumentti Everything is a remix sekä TED-puhe Embrace the remix.
◦ Lawrence Lessigin TED-puheet Laws that choke creativity sekä Re-examining the remix.
◦ Rick Falkvingen TED-puhe I am a pirate.
◦ Tere Vadénin Voima-lehdessä julkaistu kirjoitus tieto olkoon vapaata.

4. Lyhyesti tekijänoikeudesta
Tekijänoikeudet 2/2
- Mitä Suomen tekijänoikeuslakiin hyvin perehtynyt Lexian lakimies on minulle/osuuskunnallemme
sanonut 2012 (liittyen lähinnä suosimaani dokumenttieditointi-tyyliin)?
◦ Nykylaki on lakimiehellekin monitulkinnallinen ja monin paikoin epäselvä.
◦ Kolmannen osapuolen videomateriaalin käyttö puheen tehostajana tai visuaalistajana voidaan laskea
siteeraukseksi uudessa teoksessa (kokoomateos), jolloin ei vaadita jokaiselta oikeudenhaltijalta erillistä
käyttölupaa (eikä Teostolta tms. etutaholta). Jotain omaa materiaalia uudessa teoksessa tulee kuitenkin olla,
jollaiseksi voidaan laskea esimerkiksi itse puhuttu sisältö sellaisenaan.
◦ Asiaan liittyy kysymys: Milloin jostakin tuotoksesta tulee ”uusi teos”? Tulkinnanvaraista.
◦ Mikäli video sisältää videomateriaalia, joka ei liity itse puhuttuun sisältöön, tätä ei voi lukea sitaatiksi, jolloin oikeudenhaltijan lupa
tarvitaan. Millaista tällainen ei-aiheeseen-liittyvä videomateriaali opetustarkoituksessa olisi, on kysymysmerkki. Opetusvideoissa
[dokumenttieditoinnissa] video on pääasiallisesti puhetta tukevassa käytössä, jolloin asia voidaan katsoa sitaatiksi.
 Periaatteessa videomateriaalia saa vapaasti käyttää tukemaan omaa esitystään sitaatinomaisesti.
◦ Musiikin käyttö synnyttää enemmän ongelmia, jos synnyttää.
◦ Musiikin käyttöä ei voi niin selkeästi katsoa sitaatiksi, esimerkiksi mikäli musiikkia käytetään tunnelmaa luovana taustamusiikkina. Toki
jos opettaa esimerkiksi musiikin teoriaa, niin tällöin asia on eri.
 Dokumenttitapaisesti editoidussa kokoomateoksessa musiikin käyttöä vain tunnelman luojana ei voida ongelmattomasti katsoa
sitaatiksi. Tällöin, mikäli ei käytä vapaan lähdekoodin musiikkia, tulisi virallisesti hankkia Teoston lupa musiikin käyttöön (maksaa
ja YouTube-käyttöön ei ole minkäänlaista virallista hakulomaketta). Tämä ei kuitenkaan takaa, etteikö YouTuben oma
automaattinen Content ID -järjestelmä saattaisi videota poistaa tai musiikkia sensuroida. Tällainen asia on kuitenkin periaatteessa
mahdollista selvittää jälkikäteen YouTuben kanssa, valitusoikeudella, jonka jälkeen he voivat laittaa videon takaisin näkyviin tai
äänen kuuluviin (ilmeisesti kuitenkin hankala prosessi).
◦ Mikäli Teoston musiikinkäyttölupa on kohtuuttoman hintainen tai ei sellaista halua hakea, voi videon edelleen
laittaa YouTubeen. Usein tekijät kuitenkin näkevät teoksensa käytön mairittelevassa yhteydessä ainoastaan
positiivisena lisämarkkinointina. Mikäli ongelmia kuitenkin tulee, oikeudenhaltija vain yksinkertaisesti pyytää
YouTubea moderoimaan videota. Tämä voi esim. lisätä videoon omia mainoksiaan, sensuroida videon ääntä
tai poistaa videon kokonaan näkyvistä palvelusta (tällöin YouTube antaa varoituksen kanavan omistamalle
tilille ja kolmesta varoituksesta kanava suljetaan). Tässäkin pätee valitusoikeus.
◦ Käräjille tällaiset tapaukset eivät siis ole koskaan päätyneet; YouTube vain moderoi videoita oikeudenhaltijoiden toiveiden mukaisesti.
- Joka tapauksessa: mikäli käyttää Creative
Commons -lisensoitua kuvaa ja ääntä niin mitään
ongelmia ei varmasti tule.
- Creative Commons -palveluita, joissa
kopiosuojavapaata, voittoa tavoittelemattomassa
käytössä vapaasti käytettävää materiaalia—niin
kauan kuin alkuperäinen tekijä mainitaan
käyttöyhteydessä (yleinen CC-lisenssi):
◦ Creative Commons -sivuston monipalveluhaku
◦ Flickrin CC-alue (kuvia)
◦ Jamendo (musiikkia)
◦ Vimeon CC-videot
◦ Wikimedia Commons (erityisesti kuvia)
◦ YouTuben CC-videot
Tekijänoikeudesta

5. YouTube-videoiden upottaminen
Esimerkkejä YouTubea hyödyntävistä palveluista
- Nykyään monet opetusverkkosivustot hyödyntävät aktiivisesti YouTube-videoiden
upottamismahdollisuutta.
- Joitain esimerkkejä:
◦ blendspace
◦ Code.org
◦ suomeksi ks. Koodaustunti
◦ Khan Academy
◦ MIT OpenCourseWare
◦ TED-Ed
◦ webcast.berkeley
- Suomalaisia esimerkkejä:
◦ Aivoapina.fi
◦ Ohkolan koulun oppimisympäristö.
◦ Opetus.tv
◦ Selkeästi laadukkain suomenkielinen oppimisympäristö.
- Lisäksi on paljon oppimisympäristöjä, jotka käyttävät jotain muuta videojärjestelmää.
◦ Kuten Coursera, edX, Open Yale courses ja Udacity.
- Eräs YouTuben menestyksen salaisuus oli alusta alkaen
hyvin vaivaton mahdollisuus upottaa (embed) YouTube-videoita
mille tahansa nettisivulle.
- Tällöin käyttäjät eivät olleet pakotettuja siirtymään
palvelun sivustolle vaan saattoivat tuoda palvelun
omalle sivustolleen.
- Tämä oli vuonna 2005 hyvin uniikki ominaisuus.

YouTube oppimis- ja opetuskäytössä (9/2014)

YouTube oppimis- ja opetuskäytössä (9/2014)

Empfohlen

Empfohlen

Weitere ähnliche Inhalte

Ähnlich wie YouTube oppimis- ja opetuskäytössä (9/2014)

Ähnlich wie YouTube oppimis- ja opetuskäytössä (9/2014) (20)

YouTube oppimis- ja opetuskäytössä (9/2014)