Yleistä tietoa innovaatioista ja innovaatioympäristöistä.

1. 2010|07
Mika Martikainen
mika ät martikainen piste fi
[INNOVAATIOT JA
INNOVAATIOYMPÄRISTÖT]
Lisenssi: CC Attribution-NonCommercial-ShareAlike (Nimi mainittava, ei kaupalliseen käyttöön, sama lisenssi)

2. MIKÄ ON INNOVAATIO?
Innovaatio ei ole yhtä kuin keksintö. Keksinnöt tosin usein ovat innovaatioita. Innovaatio ei myöskään ole
aina uusi tuote tai teknologia.
Innovaatio on uuden (palvelun, tuotteen, toimintatavan) luomista ja soveltamista siten, että siitä on
taloudellista tai muuta hyötyä yritykselle. Näin ollen täysin uusi keksintökään ei ole innovaatio, jos sitä ei
hyödynnetä millään tavalla.
Innovaatiot syntyvät innovaatioprosessilla, jolla tarkoitetaan sitä toiminta- ja tapahtumaketjujen sarjaa,
jolla ideasta luodaan kaupallisesti hyödynnettävä tuote tai palvelu (tai toimintatapa). Alkuaikoina
innovaatio ja innovaatiotoiminta määriteltiin hyvin lineaarisena prosessina, jossa oli tietyt vaiheet.
Prosessin kulku oli suurin piirtein seuraavanlainen: havaitseminen, valinta, kehittäminen/implementointi,
toteutus ja lopuksi hyödyntäminen.
Innovaatioprosesseja on varsinkin viime vuosien aikana kehitelty paljon ja yleinen trendi on kohti
avoimempia ja vuorovaikutuksellisimpia muotoja. Esimerkkeinä avoimen innovaation ja kestävän
innovaation käsitteet. Avoimuudella ja vuorovaikutuksella pyritään siihen, että uudet innovaatiot olisivat
asiakaslähtöisiä ja siten ”valmiimpia” markkinoille eli helpommin hyödynnettävissä. Asiakkaan
osallistuminen itse innovaatioprosessiin luo myös asiakkaalle arvoa.
Esimerkki 1. Pieni lähipesula. Menestyi kohtalaisen hyvin, mutta asiakkaat eivät tykänneet raahata painavia
mattoja pitkin kylänraittia. Pesulayrittäjä "innovoi" ja toteutti uuden toimintatavan itselleen, hän alkoi
pesemään mattoja asiakkaiden luona uudella kehittämällään siirrettävällä pesulaitteella.
Esimerkki 2. Eräs suomalainen yritys myy julkisen tilojen kalusteita ja kalustepintoja (wc-tilat, palvelutiskit
jne.) ns. ”kovaan käyttöön”. Kilpailijoita alalla löytyy. Tämän yrityksen innovaatio on kuitenki se, että sen
tekemät tuotteet ovat tehty 100 %:sti kierrätetystä muovista. Näin raaka-aine on halpaa ja yrityksen
tekniikalla tuotteista saadaan todella kovia ja kestäviä muovipintoja, jotka kestävät vertailun jopa
vastaaviin metallituotteisiin. [Innovaatioon voi törmätä esim. ABC-huoltoasemien WC-tiloissa.]
Esimerkki 3. Eräs hotelliketju Suomessa toteuttaa hotellitoimintaansa innovatiivisella toimintakonseptilla.
Sen hotelleissa ei ole vastaanottoa (=ihmistä töissä), vaan varaus, check-in & check-out tapahtuu kokonaan
sähköisiä järjestelmiä hyödyntäen.
Kuten esimerkeistä huomataan, innovaatiot edellyttävät miltei täydellistä toiminta- ja ajattelutavan
muutosta yrityksessä, jotta innovaatiotoiminta on mahdollista ja ideoista päästään innovaatioksi asti.
Vanhat, perinteiset tavat toimia ja ajatella on siis syytä heittää romukoppaan! Usein tämä käytännössä voi
tarkoittaa sitä, että yrityksessä merkittävät henkilöt vaihtuvat tai ”pakan sekoittaja” haetaan yrityksen
ulkopuolelta.

3. INNOVAATIOTOIMINTAA EDISTÄVIÄ TEKIJÖITÄ YRITYKSESSÄ
Kuten jo aiemmassa kappaleessa tuotiin esille, Innovaatiot harvoin syntyvät tyhjästä vaan ne vaativat
yleensä yrityksen toimintakulttuurin ja -tapojen muuttamista. Yhteistä näillä muutoksille on avoimuus,
vuorovaikutus ja luovuus. Tämä korostuu kaikessa toiminnassa niin yrityksen sisällä kuin ulkoisessakin
toiminnassa. Perinteiseen yrityksen suljettuun toimintakulttuuriin verrattuna tämä on hurja muutos, ”U-
käännös”.
Mitä innovaatiotoimintaa yrityksessä edistävät toimet sitten ovat käytännössä? Yritys jakaa tietoa ja
osaamistaan yrityksen sisällä, henkilöstöä koulutetaan ja palkitaan, yritys harjoittaa tutkimus- ja
kehittämistoimintaa, yritys on avoin sekä jatkuvassa vuorovaikutuksessa asiakkaidensa kanssa.
Globalisaation ja teknologisen kehityksen ansiosta yritys on mukana useissa verkostoissa. Luovat ja uudet
ideat otetaan vastaan ja käydään läpi mahdollisen hyödyntämisen toivossa – ”näin on tehty ennenkin, niin
tehdään myös nyt”-ajattelu on poissa. Tällainen on innovatiivinen yritys.
Esimerkkejä:
Henkilöstön koulutus
Osaamisen ja tiedon jakaminen yrityksen sisällä
Erillinen tutkimus- ja kehitystoiminta yrityksen sisällä
Asiakastutkimus ja -seuranta
Palautteen kerääminen asiakkailta
Verkostotoiminta
Tutkimus- ja kehitysvastaava (erillinen toimi)
Palkitsemisjärjestelmä
Ideapankki, johon jokainen voi kirjata ideoita
Johdon ja/tai hallinnon ulkopuolinen (ei-omistaja) jäsen
Ulkopuolista konsultointia/neuvontaa

4. INNOVAATIOYMPÄRISTÖ
Innovaatioympäristön ja -järjestelmän kehittämiseen on panostettu aina EU-tasolta saakka ja innovaatiot
ovatkin yksi tärkeimmistä painopistealueista kohti kilpailukykyistä Eurooppaa. Innovaatioympäristö
koostuu innovaatiojärjestelmästä ja siihen liitetystä rajatusta (maantieteellisestä) alueesta.
Innovaatiojärjestelmällä tarkoitetaan kaikkia innovaatiotoimintaa edistäviä toimijoita, verkostoja ja
instituutioita. Innovaatiojärjestelmän keskeisin tehtävä on parantaa yritysten innovaatiotoimintaa (eli
liiketoimintaa käytännössä).
Esimerkkejä innovaatioympäristön toimijoista:
Kunnan/kaupungin elinkeinotoimi/yrityspalvelut Keksintösäätiö
Seudulliset kehittämisyhtiöt TE-keskus
Maakuntaliitot Uusyrityskeskus
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yksityiset konsultointiyritykset
Paikallinen yrittäjäyhdistys Finpro
Suomen Yrittäjien paikallisjärjestö Pankit
Suomen yrittäjät Tilitoimisto
Toimialajärjestö Yliopisto
Kauppakamari Ammattikorkeakoulut
Valtiolliset pääomasijoittajat Toisen asteen oppilaitokset
Yksityiset pääomasijoittajat Muut oppilaitokset
Yrityshautomot Tutkimuslaitos
Tekes Vakuutusyhtiöt
VTT Yksityiset koulutusyritykset
Finnvera ELY-keskus
Sitra EU-hankkeet
PKT-säätiö Tilintarkastajat
Innovaatioympäristöön kuuluu siis kaikki julkiset instituutiot (ELY-keskukset, kehittämisyhtiöt, koulut,
yliopistot, kaupungit, maakuntaliitot ym.) sekä tietysti muut yritysten kehittämiseen liittyvät toimijat
(kehittämisyhtiöt, rahoittajat, yksityiset toimijat). Kaiken keskipisteenä ovat tietenkin innovaatiot ja
yritykset. Innovaatioympäristön toiminnan edellytyksiä ovat vuorovaikutus ja avoimuus.
TIESITKÖ ETTÄ?
Innovaatioista yli 90 % syntyy
yrityksissä niiden oman toiminnan
tuloksena. Montako innovaatiota
teidän yrityksessänne on syntynyt?!

5. KANSALLINEN INNOVAATIOSTRATEGIA
Suomi sai oman kansallisen innovaatiostrategiansa vuonna 2008 ja sen jälkeen innovaatiot ovatkin olleet
miltei jokaisessa kansallisessa tai alueellisessa kehittämisstrategiassa tai –linjauspaperissa. Kansallisessa
innovaatiostrategiassa käytettiin apuna yli 800 asiantuntijan, kansalaisen tai sidosryhmän näkemyksiä.
Strategia syntyi siis avoimen ja laajan verkottuneen valmistelun kautta – juuri siihen mihin
innovaatiotoiminnalla itselläänkin pyritään.
Kansallinen innovaatiostrategia löytyy Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) sivuilta www.tem.fi. Tarkemmin
http://www.tem.fi/index.phtml?s=2411.
YHTEENVETO
Innovaatiotoiminnassa ja –ympäristössä korostuu kolme asiaa:
1. AVOIMUUS (vuorovaikutus ja yhteistyö)
2. ASIAKASLÄHTÖISYYS (joka tasolla!)
3. VERKOSTOT (joka suuntaan)
Joko yrityksesi toimii näiden periaatteiden mukaan?