diat

1. JatkosotaKpl 49

2. Välirauhan aika ja jatkosodan tausta
• Suomi oli jäänyt talvisodassa yksin
• NL:n paine, pelko uudesta sodasta
-> Liittolaisen etsiminen
SAKSA
• Tarjosi aseita ja elintarvikkeita
• Vastineeksi kauttakulku Suomen kautta
Norjaan

3. Yhteistyö Saksan kanssa syveni
• Saksa alkoi suunnitella hyökkäystä NL:oon
keväällä 1941
• Suomi halusi menetetyt alueet takaisin
• Jopa Suur-Suomi ajattelua
• Suomessa usko Saksan voittoon oli luja

4. Operaatio Barbarossa alkoi 22.6.1941
Jäämereltä Mustallemerelle
on syntynyt yhteinen rintama
Neuvostoliittoa vastaan.
Suomi on liitossa Saksan
kanssa.

5. Presidentti Ryti radiossa 26.6.1941
Suomi on joutunut raa’an
hyökkäyksen kohteeksi…
ilman aihetta…
toinen puolustustaistelu on
alkanut…
nerokas johtaja Hitler…
ikuisen uhkan hävittäminen…
lopullinen voitto…
Neuvostoliitto ei uskonut
Suomen puolueettomuuteen ja
pommitti Suomea 500:lla
lentokoneella 25.6.1941.

7. Voimasuhteet jatkosodan alussa
• 530 000 suomalaista
– Saksa aseistanut
Suomea
– Tykkejä, tankkeja,
lentokoneita…
• 220 000 saksalaista
– Pohjois-Suomen
rintamavastuu

8. Hyökkäysvaihe
• Suomi eteni
nopeasti vanhoille
rajoille ja ylikin
– Suur-Suomi –aate
– Helposti puolustettavat
asemat
– Tulevat
rauhanneuvottelut
• Hyökkäys
lopetettiin
joulukuussa 1941
• Asemasotavaihe
alkoi (kesti
kesäkuuhun 1944)
• Suomi kieltäytyi
osallistumasta
Leningradin

9. 9

10. SUOMALAISET
VALTASIVAT VIIPURIN
TAKAISIN ELOKUUSSA
1941

11. 11

12. Petroskoin valtaus
12

13. Alkoi 2,5 vuotta kestänyt asemasodan aika

14. Mannerheim ja Ryti tarkastamassa joukkoja

15. Asemasotavaiheessa oli mahdollisuus päästä lomille:
- kotiin hoitamaan maatilan töitä
- Suomen ruokahuollolle välttämätöntä

16. 16

17. Tarkka-ampuja
Kaukopartiot
tekivät
tiedusteluretkiä
vihollisen puolelle

18. Suomi miehittäjänä
Valloitetuille Itä-Karjalan
alueille
perustettiin keskitysleirejä
venäläiselle väestölle.
Ei samanlaisia kuin Saksassa,
mutta kuolleisuus oli suuri
johtuen ruoan vähyydestä ja
sairauksista

19. 19
Karjalaiselle,
suomensukuiselle väestölle
alettiin syöttää
suomalaisuutta:
- Radio
- Lehdet
- Koulu
Suhteet jäivät kuitenkin
etäisiksi.

20. Hitler Suomessa Mannerheimin 75-vuotispäivillä
kesäkuussa 1942

21. Mannerheim asui ja työskenteli Otavan opistolla ja
nyk. taidemuseolla ja aterioi Mikkelin klubilla
Naisvuorella viestintäkeskus
”Lokki”
Esikunta sijaitsi vanhassa Päämajakoulussa (ent.
Keskuskoulu)
Mikkeli: Päämajakaupunki II MS:n aikana
Yhteiskoulu ja tyttölyseo kärsivät
talvisodan pommituksista

22. Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944
Helsinkiä pommitettiin
ankarasti kolmena yönä
1. yönä 785
2. yönä 406
3. yönä 929 lentokonetta
Ihmisiä kuoli yhteensä 146 ja
356 haavoittui.
Tehokas ilmatorjunta ja ovela
hämäys pelasti Helsingin.
Vain 5 %:a pommeista putosi
kaupunkiin

23. Jatkosodan pommitukset
• NL suoritti yhteensä
2581 pommituslentoa
parille sadalle eri
paikkakunnalle.
• Pommitusten aiheuttamat
tuhot:
– 939 kuoli
– 823 haavoittui vaikeasti
– 1870 haavoittui lievästi
– 1632 rakennusta tuhoutui
– 2245 rakennusta vaurioitui
”Molotovin leipäkori” sisälsi 60 pientä palopommia.

24. Suurhyökkäys kesäkuussa 1944
• Normandian maihinnousu 6.6.1944.
• NL:n tavoite: Suomi irti sodasta -> kaikki voima Saksaa
vastaan
• Suomea vastaan keskitettiin valtava ylivoima:
– 200 tykkiä /rintamakilometri
– 6-kertainen miesylivoima
• Suurhyökkäys alkoi 9.6.1944.

25. Hyökkäys alkoi valtavilla
tykistökeskityksillä
•Taistelun äänet kuultiin
Mikkelissä asti.
•Suomen rintama murtui
saman tien.
-> ”Kannaksen läpijuoksu”
Sotaväen kovennettu
rikoslaki
•Kuolemantuomio
”pelkuruudesta”
•”Kenttäoikeuteen vai
rintamalle?”
•Kesän 1944 aikana
teloitettiin 46 karkuria ja
3 kieltäytyjää.
•14 sotilasta ammuttiin
esimiehen
aseenkäyttöoikeudella.

26. 26

27. Rytin sitoumus:
PRESIDENTTI RYTIN KIRJE VON
RIBBENTROPILLE
” Huomioon ottaen sen aseveljen avun, jota Saksa
antaa Suomelle sen nykyisessä vaikeassa asemassa,
selitän Suomen tasavallan presidenttinä, etten muuta
kuin yhteisymmärryksessä Saksan
valtakunnanhalli-tuksen kanssa tee rauhaa
Neuvostoliiton kanssa, enkä salli, että nimittämäni
Suomen hallitus tai kukaan muu henkilö ryhtyy
aselepoa tai rauhaa koskeviin keskusteluihin tahi näitä
tarkoitusperiä palveleviin neuvotteluihin muuten kuin
yhteisymmärryksessä Saksan valtakunnanhallituksen
• Suomen armeija romahtamaisillaan, pulaa erityisesti
panssarintorjunta-aseista.
• Saksa pelkäsi että Suomi tekee rauhan NL:n kanssa ja
painostaakseen Suomea kieltäytyi auttamasta .
Lupaus riitti Saksalle
Suomi sai
panssarin-torjunta-asei
ta.
Lento-osasto Kuhlmey:
n. 70 lentokonetta

28. NL:n hyökkäys
pysähtyi
Tali-Ihantalan
taistelussa.

29. 29

30. Sodasta irti
- Mannerheimista presidentti
- lmoitti ettei Rytin tekemä
sitoumus sido häntä
—> Aselepo 4.9.1944
- Presidentti Ryti erosi
31.7.1944.

31. Moskovan välirauha syyskuu 1944
•Talvisodan aluemenetykset
•Petsamo
•Porkkala vuokralle 50 v.
•Supistettava armeija 42 000
mieheen
•Saksalaiset pois Suomesta
•Seurauksena Lapin sota
•Sotakorvaukset 300 milj. USD
•”Fasistiset” järjestöt
lakkautettava
•IKL, suojeluskunnat, Lotta
Svärd
•Sotasyylliset tuomittava

32. Lapin sota
- Rauhanehtojen mukaan Suomen
tuli häätää saksalaiset joukot pois
Suomesta.
- Aluksi suomalaiset ja saksalaiset
sopivat salaa saksalaisten
vetäytymistahdista mutta kun NL
sai tästä vihiä, Suomen oli
aloitettava oikeat sotatoimet
saksalaisia vastaan.
- Saksalaiset kostivat Suomen
toimet tuhoamalla Lappia sekä
kylvämällä suuren määrän miinoja.
- Esim. Rovaniemi tuhoutui lähes
täysin (kuvat oikealla).
32

33. 33
”Kiitoksena aseveljeydestä,
jota ei ollutkaan”

34. Elävä arkisto
• http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=
3&t=22&a=243 (Suomi hyökkää)
• http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=
3&t=90&a=4296 (Sodasta rauhaan, viihde)
• http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=
3&t=23&a=245 (Rintama murtuu)

35. TEHTÄVÄ:
Vertaile talvi- ja
jatkosotaa TALVISOTA JATKOSOTA
Sota käytiin
Suomen
presidentti
Syyt
Hyökkääjä
Suomen
liittolaiset
Sodan voittaja
Aluemenetykset
?

36. VASTAUKSE
T TALVISOTA JATKOSOTA
Sota käytiin
30.11.1939 – 13.3.1940
(105 päivää)
25.6.1941 – 19.9.1944
Suomen
presidentti
Kyösti Kallio
Risto Ryti (1940 – 1944)
Sodan lopussa C.G.E. Mannerheim
(1944 – 1946)
Syyt Molotov-Ribbentrop –sopimus
Suomi halusi talvisodassa menetetyt
alueet takaisin.
Hyökkääjä Neuvostoliitto Suomi
Suomen
liittolaiset
Ei liittolaisia, vapaaehtoisjoukkoja
Ruotsista.
Saksa
Sodan voittaja
Neuvostoliitto, Suomea ei
kuitenkaan miehitetty.
Neuvostoliitto, Suomea ei kuitenkaan
miehitetty.
Aluemenetykset
Kannas, Laatokan Karjala, Salla
Suomenlahden saaret, Hanko
Talvisodan aluemenetykset,
Petsamo, Porkkala vuokralle