3. 1. Maatalousyhteiskunnasta teolliseksi
yhteiskunnaksi
Maatalousyhteiskunta
• Omavaraistalous
– Lähes kaikki tarvittava tehdään
itse
• Elämä rytmittyy vuorokauden- ja
vuodenajan sekä maanviljelyksen
mukaan:
– Kellolla ei juuri merkitystä
– Ei varsinaista ”vapaa-aikaa” tai
lomia
• Maaseutu
• Elämä omassa kylässä, tietoa
maailman asioista rajoitetusti
• Kulutetaan vain välttämätön
Teollinen yhteiskunta
• Rahatalous → Palkkatyö
– Tarvittavat asiat ostetaan
• Elämä rytmittyy työaikojen mukaan:
– Kello määrää elämää
– Työaika, vapaa-aika, loma-aika
• Kaupungit
• Maailma on avoin
• Ylikuluttaminen
4. 1700-luvulla suurin osa ihmisistä asui
maaseudulla tehden töitä ruokapalkalla
1800-luvulla teollisen vallankumouksen
edetessä työläisten rahapalkat paranivat
hiljalleen. Ylimääräisen rahan pystyi
kuluttamaan tuotteisiin
5. Teollinen vallankumous:
• Alkoi Iso-Britanniassa 1700-luvun lopulla
• ”Vallankumous” kesti vuosikymmeniä
• Syntyi tekstiiliteollisuudesta
Englannissa yhteiskunnalliset olot, elintaso ja tarve
tukivat teollisen vallankumouksen syntymistä
7. Mikä on keksintö?
Keksintö esittää ongelmaan uuden ja yllättävän käytäntöön sovellettavissa
olevan ratkaisun. Keksintö on jokin uusi laite tai menetelmä tai parannus
olemassa olevaan. Keksintö saattaa myös perustua jo tunnetun tekniikan
uudenlaiseen soveltamiseen.
Keksinnön takana on aina ihminen, keksijä. Keksijän ominaisuuksia ovat
uteliaisuus, sinnikkyys, määrätietoisuus ja luovuus, kenties optimismikin.
Keksijällä on palava halu ratkaista jokin ongelma.
12. Merkittäviä teollisia keksintöjä teollistumisen aikakaudelta
1767 Kehruu-Jenny (Hargreaves, Iso-Britannia)
1769 Höyrykone (Watt, Iso-Britannia)
1784 Kutomakone (Cartwright Iso-Britannia)
1807 Siipirataslaiva (Fulton, USA
1814 Höyryveturi (Stephenson, Iso-Britannia)
1836 Laivan potkuri (Ericsson, Ruotsi)
1837 Sähkölennätin (Morse, USA)
1837 Valokuvaus (Daguerre, Ranska)
1852 Sähköhehkulamppu (Göbel, Saksa)
1855 Bessemer-menetelmä (Bessemer, Iso-Britannia)
1859 Polttomoottori (Lenoir, Ranska)
1866 Sähkögeneraattori (von Siemens, Saksa)
1867 Dynamiitti (Nobel, Ruotsi)
1867 Kirjoituskone (Sholes, USA)
1876 Nelitahtimoottori (Otto, Saksa)
1876 Puhelin (Bell, USA)
1877 Fonografi (Edison, USA)
1885 Auto (Daimler, Benz, Saksa
1888 Polkupyörän ilmarenkaat (Dunlop, USA
1895 Langaton lennätin (Marconi, Italia)
1895 Röntgensäteet (Röntgen, Saksa)
1897 Dieselmoottori (Diesel, Saksa)
1898 Radium (P & M Curie, Ranska)
1900 Ilmalaiva (von Zeppelin, Saksa)
Tehtäviä:
1. Onko joukossa keksintöjä,
joista et tiedä mitä ne ovat?
Selvitä ainakin kaksi.
2. Onko keksijöiden
joukossa tuttuja nimiä (esim.
nykyisistä tuotemerkeistä
tuttuja)?
3. Missä maissa on tehty
merkittäviä keksintöjä?
13. Viime vuosituhannen merkittävimmät
keksinnöt maailmassa
Keksintösäätiön laatima lista viime vuosituhannen
merkittävimmistä keksinnöistä maailmassa on seuraava:
• kirjapainokone
• höyrykone
• puhelin
• muovi
• röntgensäteet
• penisilliini
• tietokone
• transistori
• DNA-rakenne
• Internet
14. Viime vuosituhannen
merkittävimmät
keksinnöt Suomessa
Suomalainen keksinnöllisyys on saavuttanut
näyttäviä tuloksia oikeastaan vasta 1900-luvulla ja
erityisesti sen viimeisinä vuosikymmeninä.
Keksintösäätiön laatima merkittävimpien
suomalaiskeksintöjen lista on seuraava:
• ABLOY-lukko
• Suomi-konepistooli
• AIV-rehu
• liekkisulatto metallien valmistuksessa
• ksylitoli-makeutusaine
• paperikoneiden kehitys- ja
ympäristösuojelukeksinnöt
• sykemittari
• luunmurtumien hoidossa käytettävät
biohajoavat istukkeet
• matkapuhelimiin ja tietotekniikkaan liittyvät
keksinnöt (esim. SMS)
• kolesterolia vähentävä margariini
• Internetin salausjärjestelmä
19. Tiivistelmä
Teollinen vallankumous tarkoittaa Englannissa 1700-luvun lopussa alkanutta tapahtumaketjua,
jonka myötä suurin osa ihmiskuntaa on siirtynyt koneelliseen massatuotantoon. Ensimmäinen ala
jossa oli tarvetta kysynnän vuoksi tehostaa tuotantoa oli tekstiiliala.
Oleellisessa osassa teollisessa vallankumouksessa oli keksinnöt, jotka ratkaisivat tuotantoon
liittyviä ongelmia. Esimerkiksi Kehruu-Jenny (1765) nopeutti langantuotantoa. James Wattin
parantamaa höyrykonetta (1769) voitiin hyödyntää mm. junassa, joka kymmenkertaisti kuljetettavan
tavaran määrän ja nopeuden.
Miten teollinen vallankumous on muuttanut maailmaa? Suoranainen muutos oli tuotannon
merkittävä kasvu eli siirtyminen massatuotantoon. Ennen tavarat oli valmistettu käsivoimin itse;
nykyisin yksi tuote saattaa käydä läpi monia työntekijöitä, yrityksiä ja maita. Vielä 1600-luvulla
suurin osa ihmistä asui maaseudulla viljellen ruokaa omiin tarkoituksiinsa. Teollisen
vallankumouksen myötä ihmiset muuttivat kaupunkeihin työskentelemään rahapalkalla.
Palkkojen nousun myötä ihmisillä oli myös varaa ostaa esim. valmistamiaan tuotteita. Näin syntyi
kulutusyhteiskunta. Myös ihmisen ja luonnon välinen suhde muuttui. Aikaisemmin tuotantoa oli
pyöritetty lihaksilla, eläimillä tai tuuli- ja vesivoimalla. Teollistumisen myötä fossiiliset polttoaineet
(mm. öljy) valjastettiin käyttöön, mikä on lisännyt saastumista ja ympäristötuhoja.
Teollinen vallankumous ei siis ollut nopea mullistus kuten esimerkiksi Ranskan vallankumous.
Englannin teollistuttua muut Euroopan maat ottivat nopeasti mallia. Suomen teollistuminen alkoi
hitaasti 1860-luvulla ja toden teolla vasta 1950-luvulta eteenpäin.
