Näkökulmia kunnallisesta itsehallinosta

Näkökulmia kunnallisesta itsehallinosta
Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta
Hyödynnetty julkaisua: Haveri Arto, Stenvall Jari & Majoinen Kaija (toim.) (2011): Kunnallisen itsehallinnon peruskivet. Acta nro 224. Kunnallistieteen yhdistys ja Suomen Kuntaliitto.
Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta Uudistuva kunta Uusi Kunta 2017 3
Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta Sisällysluettelo 1 Jokaisen kuntalaisen itsehallinto............................................................................................ 5 2 Mitä on kunnallinen itsehallinto?........................................................................................... 6 Itsehallinto on kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista....................................................... 6 Itsehallinto on asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä................................................................... 8 Itsehallinto on toimintavapautta.....................................................................................................10 Itsehallinto on taloudellista liikkumavaraa....................................................................................10 3 Minkälainen on kunnan ja valtion välinen suhde?............................................................. 12 Itsehallinto aaltoliikkeessä................................................................................................................12 4 Miksi kuntien itsehallintoa kannattaa puolustaa?............................................................. 14 Onko itsehallinnolle vaihtoehtoa?...................................................................................................15 5 Mikä on itsehallinnon tulevaisuus?...................................................................................... 18 Kirjoittaja: Sini Sallinen 1. painos Tekstin toimitus: ISBN 978-952-213-930-6 (nid.) Hanna Kaukopuro-Klemetti ISBN 978-952-213-931-3 (pdf) Kuvat: Paino: XXXXXXXXXXXXXXX Heli Sorjonen Myynti: Kuntaliiton julkaisumyynti © Suomen Kuntaliitto www.kunnat.net/kirjakauppa Helsinki 2012 Tilausnumero 509404 4
1 | Jokaisen kuntalaisen itsehallinto 1 Jokaisen kuntalaisen itsehallinto Suomalainen hyvinvointivaltio perustuu itsehallinnollisten kuntien toimintaan. Kansalaiset ovat läpi koko elämän- Käynnissä olevan kuntauudistuksen tavoitteena on laa- sä kosketuksessa kuntien tuottamiin palveluihin. Kunnat dukkaiden ja yhdenvertaisten palvelujen turvaamisen takaavat, että saamme hoitoa vauvasta vanhuuden viimei- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen lisäksi vahvistaa siin hetkiin saakka, voimme viihtyä päiväkodeissa ja oppia myös kunnallista itsehallintoa. Kunnallinen itsehallinto kouluissa, voimme virkistyä puistoissa ja kulkea kaduilla. on laaja käsite ja siihen liittyy useita eri ulottuvuuksia. Kunnat vastaavat noin kaksi kolmasosaa julkisista palveluista ja työllistävät kuntayhtymien kanssa yhteensä noin 450 000 Tässä julkaisussa pohditaan, mitä on kunnallinen henkilöä. itsehallinto 2010-luvulla ja mihin se on menossa. Toi- vomme julkaisun jäsentävän itsehallinnollisen kun- Kunnalla on merkittävä rooli myös työn ja paikallisen tajärjestelmän ulottuvuuksia ja kokonaisuutta. Oman elinvoiman edistäjänä. Asukkaiden paikallinen itsehallinto näkökulmansa keskusteluun tuovat sekä alan tutkijat edistää kansallista hyvinvointia, innovaatiopolitiikkaa ja että itsehallintoa luottamustehtävässään toteuttavat paikallistaloutta. kuntapäättäjät. Julkaisu on osa Suomen Kuntaliiton Uusi Kunta 2017 -ohjelman Uudistuva kunta -julkaisusarjaa. Julkaisusar- jan tarkoituksena on tukea sitä toimintaa, jonka avulla rakennetaan yhdessä kuntien kanssa toimintamalleja ja kehityspolkuja elinvoimaiselle kunnalle ja elävälle Itsehallinnollisilla kunnilla on itsehallinnolle. Käyttäen kuntien erilaistuviin toimin- merkitystä niin kuntalaisten, taympäristöihin soveltuvia ratkaisuja ja innovaatioita, voidaan turvata kuntien palvelut ja laadukas elinympä- palvelujen kuin koko Suomen ristö kestävällä tavalla koko maassa. kansantalouden kannalta. 5
Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta 2 Mitä on kunnallinen itsehallinto? Kunnallisen itsehallinnon perimmäinen idea on se, että samalla alueella asuvat ihmiset hoitavat yhteisiksi katsomi- Kuntalaisten aan asioita sekä tekevät valintoja hyvinvointinsa ja alueensa Taloudellinen osallistumiseen kehittämisen edistämiseksi. liikkumavara perustuva toiminta Kunnallinen itsehallinto ja kunnallinen demokratia eivät tar- koita samaa asiaa. Itsehallinto on käsitteenä laajempi, johon Toimintavapaus Asukkaiden kuuluu yhtenä elementtinä kunnallinen demokratia. hyvinvoinnin mukainen toiminta Kunnallinen itsehallinto tarkoittaa kuntalaisten osallistumiseen ja vaikuttamiseen perustuvaa toimintaan, asukkaiden hyvinvoinnin mukaista toimintaa, toimintavapautta sekä Kunnallisen itsehallinnon kokonaisuus. taloudellista liikkumavaraa. Itsehallinto on kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista Kuntalaiset osallistuvat ja vaikuttavat kolmella eri tavalla: va- Suoran osallistumisen käytännöt vaihtelevat kunnittain, sillä litsemalla omat edustajansa päätöksentekoon, osallistumalla kunnat voivat itse päättää, minkälaisia osallistumisen ja suorasti sekä osallistumalla palveluiden kehittämiseen. vaikuttamisen keinoja kuntalaisille tarjotaan. Edustuksellisessa osallistumisessa kuntalaiset äänestävät Käyttäjälähtöinen osallistuminen ja vaikuttaminen kohdis- edustajat päättämään yhteisistä asioista. Demokraatti- taa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia etenkin kunnan sen päätöksenteon ydin on kuntalaisten suorilla vaaleilla palveluihin. Kuntalaiset haluavat yhä enemmän vaikuttaa valitsema kunnanvaltuusto, joka tekee strategiset päätökset itseään ja lähiyhteisöään koskeviin asioihin ja palveluihin. kunnan toiminnasta, palveluista ja niiden kehittämisestä. Käyttäjälähtöisyys mahdollistaa asiakkaiden tarpeiden mukaisten palvelujen kehittämisen sekä lisää asiakastyyty- Suoran osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja kuntalaisilla väisyyttä ja kustannustehokkuutta. Käyttäjälähtöisyyttä voi- on käytössään useita. Kuntalaiset voivat vaikuttaa ilmaise- daan toteuttaa sekä käyttäjää kuulemalla että osallistamalla malla mielipiteensä esimerkiksi kunnan järjestämissä kuu- käyttäjä mukaan palvelujen kehittämiseen. lemistilaisuuksissa ja asiakasraadeissa, vastaamalla kunnan lähettämiin kyselyihin, tekemällä aloitteita kunnanvaltuus- tolle tai äänestämällä kunnallisissa kansanäänestyksissä. 6
2 | Mitä on kunnallinen itsehallinto? ” Kuntalaisten osallisuudesta puhuttaessa tulee ymmär- ” Osallistumaan voi päästä monin tavoin ja eri tasoilla. tää erilaisten osallistumistapojen suuri määrä. Tänä Usein meitä kiinnostavat eniten lähiympäristömme päivänä merkitystään ovat kasvattaneet maailmalla asiat, mutta oman kunnan tasolta voi ponnistaa valta- laajasti levinneet demokratiainnovaatiot, kuten kansa- kunnan politiikkaan asti. On innostavaa huomata, että laisraadit. Näkemyksenä on, että näiden uusien osal- voi vaikuttaa asioihin. Aina ihmiset eivät halua sitoutua listumismallien kautta kyetään vastaamaan nykyistä pitkiksi ajoiksi tai säännöllisiin kokoontumisiin. Joskus paremmin alati muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin. on kiva olla mukana vaikkapa projektissa, jossa on Suomessa tulee tarttua tilaisuuteen ja pyrkiä paitsi selkeä alku ja loppu. Ihmiset haluavat ottaa kantaa ja toteuttamaan jo hyväksi todettuja osallistumismalleja, tulla kuulluiksi silloin, kun asioihin vielä on mahdollista myös kehittämään omia suomalaisia demokratiainno- vaikuttaa. Uusia, erilaisia tapoja osallistua pitää ottaa vaatioita. rohkeammin käyttöön. Harri Raisio, Anni Laihanen, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Taipalsaari Kunnallinen itsehallinto on sitä suurempaa, mitä enemmän kuntalaiset äänestävät kunnallis- vaaleissa, kertovat mielipiteitään ja pääsevät vaikuttamaan itseään lähellä oleviin ratkaisuihin sekä osallistuvat palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. 7
Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta Itsehallinto on asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä Itsehallintoon kuuluu kuntien laaja vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamisesta. Kunta toimii alueellaan asuvien ” huolimatta, että lainsäätäjä voi velvoittaa kuntaa Siitä kuntalaisten tarpeiden mukaisesti heidän hyvinvointiaan vahvastikin tiettyyn toimintaan, kunta konkretisoi kun- edistääkseen. Kunta edistää myös alueensa elinvoimaa ja talaisten oikeudet. Valtuusto voi määritellä esimerkiksi kestävää kehitystä paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden kunnan palvelujärjestelmän rakenteen ja sen keskeiset mukaisesti. sisällöt. Suuri osa kunnan subjektiivis-oikeudellisista palvelutehtävistäkin on sellaisia, joiden käyttöön liittyy Asukkaiden hyvinvointia edistävä toiminta on yhdenmu- aina myös vapaaehtoisuutta. Vaikka jokin palveluetuus kaistettu valtakunnallisella lainsäädännöllä. Valtio velvoittaa on lainsäädännössä säädetty tarvitsijansa subjektiivi- kuntia hoitamaan tietyt, etenkin kansalaisten hyvinvoin- seksi oikeudeksi, oikeuden realisoitumiseen voidaan tioikeuksiin ja -palveluihin liittyvät tehtävät ja velvoitteet. vaikuttaa muuta palvelutarjontaa kehittämällä. Hyvänä Lainsäädännöllinen yhdenmukaistaminen on lisääntynyt esimerkkinä tästä voidaan mainita lasten päivähoidon hyvinvointivaltion rakentamisen myötä. alaan kytkeytyvät erilaiset palvelumuodot. Itsehallinnollisilla kunnilla on erityinen mahdollisuus ottaa Asko Uoti, toiminnassaan huomioon paikalliset tarpeet. Kunnilla on oi- professori, Tampereen yliopisto keus ottaa omilla päätöksillään hoitaakseen sellaisia asioita, jotka se katsoo tarpeelliseksi paikallisissa olosuhteissa ja ” joilla se haluaa täydentää valtion velvoittamia tehtäviä. Täl- laisten vapaaehtoisten tehtävien kautta kuntien toiminnot Kansalaisten palvelujen järjestäminen asuinpaikasta ovat erilaisia eri puolilla maata. riippumatta tulee olla yhteinen tavoite. Perusteellinen keskustelu tarvitaan siitä, mitä palveluja yhteisillä varoilla järjestetään. Sen jälkeen voidaan sopia kuntien ja valtion tehtävistä. Rahoitusjärjestelmän uudistamisessa pitää ottaa huomioon eri alueiden olosuhteet. Kunnallinen itsehallinto on Kun tehtävät ja rahoitus ovat tasapainossa, voivat sitä suurempaa, mitä enemmän kunnat käyttää kaiken paikallisen osaamisen palvelujen järjestämisessä ja näin vahvistaa myös alueensa kunta voi toimia paikallisten elinvoimaisuutta. tarpeiden ja olosuhteiden Eija-Riitta Niinikoski, mukaisesti. Nivalan kaupunginhallitus 8
Luku | luvun otsikko 9
Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta Itsehallinto on toimintavapautta Itsehallinto on taloudellista liikkumavaraa Toimintavapauden mukaan kunnilla on mahdollisuus järjes- Taloudellinen liikkumavara mielletään kunnan taloudellisik- tää toimintansa järkevimpänä näkemällään tavalla. Kunnilla si edellytyksiksi tehdä itsenäisiä päätöksiä toiminnoista ja on tällä hetkellä paljon päätösvaltaa palvelujen organisoimi- palveluista. Se tarkoittaa kuntien todellista mahdollisuutta sessa ja järjestämisestä. Valtion lainsäädännölliset velvoit- vaikuttaa omaan talouskehitykseensä päättämällä tuloistaan teet ovat vaihdelleet vuosikymmenten ajan. ja menoistaan sekä varallisuudestaan ja veloistaan. Liikku- mavaran arvioinnissa on olennaista, että kunnan talouden Toimintavapaus mahdollistaa kuntien erilaiset organisaatiot kehitysura on pitkällä aikavälillä kestävää ja velanotto ja palvelujen järjestämistavat. Kunnat voivat sopeuttaa toi- hallittua. mintansa vallitseviin oloihin sen mukaan, mikä on kulloin- kin sopivin, tehokkain ja järkevin tapa. Toimintavapauteen Hyvän taloudellisen liikkumavaran avulla kunnat kykene- sisältyy myös se, että kunnat voivat tarvittaessa järjestää vät selviytymään paremmin lainsäädännössä asetetuista palvelut yhteistyössä muiden kuntien kanssa. velvoitteista ja vastuista. Lisäksi laajan liikkumavaran turvin kunnilla on parempi mahdollisuus ottaa hoitaakseen muita- kin alueen olosuhteiden ja tarpeiden mukaisia tehtäviä. ” on vastuu huolehtia, että kunnilla on tarkoi- Valtiolla Taloudellinen liikkumavara rakentuu useista eri tekijöistä, tukseen riittävät voimavarat. Tämä rahoitusperiaatteen joita ovat tuloveroprosentti, velkaantuneisuus, yli/alijäämä, nimellä tunnettu vaatimus on toistaiseksi toteutu- rahavarojen määrä sekä kunnan tehtävät eli se, mihin kunta nut puutteellisesti. Alun perin kunnallisveron tuotto tulorahoitusta tarvitsee. oli tarkoitettu kunnan itselleen ottamien tehtävien kattamiseen. Kun lakisääteiset velvoitteet ovat kas- vaneet, ovat kunnat joutuneet kattamaan menoja kunnallisveron tuotolla. Samalla kunnan edellytykset elinkeinopolitiikan ja kunnan kehittämisen hoitamiseen ovat kaventuneet. Kehitys on vakavassa ristiriidassa kunnalliseen itsehallintoon kuuluvan riittävän vapaan Kunnallinen itsehallinto on harkintavallan käyttämisoikeuden kanssa. Kuntien oikeudet tulisi säätää perustuslaissa täsmällisemmin. sitä suurempaa, mitä vapaammin kunta voi itse Aimo Ryynänen, emeritusprofessori, Tampereen yliopisto organisoida toimintansa ja järjestää palvelut. 10
2 | Mitä on kunnallinen itsehallinto? Tosiasiallinen liikkumavara riippuu veroprosenttien ja takso- jen tasosta tiettynä hetkenä. Matalat kunnallisveroprosentit ja maksut antavat enemmän liikkumavaraa, sillä niitä on ” Ilman riittäviä taloudellisia edellytyksiä kunnalla ei mahdollista tarvittaessa nostaa. Taseeseen kertynyt ylijää- ole mahdollisuutta todelliseen itsehallintoon. Kunta ei mä tuo taloudellista liikkumavaraa, sillä sitä voidaan käyttää kuitenkaan itse voi täysin vaikuttaa taloudelliseen liik- palvelujen kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä investoin- kumavaraansa. Väestönkehitys ja väestörakenne vai- teihin lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. kuttavat suoraan siihen, minkälaiset resurssit kunnalla on käytettävissään ja kuinka paljon näiden resurssien Korkeat kunnallisveroprosentit ja maksut tarkoittavat heik- käyttöä tarvitaan. Myös kunnan sijainnilla on merkitys- koa taloudellista liikkumavaraa, sillä niitä on vaikea enää tä. Keskeisintä kunnan taloudellisessa liikkumavarassa korottaa. Taseen kertynyt suhteellisen suuri alijäämä kertoo on kuitenkin kunnan tehtävien ja rahoituksen välinen heikosta taloudellisesta liikkumavarasta. Kunnan toimintoja tasapaino. ei voi enää lisätä ja kunnan on mahdollisesti turvauduttava velanottoon. Myös valtionosuuksista riippuvaisten kuntien Lotta-Maria Sinervo, taloudellinen liikkumavara on heikkoa. yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto ” Kunnan itsehallinto on kuin veteen piirretty viiva. Kunnan isät haluaisivat sen pysyvän paikallaan, mutta Kunnallinen itsehallinto on ulkopuoliset voimat pyrkivät sitä liikuttelemaan. Vaalit sitä suurempaa, mitä ja vaihtuvat hallitukset ovat kuin myrsky ja tuulet, jotka pyrkivät vaikuttamaan kuntiin poliittisella pai- enemmän kunnalla on noarvollaan. Omasta näkökulmastani kunnan taloutta taloudellista liikkumavaraa. horjuttavat eniten valtiovallan päätökset lisävelvoit- teista sekä se, ettei lisärahaa velvoitteiden hoitamiseen heru. Kari Karasti, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Posio 11
Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta 3 Minkälainen on kunnan ja valtion välinen suhde? Kunnallinen itsehallinto turvataan perustuslaissa. Sen Itsehallinto aaltoliikkeessä mukaan kuntien hallinnon tulee perustua kunnan asukkai- Ei ole olemassa tarkkaa mittaria siihen, missä määrin valtio den itsehallintoon. Perustuslakiin on kirjattu kuntien oikeus voi velvoittaa kuntia toimimaan tietyllä tavalla ja lisätä kerätä kuntalaisilta veroja. Perustuslaki velvoittaa valtion kuntia velvoittavia lakeja. Valtio on säännellyt kuntien toi- säätämään kuntien tehtävistä ja hallinnon perusteista lailla. mintaa ja tehtäviä vaihtelevasti vuosien saatossa. Valtio on Perustuslaki turvaa itsehallinnollisen kuntajärjestelmän yh- toisinaan tiukentanut otettaan, toisinaan taas mahdollistanut teiskunnassamme. Valtio ei voi siten romuttaa kuntajärjes- kuntien vapaamman toiminnan. Kunnallisen itsehallinnon telmää lakkauttamalla kaikki kunnat ja siirtämällä tehtävät laajuus on siten tehnyt aaltoliikettä ja ollut välillä laajempaa valtiolle. Perustuslaki ei kuitenkaan suojaa nykyisten kuntien ja välillä rajoitetumpaa. rajoja. Valtio voi siten lainsäädännössä tarkemmin mainituin edellytyksin muuttaa kuntajaotusta ja kuntien välisiä rajoja. Sen arvioinnissa, missä määrin valtio voi puuttua kuntien toimintaan ja tehtäviin, ovat vastakkain kahdenlaiset tavoitteet Perustuslaki turvaa itsehallinnollisen kuntajärjestelmän ja arvot. Valtion puuttumista on perusteltu yleisillä yhteis- kansanvaltaisuuden. Kuntalaiset itse päättävät yhteisistä kunnallisilla hyvinvointitavoitteilla ja kansalaisten perusoi- asioistaan ja vaikuttavat niihin monin eri tavoin. Lisäksi kun- keuksilla, joita valtion lainsäädännöllä pyritään edistämään. ta on lähin hallinnollinen taso kuntalaisiin nähden ja tuottaa Sen sijaan valtion puuttumista on vastustettu laajalla itsehal- palvelut mahdollisimman lähellä kuntalaisia. linnolla, joka takaa kuntien selviytymisen näiden yhteiskun- nallisten tavoitteiden toteuttamisesta. Perustuslain mukaan valtio voi säätää kuntien tehtävistä sekä hallinnosta ja toiminnasta lailla. Valtio ei voi määrätä Valtio huolehtii kuntien tosiasiallisista taloudellisista edel- uusia tehtäviä tai velvoittaa toimimaan tietyllä tavalla lakia lytyksistä suoriutua tehtävistään. Samalla kun valtio säätää alemman tasoisilla määräyksillä tai ohjeilla. kunnille hyvinvointipalveluihin liittyviä tehtäviä, se huolehtii taloudellisista edellytyksistä. Käytännössä tämä tarkoittaa valtion myöntämiä valtionosuuksia kunnille tehtävien hoitamiseksi. Valtionosuuksien määrä on vaihdellut, mikä on vaikuttanut kuntien taloudelliseen liikkumavaraan. Jos valtionosuuksia on leikattu, kunnat ovat joutuneet korottamaan veroja, ainakin jos säästökohteita ei ole löytynyt. 12
3 | Minkälainen on kunnan ja valtion välinen suhde? 13
Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta 4 Miksi kuntien itsehallintoa kannattaa puolustaa? Kuntalaisten näkemykset välittyvät päätöksentekijöille. De- Toiminta on avointa ja läpinäkyvää. Kunnassa laaditaan mokraattisesti ohjattu päätöksenteko on paras tapa välittää vaihtoehtoisia päätösesityksiä ja punnitaan tarkasti niiden hyvinvointipalveluihin oikeutettujen tahto ja näkemykset vaikutuksia. Kunta tiedottaa toiminnastaan, palveluistaan, päätöksentekijöille. Kuntalaiset tuntevat poliittiset päättäjät suunnitelmistaan ja tehdyistä päätöksistä. Kuntalaiset tietä- ja heidän on helppo olla yhteydessä päättäjiin sekä seurata vät, minkälaisia päätöksiä on tehty sekä minkälaisia vaihto- heidän päätöksiään. ehtoja selvitetään. Itsehallinto mahdollistaa yhteiset arvovalinnat sekä mo- Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet ovat monipuoliset. nipuolisen päätösten ja ratkaisujen valmistelun. Kuntien Kuntalaiset voivat vaikuttaa siihen, mihin heidän verorahan- toiminnassa on yhdistetty luottamushenkilö- ja viranhalti- sa käytetään. Kuntalaisten on mahdollista valita itselleen jatoiminta. Luottamushenkilöiden tehtävänä on tehdä kunta- sopivat osallistumiskeinot kunnassaan monivuotisten luot- laisten yhteisiä arvovalintoja ja asukkaiden hyvinvoinnin ja tamushenkilötoimien ja yksittäisten mielipiteen ilmaisujen alueen kehittämisen kannalta järkeviä strategisia päätöksiä. väliltä. Viranhaltijoiden tehtävänä on valmistella ja toimeenpanna luottamushenkilöiden tekemät päätökset. Nämä molemmat Päätösten vaikutuksia arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja ovat tärkeitä kestävien päätösten ja ratkaisujen aikaansaa- pitkällä aikajänteellä. Lähellä kuntalaisia olevat kunnat pys- miseksi. tyvät arvioimaan, miten päätökset vaikuttavat kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon ja henkilöstöön sekä talou- Yhteiset päätökset tehdään lähellä kuntalaisia. Kuntalaisia teen niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Kunta on ainoa lähellä olevalla päätöksenteolla ja hallinnollisella tasolla tur- toimija, joka voi ottaa huomioon koko paikallisten palvelujen vataan kuntalaisten ja alueen tarpeita vastaavat toiminnot ja kokonaisuuden. palvelut. Näin päätöksentekijöillä on mahdollisimman paljon paikallista tietoa ja hyvät mahdollisuudet tutustua paikallisiin olosuhteisiin. Lisäksi vältetään turhaa byrokratiaa. 14
4 | Miksi kuntien itsehallintoa kannattaa puolustaa? Esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä mui- Itsehallinto mahdollistaa erilaiset, paikalliset ratkaisut. denkin alojen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon päätökset Itsehallinnollisille kunnille kuuluu mahdollisuus hallinnon, voivat olla merkittävämpiä ja tehokkaampia. Kaavoituksen, toiminnan ja palvelujen järjestämiseen itsenäisesti. Kunnat rakentamisen, asumisen, liikenteen, koulutuksen sekä työ- voivat itse päättää sopivimmat ja tehokkaimmat toimintata- voimapolitiikan suunnittelussa on otettava aina huomioon vat omalla alueellaan. Niinpä kuntien kyky vastata erilaisiin päätösten vaikutukset terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvoin- muutoksiin on hyvä. Kunnat voivat sopeuttaa toimintansa tiin. paikallisesti erilaisiin olosuhteisiin nopeastikin olosuhteiden muuttuessa. Kuntalaisten hyvinvoinnista huolehditaan kokonaisvaltaisesti. Kunnalla on laaja vastuualue kuntalaisten hyvinvoinnista. Onko itsehallinnolle vaihtoehtoa? Kokonaisvaltainen näkemys kuntalaisten tarvitsemista pal- Ilman kunnallista itsehallintoa hyvinvointiyhteiskuntamme ja veluista on tehokasta, kun vastuu hyvinvoinnin kokonaisuu- sen tasa-arvoinen ja kattava palvelukokonaisuus murenisi. desta on yhdellä toimijalla. Vain itsehallinnollinen kuntajärjestelmä pystyy huolehtimaan alueen asukkaiden tarpeista ja kehittämään alueellista elin- Itsehallinto mahdollistaa sektoreiden välisen toimivan ja voimaa. Vain demokraattinen päätöksenteko sekä rahoi- tehokkaan yhteistyön. Kuntalaisten tarpeiden mukaiset pal- tus- ja järjestämisvastuun säilyttäminen yhdessä takaavat velut ovat laaja kokonaisuus. Toimivat palvelut edellyttävät tasa-arvoisen ja kattavan palvelukokonaisuuden. eri toimijoiden yhteistyön lisäksi sitä, että eri palvelujen ja toimintojen yhteydet otetaan huomioon. Kunnassa yhteistyö Ilman itsehallinnollista kuntajärjestelmää palvelutuotanto eri sektorien kesken hoituu parhaimmalla tavalla samassa uhkaisi sirpaloitua, ja markkinoilla toimivat yritykset tuottai- organisaatiossa, yhteisen johdon ja poliittisen kokonaisvas- sivat palvelut. Mikään toimija ei huolehtisi palvelutuotannon tuun alaisuudessa. kokonaisuudesta eikä kansalaisten hyvinvoinnin kokonaisuudesta. Vaarana olisi, että myös kustannukset nousevat. Kuntalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti. Itsehallinnollisen hyvinvointipalveluja tuottavan kuntajärjestelmän keskeisin Ilman kunnallista itsehallintoa kansalaisten luottamus jul- merkitys on asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu. Kunta ei kiseen sektoriin uhkaisi kadota. Kuntalaiset luottavat heitä valikoi asiakkaitaan, vaan kaikki kuntalaiset ovat tasavertai- mahdollisimman lähellä toimivaan julkiseen toimijaan. sesti palvelujärjestelmän piirissä ja oikeutettuja hyvinvointipalveluihin. Jos kunnallista itsehallintoa ei olisi, demokraattinen järjes- telmä murentuisi. Itsehallinnollisella kuntajärjestelmällä on Itsehallinnossa paikallinen elinvoima vahvistuu. Kunta on perustavanlaatuinen merkitys koko maamme demokraatti- hyvinvointipalveluiden järjestäjän lisäksi myös paikallisen sen järjestelmän kannalta. Jos demokratiaa ei ole ankkuroitu ja alueellisen elinvoiman ylläpitäjä ja vahvistaja. Kuntien kansalaisia lähellä olevaan paikalliseen tasoon, koko kansan- itsehallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen paikallisen elin- valtainen hallintojärjestelmä on vaarassa. voiman ja talouden kasvun sekä hyvinvoinnin turvaamisen. Kunnat tunnistavat alueensa vahvuudet ja tekevät pitkä- jänteistä strategista kehittämistyötä. Kunnat ovat alueensa vahvoja ”kehitysmoottoreita”. 15
Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta 16
Luku | luvun otsikko Itsehallinto meillä ja muualla • Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna laaja kunnallinen itsehallinto. Päätöksenteko on demokraattista, erillään valtiosta ja valtion valvonta on vähäistä. Maat, joissa kunnallista itsehallintoa kehitetään, ottavat usein esimerkkiä suomalaisesta ja pohjoismaises- ta itsehallinnosta. • Suomessa kuntalaisilla on laajat mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa esittämällä mie- lipiteitään suoraan ja vaikuttaa palvelujen kehittämiseen. Kunnissa myös kokeillaan laajasti erilaisia vaikuttamiskeinoja. Tämä ei ole itsestäänselvyys kansainvälisesti vertailtuna. • Suomessa korruptio on vähäistä ja hallintotoiminta läpinäkyvää. Joissakin muissa maissa kuntalaiset saavat vähemmän tietoa kunnan toiminnasta ja päätöksistä, eivätkä voi luot- taa puolueettomaan valmisteluun ja päätöksentekoon. • Suomessa kunnilla on mahdollisuus toteuttaa omia, omilla päätöksillä otettuja vapaaeh- toisia tehtäviä. Kansainvälisesti tarkasteltuna on tyypillisempää, että paikallistaso toteuttaa vain valtiotason päätöksien täytäntöönpanoa. Mahdollisuutta lakisääteisiä tehtä- viä täydentäviin paikallisiin tehtäviin ei välttämättä ole. • Suomessa kunnilla on verotusoikeus. Kaikissa maissa ei ole verotusoikeutta ja valtaa päättää paikallisen veron suuruudesta. Kuntien taloudellinen liikkumavara on tuolloin heikkoa tai jopa olematonta. • Suomen kunnilla on paljon itsenäistä päätösvaltaa taloudellisten resurssien kohdentami- seen. • Suomessa kunnat voivat soveltaa eri alueilla erilaisia malleja hallinnon, toiminnan ja palvelujen organisoinnissa. Joissakin maissa kunnilla ei ole niin paljon mahdollisuuksia päät- tää organisoinnista eikä kunnilla ole välttämättä oikeutta edes kuntien väliseen yhteis- työhön. 17
Kuntaliitto | Näkökulmia kunnallisesta itsehallinnosta 5 Mikä on itsehallinnon tulevaisuus? Kunnat huolehtivat kuntalaisistaan yhä monimutkaisemmas- Valtio on säännellyt ja ohjannut kuntien toimintaa keski- sa maailmassa. Koko kunnallinen järjestelmä on murrokses- tetysti, jotta kuntajärjestelmä säilyy yhdenmukaisena ja sa. Itsehallinnollisten kuntien toimivuuden turvaaminen tule- kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu. Nyt näyttää siltä, vaisuudessa edellyttää, että keksimme vastauksen moneen yhdenmukaisuuden sijasta on tärkeää, että kunnilla on hankalaan kysymykseen. mahdollisimman laaja vapaus päättää, miten ne toimintansa organisoivat ja tehtävänsä hoitavat. Kuntien on uudistuttava, jotta palvelut ja kuntalaisten tarpeet kohtaisivat vieläkin paremmin. Tämä tarkoittaa, että Kunnat ja valtio voivat olla tulevaisuudessa yhä enemmän kunnan on määriteltävä uudelleen perustehtävänsä. Kunnan vuorovaikutuksessa toimivia kumppaneita. Valtio ja kunnat on muunnuttava palvelujen järjestäjästä alueen kokonaisval- ovat yhdessä vastuussa hyvinvointipalveluista ja toimin- taisen elinvoiman vahvistajaksi ja hyvinvoinnin mahdollista- taympäristön haasteisiin vastaamisesta. Kuntien luottamus jaksi. Tämä edellyttää, että kunnilla on todellista taloudel- valtioon on kuitenkin merkittävästi heikentynyt. Kunnilla ja lista liikkumavaraa, jotta se voi ottaa hoitaakseen tehtäviä valtiolla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet intressiensä omilla päätöksillään. ja tavoitteiden toteuttamiseen ja todelliseen keskinäiseen vuorovaikutukseen. Näin saataisiin aikaan myös jaetumpaa Samalla kun kunta muuttuu, muuttuvat myös kuntalaisten vastuuta ja tuloksellisempaa ohjausta. roolit ja velvollisuudet. Uusi tilanne pakottaa miettimään, missä kulkevat kunnan ja kuntalaisen vastuun rajat? Vastuus- Itsehallinnollinen kuntajärjestelmä on niin merkittävä hy- sa olemme tulleet 2010-luvulla tien päähän, sillä kuntien vinvointivaltiomme tulevaisuuden kannalta, että on syytä tehtäviä ei voi enää lisätä. turvata järjestelmän jatkuvuus ja kestävyys. Kunnallisen itsehallinnon laajuus vaihtelee mitä ilmeisimmin myös tule- Tuleville sukupolville on tarvetta kehittää uusia osallistumi- vaisuudessa. Perusidea on säilynyt samana jo yli 150 vuotta, sen ja vaikuttamisen keinoja ja käytäntöjä. Erityisen tär- ja toivottavasti säilyy jatkossakin Snellmannin aatteen keää on miettiä sitä, miten voimme parantaa kuntalaisten mukaisesti. vaikutusmahdollisuuksia itseään lähellä oleviin palveluihin. Tulevaisuuden osallistumisen muodot mahdollistavat kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden yhteiskehittelyn palveluiden uudistamisessa. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota lasten ja nuorten osallisuuteen ja siihen kasvattamiseen. Toisaalta heidän omaksumansa uudenlaiset osallistumismuodot voivat olla niitä käytäntöjä, jotka jatkossa määrittävät tulevaisuuden osallistumis- ja vaikuttamiskeinot. 18
5 | Mikä on itsehallinnon tulevaisuus? ” Itsehallinnon idea on, että tie syntyy kävelemällä ja ” Mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja lähiympä- yhteisö yhteisellä tekemisellä. Itsehallinto tarjoaa kan- ristöön motivoi aktiivisuuteen, samoin pelko välin- salaisilleen monia mahdollisuuksia kohdata toisensa pitämättömyyden huonoista seurauksista. Tunne ja oppia ymmärtämään elämän moninaisuutta. Ilman vaikuttamisen mahdollisuudesta ja vastuunkannon muiden läsnäoloa ihmiset yksilöityvät vain omaan velvollisuudesta saa ihmiset liikkeelle, inhimillisen ja itseensä. Kuntien olosuhteita koskeva tietämys on sosiaalisen pääoman tuottamaan yhteistä ja yksilöl- hajautunutta eikä sitä voida vaivatta keskittää valtiol- listä hyvää. Tässä on kuntapäättäjänkin innostuksen le. Paikalliset yhteisöt luovat ja soveltavat tietämystä lähde. Itsenäiset kunnat ovat hyvä rakenne ennen nopeammin ja tehokkaammin kuin valtio. Kuntien kaikkea siksi, että ihmiset tuntevat voivansa päättää ratkaisut kilpailevat keskenään ja hyviksi havaitut ideat omista asioistaan ja jos päättävät huonosti, seuraa siitä leviävät nopeasti eri kuntiin. ikävyyksiä itselle. Tämä vallan ja vastuun cocktail on vielä vahvempi motivaattori kuin paikallisidentiteetti Risto Harisalo, itsessään. professori, Tampereen yliopisto Markku Pyykkölä, Keravan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja ”Kokemuksen luulisi opettaneen, että ihmiset p anevat mitä suurinta painoa siihen, että saavat itse järjestää ne yhteiskunnalliset muodot, joihin heidän pitää alistua. …kunnilla pitäisi olla vapaus tehdä niin tai olla tekemättä, jäädä vanhalleen tai siirtyä uuteen järjestykseen, aina sen mukaan kuin katsovat etujen- sa vaativan.” J. V. Snellmann, Litteraturbladista v. 1860 (kirjoitelma kunnallislaitoksen uudistamisesta) 19
8/2012 www.kunnat.net

Näkökulmia kunnallisesta itsehallinosta

Recomendados

Más contenido relacionado

Presentaciones para ti(20)

Destacado(16)

Similar a Näkökulmia kunnallisesta itsehallinosta(20)

Último(20)

Näkökulmia kunnallisesta itsehallinosta