Työelämälähtöisyys
Pedagoginen kehittämistyö
Ammatillinen opettajakoulutus
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Mari Järvenmäki ja Pirjo Kivijärvi
19.4.2013

Johdatus aiheeseen
 Toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen
opetuksessa korostuu nykyisellään yhä enemmän
ammattiosaamisen kehittäminen, työelämäyhteys ja
alueellinen vaikuttavuus
 Ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhdeksi
tavoitteeksi on asetettu yhteistyö alueellisten
pienten ja keskisuurten yritysten ja
hyvinvointipalveluja tuottavien yritysten kanssa sekä
alueellinen kehittäminen
 Työelämäyhteistyötä tarvitaan koulutustarpeiden
ennakoinnissa, koulutuksen suunnittelussa,
toteutuksessa ja arvioinnissa

Johdatus aiheeseen
 Toteutuuko työelämälähtöisyys
ammatillisessa opetuksessa?
 Mitä työelämälähtöisyys tarkoittaa
oppilaitos- ja työelämäkontekstissa?
 Pystyvätkö oppilaitokset vastaamaan
työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin?

Työelämälähtöisyyteen
vaikuttavat tekijät – TOP TEN
1. Pienenevät ikäluokat >työvoimapula >vain halutut alat
saavat hyviä opiskelijoita >koulujen välinen kilpailu
opiskelijoista ja rahoituksesta kiihtyy
2. Ammatit muuttuvat > elinikäinen oppiminen, joustavuus
3. Tekniset valmiudet ja osaamisvaatimukset kasvavat
4. Uusien yhteistyömuotojen luominen/löytäminen;koulu-
työelämä
5. Rahoitusperusteet; läpäisy
6. Opettajien oman ammattitaidon ylläpitäminen; työkierto
7. Uusien opetusmenetelmien ja –välineiden käyttöönotto,
opettajan työn kehittäminen
8. Projektiosaaminen; TKI
9. Työelämän vaatimusten tason täyttyminen; harjoittelun
sisällön/vaatimusten tason määrittäminen ja
varmistaminen
10. Kielitaidon kartuttaminen; työelämän kansainvälistyminen

Työelämälähtöisyys - SWOT
 Oppilaitosten sitoutuminen
alueen elinkeinojen
kehittämiseen (strategiat)
 Elinikäinen oppiminen ja itsensä
kehittäminen
 Harjoittelu/työssä oppiminen
tuttua
 Uudet ammatit luovat
koulutustarpeita
 Koulutuksen ja työelämän
vuorovaikutuksen lisääntyminen
 Uudet opetusmenetelmät
 Projektit, TKI
 Täydennyskoulutus
 Kansainvälistyminen
 Useat opettajat etääntyneet
työelämästä
 Projektiosaaminen heikkoa,
 TKI ei palvele elinkeinoelämää
 Kielitaito
 Viive uusien osaajien
kouluttamisessa
 Pystyykö koulutus vastaamaan
työelämän haasteisiin?
 Ammatteja katoaa
 Työpaikat vähenevät teknologian
kehittyessä
 Pienenevät ikäluokat >
työvoimapula
 Uudet teknologiat
 Kansainvälistyminen
MahdollisuudetVahvuudet
Heikkoudet Uhat

Työelämälähtöisyyden
kehittäminen: oppilaitos/opettaja
 Oppilaitos/opettaja tiiviimmin mukaan harjoitteluun
 vastuun lisääminen
 harjoittelun ohjaus
 resursseja harjoittelun ohjaukseen ja työpaikoilla käymiseen
 harjoittelu tiiviimmin sidoksiin talven aikana opittujen teoriaopintojen kanssa
 Projektiosaamisen kehittäminen
 projektikoulutus
 projektit paremmin palvelemaan yritysten ja paikallisen elinkeinoelämän tarpeita
 Opettajien työelämäjaksot säännöllisiksi
 Vuorovaikutuksen lisääminen työelämän kanssa
 työpaikka/yritysvierailut
 vierailevia luennoitsijoita eri organisaatioista ja yrityksistä
 alumnitoiminta
 Vuorovaikutuksen lisääminen toisten oppilaitosten kanssa
 Strategian rinnalle konkretisoitu toimintasuunnitelma työelämäyhteistyön
kehittämiseksi (rakenteellinen yhteistyö, ei saa olla henkilöriippuvainen)
 Kolmikantayhteistyön toteuttaminen; koulutusohjelma-opiskelija-työelämä
 seuranta: miten pian opiskelija työllistyy valmistumisen jälkeen, työllistyykö oman
alan töihin, vastaako koulutus työelämän tarpeita
 seurannan raportointi: toimii työkaluna oppilaitoksen laatutyössä

Työelämälähtöisyyden
kehittäminen: yritys/organisaatio
 Työnohjaajakoulutus/perehdytyskoulutus
 Ohjatun harjoittelun toimintamallin luominen
yhdessä oppilaitosten kanssa
 Vuorovaikutuksen lisääminen oppilaitosten kanssa
 vierailut oppitunneilla
 neuvottelukunnat
 Aktiivinen mukanaolo oppilaitosten kehittämis- ja
tutkimusprojekteissa
 Opettajien/oppilaitosten mentorointi
 Aktiivinen ote opetussuunnitelmien kehittämiseen

Työelämälähtöisyys opiskelussa:
esimerkkejä Etelä-Savosta
 ”Projektihässäkkä” (Mamk)
 Talonrakentajat (Esedu)
 Kampusfestari (Mamk)
 Learning Cafe-toimintamalli

”Projektihässäkkä”
 Ympäristöteknologian opintoja
työelämälähtöisissä projekteissa
 Eri yhteistyöyritykset esittelevät toimintojaan
ja mahdollisia tutkimus/selvitysaiheita
 Opiskelijat valitsevat aiheet ja muodostavat
ryhmät
 Työskentely kestää kevätlukukauden
 Opinnot kuuluvat vaihtoehtoisiin
ammattiaineisiin
 Opettajat (useita) ohjaavat opintoja omien
ammattialojensa mukaisesti

Opiskelijapalautetta…

Valtakunnallista tunnustusta…
 Teknologiateollisuus ry:n
stipendi ja kunniakirja
Ympäristöteknologian opintoja
työelämälähtöisissä projekteissa
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilö: yliopettaja Pia Haapea

Talonrakentajat
 Etelä-Savon koulutuksen
työssäoppimishanke
 Kuuluu Etelä-Savon ammattiopiston
rakennusalan perustutkintoon
 Kolmessa vuodessa rakennetaan
omakotitalo
 Rakentajia jokaiselta vuosiluokalta
 Kaikki tekevät kaikkea ja oppivat

Tulevaisuuden raksamiehet
Lähde: Länsi-Savo
Kuva: Jaakko Avikainen

Kampusfestari
 Monipuolinen kaupunkitapahtuma Mikkelissä
 Levittäytyy mikkeliläisiin oppilaitoksiin, ravintoloihin, liiketiloihin,
kaupunkiympäristöön
 Musiikkia laidasta laitaan, nuorisoteatteritapahtuma
Ramppikuume, surmanajoa, lastenohjelmaa, luentoja…
 Järjestäjät:
 Mikkelin ammattikorkeakoulu
 Etelä-Savon ammattiopisto
 Suomen nuoriso-opisto
 Mikkelin kaupungin kulttuuripalvelut
 Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunta
 Mikkelin yliopistokeskus
 Järjestelyistä vastaa pääasiassa oppilaitosten opiskelijat
 Kampusfestari 19. – 30.4.2013, päätapahtuma 27.4. hallitustorilla
 www.mamk.fi/kampusfestari

Kampusfestari-ilmoitus

Osaamisen kehittäminen yhteistyössä
työelämän ja oppilaitosten kanssa: esimerkki
toimintamallista
 Toimintamallissa sovelletaan Learning Cafe-menetelmää
 tavoitteena oppia yhdessä
 jokainen osallistuja voi tuoda esiin omat ajatuksensa
 ideoiden tuottaminen, reflektoiminen ja edelleen
kehittäminen tapahtuu ryhmissä, joissa kussakin oma vetäjä
(emäntä/isäntä, kirjuri, keskustelun ylläpitäjä)
 luodaan ja jaetaan uutta tietoa, kokemuksia, rakennetaan
yhteistä näkemystä
 ryhmiin jaetaan otsikot/aihealueet, joita käsitellään
(jokaisessa ryhmässä omat aihealueet)
 keskusteluaika /ryhmä 10-20 min
 ajan päätyttyä kaikki ryhmät vaihtavat paikkaa, ryhmän
emäntä/isäntä jää paikoilleen
 ryhmät vaihtavat paikkaa niin monta kertaa, että jokainen
ryhmä on vieraillut kerran kaikissa ryhmissä
 lopuksi yhteinen keskustelu, asioiden tiivistys ja jatkosta
päättäminen
 ryhmissä tuotettu materiaali toimitetaan myöhemmin
koostettuna osallistujille

Osaamisen kehittäminen yhteistyössä
työelämän ja oppilaitosten kanssa: esimerkki
Learning Cafe-toimintamallin toteutuksesta
 Aihe
 käynnissä olevan kehittämishankkeen sisällön ja toiminnan fokusointi
 koulutustarpeiden kartoitus
 Tilaisuuden kesto 4 h (kahvipausseja tarvittaessa)
 Kutsu tilaisuuteen lähetetty viikkoja ennen
 Osallistujat: maaseutuyrittäjiä, yrityksen edustaja (Humuspehtoori), Otavan
maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen opettaja ja opiskelijoita, HY Ruralia-
instituutin kouluttajia ja tutkijoita, MTT:n tutkijoita ja projektityöntekijöitä
(tilaisuuden järjestäjä)
 Ryhmiä kolme, joissa käsiteltäviä aiheita 2-3, keskusteluaika/ryhmä 10 min
 Alussa yritysedustajan puheenvuoro, joka liittyi päivän teemaan
 Ohjeistus työskentelytavasta ja ryhmiin jako
 Ryhmien kirjurit sovittu etukäteen
 Ryhmätyöskentelyn päätyttyä loppukeskustelu kaikista ryhmän aiheista,
loppuyhteenveto ja jatkosta päättäminen
 Puhtaaksi kirjoitettu kooste toimitettiin myöhemmin osallistujille

Osaamisen kehittäminen yhteistyössä
työelämän ja oppilaitosten kanssa: esimerkki
Learning Cafe-toimintamallin toteutuksesta
 Pohdintaa toimintamallin toimivuudesta
 odotukset ja tavoite täyttyivät: lyhyessä ajassa saa paljon aikaiseksi
 helppo tapa saattaa yhteen työelämän ja oppilaitoksen ja
koulutusorganisaatioiden edustajia
 vaatii huolellisen etukäteisvalmistelun
 tiedottaminen riittävän ajoissa, jolloin myös oppilaitos ehtii suunnitella
opetuksen niin, että se mahdollistaa osallistumisen
 ryhmien maksimikoko noin 5 henkilöä, jolloin jokainen halukas saa
äänensä kuuluviin

Kirjallisuutta
 Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen. Valtiontalouden
tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 188/2009.
http://www.vtv.fi/files/1783/1882009_AMKkoulutuksen_tyoelamalahtoisyyden_kehittami
nen_NETTI.pdf
 Kallberg, K. ja Hallila, M. (toim.) Osaamisen kohtaaminen. Näkökulmia
työelämälähtöiseen koulutukseen. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C:
Tiedotteita, 26. http://www.karelia.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/C26_verkkojulkaisu.pdf
 Keskitalo, Juhani (toim.). Insinöörikoulutuksen uusi maailma III – INSSI –hanke
kilpailukykyä parantamassa. Hämeen ammattikorkeakoulu. HAMK:n e-julkaisuja
5/2011.http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMK/Tutkimus_ja_kehitys/Valtakunnalli
set_verkostohankkeet/tekniikan_alan_ammattikorkeakoulutuksen
 Mattila, Erkki. Opetuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen Rovaniemen
ammattikorkeakoulussa.2008. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen
opettajakorkeakoulu. Kehittämishankeraportti.
http://publications.theseus.fi/handle/10024/20099
 Neuvonen-Rauhala, M-L. 2009. Työelämälähtöisyyden määrittäminen ja käyttäminen
ammattikorkeakoulun jatkotutkintokokeilussa. Väitöskirja. Jyväskylä Studies in
Education, Psychology and Sosial Research: 367.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/21622/9789513936594.pdf?seque
nce=1
 Väisänen, P. 2003. Työssäoppiminen ammatillisissa perusopinnoissa. Ammatillinen
osaaminen, työelämän kvalifikaatiot ja itseohjautuvuus opiskelijoiden itsensä
arvioimina. Väitöskirja. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja n:o 83. 197 s.
ja 59 s. liitteitä.