Esitys kertoo potilastietojärjestelmien käytettävyydestä ja siinä tapahtuneista muutoksista Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä -tutkimusten valossa.

2. Onko käytettävyys parantunut?

3. Johanna
Kaipio
(ent. Viitanen)
• Tutkijatohtori Aalto-yliopistossa Tietotekniikan
laitoksella
– Taustalla DI, TkL ja TkT -tutkinnot
– Aihealueet: Käytettävyyden arviointi,
käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmät
– 10 vuotta tutkimus- ja opetustehtäviä
• Tutkimusalue: Terveydenhuollon
tietojärjestelmien käytettävyys
– Väitöskirja (2011) Usability in Healthcare:
Overcoming the Mismatch between Information
Systems and Clinical Work
• Apotti-hankkeessa keväästä 2013
käytettävyysasiantuntijana
Tinja
Lääveri
• LL 1995, sisätautien erikoislääkäri 2003,
kliinistä lääkärintyötä vuoteen 2010
• Kehittämispäällikkö Apotti-hankkeessa,
vastuualueina toiminnan kehittäminen
(ESH) ja käytettävyys loppukäyttäjän
näkökulmasta
• Kehittämispäällikkö HUS
Tietohallinnossa 2010-2012
• Lääkäriliiton hallituksessa 2007-1013,
ehealth työryhmän
puheenjohtaja/varapuheenjohtaja
2007->

4. Aiheet
• Käytettävyystutkimuksen viitekehys
• Käytettävyystulokset
• Onko parannettavaa?

5. Mikä on potilastietojärjestelmä?
1. Potilastietojen talletuspaikka
2. Laaja hoitoprosessien toiminnanohjausjärjestelmä
– Päätöksenteon, työnkulkujen sekä hoitoketjujen tuki ja
ohjaus
– Resurssien ohjaus
– Raportoinnin ja laatutiedon hyödyntäminen
(laatumittarit)
– Toiminnan seuranta
3. Monipuolinen potilasportaali sähköistä asiointia ja
palveluja varten

6. Käytettävyyden määritelmiä
Käytettävyydellä tarkoitetaan sitä
tuloksellisuutta, tehokkuutta ja tyytyväisyyttä,
jolla käyttäjät saavat suoritettua
käytössään olevien välineiden avulla
ne tehtävät,
joita halutun tavoitteen saavuttaminen
tietyssä ympäristössä edellyttää.
(Kansainvälinen ISO 9241-11 standardi)

7. Käytettävyyden määritelmiä
Opittavuus
Tehokkuus
Muistettavuus
Virheettömyys
Miellyttävyys
Jakob Nielsen (1993)

8. Käyttäjäkokemus
Henkilön havainnot ja vasteet, jotka ovat seurausta tuotteen,
järjestelmän ja palvelun käytöstä ja / tai ennakoidusta käytöstä.
Sisältää kaikki käyttäjien tunteet, uskomukset, mieltymykset, fyysiset ja
psyykkiset vasteet, käyttäytymiset ja aikaansaannokset, jotka ilmenevät ennen
käyttöä, käytön aikana ja käytön jälkeen.
Käytettävyyskriteereitä voidaan käyttää arvioimaan käyttäjäkokemuksen joitakin
näkökulmia.
(Kansainvälinen ISO 9241-210 standardi)

9. Kyselyt käytettävyystutkimuksessa
• Vakiintunut käytettävyyden arviointimenetelmä
• Erittäin hyvä keino mitata käyttäjän subjektiivisia näkemyksiä ja
kokemuksia
• Saadaan selville objektiivisesti vaikeasti mitattavia asioita kuten
käyttäjän tyytyväisyyttä ja mahdollista turhautumista
• Luotettava menetelmä, kun se toistettaessa samanlaisessa
ympäristössä samankaltaisten käyttäjien testaamana antaa
samoja tuloksia
(Nielsen, 1993; Kirakowski, 2000)

10. Standardoituja käytettävyyskyselyjä
• System Usabilty Scale (SUS)
– koekäytön jälkeen
• SUMI (Software Usability
Measurement Inventory)
– uusien tuotteiden arviointi
tuotekehityksen eri vaiheissa
• Lisäksi:
– QUIS (Questionnaire for User Interaction
Satisfaction)
– USE (Usefulness, Satisfaction and Ease of
Use)
– CSUQ (Computer System Usability
Questionnaire)
– …
SUMI (Software Usability Measurement Inventory)

12. Käytettävyydeltään hyvä (potilas)tietojärjestelmä
• tukee terveydenhuollon ammattilaisen työtehtävien
suorittamista tarkoituksenmukaisella tavalla
– järjestelmä ei määrää toimintaprosesseja vaan integroituu
osaksi hoito/kliiniseen työhön liittyviä prosesseja ja
toimintatapoja
– terveydenhuollon vaihtelevissa työskentely-ympäristöissä.
• istuu osaksi muuta teknistä toimintaympäristöä, on
yhteensopiva muiden järjestelmien kanssa
• tukee terveydenhuollon ammattilaisten välistä
yhteistyötä.

13. Käytettävyyden monet ulottuvuudet
”Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä” -kyselyssä
• Käyttöliittymätason käytettävyys
– Tehtyjen virheiden korjaaminen onnistuu
helposti
• Teknisempi näkökulma
– Järjestelmä reagoi nopeasti käskyihin
• Opittavuus
– Potilastietojärjestelmän käyttö ei vaadi
pitkää ja perusteellista perehdytystä
• Virheettömyys
– Tietojärjestelmät auttavat estämään
lääkitykseen liittyviä virheitä
• Tiedon esitystapa
– Potilastietojärjestelmä tuottaa sellaisen
yhteenvetonäkymän, jonka perusteella
on helppo muodostaa kokonaiskuva
potilaan tilanteesta
• Lääkärin tyypilliset työtehtävät
– Potilastietojen kirjaaminen on näppärää
ja sujuvaa
– Potilastietojärjestelmän avulla on helppo
saada esiin potilaasta tarvittavat tiedot
• Yhteistyö
– Tietojärjestelmät tukevat hyvin
yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärien /
hoitajien välillä

14. Käytettävyyssuunnittelun 10 heuristiikkaa
1. Käytä yksinkertaista ja luonnollista vuoropuhelua
2. Puhu käyttäjien omaa kieltä
3. Älä rasita käyttäjän muistikuormaa
4. Ole yhdenmukainen
5. Anna käyttäjälle palautetta toiminnoista
6. Osoita selkeä poistumistapa
7. Anna mahdollisuus oikopolkuihin
8. Anna selkeät virheilmoitukset
9. Vältä virhetilanteita
10. Anna riittävä ja selkeä apu
(Jakob Nielsen, 1993)

15. Käyttöliittymätason käytettävyys
Samaa mieltä
2010 2014
Näkymissä (ikkunoissa) kentät ja toiminnot
on sijoiteltu loogisesti
Sairaala 37% 44%
Terv.keskus 44 % 40%
Järjestelmä kertoo minulle selkeästi mitä
kulloinkin tapahtuu (esimerkiksi tietojen
tallentuminen)
Sairaala 29% 31%
Terv.keskus 44 % 33%
Terminologia (esimerkiksi toimintojen
nimet ja otsikointi) on selkeää ja
ymmärrettävää
Sairaala 40% 40%
Terv.keskus 54 % 45%

16. Rutiinitehtävien suorittaminen on suoraviivaista ja
onnistuu ilman ylimääräisiä valintoja
70%
60%
50%
40%
30%
20%
10%
0%
2010 2014

17. • Rutiinitehtävä= usein toistuva tehtävä, työnkulku
– Ei ole aina täsmälleen samanmuotoinen esim. lääkitys,
diagnoosin kirjaaminen, jatkohoitomääräykset,
kertomusmerkinnät, ajanvaraukset jne
– Kyse yleensä tehtäväsarjoista esim. potilasryhmien hoito
• Kuinka hyvin tietojärjestelmäsuunnittelussa on
tunnistettu keskeisimmät ja useimmin toistuvat tehtävät
ja työnkulut?
• Tietojärjestelmän tuki toiminnalle vs. toiminnan muutos
tietojärjestelmän kannalta tarkoituksenmukaiseen
suuntaan

18. Kirjatut tiedot häviävät toisinaan tietojärjestelmästä
2010 2010 2014 2014
Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä
Sairaala 39% 34% 54% 29%
terv.keskus 52 % 27% 62% 25%
• Hyvä uutinen! Kokemus harvinaistunut kaikkien tuotemerkkien
käyttäjillä
• Varsinaista tallennetun tiedon katoamista tietokannasta tapahtunee
harvoin…
• Tiedon häviämisen kokemusta voidaan pitää äärimmäisenä
käytettävyysongelmana eli käyttäjä:
– kirjaa väärään paikkaan
– ei osaa tallentaa kirjattua tietoa oikein
– ei tiedä, mistä etsiä kirjattua tietoa
• On varsin mahdollista, että käyttäjät ovat oppineet tulemaan toimeen
järjestelmien virheansojen kanssa ja epäloogisetkin toiminnot on
lopulta opittu ulkoa.

19. Potilastietojärjestelmän käyttö ei vaadi pitkää ja
perusteellista perehdytystä
2010 2014
Samaa mieltä Samaa mieltä
Sairaala 39% 37 %
terv.keskus 37% 25%
• Opittavuus!
• Toiminnallisuuksien määrä on kasvanut, joten opittavaa enemmän
• Toisaalta perehdytykseen kuuluu yhä enemmän toiminta- ja
käyttötapojen opettelua eli vaikka järjestelmä olisi kuinka
intuitiivinen, käyttäjien pitää käyttää sitä tietyllä tavalla.
• On usein mahdotonta ja epätarkoituksenmukaistakin suunnitella
ohjelmisto niin, että vain yksi toimintapolku on mahdollinen.
• On kuitenkin mahdollista suunnitella ohjelmisto niin, että ”oikea ja
tarkoituksenmukainen” toimintapolku on samalla myös helpoin ja
”väärät” polut on tavalla tai toisella tehty hyvin hankaliksi

20. Potilastietojen kirjaaminen on näppärää ja sujuvaa
2010 2014
Samaa mieltä Samaa mieltä
Sairaala 22% 30 %
terv.keskus 29% 34%
• Mittaa toki käyttöliittymäsuunnittelun onnistuneisuutta,
mutta ehkä vielä enemmän tiedon rakenteisuuden
järkevyyttä.
• Jos pitää tietää, muistaa ja päättää, minkä otsikon alle
vapaa teksti kirjataan…
• Mittaa myös, kuinka hyvin on analysoitu, mitä missäkin
tilanteissa yleensä kirjataan mutta myös mitä tulisi kirjata

21. Potilastietojärjestelmä tuottaa sellaisen
yhteenvetonäkymän (esim. "kuumekurvan" tai
hoitotaulukon), jonka perusteella on helppoa
muodostaa kokonaiskuva potilaan tilanteesta
2010 2014
Samaa mieltä Samaa mieltä
Sairaala 14% 28%
terv.keskus 15% 18%
• ”Toiminnallisuutta ei ole” –vastaukset olivat harvinaistuneet
(sairaala 49% ->29%)
• 2014 lisäksi kysymys: Potilastietojärjestelmän avulla on helppo saada esiin
potilasta tarvittavat tiedot. Tämän kanssa oli eri mieltä puolet vastaajista
• Yhteenvetonäkymien muokattavuus ja tiedon aito rakenteisuus
avainelementtejä.
• Koopman ym (2011) diabeetikon yhteenvetonäkymä vähensi diabeteksen
seurannassa tarvittavien tietojen hakuun kulunutta aikaa 5,5->1,3min ja
klikkausten määrää 60-> 3

22. Onko parannettavaa?
• Miten tietojärjestelmä voi tukea rutiinitehtävien suorittamista?
• Rutiinitehtävien analysointi?
• Ohjaaminen oikeaan toimintamalliin?
• Automatisaatio? tuplakirjaaminen? voiko kirjattavan tiedon
päätellä?
• Halutaanko toimia kuten ennen vaikka tietojärjestelmän avulla
muu toimintatapa olisi sujuvampi?

23. Onko parannettavaa?
• Käytettävyyssuunnittelun lähtökohtia:
– Työvälineen tulee auttaa / tukea työtehtävien suorittamista ja
tavoitteen saavuttamista
– Järkevä työnjako ihmisen ja koneen välille
• Miten?
– Loppukäyttäjä ei ole suunnittelija eikä käytettävyysasiantuntija
– Suunnittelija ei ole loppukäyttäjä
 Yhteistyössä substanssi- ja käytettävyysasiantuntijoiden sekä
teknisten suunnittelijoiden/toteuttajien kanssa