Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähiöiden
väestörakenteen muokkaajana
Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka -seminaari, Kela 9.12.2022
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula
19.12.2022

Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähiöiden
väestörakenteen muokkaajana
• Tekijät: Timo Kauppinen (THL), Aleksi Karhula (HY)
• Tulossa tieteellinen artikkeli, ei vielä valmis
• Tutkimusaineistona Tilastokeskuksen muodostama koko väestön sisältävä
yksilötason pitkittäisrekisteriaineisto
• Tutkimuskohteena 40 kerrostalovaltaista lähiöaluetta yhdeksässä
kaupungissa (Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Kuopio, Jyväskylä,
Lahti, Pori)
• Ne kerrostalovaltaiset lähiöalueet 10 suurimmassa kaupungissa, joissa pienituloisten
osuus 20 v. täyttäneistä oli nopeassa kasvussa vuosina 1997-2019 ja vuoden 1997 arvo
oli yli mediaanin
• Tutkimuskysymykset: Missä määrin a) muuttoliike ja alueella pysyvien
tulotason muutos, ja b) erilaisissa elämäntilanteissa olevat ovat vaikuttaneet
pienituloisten osuuteen vuosien 1997 ja 2019 välillä?
• Pienituloisilla tarkoitetaan tässä 20 v. täyttäneen väestön 19.12.2022 2
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula

Kysymyksenasettelun taustaa
• Kansainvälisessä tutkimuksessa havaintoja sosioekonomisen
segregaation kasvusta (van Ham et al. 2021) ja köyhyyden
esikaupungistumisesta (Bailey & Minton 2018; Hochstenbach & Musterd 2018),
Suomessakin havaintoja tulotason mukaisen alueellisen eriytymisen
voimistumisesta (esim. Kauppinen & Mukkila 2022).
• Pienituloisuuden kasvulla on erilainen merkitys riippuen siitä, onko sen
taustalla väestön vaihtuminen muuttoliikkeen myötä vai alueilla
pysyvien tulotason muutokset (Bailey 2020; Bolt 2018). Eräissä
viimeaikaisissa tutkimuksissa (Cooke 2010; Schouten 2021; Boje-Kovacs ym. 2021)
on johtopäätöksenä ollut, että perinteisesti keskeisenä prosessina pidetyllä
muuttoliikkeellä olisi vain vähän merkitystä.
• Alueen pienituloisuuden ongelmallisuus voi riippua siitä, millaisessa
käytössä alue on asukkaiden asumisurilla: esim. nuorten aikuisten
muuttaminen köyhille alueille ja niiltä pois ei ole välttämättä merkki näiden
alueiden ongelmista (Bailey 2020), ja pienituloisilla alueilla asuminen voi olla
asumisuran alkuun (Lelévrier & Melic 2018) tai työttömyyden kokemiseen liittyvä
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula 19/12/2022 3

Vuosittaiset eri muutosprosessien nettovaikutukset pienituloisten ja ei-
pienituloisten 20 v. täyttäneiden määriin tutkimusalueilla vuosina 1998-2019
19/12/2022 4
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
Pienituloiset Ei-pienituloiset
Muutos
tuhatta
20 v.
täyttänyttä
asukasta
kohti,
henkilöä
Ikääntyminen 20+ väestöön ja kuolleisuus
Tulotason muutos alueella asuttaessa
Muuttoliike
PROSESSIT YHTEENSÄ
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
50
60
70
Pienituloiset Ei-pienituloiset
Muutos
tuhatta
kyseiseen
tuloryhmään
kuuluvaa
asukasta
kohti,
henkilöä
Ikääntyminen 20+ väestöön ja kuolleisuus
Tulotason muutos alueella asuttaessa
Muuttoliike
PROSESSIT YHTEENSÄ
Suhteutettuna koko 20+ väestöön Suhteutettuna kyseiseen tuloryhmään
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula

-15,0000 -10,0000 -5,0000 0,0000 5,0000 10,0000 15,0000 20,0000
20-29 opiskelija
20-29 työllinen
30-59 opiskelija
30-59 työllinen
30-59 muu
60+ eläkeläinen
YHTEENSÄ
Keskimääräinen vuosittainen nettomuutos tuhatta 20 v. täyttänyttä asukasta kohti, 1998-2019, henkilöä
Low income population
Muuttoliike Tulotason muutos alueella asuttaessa Ikääntyminen 20+ väestöön ja kuolleisuus
-8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8
20-29 opiskelija
20-29 työtön
20-29 työllinen
20-29 muu
30-59 opiskelija
30-59 työtön
30-59 työllinen
30-59 eläkeläinen
30-59 muu
60+ työllinen
60+ eläkeläinen
60+ muu
Ei-pienituloiset
-6 -4 -2 0 2 4 6 8 10
20-29 opiskelija
20-29 työtön
20-29 työllinen
20-29 muu
30-59 opiskelija
30-59 työtön
30-59 työllinen
30-59 eläkeläinen
30-59 muu
60+ työllinen
60+ eläkeläinen
60+ muu
Pienituloiset
Muutosprosessien vaikutukset eriteltynä henkilöiden
elämäntilanteiden mukaan (työura)
19/12/2022 5
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula

Vuosittaiset eri muutosprosessien nettovaikutukset pienituloisten ja
ei-pienituloisten 20 v. täyttäneiden määriin tutkimusalueilla ja muissa
kerrostalolähiöissä 1998-2019, suhteutettuna koko 20+ väestöön
19/12/2022 6
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
Pienituloiset
tutkimusalueilla
Pienituloiset
muissa
kerrostalolähiöissä
Ei-pienituloiset
tutkimusalueilla
Ei-pienituloiset
muissa
kerrostalolähiöissä
Muutos
tuhatta
20 v.
täyttänyttä
asukasta
kohti,
henkilöä
Muuttoliike Tulotason muutos alueella asuttaessa
Ikääntyminen 20+ väestöön ja kuolleisuus PROSESSIT YHTEENSÄ
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula

Etnisiä eroja prosesseissa
• Sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisten muuttoliike on lisännyt
pienituloisia, hieman enemmän kyse ulkomaalaistaustaisista
• Opiskelijoiden pienituloisia lisäävässä muuttoliikkeessä on kyse lähinnä
suomalaistaustaisista, samoin 20 v. täyttäneeseen väestöön ikääntymisessä
• Ulkomaalaistaustaisen pienituloisen väestön kasvu perustuu lähinnä muuttoihin,
suomalaistaustaisilla ikääntyminen tutkimusväestöön suuremmassa roolissa
• Muiden kuin pienituloisten muuttoliike on vähentänyt ei-pienituloista
väestöä vain suomalaistaustaisilla
• Sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisilla tuloliikkuvuus on
vähentänyt pienituloisuutta, enemmän kyse suomalaistaustaisista
• Muutos suhteessa ryhmän kokoon kuitenkin samaa tasoa: suomalaistaustaisilla
nettomuutos (siirtymä pienituloisista ei-pienituloisiin) vuosittain keskimäärin 3,1
% suomalaistaustaisten pienituloisten keskiväkiluvusta, ulkomaalaistaustaisilla
vastaava suhde 3,4 %
19/12/2022 7
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula

Alustavia johtopäätöksiä
• Pienituloisuutta lisääviä prosesseja olivat etenkin muuttoliike ja
ikääntyminen 20 v. täyttäneeseen väestöön, ei juuri kyse alueella asuvien
tulotason laskusta.
• Pienituloisten määrän kasvu liittyi lähinnä 20-29-vuotiaisiin, erityisesti
opiskelijoihin, lapsettomiin ja vuokralla asujiin  tutkimusalueiden
(korostunut) rooli asumisuran alun asuinpaikkana selittää kasvua?
• Ulkomaalaistaustaisilla muuttovoittoa useammassa ryhmässä
• Opiskelijoiden suuri vaikutus  mahdollisesti vastaava analyysi 25 v. täyttäneillä
• Vanhemmissa ikäryhmissä tapahtuneet muutokset ovat etupäässä
vähentäneet ei-pienituloista väestöä
• Muuttoliike 30-59-vuotiailla, kuolleisuus 60 vuotta täyttäneillä
• Selvimmin tutkimusalueita erottaa muista alueista 30-59-vuotiaiden ei-
pienituloisten negatiivinen muuttotase, joka liittyy suomalaistaustaisiin
• Nousu pienituloisuudesta samantahtista suomalais- ja
ulkomaalaistaustaisilla
19/12/2022 8
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula

Lähteet (1/2)
Bailey N (2020) Understanding the processes of changing segregation. In: Musterd S (Ed.)
Handbook of Urban Segregation, pp. 367–377. Edward Elgar, Cheltenham.
Bailey N, Minton J (2018) The suburbanisation of poverty in British cities, 2004-16: extent,
processes and nature. Urban Geography, 39:6, 892–915.
https://doi.org/10.1080/02723638.2017.1405689
Boje-Kovacs B, Egsgaard-Pedersen A, Weatherall CD (2021) Residential mobility and
persistent neighborhood deprivation. Journal of Housing Economics 53,101771.
https://doi.org/10.1016/j.jhe.2021.101771
Bolt G (2018) Who Is to Blame for the Decline of Large Housing Estates? An Exploration of
Socio-Demographic and Ethnic Change. In: Hess DB, Tammaru T, van Ham M (Eds.) Housing
Estates in Europe. Poverty, Ethnic Segregation and Policy Challenges, pp. 57–74. Springer.
https://link.springer.com/book/10.1007/978-3-319-92813-5
Cooke TJ (2010) Residential Mobility of the Poor and the Growth of Poverty in Inner-Ring
Suburbs, Urban Geography, 31:2, 179–193. https://doi.org/10.2747/0272-3638.31.2.179
van Ham M, Tammaru T, Ubarevičienė R, Janssen H (2021) Rising Inequalities and a Changing
Social Geography of Cities. An Introduction to the Global Segregation Book. In: van Ham M,
Tammaru T, Ubarevičienė R, Janssen H (Eds.) Urban Socio-Economic Segregation and Income
Inequality. A Global Perspective, pp. 3–26. Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-030-64569-4
19/12/2022 9
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula

Lähteet (2/2)
Hochstenbach C, Musterd S (2018) Gentrification and the suburbanization of poverty: changing
urban geographies through boom and bust periods. Urban Geography, 39:1, 26–53.
https://doi.org/10.1080/02723638.2016.1276718
Kauppinen TM, Mukkila S (2022) Lähiöalueiden väestörakenteen kehitys suurissa
kaupungeissa vuosina 1995-2019. Työpaperi 38/2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/144980
Lelévrier C, Melic T (2018) Impoverishment and Social Fragmentation in Housing Estates of the
Paris Region, France. In: Hess DB, Tammaru T, van Ham M (Eds.) Housing Estates in Europe.
Poverty, Ethnic Segregation and Policy Challenges, pp. 313–338. Springer.
https://link.springer.com/book/10.1007/978-3-319-92813-5
Schouten A (2021) Residential mobility and the geography of low-income households. Urban
Studies, 58:9, 1846–1865. https://doi.org/10.1177/0042098020922127
19/12/2022 10
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula