Sauli Jäppinen: Pitkät sairauspoissaolot keski-ikäisillä naisilla ja miehillä. Sairauspoissaolojen trendit ja sukupuolierot vuosina 2005–2013. Esitys Sairauspoissaolojen trendit ja työkyvyttömyyden polut -seminaarissa 5.12.2017.

1. Pitkät sairauspoissaolot
keski-ikäisillä naisilla ja miehillä
Sairauspoissaolojen trendit ja sukupuolierot
vuosina 2005–2013
Sauli Jäppinen
Kansanterveystieteen osasto (HY)
5.12.2017
sauli.jappinen@helsinki.fi

2. • Työkyvyttömyys yleisintä keski-ikäisessä väestössä
• työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus (Laaksonen ym. 2016)
• sairauspäivärahan saaminen (Blomgren 2016)
• Sairauspoissaolot useimmiten todettu naisilla miehiä yleisemmiksi
mutta…
• tutkimus Suomessa keskittynyt kuntatyöntekijöihin (esim. Laaksonen ym. 2008)
• sairausryhmittäinen sukupuolierojen tutkimus vähäistä
Taustaa

3. 1) Pitkien sairauspoissaolojen trendejä keski-ikäisillä työllisillä naisilla ja
miehillä v. 2005–2013
2) Sairauspoissaolojen sukupuolieroja ja erojen muutosta v. 2005 ja 2013
3) Selittääkö ammattiasema sukupuolieroja v. 2005 ja 2013
Tavoitteena tutkia

4. Aineisto
• Otosväestö
• 70 % väestöotos vuosien 2004–2012 lopussa 45–64-vuotiaista työllisistä
(n=680 000–730 000)
Ammattiasema v. 2012 Miehet (%) Naiset (%)
Ylempi toimihenkilö 23,0 21,1
Alempi toimihenkilö 19,6 51,5
Työntekijä 37,6 18,2
Yrittäjä 19,8 9,2
• Sairauspoissaolotiedot
• Kelan sairauspäivärahajaksot vuosina 2005–2013

5. Menetelmät
• Sairauspoissaolojen mittarit
• esiintyvyys: koko otosväestö
• sairauspoissaolopäivien lukumäärä (1–365): ne, joilla esiintyi sairauspoissaolo
• Suhteellisten sukupuolierojen mallintaminen v. 2005 ja 2013
• kaksiosainen regressiomalli
‒ logistinen regressio: vetosuhteet (OR, odds ratio)
‒ typistetty negatiivinen binomiregressio:
ilmaantumistiheyksien suhteet (IRR, incidence rate ratio)
• Kaikki sairauspoissaolot ja 8 sairauspääryhmästä (ICD-10) johtuvat
sairauspoissaolot

6. Sairauspoissaolojen trendit

7. Sairauspoissaolon esiintyvyys ja päivien lukumäärä:
kaikki sairaudet
0.0
2.0
4.0
6.0
8.0
10.0
12.0
14.0
16.0
18.0
20.0
22.0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Sairauspoissaolon esiintyvyys
Naiset Miehet
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Sairauspoissaolopäivien lukumäärä
Naiset Miehet
% Keskiarvo (pv)

8. 0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
6.0
7.0
8.0
9.0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Miehet
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
6.0
7.0
8.0
9.0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Naiset%
Sairauspoissaolon esiintyvyys: sairausryhmät
%

9. 0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
110
120
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Miehet
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
110
120
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Naiset
Sairauspoissaolopäivien määrä: sairausryhmät
Keskiarvo (pv)Keskiarvo (pv)

10. Suhteelliset sukupuolierot ja
ammattiaseman vaikutus eroihin

11. 0.00
0.50
1.00
1.50
2.00
2.50
Kaikki Tules Vammat Mielen-
terveys
Kasvaimet Veren-
kiertoelin
Ruoan-
sulatuselin
Hengitys-
elin
Hermosto
Ikävakioitu Ikä ja ammattiasema vakioitu
OR
Sukupuolierot sairauspoissaolon riskissä v. 2013
(vertailuryhmä = miehet)

12. 0.00
0.20
0.40
0.60
0.80
1.00
1.20
Kaikki Tules Vammat Mielen-
terveys
Kasvaimet Veren-
kiertoelin
Ruoan-
sulatuselin
Hengitys-
elin
Hermosto
Ikävakioitu Ikä ja ammattiasema vakioitu
IRR
(ns)
Sukupuolierot sairauspoissaolopäivien
lukumäärässä v. 2013
(vertailuryhmä = miehet)

13. Johtopäätökset

14. • Sairauspoissaolojen muutokset naisilla ja miehillä pääosin myönteisiä
• sairauspoissaolojen esiintyvyys vähentynyt
• sairauspoissaolopäivien määrässä poissaolleita kohden ei selviä muutoksia
• Naisilla sairauspoissaolot yleisempiä, miehillä pidempiä
• sukupuolierot havaitaan lähes kaikissa sairausryhmissä
• erot pääosin melko pieniä erityisesti sairauspoissaolopäivien määrässä
• Sairauspoissaolojen sukupuolierot pysyneet vakaina

15. • Ammattiaseman vaikutus sairauspoissaolojen sukupuolieroihin
vähäinen
• vakioinnin vaikutuksen suunta sidoksissa siihen, mitä mitataan
• Pitkien sairauspoissaolojen sukupuolierojen muita taustatekijöitä
• tulot, koulutus, toimiala, työnantajasektori (Leinonen ym. 2017)
• ammattinimike (Laaksonen ym. 2010)
• psykososiaaliset ja fyysiset työolot (Laaksonen ym. 2008; Labriola ym. 2011)
• sairastavuus ja fyysinen toimintakyky (Laaksonen ym. 2008)

16. • Blomgren J (2016) Pitkät sairauspoissaolot työikäisillä naisilla ja miehillä. Sairauspäivärahan saajat 1996–2015.
Yhteiskuntapolitiikka 81(6), 681–691.
• Laaksonen M, Martikainen P, Rahkonen O & Lahelma E (2008) Explanations for gender differences in sickness absence:
evidence from middle-aged municipal employees from Finland.
Occupational and Environmental Medicine 65(5), 325–330.
• Laaksonen M, Mastekaasa A, Martikainen P, Rahkonen O, Piha K & Lahelma E (2010) Gender differences in sickness
absence – the contribution of occupation and workplace.
Scandinavian Journal of Work, Environment & Health 36(5), 394–403.
• Laaksonen M, Rantala J, Järnefelt N & Kannisto J (2016) Työkyvyttömyyden vuoksi menetetty työura. Helsinki: ETK.
• Labriola M, Holte KA, Christensen KB, Feveile H, Alexanderson K & Lund T (2011) The attribution of work environment in
explaining gender differences in long-term sickness absence: Results from the prospective DREAM study.
Occupational and Environmental Medicine 68(9), 703–705.
• Leinonen T, Viikari-Juntura E, Husgafvel-Pursiainen K, Virta LJ, Laaksonen M, Autti-Rämö I & Solovieva S (julkaistaan)
Labour market segregation and gender differences in sickness absence: trends in 2005–2013 in Finland.
Annals of Work Exposures and Health.
• Pro gradu -tutkielma: Jäppinen S (2017) Pitkien sairauspoissaolojen sukupuolierot keski-ikäisessä työllisessä väestössä
vuosina 2005–2013. HY: valtiotieteellinen tiedekunta, yhteiskuntapolitiikka. Ohjaajat: Anne Kouvonen & Heikki Hiilamo
(HY/valtiotieteellinen tiedekunta); Ossi Rahkonen (HY/lääketieteellinen tiedekunta) & Jenni Blomgren (Kela).
Lähteet