1.
Nuorten
toimeentulotukiasiakkaiden
asiakkuusprosessit
sosiaalityön ammattilaisille tehdyn
kyselyn tuloksia
Markku Laatu ja Hanna-Mari Heinonen
Kela, tutkimusryhmä

2.
Esityksen sisältö
• Hankkeen tausta: mitä tutkimme ja miksi?
• Nuorten elämäntilanne Kelan rekistereiden valossa
• Kyselyaineiston kuvaus
• Kyselyn tulokset
8.5.2018 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko2

3.
”Ilmiö voimistuu:
Älypuhelinsukupolven nuoret
aikuiset jäävät toimeentulotuen
varaan”
Länsiväylä 16.6.2017
• Yli 84 000 nuorta sai Kelasta
toimeentulotukea vuonna 2017
• Yli puolet heistä sai tukea pidempään
kuin 4 kk

4.
Rikkaidenkin lapset nostavat helppoa Kela-rahaa
kännykällä? – Professori: "Arvelen, että yhä useampi
toimii näin"
KUVA Johanna Erjonsalo / arkisto Helsingin Uutiset 8.5.2017

5.
Hakevatko rikkaiden lapset helppoa rahaa
toimeentulotuesta? – Näin Kela vastaa
Kela ei myönnä, että hyvätuloisten perheiden lapset
hakisivat toimeentulotukea aiempaa enemmän.
KUVA Sanna Jompero / Arkisto Uusimaa 9.5.2017

6.
Selvitys nuorista toimeentulotukiasiakkaista
(Raittila, Korpela, Ylikännö, Laatu, Heinonen, Jauhiainen, Helne)
• Tilaajina STM ja VM
• Koostuu sekä tilastollisesta että laadullisesta tarkastelusta.
• Tilastollisessa osiossa on mallinnettu sitä, mitkä tekijät ovat yhteydessä
toimeentulotuen saannin kestoon.
• Tietoa myös etuuksien päällekkäisyydestä ja toimeentulotukea saaneiden
nuorten kotitalouksien taloudellisesta tilanteesta
• Osana selvitystä kysely nuorten kanssa työskenteleville sosiaalialan
ammattilaisille Uudellamaalla
• Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat 10 kunnassa Uudellamaalla
• Vastausosuus 36 % (28/77)

7.
P
ä toiminta

8.
Tuen saannin mukaan

9.
Kyselyn kysymykset
• Mitkä tekijät lisäävät riskiä toimeentulotuen pitkittymiselle?
• Miten palvelujärjestelmä nykyisellään vastaa nuorten palvelutarpeisiin?
• Perustoimeentulotuen Kela-siirron vaikutukset nuorten toimeentulotukea
saavien tilanteeseen?
• Miten Kelan ja kuntien yhteistyö toimii nuorten toimeentulotukiasiakkaiden
kohdalla?
• Miten Kelan ja kuntien yhteistyötä tulisi kehittää?

10.
Syitä pitkittyneeseen toimeentulotukeen
turvautumiseen nuorilla
• Taustalla usein monimutkainen, ylisukupolvinen tai lapsuudesta alkanut,
yksilöllisten ja rakenteellisten ongelmien vyyhti.
• Kasautuneen huono-osaisuuden taustalta löytyy mm.
• vanhempien pienituloisuutta,
• mielenterveysongelmia,
• neurologisia häiriöitä,
• ”vääränlainen” kaveripiiri,
• päihteiden väärinkäyttöä,
• ylivelkaantumista,
• yl. elämänhallinnan puutetta ja näköalattomuutta.
 nuoren mahdollisuudet päästä työmarkkinoille ovat hyvin heikot.

11.
”Taustatekijöinä ovat usein ADHD tai muu diagnoosi jota ei ole
lapsena tutkittu ja johon ei ole saanut riittävää tukea (…). Nyt
nuorina aikuisina heillä on laajoja oppimisen/ymmärtämisen
pulmia ja laajat elämänhallinnan ongelmia, jotka tuottavat
arjessa haasteita. Asiointi ja asioiden hoitaminen on
useammalle asiakkaalle hankalaa.”

12.
Palvelujärjestelmän kyky ja keinot vastata nuorten
palvelutarpeisiin
• Monet (75%) kokevat, ettei sosiaalityöntekijöillä ole nykyisellään riittävästi
työkaluja ratkaista pitkittyneistä ongelmista kärsivien nuorten
elämäntilanteita.
• Monien mielestä järjestelmää tulisi kehittää myös nykyistä
kannustavammaksi (vrt. myös Palola ym. 2012)
"Nuorille tulisi tarjota enemmän kannustimia sanktioiden sijaan. Positiiviset esimerkit
ovat hyödyllisempiä kuin rangaistuksilla uhkaaminen.”
” Kotona "pötköttelevän" nuoren ei pitäisi saada niin paljon yhteiskunnan etuuksia,
kuin opiskelija tai työkokeilussa käyvä saa. Opiskelu ja työkokeilussa käyvien nuorten
etuuksia olisi siis nostettava, jotta raha motivoisi nuoria eteenpäin.”

13.
• Sanktiointi hyväksytympää tilanteissa, joissa nuoria ohjataan palvelujen
piiriin. Myös järeämpiä keinoja kannatetaan.
”Valitettavasti (…) "pakkokeinot" pitäisi olla tehokkaammat, jotta nuori tulisi vas-
taanotoille, perusosan alentaminenkaan ei tunnu aina tehoavan. (… ) iso prosentti
nuorista ei esim. tule Kelan ilmoituksen perusteella lähettävälle sosiaalitoimiston
ajanvaraukselle. Syrjäytymiskierre nopeutuu äkkiä."

14.
Vastaajat peräänkuuluttavat mahdollisimman varhaista puuttumista
nuoren ongelmiin ja niiden ennalta ehkäisyä
• kouluissa tulisi puuttua kiusaamiseen tehokkaammin,
• oppimisvaikeuksien tunnistamiseen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota,
• tukea tulisi tarjota etenkin silloin, jos opinnot ovat syystä tai toisesta ovat vaarassa
keskeytyä
• nuorille tulisi opettaa koulussa myös arjen- ja talouden hallintaan liittyviä taitoja,
• siirtymät peruskoulun jälkeiseen koulutukseen tulisi tehdä helpommiksi,
• joustavampia opiskelumuotoja (näyttötutkinnot, työnantajien tarjoamat,
täsmäkoulutukset, joustavat haut) tulisi olla tarjolla enemmän,
• nykyistä enemmän maksuttomia harrastusmahdollisuuksia ja matalan kynnyksen
kohtaamispaikkoja,
• maahanmuuttajanuorille paremmat mahdollisuudet opiskella suomen kieltä ja saada
asunto ja työpaikka

15.
• Monien toivomuslistalla myös sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän
toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen ja poikkihallinnollisten
asiakkuusprosessien sujuvoittaminen
• Ohjaamo-toimintaa lisää,
• sos.työntekijöiden, perhetyöntekijöiden, psykologien yms. jalkautumista kouluihin ja
päiväkoteihin
• ylipäätään enemmän viranomaisten yhteiseen näkemykseen perustuvaa,
moniammatillista toimintaa.
• Tärkeää erityisesti mielenterveysongelmista kärsivien nuorten kohdalla
– pääsy mielenterveyspalveluihin helpommaksi
– sairaiden nuorten puutteellisista elämänhallintataidoista ”sakottamisesta” tulisi luopua.

16.
Toivomuksia Kelan suuntaan
• Kelan tulisi omaksua nykyistä aktiivisempi rooli nuorten ohjaamisessa
oikeanlaisten palvelujen piiriin.
• Kela voisi myös tarjota nuorille mahdollisuuden asioida yhden työntekijän
kanssa hajautetun palvelumallin sijaan.
”Kelassa voisi olla vaikka nuorille oma työntekijä/tukihenkilö, jonka kanssa asiakas
voisi tukiasioitaan selvittää ja jota voisi tavata useammankin kerran ja olla
yhteydessä tähän henkilöön puhelimitse, kun tulee kysyttävää. Nuoret ovat parhaiten
yhteydessä esim. whatsapilla.”

17.
Toimeentulotuen Kela-siirron vaikutukset nuorten
palveluihin
• Kaksi kolmasosaa vastaajista (67 %) on sitä mieltä, että
perustoimeentulotuen Kela-siirron myötä nuorten ohjaaminen sosiaalityön
palveluihin on vaikeutunut.
• Vain yksi vastaajista on sitä mieltä, että Kela hoitaa tehtävät (jonkin verran)
paremmin kuin kunnallinen sosiaalityö. Miltei neljä viidestä (79 %)
vastaajasta katsoo Kelan selvinneen tehtävien hoidosta kuntia jonkin verran
tai paljon huonommin.

18.
• Kela-siirrosta hyötyneet eniten nuoret,
• joilla toimeentulotuen tarve on tilapäistä (esim. opiskelijat, tilapäisesti työttömät ja
työssäkäyvät),
• joilla elämä on taloutta lukuun ottamatta muutoin kunnossa (nuoret ovat terveitä ja
sosiaaliset turvaverkot kunnossa),
• jotka ovat aktiivisia ja osaavat hakea apua ja tukea sitä tarvitessaan, ja
• joilla on hyvät valmiudet asioida virastoissa ja sähköisten asiointikanavien kautta.
• Yksi vastaaja nimeää uudistuksen voittajiksi myös ” kotona makaavat ’pötköttelijät’, joilla
ei ole halua sitoutua mihinkään, eikä motivaatiota tehdä elämässään mitään, kuten
opiskella tai tehdä työtä”.
• Uudistuksen hyötyjiä oletettavasti myös toimeentulotuen ”alikäyttäjät”, jotka eivät ole
ennen hakeneet etuutta joko tiedon puutteen tai sosiaalitoimiston asiakkuuteen liitetyn
stigman takia (vrt. Laatu & Heinonen 2017).

19.
• Uudistuksen häviäjiä
• mielenterveys-, päihde- ja peliongelmaiset,
• heikkolahjaiset,
• sähköiseen asiointiin kykenemättömät,
• nuoret, jotka eivät saa ajoissa jätettyä tukihakemusta tarvittavine liitteineen,
• koulupudokkaat,
• asunnottomat,
• tulottomat,
• vähävaraisten perheiden lapset sekä
• vasta maahan tulleet luku- ja kirjoitustaidottomat nuoret.
 laaja kirjo nuoria, jotka usein erityisen tuen tarpeessa.

20.
Kelan palvelujärjestelmän toimivuus nuorten kannalta

21.
Negatiivisen Kela-kuvan mahdollisia syitä
• Vastaajat arvioivat nuorten tilannetta oman työnsä ja sitä kautta ennen
kaikkea heikompiosaisten nuorten asioiden hoidon näkökulmasta
• Kelan palvelujärjestelmän onnistumisen arvioinnin mittapuuna se, miten
Kela kykenee toimimaan oman kunnan aiemmin soveltamien
toimintatapojen mukaisesti
• Uudenmaan kuntien perustoimeentulotuen asiakkaiden palvelussa
ilmenneet Kela-siirron toimeenpanon ongelmat ovat saattaneet olla
suurempia kuin muualla maassa
• Toimeentulotukiasiakkaille suunnatussa asiakaskyselyssä (Airio & Laatu 2017;
http://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/3984 ) tulokset eivät näin kriittisiä vaikka
toteutettiin tilanteessa, jolloin ongelmia oli enemmän

22.
Kelan ja kuntien välisen yhteistyön toimivuus
• Kunnissa nuorten parissa työskentelevät sosiaalialan ammattilaiset eivät yli
vuosi Kela-siirron jälkeen ole edelleenkään kovin tyytyväisiä yhteistyön
edellytyksiin Kelan kanssa:

23.
Keskeisin kehittämistä vaativa asia Kelan ja kuntien välisessä yhteistyössä
erityisesti nuorten toimeentulotukiasiakkaiden kohdalla
• Perusosan alentamisessa sosiaalityöntekijöiden näkemys systemaattisemmin
huomioon
• Kelan ja kuntien välinen tiedonsiirto kaksisuuntaiseksi ja vuorovaikutteiseksi
• Kelan ja kuntien sosiaalialan ammattilaisten kanssa yhteistyössä rakennettu
huoliseula

24.
Huoliseulan sisältö?

25.
Kiitos!
Lisää tuloksia julkaistaan
teemakirjassa alkuvuodesta 2019
Markku Laatu
Erikoistutkija
Hanna-Mari Heinonen
Tutkija
Kela, tutkimusryhmä