Meneillään olevia Kelan tutkimuksia kuntoutuksesta

Kela tutkii kuntoutusta
- Meneillään olevia tutkimuksia
27.4.2022
Videoposteri
Kelan tutkimus

Etämuotoinen neuropsykologinen kuntoutus – Alustavia
tuloksia systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta (2021-2022)
Tausta Aineisto ja menetelmät
• Systemaattinen kirjallisuushaku toteutettiin
hyödyntäen PubMed, Web of Science,
Scopus ja PsycINFO tietokantoja
• Artikkelien keskeisiä mukaanottokriteereitä:
• Julkaistu vuonna 2016 tai sen jälkeen
• Kuntoutujista suurin osa alle 65 vuotiaita
• Kuntoutus luonteeltaan sellaista, jota
neuropsykologi voisi toteuttaa Suomessa
• Etämuotoista kuntoutusta suurin osa
interventiokokonaisuudesta
Naamanka, E., Salakka, I., Parkkila, M., Hotti, J. & Poutiainen, E. Kuntoutussäätiö.
27.4.2022
• Neuropsykologisen kuntoutuksen vaikutuksista
on olemassa tutkimusnäyttöä. Sen
saatavuudessa on kuitenkin alueellisia eroja ja
myös yksilölliset rajoitteet voivat joskus
vaikeuttaa kuntoutuksen saavutettavuutta. On
tärkeää selvittää myös etämuotoisena
toteutetun neuropsykologisen kuntoutuksen
vaikutuksia.
• Tämän systemaattisen katsauksen tavoitteena
on selvittää etämuotoisen neuropsykologisen
kuntoutuksen vaikuttavuutta ja toimivuutta.

Etämuotoinen neuropsykologinen kuntoutus –
Alustavia tuloksia systemaattisesta
kirjallisuuskatsauksesta
Alustavat tulokset
• Seulonnan jälkeen mukaan valikoitui 13 RCT-
asetelmalla toteutettua interventiotutkimusta, joista
Yhdysvalloista 6, Australiasta 3, Italiasta 2 ja Kreikasta
2.
• Kohderyhmät: Lapset tai nuoret, joilla syntymän jälkeen
hankittu aivovamma (6 artikkelia); Lapset, joilla MS-tauti tai
ADHD (1); Lapset, joilla syöpäsairaus (1); Lapset ja nuoret, joilla
CP-vamma (1); Aikuiset, joilla MS-tauti (2); Aikuiset, joilla AVH
(1); Aikuiset, joilla epilepsia (1)
• Etäkuntoutuksen toteutus: Kaikki interventiot sisälsivät
ainakin jossain määrin tietokonepohjaista työskentelyä (esim.
itsenäisiä harjoituksia), mutta tämän osuus suhteutettuna
etämuotoisiin tapaamisiin vaihteli. Etäyhteydenpito toteutettiin
joko videopuheluilla, puhelimitse tai sähköpostilla. Osa
interventioista sisälsi lisäksi joitakin lähitapaamisia tai
alkutapaamisen.
Alustavia pohdintoja
27.4.2022
• Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen
kootaan 13 etämuotoista
neuropsykologista kuntoutusta
käsittelevän RCT-tutkimuksen tuloksia
• Moninainen kohderyhmäjoukko tuo
katsaukseen laajan näkökulman
etämuotoisen neuropsykologisen
kuntoutuksen vaikuttavuuteen
• Runsaasti tietoa saadaan muun muassa
lasten ja nuorten aivovammojen
etämuotoisesta kuntoutuksesta

KIILA-kuntoutuksen toimivuus (2021-2022)
Tausta
• Ammatillinen KIILA-kuntoutus on tarkoitettu
tukemaan työkykyä sekä edistämään työntekijän tai
yrittäjän pysymistä työelämässä.
• KIILA-kuntoutus luotiin TYK-kuntoutuksen ja ASLAK-
kuntoutuksen lakkauttamisen jälkeen osittain
korvaamaan niitä, osittain tuomaan uutta Kelan
tarjoamaan työikäisten ammatilliseen kuntoutukseen.
• KIILA-kursseja voivat hakea työntekijät, työnantajat,
ammattiliitot ja yhdistykset ympäri vuoden.
• Kurssit voivat olla ryhmä- tai yksilömuotoisia.
• Tutkimushankkeen tarkoitus on selvittää miten KIILA-
kuntoutuksen toimintamalli on toiminut ja toimii ja
mitä kehitettävää siinä voisi olla.
Aineisto ja menetelmät
• KIILA-kuntoutusta toteutetaan valtakunnallisesti noin
30:ssä eri kuntoutusyksikössä. Vuosittain toteutetaan
yli 200 KIILA-kuntoutuskurssia.
• Tutkimus toteutettiin haastatteluin ja sähköisin
kyselyin.
• Kohderyhmänä olivat 1) KIILA-kuntoutuksen
palveluntuottajat (kyselyn n=54, 5
ryhmähaastattelua), 2) työterveyshuollot (kyselyn
n=22, yksilöhaastattelut n=5, 3) kuntoutujien
työpaikkojen edustajat (kyselyn n=27, haastattelut
n=5) sekä 4) KIILA-kuntoutusta hakeneet liitot ja
yhdistykset (kyselyn n=14, haastattelut n=5).
• Tutkimus oli siten asetelmaltaan ja metodeiltaan
monimenetelmällinen ja moninäkökulmainen.
Kuntoutussäätiö. Ala-Kauhaluoma M, Puumalainen J, Vilhunen T ja Pietilä P
27.4.2022

KIILA-kuntoutuksen toimivuus (2021-2022)
Alustavia tuloksia
• Kuntoutujien tarpeiden kannalta KIILA arvioitiin
toimivaksi. Kun vaihtoehtoja (1 = erittäin toimiva… 4 =
täysin toimimaton) tarkasteltiin keskiarvolla, parhaan
arvion antoivat liitot ja yhdistykset keskiarvolla 1,5 (kh
0,7), seuraavaksi järjestyksessä palveluntuottajat 1,6
(kh 0,6), työterveyshuollot 1,7 (kh 0,5) ja työnantajat
2,0 (kh 0,7).
• KIILA-kuntoutuksen tavoitteista haastavimmaksi
koettiin kuntoutujien työhönsä suhtautumisen
muuttaminen. Myös kuntoutuksen toteutumisen
oikea-aikaisuudessa koettiin haasteita:
avovastauksissa nousi esiin kuntoutuksen tapahtuvan
liian myöhään.
• Haastatteluissa toivottiin myös lisää selkeyttä
palvelukuvaukseen.
• Toimijoiden mielestä KIILA-
kuntoutus on kuntoutujien
tarpeiden kannalta toimiva
kuntoutusmuoto.
• Erityisesti jatkossa olisi vahvistettava
työpaikan roolia KIILA-
kuntoutuksen prosessissa.
• Palvelukuvauksen selkeyttämiseen
on syytä jatkossa kiinnittää
huomiota.
27.4.2022

Kuntoutuspsykoterapian hyödyntäminen työikäisessä väestössä Suomessa.
Alustavia tutkimushavaintoja (Hanke vv. 2020-2023)
Tausta
Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapia v. 2011
järjestämisvelvollisuuden alaiseksi => Etuuden käyttö
lisääntynyt
Tavoitteena on selvittää:
 Millaisia muutoksia Kelan kuntoutuspsykoterapian
käytössä on tapahtunut uuden velvoittavan
järjestelmän aikana 2011–2019?
 Onko kuntoutuspsykoterapian käyttö yhteydessä
henkilön työmarkkina-asemaan, mielenterveyteen
liittyvään hoidon tarpeeseen ja
työkyvyttömyyteen? Väestöryhmittäisiä tai
alueellisia eroja?
 Vastaako Kelan kuntoutuspsykoterapian käyttö eri
väestöryhmien psyykkisten oireiden tasoa?
 Aineistona päivitetty ”The Rise of Mental
Vulnerabilty” -rekisteriaineisto, joka yhdistää
Tilastokeskuksen, Kelan ja Eläketurvakeskuksen
rekisteritietoja
 => 1/3 otos Suomen työikäisestä väestöstä.
Kausto J, Gluschkoff K, Selinheimo S, Turunen J, Väänänen A, Työterveyslaitos
27.4.2022
Alustavia havaintoja
Kuntoutuspsykoterapian saajat hyvinvointialueittain
vv. 2011-2021 (alueita yhdistelty). (Lähde: Kelasto)
 Vertailuaineistona (psyykkisen oireilun osalta)
FinTerveys 2017.
 Sovellamme sekä deskriptiivisiä
tilastomenetelmiä (erityisesti tilastografiikka)
että tilastollisen päättelyn
(pitkittäistutkimuksen) menetelmiä.
v. 2021 Helsingin hyvinvointialueen
kuntoutuspsykoterapian saajat
muodostivat noin 21 % kaikkien alueiden
yhteenlasketusta kuntoutuspsykoterapian
saajien määrästä. Ahvenanmaan alueella
kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrä
kasvoi noin 18-kertaiseksi vv. 2011-2021
(n= 8 v. 2011 ja n=143 v. 2021 )
Esimerkiksi Helsingin hyvinvointialueella
kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrä kasvoi
noin 5-kertaiseksi vv.2011-2021
(n=2685 v. 2011 ja n=12960 v. 2021)
Rahoittajat KELA #18/26/2020, #45/26/2021 ja Työterveyslaitos

Kuntoutuspsykoterapian hyödyntäminen työikäisessä väestössä Suomessa.
Alustavia tutkimushavaintoja (Hanke vv. 2020-2023)
Vasemmalla: Lisäys kuntoutuspsykoterapian saajien määrässä
/1000 samanikäistä (%) (25-64-vuotiaat) hyvinvointialueittain
vv.2011-2021. (Lähde: Sotkanet).
Oikealla: Kuntoutuspsykoterapian saajat sukupuolen mukaan ja
ikäryhmittäin vv. 2011-2021 (Lähde: Kelasto).
Kausto J, Gluschkoff K, Selinheimo S, Turunen J, Väänänen A, Työterveyslaitos
27.4.2022
Kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden
päätoimijakauma (v. 2018)
 Työelämässä 79 %
 Työtön 7 %
 Opiskelija 7 %
 Eläkkeellä 3 %
 Muusta syystä työelämän
ulkopuolella 3%
(Lähde: The Rise of Mental Vulnerability-
rekisteriaineisto).
Työkyvyttömyyskuukausien lkm/vuosi
kuntoutuspsykoterapiaa saaneilla (sairauspoissaolo- ja
työkyvyttömyyseläkepäivät, masennus F32-33, ahdistus
F40-43). Katkaistun aikasarjan analyysi (Interrupted Time
Series Analysis). Lähde: The Rise of Mental Vulnerability-
aineisto)
v. 2021 kuntoutuspsykoterapiaa
saaneiden joukossa naisia n. 4 x
miehiin nähden. Molemmilla
sukupuolilla terapiaa saaneiden määrä
kasvoi n. 5-kertaisesti vv.2011-2021.
60-69-vuotiaiden saajien määrä kasvoi
n. 16-kertaisesti ja 30-39-vuotiaiden
määrä n. 6-kertaisesti vv. 2011-2021.
Rahoittajat KELA #18/26/2020, #45/26/2021 ja Työterveyslaitos

LAKU-perhekuntoutuksen toimivuus
arviointitutkimuksen valossa (2021-2022)
Tausta
• Lapsen neuropsykiatriset oireet ovat yksilöllisiä ja
vaikuttavat eri tavoin lapsen ja perheen arkeen ja
elämään.
• Kuntoutuksen keskeisinä periaatteina ja parhaina
käytäntöinä pidetään tarveperustaisia ja
perhekeskeisiä käytäntöjä.
• Kuntoutuksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää
paitsi perhekeskeistä työskentelytapaa myös
yhteistoimijuutta kaikkien lapsen ja nuorten elämään
osallistuvien tahojen välillä.
• Tavoitteena tässä tutkimuksessa on selvittää LAKU-
perhekuntoutukseen ohjautumista, yhteistoimijuuden
sekä perhekeskeisyyden toteutumista ammattilaisten
näkökulmasta.
• Webropol-kyselyt (aineistonkeruu kesken)
• Palveluntuottajat n=29
• Opetustoimen henkilöstö n=18
• Lähettävän / hoitavan tahon edustajat n=27
(aineistonkeruu kesken)
• Fokusryhmähaastattelut (aineistonkeruu kesken)
• Palveluntuottajat
• Opetustoimi
• Lähettävät tahot (mm. perustason perhepalvelut,
sairaanhoitopiirit)
Lautamo T¹, Vesterinen A² & Kippola-Pääkkönen A¹, Lapin AMK¹, Kaakkois-Suomen AMK²
27.4.2022

LAKU-perhekuntoutuksen toimivuus
arviointitutkimuksen valossa (2021-2022)
Alustavat tulokset
• Neuropsykiatrisesti oireilevat lapset ja nuoret ja
heidän perheensä eivät saa riittävän varhain ja
nopeasti apua palvelujärjestelmässä.
• Perhekuntoutuksessa perheitä ja lapsia tuettiin heidän
itsensä nimeämien tavoitteiden saavuttamisessa sekä
tuettiin heidän omaa aktiivisuuttaan muutoksen
mahdollistajina.
• Ammattilaisten mukaan kuntoutuksen hyödyt liittyvät
siihen, että perheet ovat löytäneet ratkaisumalleja
arkeensa ja sitä myötä perheiden jaksaminen on
vahvistunut.
• Yhteistoimijuus ammattilaisten välillä näyttäytyy
enemmän tiedon ja näkökulmien jakamisena kuin
varsinaisesti yhteisenä tekemisenä arjessa.
• Kelan palvelut huomioidaan yleensä lapsen ja
nuoren kokonaiskuntoutuksen suunnittelussa.
• LAKU-perhekuntoutus koetaan
tarpeellisena kuntoutusmuotona.
• Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten varhaisvaiheen
kuntoutukseen ja perheiden tukemiseen tulee kiinnittää
riittävää huomiota.
• LAKU-perhekuntoutukseen toivotaan perheen tarpeiden
mukaista joustavuutta.
• Yhteistoimintaa eri toimijoiden välillä tulee kehittää
kiinnittämällä huomio erityisesti aloitusvaiheessa
yhteistoimintasuhteiden rakentamiseen.
• LAKU-perhekuntoutuksen mahdollisuuksista tarvitaan
lisää tietoa ja alueellista saatavuutta tulee parantaa.
27.4.2022

Mielenterveyden häiriöt ja opiskelu – opinnoissa koetut
vaikeudet sekä kuntoutuksen tarve ja kohdentuminen
opiskelijoilla (2019−2021 )
Tausta
• Osatutkimuksessa I ja II tutkimme Kelan järjestämän
mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perustella
myönnetyn koulutuksena toteutetun ammatillisen
kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian kohdentumista
opiskelijoilla. Tarkastelimme sosioekonomisen perhetaustan
yhteyttä kuntoutukseen osallistumiseen sekä kuinka
myönnetty kuntoutus oli yhteydessä opinnoista
valmistumiseen ja opintojen jälkeiseen työmarkkina-
asemaan.
• Osatutkimuksessa III tarkasteltiin, millaisia oppimiseen,
opintojen etenemiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä
vaikeuksia mielenterveyden ongelmia kokevilla opiskelijoilla
esiintyy ja onko koettuihin ongelmiin saatu tukea.
• Osatutkimuksessa I ja II käytettiin yksilötasoista
rekisteriaineistoa kaikista 1989–1991 syntyneistä, joille on
Kelan rekistereistä liitetty kuntoutus- ja
sairastavuustietoja sekä Tilastokeskuksen ja
Opetushallituksen rekistereistä mm. sosioekonomiseen ja
muuhun perhetaustaan ja koulutukseen liittyviä
taustatietoja. Menetelminä olivat ristiintaulukointi sekä
logistinen ja Coxin regressioanalyysi.
• Osatutkimuksessa III käytettiin väestökyselyaineistoja
(Kouluterveyskysely 2019 ja Korkeakouluopiskelijoiden
terveystutkimus 2016). Menetelminä käytettiin
ristintaulukointia ja logistista regressioanalyysiä.
Kuntoutussäätiö: Parkkila M, Korkeamäki J, Parkkinen M, Rinne H, Poutiainen E
27.4.2022

Mielenterveyden häiriöt ja opiskelu – opinnoissa koetut
vaikeudet sekä kuntoutuksen tarve ja kohdentuminen
opiskelijoilla (2019−2021 )
Tulokset
• Koulutuksena toteutettuun ammatilliseen kuntoutukseen ja
kuntoutuspsykoterapiaan osallistuminen kytkeytyivät
sosioekonomiseen perhetaustaan. (Parkkinen ym. Käsikirjoitus)
• Kuntoutukseen osallistuneet valmistuivat muita opiskelijoita
harvemmin toisen asteen opinnoista ja olivat opintojen
päätyttyä useammin työkyvyttömyyseläkkeellä. (Parkkila ym.
Käsikirjoitus)
• Mielenterveysoireilu on yleistä opiskelijoilla ja etenkin naisilla.
Opintoihin ja opiskelutaitoihin liittyvät ongelmat, sosiaalisen
hyvinvoinnin haasteet ja palveluiden käyttö olivat
mielenterveysongelmia raportoivilla opiskelijoilla muita
yleisempiä. Palveluiden käytössä oli eroa sukupuolen ja
koulutussektorin mukaan. (Korkeamäki ym. Käsikirjoitus)
Pohdinta
• Mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön vuoksi
myönnetty ammatillinen kuntoutus koulutuksena ja
kuntoutuspsykoterapia kohdentuvat sosioekonomisen
taustansa suhteen erilaisille opiskelijoille.
• Kuntoutukseen osallistuneet ovat muita opiskelijoita
suuremmassa riskissä jäädä ilman toisen asteen
tutkintoa tai jäädä heikompaan työmarkkina-asemaan
opintojen jälkeen.
• Jatkossa on tärkeää huomioida
mielenterveysongelmia raportoivien opiskelijoiden
kokemukset opiskelutaitoihin, sosiaaliseen
hyvinvointiin sekä palvelujen käyttöön liittyvistä
ongelmista sekä tuen tarpeista.
27.4.2022

NUOTTI-valmennuksen toteutuminen, hyödyt ja vaikutukset
(2021-2022)
Tausta
• Tutkimuksessa selvitetään Kelan 16-29 -vuotiaille
nuorille suunnatun kuntoutuspalvelun, NUOTTI-
valmennuksen, toteutumista asiakkaan, kuntoutuksen
palveluntuottajan ja kuntoutukseen ohjaavan tahon
näkökulmasta.
• Tutkimuksessa vastataan seuraaviin
tutkimuskysymyksiin:
• Miten NUOTTI-valmennukseen ohjautuminen ja
hakeutuminen on toteutunut?
• Miten NUOTTI-valmennuksen tapaamiset,
yhteydenpito ja verkostotyö ovat toteutuneet?
• Miten NUOTTI-valmennus on vaikuttanut asiakkaan
elämäntilanteeseen?
• Tutkimus kohdistui Kelan viiteen vakuutuspiiriin.
• Aineistoa on kerätty NUOTTI-valmennukseen
osallistuneiden asiakkaiden, NUOTTI-valmentajien ja
palveluun ohjaavien tahojen näkökulmasta.
• Tutkimusaineisto koostuu seuraavasti:
• 1) NUOTTI-valmennukseen osallistuneiden
asiakkaiden kyselyt (n= 331). NUOTTI-
valmennukseen osallistuneiden asiakkaiden
henkilökohtaiset haastattelut (n=61)
• 2) NUOTTI –valmentajien kyselyt (n=148) sekä
valmentajien haastattelut (n=55)
• 3) Ohjaavien tahojen kyselyt (n=33)
HAMK, Jaana-Maija Koivisto, FT vastaava tutkija, Outi Välimaa, YTT, tutkija, Paula Hakala, TtT tutkija, Raija
Koskinen VTM, asiantuntija, Hanna Naakka, THM, hankekoordinaattori
27.4.2022

NUOTTI-valmennuksen toteutuminen Kelan
ratkaisutyön näkökulmasta (2021–2022)
Tausta
• NUOTTI-valmennus on yksi nuoren ammatillisen
kuntoutuksen palveluita. Palvelu on tarkoitettu 16–29-
vuotiaalle nuorelle, jolla ei ole työ- tai opiskelupaikkaa
ja jonka toimintakyky on heikentynyt.
• Kuntoutuksen myöntökriteereihin ei kuulu
terveydenhuollossa tehtyä diagnoosia (taustalla
lakimuutos L 1097/2018).Toimintakyky arvioidaan
Kelassa suullisella haastattelulla.
• Tutkimuksessa selvitetään ratkaisutyön näkökulmasta
uudenlaisen haku- ja myöntöprosessin merkitystä
asiakkaiden kuntoutukseen ohjautumiseen, palvelun
hakemiseen ja Kelassa tehtävään päätöksentekoon.
• NUOTTI-valmennuksen etuusratkaisijoille osoitettu
kysely (n = 61) ja haastattelut (n = 6).
• Sähköinen kysely toteutettiin marraskuussa 2021.
Kyselyn täyttämisen jälkeen vastaajan oli mahdollista
ilmoittautua haastatteluun. Ilmoittautuneista arvottiin
kuusi osallistujaa. Haastattelut toteutettiin
helmikuussa 2022.
• Kyselyaineiston analyysissa käytettiin kuvailevan
tilastotieteen menetelmiä.
• Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Ukkola I1, Seppänen-Järvelä R1. 1Kelan tutkimus
27.4.2022

NUOTTI-valmennuksen toteutuminen Kelan
ratkaisutyön näkökulmasta (2021–2022)
Alustavat tulokset
• NUOTTI-valmennuksen hakuprosessi ja sisältö
koettiin sopivan nuorten kuntoutustarpeisiin. Matalan
kynnyksen palvelulla oli kuitenkin haasteensa.
• Osa palveluun ohjautuvista nuorista hyötyisivät
valmennusta intensiivisemmistä, hoitavan tahon tai
sosiaalihuollon tarjoamista palveluista.
• Toimintakyvyn kattava arviointi vaati haastattelijalta
ammattitaitoa. Erityisesti vaitonaisten nuorten
rohkaiseminen edellytti hyviä vuorovaikutuskykyjä.
• Toimintakyvyn arvioinnin lisäksi haastattelussa
pohditaan nuoren tavoitteiden ja voimavarojen
suhdetta palvelun mahdollisiin hyötyihin.
• Suuret asiakasmäärät ja haastattelun kesto voivat
lykätä nuoren haastattelua ja täten palvelua.
• Nuorten matalan kynnyksen palveluille on suuri
kysyntä. Diagnoositon myöntökriteeri ja suullinen
hakeminen edesauttavat kuntoutukseen
ohjautumista, mutta kevyiden myöntökriteerien
vuoksi palveluun ohjautuu myös asiakkaita, joille
palvelu ei ole oikea-aikainen.
• Nuoren haastatteleminen vie aikaa ja tarvittavien
tietojen kerääminen voi riippua paljon nuoren
motivaatiosta tai kyvystä kertoa itsestään. Kelassa
tehtävä toimintakyvyn arviointi hyötyisi ohjaavien
tahojen toimittamista ennakkotiedoista.
• Vaikka palvelu ja sen hakeminen on tehty nuorelle
kevyeksi, voi palvelun odottaminen nostaa nuoren
kynnystä osallistua.
27.4.2022

Ruokaa Mielelle -Motivoiva, voimavarakeskeinen ryhmämuotoinen
ravitsemuskuntoutus masennuksen hoidossa (2017-2024)
Tausta
 Kansainvälinen psykiatrian ravitsemustutkimusjärjestö ehdotti v.
2015 ravitsemuskuntoutuksen ottamista keskeiseksi osaksi
masennuksen hoitoa myös somaattista terveyttä tukevana.
 Väestötutkimuksissa saatu vakuuttavaa näyttöä ruokavalion
laadun yhteydestä pienentyneeseen masennusriskiin;
kansainvälisessä ravitsemusinterventiotutkimuksissa (n=3)
laadun paraneminen on lieventänyt masennusoireita.
 Ravitsemusinterventioiden tutkimustarve kiistaton
 Maailmanlaajuisesti ensimmäinen motivoiva, voimavara-
keskeinen ja ryhmämuotoinen ravitsemusinterventio
Ruokaa Mielelle-tutkimuksen tavoitteena tutkia
 onko ravitsemusinterventio hyväksyttävää,
 miten ravitsemusinterventio vaikuttaa masennusoireisiin,
ruokavalion laatuun, syömiskäyttäytymiseen, työ- ja toiminta-
kykyyn sekä elämänlaatuun, ja onko se kustannusvaikuttavaa
verrokkiryhmään verrattuna.
RCT-tutkimus: Avohoidon työikäiset, keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta
sairastavat (n=51) satunnaistettuina ravitsemusinterventio- tai verrokkiryhmään.
 Interventioryhmän ravitsemusohjauksessa motivoiva, voimavarakeskeinen
työote: Taustalla itsemääräämisteoria – teoriaperusteiset ohjausmenetelmät
parantavat käyttäytymismuutosten toteutumista.
 Verrokkiryhmän toteutuksessa befriending-protokolla.
 Vertaistuen hyödyntäminen kummassakin ryhmässä.
Tutkimuskyselyt
 Masennusoireet: CES-D, SPAQ
 Ruokavalion laatu: IQD, frekvenssi-, ruokatalous- ja -tottumuskysely
 Muut kyselyt: Syömiskäyttäytyminen: Syömistapa- (TFEQ-R) ja syömisen taito
(ecSI 2.0™) –kyselyt; Elämänlaatu: AQol-8D; Työ- ja toimintakykykysely:
Hyväksyttävyyskysely (TFA); Kustannusvaikuttavuus: Intervention
toteutuskustannukset, osallistujan ajankäyttö- ja matkakustannukset; Uni- ja
liikuntakyselyt; Kehon koostumus: InBody-mittauslaite.
Tutkimuskyselyjen ajankohdat: Alussa, 8 vk, 6 kk ja lopussa 12 kk.
Itä-Suomen yliopisto – kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, yhteistyötahoina julkisen terveydenhuollon (n=4), yksityisen työterveyshuollon
(n=4), opiskelijaterveydenhuollon (n=1) ja yksityisen terveydenhuollon (n=1) toimijaa Kuopiossa ja Siilinjärvellä, sekä kolmannen sektorin toimija (n=1)
Tekijät: Johanna Roponen, TtM, väitöskirjatutkija; Outi Nuutinen, FT, vastuututkija
27.4.2022

Alustavat tulokset
 Kehitetty avoterveydenhuoltoon soveltuva
toiminnallinen, ryhmämuotoinen ravitsemus-
kuntoutusohjelma (6 krt/8 vk, a’6-8 hlö/ryhmä)
ohjausaineistoineen ja kotiharjoitteineen.
 Ravitsemuskuntoutusohjelman tapaamiskertojen teemat:
1. Tullaan tutuiksi: ryhmäytyminen; toimintatavoista
sopiminen; omien vahvuuksien tunnistaminen ja
tapaamisten teemoihin tutustuminen (1½ h)
2. Ateriarytmi ja ruokavalion kokonaislaatu (1½ h)
3. Ravitsemus ja masennus: tutkimusnäyttö (1½ h)
4. Mielellään ruokaillen: ruuanvalmistus ja ateriointi
yhdessä sekä tietoisen syömisen harjoitus (3 h)
5. Mielen ruokaa – suunnistus ruokakaupassa (1½ h)
6. Eväitä tulevaisuuteen (1½ h).
 Ravitsemusinterventio Suomessa uusi aluevaltaus masennuksen
hoidossa.
 Kehitetty ravitsemusinterventio osoittautunut lupaavaksi.
 Osallistuneista (n=51) vain muutama keskeyttänyt
henkilökohtaisista syistä ravitsemusohjelman.
 Keskivaikeaa ja vaikeaa masennusta sairastavien rekrytointi
osoittautunut haasteelliseksi. Lisäksi
 terveydenhuollon hoitokuorma vaikeuttaa rekrytointia
 v. 2020 alkaneen Covid-19-pandemian rajoitukset hidastivat
interventioiden toteuttamista.
 Jatkorekrytointi voimalaskelman mukaiseksi (n=144)
välttämätöntä riittävän voiman varmistamiseksi tulosten
vaikuttavuutta varten.
 Interventiotutkimuksen jatkorahoitus kuitenkin vielä avoin.
27.4.2022
Ruokaa Mielelle -Motivoiva, voimavarakeskeinen ryhmämuotoinen
ravitsemuskuntoutus masennuksen hoidossa

Toimijuus ja sosioekonomiset erot
kuntoutukseen hakeutumisessa (2022–2023)
Tausta
• Tutkimuksessa tarkastellaan Kelan
rahoittaman kuntoutuksen
hakeutumisvaihetta: kuntoutukseen
hakemista ja pääsyä edistäviä ja estäviä
tekijöitä.
• Hakeutumista pohditaan toimintavalmius-
ajattelun viitekehyksessä ja erityisesti
sosioekonomisten erojen ja toimijuuden
näkökulmista.
• Aineisto koostuu
asiantuntijahaastatteluista, Kelan
kuntoutusta saaneiden
henkilöiden haastatteluista ja kuntoutusta
hakeneille tai saaneille suunnatusta
kyselystä.
• Laadullisia aineistoja tulkitaan
aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Määrällistä aineistoa analysoidaan mm.
olennaisten taustamuuttujien mukaan.
Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, erikoistutkija Elina Ikävalko;
Kuntoutussäätiö, erikoistutkija Sirkku Varjonen ja tutkija Johanna Korkeamäki
27.4.2022

Toimijuus ja sosioekonomiset erot
kuntoutukseen hakeutumisessa
Alustavat tulokset
Maaliskuussa 2022 aloitettujen asiantuntijahaastattelujen
perusteella kuntoutukseen hakeutumiseen liittyy
mm. seuraavia haasteita:
• Kuntoutukseen ohjautuminen perusterveyden-
huollosta: kuntoutuja ei saa riittävästi tietoa sopivista
kuntoutusmuodoista tai tarvittavaa lääkärinlausuntoa.
Jo vastaanottoajan saaminen voi olla vaikeaa.
• Hakuprosessit ovat pitkiä, jolloin kuntoutuksen oikea-
aikaisuus ei toteudu tai kuntoutukseen tulee turhia
katkoksia. Kuntoutujan elämäntilanne ja toimeentulo
vaikuttavat siihen, lähdetäänkö kuntoutusta ylipäätään
hakemaan.
• Työterveydestä ohjaudutaan kuntoutukseen paremmin,
mutta tämä riippuu hakijan työnantajan tarjoamien
työterveyspalvelujen laajuudesta.
• Kuntoutuksen asiantuntijat painottavat
matalan kynnyksen kuntoutusmuotojen
lisäämistä.
• Kuntoutukseen tulisi useammin voida
hakea ilman lääkärinlausuntoa, mikä
säästäisi terveydenhuollon resursseja ja
nopeuttaisi hakuprosessia.
• Hakijan elämäntilanne (esimerkiksi
perhetilanne tai toimeentulo) tulisi
huomioida paremmin, jotta se ei
muodostaisi estettä kuntoutukseen
hakemiselle.
27.4.2022

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus, kehitysvammaisten
kuntoutus (VAKEVA) -arviointitutkimus (2020-2022)
Tausta
• Kehitysvammaisen lapsen kuntoutuksen tulisi nivoutua
osaksi lapsen arkea ja tukea lapsen suoriutumista ja
osallisuutta eri toimintaympäristöissä.
• Arjen toimintaympäristöissä tapahtuvan kuntoutuksen
suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan
moniammatillista yhteistyötä.
• Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Kelan järjestämien
kehitysvammaisten lasten ja nuorten
terapioiden kokonaisuutta.
• Tutkimuksessa tarkastellaan vanhempien roolia ja
osallisuutta kuntoutusprosessissa, kuntoutusyhteistyön
toteutumista ja kuntoutuksen merkitystä lapsen arjen
suoriutumiseen ja osallisuuteen.
• Tutkimus on kansallinen ja monimenetelmällinen.
Tietoa on kerätty eri lähteistä ja eri menetelmiä
käyttäen.
• Aineistot:
• Kuntoutussuunnitelmat (n=30)
• Kyselyt terapeuteille (n=309)
• Kyselyt lasten vanhemmille (n=244)
• Haastattelut lasten vanhemmille (n=16)
• Fokusryhmähaastattelut varhaiskasvatuksen
toimijoille (n=10)
• Fokusryhmähaastattelut koulujen
toimijoille (n=10)
Vesterinen A1, Kippola-Pääkkönen A2 & Karhula M1, 1Kaakkois-Suomen AMK, 2Lapin AMK
27.4.2022

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus, kehitysvammaisten
kuntoutus (VAKEVA) -arviointitutkimus (2020-2022)
Alustavia tuloksia ja pohdintaa
• Terapioiden tavoitteissa ja menetelmissä painottuvat päivittäisen elämän ja erilaisten kehittymiseen ja
oppimiseen liittyvien valmiuksien tukeminen. Vähäisemmin on osallisuutta tukevaa ohjausta esimerkiksi
harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan.
• Valtaosa vanhemmista on kokenut terapioista olevan paljon hyötyä etenkin lapsen toimintakyvyn tukemiseen
mutta myös perheen hyvinvointiin ja arjen sujumiseen.
• Vanhemmat kokevat oman roolinsa lapsen kuntoutumisen tukijana moninaisesti ja ovat pääosin tyytyväisiä
rooliinsa.
• Vaikka terapiat koetaan tärkeäksi, niin noin viidesosa vanhemmista kokee terapioiden toteutumisesta olevan
myös jonkin verran haittaa tai kielteisiä vaikutuksia niin lapsen kuin vanhempienkin jaksamiseen ja
voimavaroihin. Tähän tulee erityisesti kiinnittää kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huomiota.
• Kuntoutussuunnitelmissa eri toimijoiden roolit ja tehtävät näkyvät vaihtelevasti ja muutoinkin
kuntoutusyhteistyökäytännöt ovat vaihtelevia.
• Kuntoutuksen lisäarvo lapsen oppimiseen ja osallistumiseen koulussa ja päiväkodissa on varhaiskasvatuksen ja
opetushenkilöstön näkemysten mukaan merkittävä.
27.4.2022

Vuorovaikutus NUOTTI-valmennuksen suullisen
hakuprosessin haastattelussa (1.2.2022-31.1.2023)
• Aineistoksi kerätään ääninauhoituksia
Kelan etuuskäsittelijöiden tekemistä
aidoista nuorten haastatteluista.
• Aineistot analysoidaan
keskustelunanalyysin menetelmällä.
• Analyyseissa peilauspintana on myös
aiempi vuorovaikutuksen tutkimus
sekä Muutos II -hankkeen NUOTTI-
tutkimuksen kyselyt ja haastattelut.
Sanni Tiitinen & Emmi Ritvos, Kuntoutusinstituutti, JAMK
27.4.2022
• NUOTTI-valmennus on nuorille
suunnattu ammatillinen kuntoutus,
johon voi hakea ilman diagnoosia.
• Hakuprosessi on suullinen: Kelan
etuuskäsittelijä haastattelee nuoren
puhelimitse ja tekee sen perusteella
kuntoutuspäätöksen.
• Haastattelu on vuorovaikutus-
tilanteena erityisen merkityksellinen.

Vuorovaikutus NUOTTI-valmennuksen
suullisen hakuprosessin haastattelussa
Tavoite ja tutkimuksen vaihe
• Tavoitteena on tukea Kelan
etuuskäsittelijöiden työtä
tuottamalla tietoa siitä, mikä
haastattelutilanteessa toimii ja
mikä ehkä kaipaa kehittämistä.
• Aineistoja kerätään kevään 2022
aikana.
Odotetut tulokset
• Aiemmissa vuorovaikutuksen
tutkimuksissa on tunnistettu, miten
haastattelutilanteissa esimerkiksi tavat
viitata haastattelulomakkeeseen, esittää
kysymyksiä ja jäsentää haastateltavan
kertomaa luovat erilaisia mahdollisuuksia
keskustelulle.
• Myös tässä tutkimuksessa pyritään
tunnistamaan ja kuvamaan tällaisia
merkityksellisiä vuorovaikutuskäytäntöjä.
27.4.2022

Kela tutkii kuntoutusta
27.4.2022
Videoposteri
Toteutuneet/valmiit tutkimukset
Kelan tutkimus

ETÄTEKNOLOGIAN VAIKUTTAVUUS LIIKUNNALLISESSA
KUNTOUTUKSESSA. JÄRJESTELMÄLLINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA
META-ANALYYSI (2014- 2016)
Tausta
• Etäteknologiaa hyödyntävät fyysisen aktiivisuuden
interventiotutkimukset ovat lisääntyneet 2000-luvun alusta
teknologian kehityksen myötä. Aiempien järjestelmällisten
katsausten mukaan etäteknologian vaikuttavuuteen liittyvät
tulokset fyysisen aktiivisuuden edistämisessä ovat olleet
osittain ristiriitaisia (Esim. Van den Berg ym. 2007; Foster ym.
2013; Freak-Poli ym. 2013; Richards ym. 2013).
• Liikunnallisessa kuntoutuksessa on ollut myös suurta
vaihtelua käytetyn etäteknologian osalta. Etäteknologiana on
käytetty erilaisia aktiivisuusmittareita, kuten askel- tai
kiihtyvyysmittareita, erilaisia internetalustoja tai
puhelinohjausta sekä älypuhelinsovelluksia
• Tarkoitus: Tämän järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen
tavoite oli selvittää etäteknologiaa hyödyntävän liikunnallisen
kuntoutuksen vaikuttavuutta kuntoutujien toimintakykyyn.
• Kirjallisuushaku tehtiin (2000–2014) seuraaviin tietokantoihin:
CENTRAL, Embase, Ovid MEDLINE, CINAHL, PsycINFO, OT-
Seeker, PEDro ja WOS.
• Mukaanottokriteerit olivat: potilasryhmä (P) 18–65-vuotiaat;
Interventio (I) fyysistä aktiivisuutta tai toimintakykyä edistävä
etäteknologiaa käyttävä liikunnallinen kuntoutus;
vertailumenetelmä (C) samanlainen, tavanomainen tai
minimaalinen liikunnallinen kuntoutus ilman etäteknologiaa tai
ei kuntoutusta ja terveystulos (O) paino, painoindeksi, vyötärön
ympärysmitta, maksimaalinen hapenottokyky, liikkuminen,
fyysinen aktiivisuus, työkyky, elämänlaatu ja minäpystyvyys.
• Laadunarviointi tehtiin Furlanin ym. (2009) kriteereitä käyttäen.
Tilastolliset menetelmät olivat meta-analyysi ja metaregressio.
Näytönaste määriteltiin Käypä hoito -suositusten mukaan.
Aki Rintala, Sanna Hakala, Tuulikki Sjögren (toim.)
Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylä.
LOGO
27.4.2022

ETÄTEKNOLOGIAN VAIKUTTAVUUS LIIKUNNALLISESSA
KUNTOUTUKSESSA. JÄRJESTELMÄLLINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-
ANALYYSI
Tulokset
• Meta-analyyseissa oli yhteensä 45 tutkimusta, joissa 11 602
tutkittavaa. Tutkittavien keski-ikä oli 52 vuotta, heistä naisia
oli 52 %.
• Etäteknologiaa hyödyntävä liikunnallinen kuntoutus lisäsi
fyysistä aktiivisuutta etenkin henkilöillä, joilla oli diagnosoitu
sairaus, kun vertailuryhmänä oli tavanomaista tai
minimaalista liikunnallista kuntoutusta ilman etäteknologiaa
saaneet henkilöt.
• Positiivisi tuloksia havaittiin myös painonpudotuksessa,
koetussa elämänlaadussa sekä sydänkuntoutujien ja MS-
kuntoutujien fyysisen aktiivisuuden lisääntymisessä.
• Ero ryhmien välillä ei havaittu, kun vertailuryhmänä oli
samanlainen kuntoutus ilman etäteknologiaa TAI jos tuloksia
tarkasteltiin henkilöihin, joilla ei ollut diagnosoitua sairautta.
Pohdinta
• Etäteknologian havaittiin vaikuttavan kaikilla toimintakyvyn,
toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen
ICF:n tasoilla.
• Tulevaisuudessa tarvitaan lisää laadukkaita satunnaistettuja
kontrolloituja tutkimuksia etäkuntoutuksena toteutettavan
liikunnallisen kuntoutuksen vaikutusten arviointiin.
• Väestörakenteen, elintapojen ja käytettävissä olevien resurssien
muutokset haastavat suomalaista kuntoutusta uudenlaisten
toimintatapojen tutkimiseen, kehittämiseen ja juurruttamiseen.
Tämän tutkimuksen tulokset antoivat hyvän pohjan Suomessa
toteutettavalle etäteknologian käytön tutkimus- ja
kehittämistyölle.
• Lisätietoja: Tuulikki Sjögren (TtT, Kuntoutuksen dosentti) tuulikki.sjogren@jyu.fi
• Lähde: Rintala A, Hakala S, Sjögren T (2017) Etäteknologian vaikuttavuus
liikunnallisessa kuntouksessa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysit.
27.4.2022
LOGO

ICF-luokituksen yksilötekijät kuntoutuksen tutkimuksessa
(2019-2020)
Tausta
• ICF-luokitus on biopsykososiaalinen viitekehys, joka
mahdollistaa asiakkaan toimintakyvyn ja siihen
nivoutuvien tekijöiden kokonaisvaltaisen
ymmärtämisen.
• ICF-luokituksen Yksilötekijät -osa-alueen tarkempi
kuvaus on kesken, mikä vaikeuttaa ICF-luokituksen
täysipainoista hyödyntämistä.
• Tämän kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena
oli kuvata, mitä teemoja tutkimuksissa oli tunnistettu
ICF-luokituksen mukaisiksi yksilötekijöiksi ja miten
yksilötekijöiden luokittelun ja huomioisen tarvetta
käytännön työssä perusteltiin.
• Systemaattinen tiedonhaku tehtiin Cinahl, Pubmed,
Science Direct ja Sport Discus sekä Finna, Helda,
Helka, Julkari ja Medic -tietokannoista rajautuen
vuosina 2010–2020 julkaistuihin artikkeleihin.
• Teoriaohjaavan aineiston analyysimenetelmällä
artikkeleista eritellyt yksilötekijät luokiteltiin Geyh ym.
(2019) mukaan seitsemään luokkaan:
1. Sosio-demografiset tekijät,
2. asema välittömässä sosiaalisessa ja fyysisessä kontekstissa,
3. henkilökohtaisen elämän historia,
4. henkilökohtainen kokemus tunteista,
5. henkilökohtainen kokemus omista ajatuksista ja uskomuksista,
6. motiivit ja
7. toistuvat kokemukselliset ja käyttäytymisen mallit.
Karhula M1,2, Saukkonen S1, Kinnunen A3, Partanen T2, Xiong E4, Anttila H5, 1Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu,
2Kelan tutkimus, 3Savonia-ammattikorkeakoulu, 4Oulun ammattikorkeakoulu, 5Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
27.4.2022

ICF-luokituksen yksilötekijät kuntoutuksen tutkimuksessa
(2019-2020)
Tulokset
• Mukaanottokriteerit täyttävissä 226 artikkelissa oli
käsitelty runsaasti erilaisia yksilötekijöitä.
• Ne linkittyivät kaikkiin Geyh ym. (2019) luokkiin ja osa
jäi luokituksen ulkopuolelle.
• Lisäksi osassa tutkimuksissa oli määritelty
yksilötekijöiksi tekijöitä, jotka olivat linkitettävissä
jollekin toiselle ICF-osa-alueelle tai jotka eivät
kuvanneet toimintakykyä.
• Päätelmiä yksilötekijöiden roolista kuntoutuksessa oli
tehty 50 (22 %) tutkimuksista.
Pohdinta
• ICF:n yksilötekijöiden kirjo tutkimuksissa oli laaja.
• Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan ole
mahdollista suositella, tulisiko ja miten yksilötekijöitä
luokitella tarkemmin.
• Käytännön työssä yksilötekijöiden huomioiminen
osana toimintakykytietoa laajentaa ymmärrystä
asiakkaan tilanteesta ja kuntoutumiseen vaikuttavista
tekijöistä.
• ICF-luokituksen hyödyntäminen käytännön työssä,
niin yksilötekijöiden osalta kuin laajemminkin,
vaatii kouluttautumista ja yhtenäistä ohjeistusta.
27.4.2022
Karhula M1,2, Saukkonen S1, Kinnunen A3, Partanen T2, Xiong E4, Anttila H5, 1Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu,
2Kelan tutkimus, 3Savonia-ammattikorkeakoulu, 4Oulun ammattikorkeakoulu, 5Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

IKÄ-MATKA –tutkimushanke (2018-2021)
Tausta
• Uusimmassa kuntoutusta koskevassa keskustelussa
kuntoutumisen tavoitteena on korostunut
kuntoutujien toimijuuden ja osallistumisen
edistäminen sekä näiden tukeminen erilaisissa arjen
ympäristöissä. Jos kuntoutuksen tavoitteet keskittyvät
näihin toimintakeskeisiin ilmiöihin, tulisi myös
arvioinnin kohdentua niihin. Samalla henkilön omat
näkemykset päivittäisen elämänsä mahdollisuuksista
ja haasteista voidaan kattavammin ottaa
kuntoutusinterventioiden lähtökohdiksi.
• Tutkimushankkeen tarkoituksena oli kehittää
ikääntyneiden ryhmämuotoiseen
kuntoutusinterventioon arviointi- ja seurantatyökalu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Tiina Lautamo, Kristiina Juntunen, Kaisa Lällä ja Aila Pikkarainen
27.4.2022
• Aineisto kerättiin osana IKKU-kuntoutusta viidestä, eri
puolelle Suomea sijaitsevasta kuntoutuslaitoksesta
vuosien 2019-2020 aikana
• Aineisto kerättiin 24-väittämää sisältävällä ATPA22-
kyselylomakkeella, jonka IKKU-kuntoutujat täyttivät
joko itsenäisesti tai kuntoutustyöntekijän
haastattelemana.
• Aineiston analysointi
• Analyysi I -> Rasch-analyysi, josta saatiin jokaiselle yksi Logit-arvo
ja testattiin työkalun rakennevaliditeetti
• Analyysi II -> Eksploratiivinen faktorianalyysi vahvisti
sisältövaliditeettia
• Analyysi III ->Työkalun vertailu (korrelaatiot) WHOQOL-BREF, BDI-
II ja FSQ kanssa

IKÄ-MATKA –tutkimushanke (2018-2021)
Tulokset
• Rasch-malliin heikoiten sopivat 5 kysymystä
poistettiin (ATPA19-itsearviointityökalu)
• ATPA19-versiolla saatuja tuloksia verrattiin IKKU-
kuntoutuksessa käytössä oleviin mittareihin eli
WHOQOL-BREF, BDI21 ja FSQ.
• Erittäin merkitsevä (p < 0,001) positiivinen
korrelaatio WHOQOL-BREF-mittarin osa-alueiden
kanssa (fyysinen: r = 0,52, psyykkinen: r = 0,54,
sosiaalinen: r = 0,48 ja ympäristö r = 0,58).
• Kohtalainen negatiivinen korrelaatio BDI21-
masennuskyselyyn (r = -0,29, p = 0,005)
• Kohtalainen positiivinen korrelaatio FSQ-kyselyn
IADL-osa-alueen kanssa (r = 0,33, p = 0,001).
Pohdinta
• ATPA19-työkalu osoittautui tutkimuksessa herkäksi
menetelmäksi mitatessa kuntoutuksen aikana
tapahtunutta muutosta ikääntyneiden aikuisten
koetussa toimijuudessa.
• Kliinisessä käytössä ATPA19 sopii alkuarvioinnissa
keskustelun välineeksi, jonka avulla nostaa tavoitteiksi
asiakkaalle merkityksellistä toimintaa hänen omassa
ympäristössään ja elämäntavassaan.
• Kyseessä ei ollut satunnaistettu ja kontrolloitu
tutkimus, joten tuloksista ei voida tehdä johto-
päätöstä kuntoutuksen vaikuttavuudesta, mutta sillä
voidaan osoittaa ATPA19-arviointityökalun
muutosherkkyyttä kyseisen kohdejoukon koettua
toimijuutta arvioitaessa.
27.4.2022

JÄRJESTELMÄLLISET KIRJALLISUUSKATSAUKSET FYSIOTERAPIAN MERKITYKSELLISYYDESTÄ
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI-KUNTOUTUJILLA.
Koetun fysioterapian merkityksellisyyden metasynteesit (2016-2019) / Tutkimusosio 2
Tausta
• Laadullisten tutkimusten tavoitteena on tuottaa sellaista
tietoa, mitä määrälliset tutkimukset eivät tuota.
• Tutkimuksen kohteena voi olla esimerkiksi kuntoutujien
kokemukset, näkemykset, käsitykset, merkitykset, diskurssit ja
kertomukset, jotka liittyvät fysioterapiaan tai kuntoutumiseen.
• Tällaista ns. merkityksellisyyteen liittyvää tutkimusta on tehty
vielä verraten vähän fysioterapiatieteessä, varsinkin
neurologisten kuntoutujien kanssa.
• Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuntoutujien
kokemaa merkityksellisyyttä fysioterapiassa
aivoverenkiertohäiriötä (AVH) ja multippeliskleroosia (MS)
sairastavilla henkilöillä.
• Tutkimuksessa tehtiin kaksi järjestelmällistä kirjallisuuskatsausta,
joissa kohderyhmäksi valittiin aikuiset AVH- ja MS-kuntoutujat (ikä
18 ≥vuotta). Fysioterapian merkityksellisyyttä tarkasteltiin eri
tutkimusmenetelmin tehtyjen laadullisten alkuperäistutkimusten
avulla. Tutkimuskohteena olivat kuntoutujan näkemykset,
käsitykset, kokemukset sekä näihin liittyvät merkitysrakenteet.
• Merkityksellisyyteen liittyvä kirjallisuushaut tehtiin kolmeen
tietokantaan (OVID Medline, Cinahl, ERIC).
• Merkityksellisyyteen liittyvät tulokset analysoitiin induktiivisella
sisällön analyysilla sekä metasynteesllä. Metasynteesin
tarkoituksena oli luoda uutta ja monipuolista ymmärrystä
fysioterapian merkityksellisyyden kokemisesta.
Tuulikki Sjögren 1, Aki Rintala 2,3, Jaana Paltamaa 4 ja Hilkka Korpi 1
1) Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta 2) Leuvenin yliopisto, Center for Contextual Psychiatry 3) LAB-ammattikorkeakoulu,
Hyvinvointiyksikkö 4) Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
LOGO
27.4.2022

JÄRJESTELMÄLLISET KIRJALLISUUSKATSAUKSET FYSIOTERAPIAN
MERKITYKSELLISYYDESTÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI-
KUNTOUTUJILLA.
Koetun fysioterapian merkityksellisyyden metasynteesit / Tutkimusosio 2
Tulokset
• Tutkimustulokset perustuvat 54 laadulliseen tutkimukseen ja 711
kuntoutujaan (AVH, n=38/485; MS, n=16/226).
• Kuntoutujat kokivat fysioterapian merkityksellisenä.
Merkityksellisyydessä oli keskeistä mm. ihmisarvon ja
autonomisuuden kunnioittaminen, harjoittelun selkeä yhteys
arjen toimintoihin sekä harjoittelun ja toiminnan yksilöllisyyteen,
motivaatioon ja merkityksellisyyteen liittyvät tekijät.
• Kuntoutujat kokivat fysioterapiasta olevan hyötyä etenkin
fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn sekä itseluottamukseen
ja arjen toimintoihin osallistumiseen. Lisäksi sosiaaliset suhteet,
kuntoutujan omat tavoitteet, huolellisen kotiutumisen
valmentaminen ja pitkäjänteisen kuntoutuksen varmistaminen
koettiin tärkeänä.
• Kuntoutujat arvostivat ammattitaitoista, tavoitteellista,
pitkäjänteistä ja merkityksellistä fysioterapiaa ja kuntoutusta.
Pohdinta
• Merkityksellisyyteen liittyvät synteesi toi uutta tietoa
kuntoutujien kokemasta fysioterapian merkityksellisyyteen
liittyvistä moninaisista ja toisiinsa liittyvistä eritasoisista
ihmisarvoon, toimintakykyyn, yksilöön ja ympäristöön sekä
fysioterapiaan liittyvistä tekijöistä.
• Lisäksi merkityksellisyyteen liittyvät synteesit vahvistivat
fysioterapian tärkeyttä toimintakykyyn liittyvän suorituskyvyn ja
suoritustason parantumisessa.
• Tiettävästi aikaisemmin ei ole tehty fysioterapian
merkityksellisyyteen liittyviä laadullisia järjestelmällisiä katsauksia
ja metasynteesiä. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää laadullisia
merkityksellisyyteen liittyviä tutkimuksia, joissa huomioidaan
suomalaisen kuntoutuksen monitahoinen palvelujärjestelmä.
27.4.2022
LOGO
Lähde: Sjögren T, Rintala A, Paltamaa J, Korpi H. (toim.) Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset fysioterapian vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä aivoverenkierto ja multippeliskleroosi kuntoutujilla…
(hyväksytty julkaistavaksi)

JÄRJESTELMÄLLISET KIRJALLISUUSKATSAUKSET FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUDESTA
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI-KUNTOUTUJILLA
Kävelyn ja tasapainon meta-analyysit (2016-2019) / Tutkimusosio 1
Tausta
• Kelan kuntoutuksen lähtökohtana on asiakaslähtöinen ja
vaikuttava kuntoutuminen arjen toimintaympäristöissä.
• Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää fysioterapian
vaikuttavuutta aivoverenkiertohäiriötä (AVH) ja
multippeliskleroosia (MS) sairastavilla henkilöillä.
• Tutkimuksessa tehtiin kaksi järjestelmällistä
kirjallisuuskatsausta, kohderyhmänä oli aikuiset AVH- ja MS-
kuntoutujat (ikä 18 ≥vuotta). AVH- kuntoutujien tarkastelu
rajattiin krooniseen vaiheeseen (≥ 6kk sairastumisesta).
• Kirjallisuuskatsaukseen otettiin mukaan satunnaistetut
kontrolloidut terapeuttisen harjoittelun interventiotutkimukset
(RCT). Tulosmuuttujina oli ICF:n ”suoritukset ja osallistuminen”
osa-alueen tasapaino ja kävely.
• Kirjallisuushaku tehtiin seitsemään tietokantaan (OVID Medline,
Cinahl, Embase, Cochrane Database of Systematic Reviews, PEDro,
CENTRAL, WOS) 1/2007-11/ 2017 aikana. Tulokset analysoitiin
diagnoosikohtaisesti Covidence –ohjelmistolla.
• Meta-analyysi tehtiin Review Manager -ohjelmalla. Tutkimusten
laatua arvioitiin Cochrane tool for assessing risk of bias –
työkalulla. Näytönasteen määriteltiin Lääkäriseura Duodecimin
näytönastekriteereillä A–D
Tuulikki Sjögren 1, Aki Rintala 2,3, Jaana Paltamaa 4 ja Hilkka Korpi 1
1) Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta 2) Leuvenin yliopisto, Center for Contextual Psychiatry 3) LAB-ammattikorkeakoulu,
Hyvinvointiyksikkö 4) Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
LOGO
27.4.2022

JÄRJESTELMÄLLISET KIRJALLISUUSKATSAUKSET FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUDESTA
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI-KUNTOUTUJILLA
Kävelyn ja tasapainon meta-analyysit / Tutkimusosio 1
Tulokset
• Tutkimustulokset perustuvat kuuteen osaraporttiin. Mukana oli
yhteensä 179 RCT-tutkimusta ja 7138 kuntoutujaa (AVH,
n=113/4202; MS, n=66/2936).
• AVH-kuntoutujien fysioterapia: On kohtalaista näyttöä siitä, että
vielä kroonisen vaiheessa toteutettu terapeuttinen harjoittelu
lisäsi AVH-kuntoutujien tasapainon hallintaa (asennon
ylläpitämisessä ja vaihtamisessa sekä kävelyn aikana). Lisäksi on
niukkaa näyttöä siitä, että virtuaalitodellisuusharjoittelun
käyttäminen terapeuttisen harjoittelun lisänä paransi tasapainoa
ja kävelyä.
• MS-kuntoutujien fysioterapia: On kohtalaista näyttöä siitä, että
terapeuttinen harjoittelu lisää vakioiduissa olosuhteissa
tasapainon hallintaa ja kävelykykyä, kun taas kävelykykyyn
liittyvä näyttö jää vaihtelevassa olosuhteissa niukaksi.
• Terapeuttisen harjoittelun vaikutuksia suoritustasolla oli arvoitu
vain muutamassa tutkimuksessa.
Pohdinta
• Tulokset ovat suuntaa antavasti yleistettävissä kroonisen
vaiheen AVH-kuntoutujille, jotka pystyvät kävelemään
itsenäisesti apuvälineen kanssa tai ilman apuvälinettä lyhyen
matkan sekä MS-kuntoutujille, joilla sairauden haitta-aste on
lievä tai keskivaikea (EDSS ≤ 5).
• Katsausten tulokset vahvistavat aikaisempien järjestelmällisten
kirjallisuuskatsausten tuloksia terapeuttisen harjoittelun
tärkeydestä fysioterapiassa.
• Tarvitaan kuitenkin lisää RCT-tutkimuksia, joissa huomioidaan
paremmin kuntoutujan arjessa tapahtuvat muutokset
(suoritustaso) standardoituja arviointilomakkeita käyttäen.
• Lisäksi tarvitaan tietoa terapeuttisen harjoittelun pysyvyydestä
ja toiminnan kustannusvaikuttavuudesta sekä
implementointiin liittyvää tutkimusta ja suomalaisessa
kontekstissa toteutettuja tutkimuksia.
27.4.2022
LOGO
Lähde: Sjögren T, Rintala A, Paltamaa J, Korpi H. (toim.) Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset fysioterapian vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä aivoverenkierto ja multippeliskleroosi kuntoutujilla…
(hyväksytty julkaistavaksi)

Kuntoutus, palvelut ja työllistyminen. Nuorten kuntoutusrahaa saavien
yhteiskunnallista osallisuutta vahvistavat käytännöt (2018-2021)
Tausta
• Nuoret jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle erityisesti
mielenterveyden häiriöiden vuoksi
• Nuoren kuntoutusrahan päätarkoitus on tukea nuoria
työelämään
• Nuoren kuntoutusrahaa myönnetään 16–19-vuotialle,
joilla sairaus tai vamma heikentää työ- tai
opiskelukykyä tai mahdollisuuksia valita ammatti tai työ
• Nuori saa nuoren kuntoutusrahaa, kun hän osallistuu
ammatilliseen kuntoutukseen
• Nuoren kuntoutusrahaa mielenterveyden ja
käyttäytymisen häiriöiden vuoksi saavista noin
neljännes siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle nuoren
kuntouturahan päättymistä seuraavina vuosina
• Hanke tuotti laadullista tutkimustietoa nuoren
kuntoutusrahan ja palveluiden toimivuudesta. Tätä
varten haastateltiin:
• 21 nuorta kuntoutujaa yksilöhaastatteluissa (nuoren
kuntoutusrahaa mielenterveyden tai käyttäytymisen
häiriöiden vuoksi saavia tai saaneita)
• 18 ammattilaista neljässä ryhmähaastattelussa
(psykiatreja, terapeutteja, opettajia, asiantuntijoita,
sosiaalityöntekijöitä jne.)
• 9 esimiestä yksilöhaastatteluissa (rakennus-, catering-
ja ravintola-, hoiva- ja kaupanalalta)
Tampereen yliopisto (Jarkko Salminen, Liisa Häikiö, Henna Luoma-Halkola)
27.4.2022

Tulokset
Nuoren kuntoutusrahalla, ammatillisella kuntoutuksella
sekä muilla kuntoutuspalveluilla voidaan tukea:
• Ammatillista ja taloudellista toimijuutta: nuori näkee
erilaisia ammatillisia tulevaisuudennäkymiä ja oppii
tekemään autonomisia kulutuspäätöksiä
• Terveyteen liittyvää toimijuutta: raha mahdollistaa
harrastuksia, jotka parantavat fyysistä kuntoa
(esimerkiksi uimahallissa käyminen) tai ovat
olennainen opiskelun vastapaino, joka edistää
psyykkistä hyvinvointia ja toipumista
• Sosiaalista toimijuutta: nuoren kuntoutusraha
mahdollistaa nuorille ikäisilleen tyypillisen sosiaalisen
toiminnan, esimerkiksi elokuvissa tai ravintolassa
käymisen, mikä on kuntoutumisen kannalta tärkeää
Pohdinta
Jotta nuoren kuntoutusrahaa ja -palveluita voisi kehittää
toimijuutta tukevaksi, tarvitaan esimerkiksi:
• Kuntoutusrahan kehittämistä. Raha ei aina riitä
lapsuudenkodista pois muuttaneille. Nuoret kaipaavat
tukea/opetusta taloudenpitoon (rahankäyttö ja
ruoanlaitto).
• Ammatillisen kuntoutuksen koordinoimista niin, että kaikki
nuoret saavat tarvitsemansa tuen.
• Joustavampia opintopolkuja niin, etteivät kuntoutujat
putoaisi lukioissa opintojen ja yhteisön ulkopuolelle.
Tapoja näyttää taidot käytännössä ammatillisissa
opinnoissa kirjallisten näyttöjen sijaan.
• Joustavampia terveyspalveluita: Psykiatrista apua
kouluihin ja tarvittaessa koteihin. Lisää resursseja hoitoon.
27.4.2022
Kuntoutus, palvelut ja työllistyminen. Nuorten kuntoutusrahaa saavien
yhteiskunnallista osallisuutta vahvistavat käytännöt (2018-2021)

Musiikkiterapian vaikutus kehitysvammaisten lasten, nuorten
ja aikuisten toimintakykyyn. Kirjallisuuskatsaus. (2015-2018)
Tausta
• Kehitysvammaisilla ihmisillä on yksilöllisiä toiminta-
rajoitteita ja vahvuuksia toimintakyvyn eri osa-alueilla.
• Musiikkiterapia on motivoiva kuntoutusmuoto, sen
lähestymistavat ja menetelmät mukautuvat
monenlaisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin, eikä se edellytä
asiakkaalta kykyä sanalliseen kommunikointiin.
• Kehitysvammaisten musiikkiterapiasta on saatavilla
runsaasti kuvailevaa ja laadullista tutkimusta sekä
käytännön kokemuksia. Kohderyhmäksi on kuitenkin
usein määritelty esimerkiksi vammaiset lapset, erityis-
luokan oppilaat tai lastenneurologisen osaston
potilaat erittelemättä diagnooseja sen tarkemmin.
Vaikeasti monivammaiset on oma erityinen ryhmänsä.
• 227 julkaisua, sisältäen 9 RCT- tai
CCT-tutkimusta vuosilta 1972-2016
• PICO-menettely haasteellista, koska
aineisto oli erittäin heterogeenista
• Tulokset jäsennettiin laadullisen
metasynteesin avulla viitekehyksenä
toimintakyvyn ICF-luokitus.
Itsenäiset tutkijat FT Hanna Hakomäki ja FT Päivi Saukko
27.4.2022
Saukko &
Hakomäki
2019

Musiikkiterapian vaikutus
kehitysvammaisten toimintakykyyn
Tulokset
Vaikutuksia ICF-pääluokissa
• B1 Mielentoiminnot
• B2 Aistitoiminnot ja kipu
• B3 Ääni- ja puhetoiminnot
• D1 Oppiminen
• D3 Kommunikointi
• D4 Motoriikka
• D7 Vuorovaikutus ja ihmissuhteet
• D9 Sosiaalinen elämä
Pohdinta
• Ainutlaatuisia käyttöalueita: varhais-
kuntoutus, vuorovaikutussuhteiden
tukeminen, mielenterveyden
edistäminen, monivammaiset
ihmiset (myös ilman puhetta)
• Musiikkiterapian lähtökohtana ei
ole diagnoosi vaan toimintakyky.
• Musiikki kytkeytyy myös arkeen ja
sen puitteissa jokainen voi toimia ja
osallistua omalla tavallaan.
27.4.2022
Saukko &
Hakomäki
2019

Pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutus
Kartoittava kirjallisuuskatsaus (2021)
Tausta
• Pitkäaikainen kipu:
• kestänyt vähintään kolme kuukautta tai
pidempään kuin sairauden/vamman aiheuttaman
kudosvaurion paraneminen tavallisesti kestää
• joka viides suomalaisista työikäisistä kokee
• tule-kipu yleinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle
• Voitaisiinko Kelan järjestämällä kuntoutuksella tukea
pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten työ- ja
toimintakykyä nykyistä enemmän?
• Tavoite:
• Millaisia interventioita pitkäaikaista kipua
kokevien aikuisten kuntoutuksessa käytetään ja
millaisia niiden hyödyt ovat?
• Kartoittava kirjallisuuskatsaus (scoping review)
• tarkastelun kohteena ammattilaisen ohjaama
psykologinen, fysioterapeuttinen,
liikuntaharjoitteluun perustuva tai toiminnallinen
interventio
• intervention kohderyhmä työikäiset henkilöt
(18‒67-vuotiaat), joiden kivun kesto vähintään
kolme kuukautta
• julkaisuajankohta 2016–2021
• Mukaan otettiin 57 systemaattista
kirjallisuuskatsausta, meta-analyysiä tai suositusta.
• Osana kirjallisuuskatsausta haastateltiin neljää
kipukuntoutuksen asiantuntijaa.
Paavonen A-M1, Karinkanta S1, 1Kelan tutkimus
27.4.2022

Pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutus
Kartoittava kirjallisuuskatsaus (2021)
Tulokset
• Tarkastellut interventiot olivat psykologisia,
fysioterapeuttisia, liikuntaharjoitteluun perustuvia ja
moniammatillisia.
• Kuntoutukseen suositellaan kestävyys- ja
lihasvoimaharjoittelua sekä psykologisia menetelmiä.
• Työkykyä tukevan kuntoutuksen tulisi todennäköisesti
olla moniammatillista ja työhön kytkettyä.
• Työllistymistä edistävä kuntoutus voisi perustua
IPS-toimintamalliin.
• Hoitoon ja kuntoutukseen ohjautuminen on
sattumanvaraista.
• Ammattilaisilla ei ole riittävästi tietoa pitkittyneen
kivun luonteesta eikä kuntoutuspalveluja ole tarjolla
riittävästi.
Pohdinta
• Pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutus
perustuu psykologisiin, fysioterapeuttisiin ja
liikuntaharjoitteluun perustuviin menetelmiin.
• Palvelujärjestelmässä voisi olla tarvetta Kelan
järjestämälle kipukuntoutukselle.
• Uusi kuntoutuspalvelu voisi olla esimerkiksi ohjattua
kipupsykologista ja -fysioterapeuttista
ryhmäkuntoutusta.
• Palvelu voitaisiin suunnata henkilöille
• joiden kipuongelma on vaikea tai laaja-alainen
(esim. pitkittyneet CRPS-oireet tai tule-kivut)
tai
• jotka ovat työsuhteessa tai joiden työstä
poissaoloaika on verrattain lyhyt.
27.4.2022

Tietokonepelien potentiaali uutena terapeuttisena
menetelmänä masennuksen hoidossa (2016–2020)
Tausta
• Aivosairaudet ovat johtava työkyvyttömyyden syy
globaalilla tasolla
• Suomessa 5 % miehistä ja 9 % naisista masentuneita.
20–34 vuotiaiden osuudet 11 % ja 24 %, vastaavasti
• Meta-analyysi löysi hyötypeleillä efektikoon g = 0.55
mielenterveyden oireiden lievittymiseen [1]
• Digitaalisillä peleillä on potentiaalia harjoittaa
potilaan alentunutta kognitiota [2] ja tarjota uusia
skaalautuvia ja kustannustehokkaita hoitomuotoja
• Tehdyn pilottitutkimuksen tarkoituksena oli selvittää
räätälöidyn videopelimäisen kognitiivisen harjoittelun
vaikutusta masennusoireisiin
[1] Lau Y, Htun TP, Wong SN, Tam WSW, Klainin-Yobas P. Therapist-Supported Internet-Based Cognitive Behavior Therapy for Stress, Anxiety, and
Depressive Symptoms Among Postpartum Women: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Med Internet Res. 2017 Apr 28;19(4):e138. doi:
10.2196/jmir.6712. PMID: 28455276; PMCID: PMC5429436.
[2]Motter JN, Pimontel MA, Rindskopf D, Devanand DP, Doraiswamy PM, Sneed JR. Computerized cognitive training and functional recovery in major
depressive disorder: A meta-analysis. J Affect Disord. 2016 Jan 1;189:184-91. doi: 10.1016/j.jad.2015.09.022. Epub 2015 Sep 26. PMID: 26437233.
• Yliopistolla kehitettyä tietokonepeliä hyödyntävä
digitaalinen interventio
• Masennuspotilaiden rekrytointi Mielenterveystalo.fi
• Moninpeli sekä yksinpeli (N = 96, N = 51 rekrytoitu)
• 8 viikon interventio viikoittaisella seurannalla
• Kliinisten kyselyiden täyttäminen kokeen aikana
• Vapaaehtoinen aivokuvantamisosuus (MEG)
Palva JM1,2, Juvonen JJ1,2, Lukka L1, Apostol-Salonen A1, Isometsä E2,3, Palva S2
1 Aalto Yliopisto, 2 Helsingin yliopisto, 3 HUS Psykiatria
27.4.2022

Tulokset Pohdinta
• Digitaalisilla peleillä toteutettu kognitiivinen
harjoittelu on potentiaalinen uusi hoitomuoto
• Pelimuotoiset terapiat voivat olla vaikuttavia,
skaalautuvia sekä kustannustehokkaita
• Laajan otannan kliininen tutkimus tarvitaan
• Näiden tutkimuksien pohjalta jatkokehitystä
toteutettu Aalto Yliopistossa yhteistyössä Helsingin
yliopiston ja HUSin kanssa Business Finland ja Future
Makers rahoituksella
• 2022 käynnistymässä 800 potilaan satunnaistettu,
kaksoissokkoutettu ja verrokkikontrolloitu kliininen
laitetutkimus yhdessä HUS ja VSSHP kanssa
27.4.2022
• Moninpeli haasteellinen vähäisen pelaajamäärän ja
sosiaalisen ahdistuksen vuoksi → kehitettiin yksin
pelattava versio
• Moninpeli: 17–25 % vähentyminen BDI-21
masennusoirekyselyn pisteissä
• Yksinpeli: 27 % vähentyminen masennuspisteissä 8
viikon interventiolla verrattuna kontrolliryhmään.
• Ennuste 50 % vähentyminen ~50 tunnin
interventiolla
• Muutokset aivojen kriittisessä dynamiikassa
ennustivat masennusoireiden voimakkuutta
Tietokonepelien potentiaali uutena terapeuttisena
menetelmänä masennuksen hoidossa (2016–2020)

Toimintaterapian vaikuttavuus kehitysvammaisten lasten ja nuorten
arjen toimintaan osallistumiseen.
Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus (2018-2019)
Tausta
• Kehitysvammaisten lasten ja nuorten toimintaterapian
keskeisenä päämääränä on mahdollistaa lasten ja
nuorten toimintaa ja osallistumista arjen eri
ympäristöissä ja yhteisöissä: kotona, päivähoidossa,
koulussa sekä vapaa-ajan toiminnoissa.
• Toimintaterapeutin asiantuntemuksen ydintä on
vahvistaa niitä tekijöitä, jotka edistävät lapsen ja
nuoren toimintaa ja osallistumista. Tärkeää on myös
muokata ja poistaa niitä tekijöitä, jotka estävät tai
haittaavat täysipainoista toimintaa ja osallistumista.
• Tämän järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen
tavoitteena oli koota tietoa toimintaterapian
vaikuttavuudesta kehitysvammaisten lasten ja
nuorten toimintaan ja osallistumiseen arjessa.
• Kirjallisuushaut tehtiin seuraavista tietokannoista:
CINAHL, Cochrane Library, PubMed ja Embase. Haku
toteutettiin tammikuusta 2000 toukokuuhun 2020.
Käsinhaku tehtiin keskeisiin toimintaterapian
julkaisuihin: American Journal of Occupational
Therapy, Scandinavian Journal of Occupational
Therapy, Journal of Occupational Therapy, Schools, &
Early Intervention.
• PICO-kriteerien perusteella mukaan otettujen
tutkimusten laatu arvioitiin Joanna Briggs -instituutin
katsauksissa käytettävien kriteerien mukaisesti.
• Näytön aste arvioitiin GRADE-luokituksella (Grading
of Recommendations Assessment, Development and
Evaluation).
Karhula M1,2, Heiskanen T2, Salminen AL2. 1Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2Kela.
27.4.2022

Toimintaterapian vaikuttavuus kehitysvammaisten lasten ja
nuorten arjen toimintaan osallistumiseen.
Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus (2018-2019)
Tulokset
• Kirjallisuushaku tuotti 4 741 kirjallisuusviitettä, joista
katsaukseen hyväksyttiin 15 tutkimusartikkelia.
• Katsaukseen valituista tutkimuksista 3 oli
satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, 3 tapaus–
verrokki-tutkimuksia, 2 tapaussarjatutkimusta ja 7
tapaustutkimusta.
• Tutkimusten laadussa oli vaihtelua heikkolaatuisista
tutkimuksista korkealaatuisiin.
• Näyttö kriittisistä tulosmuuttujista (koulussa
osallistuminen, välineelliset päivittäiset toiminnat ja
tehtävästä suoriutuminen, leikkitaidot, osallistuminen ja
tekeminen, osallistumiseen liittyvän tavoitteen
saavuttaminen, autonomia päivittäisissä rutiineissa sekä
käsin kirjoittaminen) vaihteli kohtalaisesta erittäin
heikkoon.
Pohdinta
• Toimintaterapia toteutettuna kehitysvammaisten lasten
päivittäisissä ympäristöissä saattaa lisätä osallistumista arjen
toimintoihin, mutta vakuuttava näyttö puuttuu.
• Lisäksi voidaan suositella alle kouluikäisille lapsille
vanhempien ohjausta kotiharjoitteluohjelmana, koulun
päivittäiseen ohjelmaan sisältyvää opettajien ja avustajien
ohjausta sekä visuaalisen tuen käyttö välineellisten
päivittäisten toimintojen taitojen harjoittelussa.
• Vakuuttavaa näyttöä odotellessa ei suomalaisessa
toimintaterapiassa kannata hylätä käytännössä toimiviksi
havaittuja ja teoreettisesti perusteltuja interventiomuotoja.
• Tarvitaan lisää laadukkaita, vertailevilla asetelmilla
toteutettuja tutkimuksia, joissa mitataan muutosta arjen
toimintaan osallistumisessa käyttäen yhtenäisiä, yleisesti
hyväksyttyjä ja standardoituja mittareita.
27.4.2022
Karhula M1,2, Heiskanen T2, Salminen AL2. 1Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2Kela.

Toivo ja toiveikkuus ammatillisessa
kuntoutuksessa
Jyväskylän yliopisto, Åkerblad Leena, Haapakoski Kaisa
27.4.2022
• Laadullinen, teoriasidonnainen haastattelututkimus,
joka sisälsi myös käsitteellistä tarkastelua.
• Aineistona Kelan ammatilliseen kuntoutukseen
osallistuneiden teemahaastattelut (17 kpl).
• Aineisto analysoitiin hyödyntäen haastattelukohtaista
tiivistämistä sekä induktiivista koodausta. Lisäksi
sovellettiin yhdistävää, teoriasidonnaista temaattista
analyysia.
• Ammatillisella kuntoutuksella pyritään parantamaan
työllistymisen ja työssä jatkamisen edellytyksiä.
Työelämätavoitteiden asettaminen voi kuitenkin olla
haastavaa tilanteessa, jossa työssä selviytymiseen
liittyy moninkertaista epävarmuutta.
• Tutkimuksessa tarkasteltiin työelämätulevaisuutta
koskevaa toivoa ammatillisen kuntoutuksen
kontekstissa. Tutkimuskysymykset:
• Mitkä tekijät ammatillisen kuntoutuksen
prosesseissa heikentävät ja mitkä vahvistavat
työelämään liittyvää toivoa ja toiveikkuutta?
• Miten toivoa ja toiveikkuutta voidaan herättää ja
ylläpitää ammatillisessa kuntoutuksessa ja millä
ehdoilla toivo edesauttaa toimintaa ja muutosta?
Niin sitten taas tuolla se auttoi, vaikka se oli tosissaan
rankkaa lähteä siinä kunnossa, lähdin ammatilliseen
kuntoutusselvitykseen silleen että se heti alkoi muuttaa sitä
kokemusmaailmaa, että on tosissaan mahdollista
sairaudesta huolimatta päästä eteenpäin.
Haastatteluote

Toivo ja toiveikkuus ammatillisessa
kuntoutuksessa
Tulokset Pohdinta
• Ei-tavoitteellisen, avoimen toivon arvo sekä asiakkaan
tieto ja kokemus työelämän realiteeteista on
mahdollista tunnistaa ammatillisessa kuntoutuksessa.
• Haasteellisia näkemyksiä työelämän realiteeteista ja
rakenteellisista esteistä ei tarvitse nähdä toivon
esteenä, vaan sen prosessia mahdollistavina tekijöinä.
Niiden käsittely edellyttää asiakkaan kokemuksen
validointia.
• Palveluiden jatkumo voisi vähentää riskiä siitä, että
toivon kannattelu jää kuntoutuksen jälkeen yksilön
psyykkisen työn varaan.
• Vaikka toivo rakentuu yksilöllisesti ja
tilannekohtaisesti, siihen vaikuttavat aina saatavilla
olevat resurssit ja sosiaaliset olosuhteet.
27.4.2022
• Toivoa on monenlaista, mutta käsitteellisesti toivo on
tulevaisuuteen sidoksissa oleva prosessi. Tulosten
mukaan ammatillinen kuntoutus voi tukea sekä
tavoitteellista, tiettyyn kohteeseen kiinnittynyttä toivoa
että avointa toivoa, kuten yleistä toiveikkuutta
suhteessa tulevaisuuteen.
• Tavoitteellisen toivon tukemisessa on keskeistä
päämäärien henkilökohtaisen mielekkyyden
varmistaminen ja toimintaa tukevat suunnitelmat.
• Yleistä toiveikkuutta vahvistaa kiireetön reflektoinnin
tila, joka mahdollistaa myös arvolähtöisten kysymysten
käsittelyn.
• Olennaista on myös pystyvyyden tunteen tukeminen ja
erilaisten työelämänäkemysten hyväksyminen.
Jyväskylän yliopisto, Åkerblad Leena, Haapakoski Kaisa

Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen
tutkimuksessa ja käytännöissä (2015-2016)
Tausta
Työkyky on käsite, jolla on monia käyttötapoja
arkikielessä, virallisissa asiakirjoissa ja tieteellisessä
kirjallisuudessa. Se voi viitata henkilön kykyyn
työskennellä yleensä tai ylläpitää työllisyyttä nykyisessä
työssään. Sitä tulkitaan ja käsitteellistetään monin eri
tavoin ja useista teoreettisista näkökulmista. Sitä pidetään
usein yksilöllisenä ominaisuutena, mutta viime
vuosikymmeninä se on yleensä ymmärretty
monimutkaisena ilmiönä, joka sisältää sekä ihmisen
välittömän ympäristön että makrotason tekijät.
Juvonen-Posti P1, Järvikoski A2, Takala E-P3, Härkäpää K2, 1Työterveyslaitos, 2Lapin yliopisto, 3Itä-Suomen yliopisto.
27.4.2022
Kriittinen kirjallisuuskatsaus, jossa analysoitiin yhteensä 205
artikkelia ajanjaksolta 1.1.2000- 30.4.2016.
Systemaattinen haku hakusanoilla: työkyky/work ability,
work capacity; työkyvyttömyys/ work disability; työssä
suoriutuminen/work performance ja työllistyvyys/
employability yhdessä sanojen kuntoutus/rehabilitation,
työhönpaluu/return to work ja tuettu työllistyminen/
supported employment kanssa.
Aineistot: 1) monitieteinen suomalainen kuntoutusalan
kirjallisuus (Medica, Melinda, Kuntoutusportti): 859
otsikkoa, 226 abstraktia, joista analysoitavaan aineistoon
112 artikkelia/raporttia. 2) PubMed-hakukone ja
viitetietokanta: 2019 otsikkoa, 564 abstraktia, joista
aineistoon 93 artikkelia.

Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen
tutkimuksessa ja käytännöissä
Tulokset
Aineistosta koottiin työkykykäsitysten ja -mallien luokitus:
1. Perinteinen lääketieteellinen malli
2. Tasapainomalli
3. Psykososiaaliset työkyvyn mallit
4. Biopsykososiaaliset ja moniulotteiset mallit
5. Integroitu yksilö-työyhteisö-malli
6. Työllistyvyyslähtöinen malli
7. Työkyky yhteiskunnan tai organisaatioiden sosiaalisena
konstruktiona -malli
8. Muut laaja-alaiset integratiiviset mallit
Julkaisu: Aila Järvikoski, Esa-Pekka Takala, Pirjo Juvonen-Posti ja Kristiina Härkäpää.
Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen tutkimuksessa ja
käytännöissä. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 13, 2018.
Pohdinta
• Löysimme useita teoreettisesti perusteltuja työkykykäsityksiä.
Monialaisessa yhteistyössä työkykykäsityksistä on
keskusteltava.
• On tärkeää tunnistaa yhdessä se konteksti, jossa työkykyä
käsitellään. Kaksi keskeistä ovat:
– työkyvyn arvioinnin konteksti
– työkyvyn edistämisen ja tukemisen, ts. kuntoutuksen konteksti
• Työelämän murros haastaa pelkistetyn, lääketieteellisen
työkykyajatuksen uudistamiseen. Laaja-alaiset ja
moniulotteiset mallit mahdollistavat yhteistyön myös
työelämän toimijoiden kanssa.
• Uusintahaku (PubMed vuosilta 2017-2019) samoin kriteerein
tuotti 28 uutta artikkelia (5 098 otsikkoa, 185 abstraktia).
Keskustelu työkyvyn käsitteestä on nyt vilkasta.
27.4.2022
Juvonen-Posti P1, Järvikoski A2, Takala E-P3, Härkäpää K2, 1Työterveyslaitos, 2Lapin yliopisto, 3Itä-Suomen yliopisto.

UUPU – Verkko-ohjelma pitkäaikaissairaan lapsen
vanhemman tukena - satunnaistettu kontrolloitu
tutkimus (2018-2021)
Tausta
• Pitkäaikaissairaiden ja kehitysvammaisten lasten
vanhemmat kärsivät muita vanhempia useammin
stressistä, masennusoireista ja elämänlaadun
heikkenemisestä (Anclair ym., 2009; Lindström ym.,
2010)
• Suuri osa vanhemmista käy ansiotyössä > tarvitaan
hoitomuotoja, joihin vanhempien helppo osallistua
• Verkkopohjaisia ohjelmia voitaisiin hyödyntää
pitkäaikaissairaiden lasten vanhempien tukemisessa.
• Hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT)
pohjautuvia verkko-ohjelmia tutkittu Jyväskylän
yliopistossa (JYU)
• > JYU laati HOT-pohjaisen ohjelman Uupu
vanhemmille ja tutki sen vaikuttavuutta
• Tavoitteena tutkia kahta ryhmää: 1) HOT-verkko-
ohjelman ja siihen yhdistettävän psykologin etätuen
(3x45 min; Verkkoryhmä; n=57) ja sekä 2) HOT-
itsehoitomateriaalin (Itsehoitoryhmä; n=53)
vaikuttavuutta erityislasten vanhempien oireiluun ja
elämänlaatuun
• Mittareina burnout, masennus, tietoisuustaidot,
psykologinen joustavuus
• 94% naisia (M = 40.1, SD = 6.68; 27-55 vuotta)
• n. 60% raportoi vakavatasoista burnoutia (≥ 4.47)
• Lähes puolet raportoi vähintään keskivaikeaa
masennusta (näistä vakavaa n. 15 %)
Päivi Lappalainen, Inka Pakkala, Juho Strömmer, Kirsikka Kaipainen & Raimo Lappalainen; Jyväskylän yliopisto
LOGO
27.4.2022

UUPU – Verkko-ohjelma pitkäaikaissairaan
lapsen vanhemman tukena
Tulokset
• Molemmissa interventioissa tapahtui oireilun (burnout
ja masennus) vähenemistä: muutos kuitenkin suurempi
verkkoryhmässä kuin itsehoitoryhmässä
• Seurannassa (3 kk) pieni ero ryhmien välillä
verkkoryhmän hyväksi
• Merkitsevä muutos psykologisessa joustavuudessa ja
tietoisuustaidoissa loppumittauksessa verkkoryhmän
eduksi, positiivinen muutos ei säilynyt 3 kk
seurannassa.
• 95% vanhemmista verkkoryhmässä suositteli tällaista
tukea vanhemmille
• 68 % vanhemmista itsehoitoryhmässä suositteli
itsehoitomateriaalia muille vanhemmille
Pohdinta
• Verkko-ohjelmalla, johon yhdistetään vähäinen (3 x 45
min) psykologin tuki tai ilman tukea annettavalla
itsehoitomateriaalilla on mahdollista vaikuttaa
myönteisesti pitkäaikaissairaiden vanhempien burnout-
ja masennusoireiluun. Vaikutus jonkin verran suurempi
tuetulla verkko-ohjelmalla
• Intensiivisempää tukea tarvitaan, jotta interventiot
vaikuttaisivat psykologiseen joustavuuteen ja
tietoisuustaitoihin pitemmällä aikavälillä
• Vanhemmat ottavat nämä tukimallit melko hyvin
vastaan
• Digitaaliset ohjelmat ja itsehoitomateriaali hyödyllisiä
27.4.2022
LOGO

Virtuaalitodellisuuden vaikuttavuus kivun
hoidossa: järjestelmällinen katsaus. (2018)
Tausta
• Kipu on yleinen terveysongelma. Kroonista kipua on
noin joka viidennellä aikuisella. Taustalla on
useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairaus. Akuutti
kipu johtuu yleensä äkillisestä sairaudesta, vammasta
tai toimenpiteestä. Kipu aiheuttaa paljon
lääkärikäyntejä sekä suoria ja epäsuoria kustannuksia.
• Kivun hoidossa on alettu käyttää virtuaalitodellisuutta
(VT). VT on vuorovaikutteinen simuloitu ympäristö,
josta välittyy keinotekoinen läsnäolon tunne.
• Tutkimuksessa selvitettiin VT-hoitojen hyödyt ja haitat
verrattuna tavanomaiseen hoitoon potilailla, joilla on
fyysisestä sairaudesta tai vammasta johtuva
kudosvauriokipu tai neuropaattinen kipu.
• Järjestelmällinen kirjallisuushaku tehtiin tietokannoista
MEDLINE (OvidSP), Embase (OvidSP), Cochrane
Library, DARE, NHS EED ja Science Citation Index,
sekä rekistereistä ClinicalTrials.gov ja WHO
international Clinical Trials Registry Platform.
• Järjestelmällinen kirjallisuushaku tuotti 1 518 julkaisua.
Niistä mukaan valittiin 23 vaikuttavuustutkimusta ja
yksi taloudellinen tutkimus.
• Satunnaistettujen tutkimusten (n = 19) ja
vaihtovuorotutkimusten (n = 4) harhan riski arvioitiin
Cochrane-verkoston harhan riskin arvioinnin
työkaluilla.
Maija Saijonkari, Neill Booth, Jaana Isojärvi, Pasi Aronen ja Marjukka Mäkelä. Summaryx Oy.
27.4.2022

Tulokset
• Lyhytaikainen kipu: Seitsemässä 15:stä tutkimuksesta VT-
hoito vähensi kipua tilastollisesti merkitsevästi verrattuna
tavanomaiseen hoitoon, seitsemässä 15:stä hoitojen
välillä ei ollut merkitsevää eroa ja yhdessä 15:stä
tavanomainen hoito oli parempi.
• Krooninen kipu: Neljässä kahdeksasta tutkimuksesta VT-
hoito lievitti kipua enemmän kuin tavanomainen hoito.
Lopuissa neljässä ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
• Haitat: Näyttäisivät olevan vähäisiä. Raportoitu kolmessa
kahdeksasta tutkimuksesta.
• Yhdessä taloudellisessa tutkimuksessa VT:n käyttö
nopeutti lasten palovammojen paranemista ja oli
tavanomaista hoitoa halvempaa.
Pohdinta
• Virtuaalitodellisuudesta saattaa olla hyötyä akuutin
ja mahdollisesti myös kroonisen kivun hoidossa.
Näyttö on kuitenkin niukkaa; tutkimusten laatu on
heikohko, otoskoot pieniä ja seuranta-ajat
kroonisen kivun osalta lyhyitä.
• Jos havaittuja lupaavia vaikuttavuustuloksia voidaan
tuottaa arkitoiminnassa esim. älypuhelimilla
käytettävillä peleillä, virtuaalitodellisuus saattaa olla
hyvinkin kannattavaa kivun hoidossa.
27.4.2022
Virtuaalitodellisuuden vaikuttavuus kivun
hoidossa: järjestelmällinen katsaus. (2018)

Meneillään olevia Kelan tutkimuksia kuntoutuksesta

Recommended

Recommended

More Related Content

Similar to Meneillään olevia Kelan tutkimuksia kuntoutuksesta

Similar to Meneillään olevia Kelan tutkimuksia kuntoutuksesta (20)

More from Kelan tutkimus / Research at Kela

More from Kelan tutkimus / Research at Kela (20)

Meneillään olevia Kelan tutkimuksia kuntoutuksesta