Juhani Kaivola: Potilasvahinkolautakunta hoidon laadun valvojana ja potilaan oikeuksien toteuttajana. Oikeussuoja sosiaali- ja terveydenhuollossa -seminaari 4.12.2014, Kela, Helsinki.

1. Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin
Oikeusturva sosiaali- ja terveydenhuollossa
4.12.2014

2. Potilasvahinkolautakunta hoidon laadun valvojana ja potilaan oikeuksien toteuttajana
Juhani Kaivola
Potilasvahinkolautakunnan puheenjohtaja

3. Terveydenhuollon oikeudellistuminen
•Potilaslaki potilaan oikeuksien osoittajana
•Potilasvahinkolaki muiden korvaus- ja etuusjärjestelmien täydentäjänä

4. Potilaan oikeuksista
•oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon
• oikeus hyvään kohteluun
• oikeus päästä nopeasti kiireelliseen hoitoon ja kiireettömään hoitoon erikseen säädetyissä ajoissa
• oikeus saada ymmärrettävästi tieto terveydentilasta ja hoitovaihtoehdoista etuineen ja haittoineen
•itsemääräämisoikeus

5. Potilasvahinkojärjestelmä
•”Oikeus hyvään hoitoon ei aina toteudu, jolloin potilaan oikeuksiin vaikuttaa merkittävästi se, miten virheellinen tai muutoin epäonnistunut hoito hyvitetään (HE 1986/54)”
•Tavoitteena muun muassa helpottaa korvausvaatimusten esittämistä ja turvata maksuton, ripeä ja asiantunteva korvauskäsittely

6. Hoidon tai hoidon laiminlyönnin haittavaikutukset
Mitä haittoja potilasvahinkovakuutus kattaa?

7. Potilasvahinkolaki 2 §
Korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut:
1) tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon;

8. Potilasvahinkolaki 2 §
2) tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä käytetyn sairaanhoitolaitteen tai -välineen viasta;
3) tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan käsittelyn yhteydessä alkaneesta infektiosta, jollei potilaan ole siedettävä vahinkoa ottaen huomioon infektion ennakoitavuus, aiheutuneen vahingon vakavuus, käsiteltävänä olleen sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste sekä potilaan muu terveydentila;
4) tapaturmasta tutkimus- tai hoitotoimenpiteen taikka muun vastaavan toimenpiteen yhteydessä tai tapaturmasta sairaankuljetuksen aikana;

9. Potilasvahinkolaki 2 §
5) hoitohuoneiston tai -laitteiston palosta taikka muusta vastaavasta hoitohuoneiston tai -laitteiston vahingosta;
6) lääkkeen toimittamisesta lain tai asetuksen tai niiden perusteella annettujen määräysten vastaisesti;
7) tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä edellyttäen, että siitä on seurannut pysyvä vaikea sairaus tai vamma taikka kuolema ja seurausta voidaan pitää kohtuuttomana ottaen huomioon vahingon vakavuus, käsiteltävänä olleen sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste, potilaan muu terveydentila, vahingon harvinaisuus sekä vahingonvaaran suuruus yksittäistapauksessa.

11. Organisatoriset valinnat
•Vakuutukseen perustuva järjestelmä
•Korvaustoiminnan keskittäminen
•Potilasvahinkolautakunta ratkaisusuositusten antajaksi
•Tuomioistuinlinja mahdollinen
•Myöhemmin potilasasiamiesjärjestelmä tukemaan potilasta myös potilasvahinkoasioissa

12. Vakuutuksenottajat
Potilasvakuutuskeskus
Vakuutusyhtiöt
Potilasvakuutuskeskus
Julkisen sektorin vakuutukset
Korvaustoimi kaikkien osalta
Vahingon kärsineet
Potilasvahinkolautakunta
Korvaushakemus
Ratkaisusuosituspyyntö
Yleiset tuomioistuimet
Sosiaali- ja terveysministeriö
Finanssivalvonta
Potilasvakuutuksen toimintarakenne

13. Potilasvahinkolautakunta
•Itsenäinen lautakunta, ei viranomainen
•Hoitaa ns. julkista tehtävää, virkavastuu lautakunnan tehtäviä hoitavilla
•Antaa ratkaisusuosituksia ja lausuntoja, ei oikeudellisesti sitovia päätöksiä
•Kahdeksan valtioneuvoston nimeämää jäsentä ja kuusitoista varajäsentä
•Täysistunto (8) ja kolme jaostoa (4)

14. Potilasvahinkolautakunta (2)
•Lautakunnan lääkärit ja pysyvät asiantuntijat
•Toimistossa seitsemän lakimiestä ja toimistohenkilökuntaa
•Noin 1100- 1200 ratkaisusuosituspyyntöä vuosittain
•Valtaosa potilaiden esittämiä
•Muutosprosentti noin 15-20

15. Jäsenten kelpoisuusvaatimukset
Lautakunnan jäsenten on oltava terveydenhuoltoasioihin perehtyneitä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita, ja vähintään kahden heistä on oltava perehtynyt vahingonkorvausasioihin. Puheenjohtajan on lisäksi oltava tuomarin tehtäviin perehtynyt. Jäsenistä kahden on oltava erikoislääkäreitä ja ainakin yhden muu terveydenhuollon ammattihenkilö. Mitä jäsenistä säädetään, koskee vastaavasti varajäsentä.

16. Asioiden käsittely
Lautakunnassa asiat ratkaistaan esittelystä joko täysistunnossa tai täysistunnon asettaman jaoston kokouksessa. Asioita lautakunnassa käsiteltäessä noudatetaan, mitä hallintolaissa (434/2003), kielilaissa (423/2003) ja saamen kielilaissa (1086/2003) säädetään. (30.12.2003/1359)

17. Hoidon laadunvalvonta

18. Lääketieteellinen arvio
•Lääketieteellisesti perusteltu menettely
•Asiantuntijoiden näkemys
•Näkemyserot
•Käypä hoito –suositusten vaikutus

19. Potilaan näkemys
•Potilasinformaation asema hyvän hoidon määrittelyssä
•Pelkkä lääketieteellinen perustelu ei aina riitä
•Potilaan omat valinnat

20. Käsittelyprosessi palautteena
•Käsittelyyn tulleen asian toimittaminen terveydenhuollon yksikön tietoon
•Asianosaisten selvitykset ja vastineet
•Asiantuntijalausuntojen hankkiminen
•Asiantuntijalausuntojen tiedoksianto asianosaisille ja lausumapyynnöt
•Ratkaisusuositusten tiedoksianto palautteena