Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Wir verwenden Ihre LinkedIn Profilangaben und Informationen zu Ihren Aktivitäten, um Anzeigen zu personalisieren und Ihnen relevantere Inhalte anzuzeigen. Sie können Ihre Anzeigeneinstellungen jederzeit ändern.

Asumistuen vaikutukset vuokriin

Teemu Lyytikäinen: Asumistuen vaikutukset vuokriin. Esitys Toimivatko asumisen tuet? -seminaarissa 16.3.2018.

  • Als Erste(r) kommentieren

Asumistuen vaikutukset vuokriin

  1. 1. Asumistuen vaikutukset vuokriin Teemu Lyytikäinen, VATT Kela 16.3.2018
  2. 2. Johdanto • Jos asumistuki johtaa korkeampaan vuokraan, valuu osa hyödystä vuokranantajille • Toukokuussa 2017 julkaistiin VATT:n uusi tutkimus vuokravaikutuksista Suomessa – Eerola, E., & Lyytikäinen, T. (2017). Housing allowance and rents: Evidence from a stepwise subsidy scheme. SERC Discussion Paper 220 [linkki] • Mitä tämän ja muiden tutkimusten perusteella tiedetään asumistukien vaikutuksista vuokriin?
  3. 3. Miten asumistuen on väitetty vaikuttavan vuokriin? • Vuokrat voivat muodostua korkeammiksi asunnoissa, joihin saa korkeampaa asumistukea – Kuntaryhmät tai vanhan järjestelmän pinta-alaluokat ja rakennusvuosiluokat • Korkeampaa asumistukea saavilta kotitalouksilta voidaan peritä korkeampaa vuokraa • Asumistuki voi nostaa yleistä vuokrataso
  4. 4. Empiirisen tutkimuksen haaste • Luotettavassa tutkimuksessa on pystyttävä uskottavasti erottamaan asumistuen vaikutus muista vuokraan vaikuttavista tekijöistä • Tämä on vaikeaa, koska: – Vuokra vaikuttaa tukeen ja tuki vuokraan – Tuki ja vuokra voivat riippua samoista muista tekijöistä
  5. 5. Tutkimusasetelma (Eerola ja Lyytikäinen, 2017) • Vuoteen 2015 asti yleinen asumistuki riippui portaittain asunnon pinta-alasta ja rakennusvuodesta – Tämä johtui asumistuen neliövuokranormista, jonka yli menevästä vuokrasta ei maksettu asumistukea • Asumistuen portaat mahdollistavat tuen vaikutuksen erottamisen muista vuokriin vaikuttavista tekijöistä – Voidaan verrata toisiinsa lähes identtisiä asuntoja, joissa on eri suuruinen tuki
  6. 6. Tutkimusaineisto ja rajaukset • Aineisto: Kelan asumistukirekisterit 2008-2013 – Kattavat tiedot kaikista tuensaajista ja heidän asunnoistaan • Rajaukset: – Vapaarahoitteiset vuokramarkkinat – Pienet asunnot (alle 41 m2) – Asumistuen kuntaryhmät 1-3 • 34 kaupunkia ja ympäryskuntaa
  7. 7. Tulos 1: Eri kokoisten asuntojen asumistukierot eivät vaikuta vuokriin Lähde: Eerola & Lyytikäinen 2017 Asumistuki/m2 Vuokra/m2
  8. 8. Tulos 2: Eri ikäisten asuntojen asumistukierot eivät vaikuta vuokriin Lähde: Eerola & Lyytikäinen (2017) Asumistuki/m2 Vuokra/m2
  9. 9. Lisätuloksia ja -havaintoja • Tulos 3: Tukieuron keskimääräinen vuokravaikutus noin nolla ja tilastollisen luottamusvälin yläraja on 20 senttiä • Tulos 4: Viitteitä vuokravaikutuksesta, kun keskitytään useita vuosia tukea saaneisiin talouksiin tai asuntoihin – Näitä on vähän • Tutkimuksen otoksessa suurin osa tukijaksoista kesti vain vuoden tai kaksi – Tämä voi osaltaan selittää, miksi vuokravaikutusta ei ole – Asumisvalintoja ei kannata optimoida tukijärjestelmän mukaan, jos odottaa esim. työtilanteen paranevan pian • Tulos 5: Tulokset eivät muutu, kun todennäköiset toimeentulotuensaajat rajataan pois otoksesta
  10. 10. Yleistettävyys • Tutkimuksessa saatiin luotettavaa näyttöä eri kokoisten ja ikäisten asuntojen tukierojen vaikutuksista • Tulokset kaiketi yleistettävissä esim. tuloista ja perhekoosta johtuvien ruokakuntien välisten asumistuen erojen vaikutuksiin • Tulosten yleistettävyys yleistä vuokratasoa koskeviksi on kyseenalainen
  11. 11. Vaikuttaako asumistuki yleiseen vuokratasoon? Varovainen työhypoteesi teoriapohjalta • Vaikutus vuokratasoon riippuu siitä, kuinka paljon tukijärjestelmä lisää asuntojen kokonaiskysyntää – (Ja tarjonnan joustavuudesta hintojen suhteen) • Kysyntävaikutus oletettavasti maltillinen, koska – Tukijärjestelmän rakenne on sellainen, ettei tuki yleensä kannusta lisäämään asumiskulutusta sen enempää kuin muutkaan tulot • Enimmäisasumismenot matalia suhteessa markkinavuokriin • Parempaan asuntoon muuttavan tuensaajan tuki ei yleensä kasva eikä huonompaan asuntoon muuttavan tuki vähene – Tukeen käytetyt varat kerätään veroina, mikä vähentää muiden kotitalouksien asuntokysyntää
  12. 12. Aiemmat suomalaiset tutkimukset • Kangasharjun (2010) tulosten mukaan asumistukieuro nostaa vuokraa 60-70 sentillä – Periaatteessa hyvä tutkimusasetelma: – Vuoden 2002 uudistus muutti eri ryhmien ja asuntojen tukea eri tavoilla – Miten nämä muutokset heijastuvat vuokriin? • Eerola ja Lyytikäinen (2017) yrittävät toistaa Kangasharjun tulokset samalla aineistolla ja menetelmällä – Ei näyttöä vuokravaikutuksesta • Virenin (2013) tutkimusasetelma ei ole yhtä luotettava kuin Eerolan ja Lyytikäisen (2017) ja Kangasharjun (2010)
  13. 13. Ulkomaiset empiiriset tutkimukset • Tutkimusta Euroopasta vähän, mutta useimmissa empiirisissä tutkimuksissa on löydetty viitteitä merkittävistä vuokravaikutuksista – UK: Gibbons & Manning (2006) – Ranska: Laferrère & Le Blanc (2004) , Fack (2006) • Brewer ym. (2016) uusi tutkimus viittaa aiemmin luultua selvästi pienempiin vuokravaikutuksiin UK:ssa – Luotettava asetelma + suuri rekisteriaineisto
  14. 14. Brewer ym. (2016): Uusien tuensaajien tuki laski… …mutta vuokrat pysyivät ennallaan
  15. 15. Päätelmät • Tämänhetkinen tutkimustieto viittaa siihen, että asumistuen erot asuntojen ja kotitalouksien välillä eivät heijastu vuokriin • Asumistuki näyttäisi kohdentuvan tavoitteiden mukaisesti tuensaajille • Vaikutuksista yleiseen vuokratasoon ei luotettavaa empiiristä tutkimusta, mutta teoreettisen työhypoteesin mukaan vaikutus on maltillinen • Luotettavaa tutkimustietoa on vielä vähän, mutta lisää on tulossa – Toimeentulotuki ja asumiskustannukset hanke – Vuoden 2015 uudistuksen vaikutukset hanke
  16. 16. Lopuksi: Anekdootit eivät ole tutkimusta • Oikotie.fi ilmoitus vuokra-asunnosta Lahdessa 28.2.2018: ”Vuokra on asumistuen määrään sidottu seuraavasti: niiltä kuukausilta, joilta vuokralainen ei saa asumistukea on vuokra 370e/kk; jos asumistuki vähintään 200e/kk on vuokra 400e/kk; jos asumistuki vähintään 250e/kk on vuokra 410e/kk, jos asumistuki vähintään 300e/kk on vuokra 420e/kk; jos asumistuki vähintään 350e/kk on vuokra 430e/kk; jos asumistuki vähintään 400e/kk on vuokra 440e/kk; jos asumistuki vähintään 430e/kk on vuokra 450e/kk.” • 50 euroa lisää asumistukea  vuokra nousee 10 eurolla
  17. 17. Kirjallisuus • Collinson, R. and P. Ganong (2017): “How Do Changes In Housing Voucher Design Affect Rent and Neighborhood Quality?”, American Economic Journal: Economic Policy forthcoming. • Eerola, E., and Lyytikäinen, T. (2017). Housing allowance and rents: Evidence from a stepwise subsidy scheme. SERC Discussion Paper 220. [link] • Eriksen, M. D. and A. Ross (2015): “Housing Vouchers and the Price of Rental Housing”, American Economic Journal: Economic Policy 7(3), 154-176. • Fack, G. (2006): “Are housing benefits an effective way to redistribute income? Evidence from a natural experiment in France”, Labour Economics 13, 747-771. • Gibbons, S. and A. Manning (2006): “The incidence of UK housing benefit: Evidence from the 1990s reforms”, Journal of Public Economics 90, 799-822. • Kangasharju, A. (2010): “Housing Allowance and the Rent of Low-income Households”, The Scandinavian Journal of Economics 112(3), 595–617. • Laferrère, A. and D. Le Blanc (2004): “How do housing allowances affect rents? An empirical analysis of the French case”, Journal of Housing Economics 13, 36–67. • Susin, S. (2002): “Rent vouchers and the price of low-income housing” Journal of Public Economics 83, 109–152. • Viren, M. (2013): “Is the housing allowance shifted to rental prices?” Empirical Economics, 44(3), 1497–1518.

×