7. Marjatta Bardy (1997, 2009): Lapsuus
- Lasten lapsuus – aikuisten lapsuus – lasten aikuisuus –
aikuisten aikuisuus kysymys on näkökulmasta
- Lapsen iässä olevien ihmisten elämä - lapsiväestölle varattu
tila yhteiskunnan rakenteissa - aikuismielen rakenne aikuispolvien lapsuuksista koostunut kulttuurinen rakenne
KyAMK | Sosiaalityö
19.11.2013
7
8. Lasten hyvinvointi
Kansainvälinen tutkimus pääasiassa indikaattoreihin perustuvaa, esim.
Unicef: Child Well-Being in Rich Countries 4/2013 (Suomen sijoitus
suluissa /29 OECD-maata)
-
Material well-being (2.) (lapsiköyhyys, köyhyyserot)
-
Health and safety (3.)(lapsikuolleisuus, syntymäpaino)
-
Education (4.) (esiopetukseen ja toisen asteen koulutukseen
osallistuvat, PISA-tulokset)
-
Behaviour and risks (12.) (ylipaino, terveellinen syöminen, liikunta,
teiniraskaudet, päihteet, tappelu ja kiusaaminen)
-
Housing and environment (6.) (asumisväljyys, itsemurhat,
ilmansaasteet)
KyAMK | Sosiaalityö
19.11.2013
8
9. Lapsuudentutkimuksen käänne 2000-luvulla
Allison James jne: lapsen toimijuus ja osallisuus
Lapsen kuulemisen uuden sukupolven menetelmät: etnografiat,
sadutus, leikki, lasten haastattelut
Vastaanväittämätön paradigma?
KyAMK | Sosiaalityö
19.11.2013
9
10. Uusi tutkimus lasten hyvinvoinnista
Esim. Susanna Helavirta (2009): alakouluikäisen lapsen
hyvinvoinnin osatekijät:
- äiti hyvän elämän lähteenä
- sosiaalisten suhteiden laajuus
- lasten osallisuus ja osattomuus
- menestymisen vaade ja menestymättömyyden uhka
- vastavuoroinen huolenpito kodissa
KyAMK | Sosiaaliala
19.11.2013
10
11. Rakentuminen
Lapsen hyvinvointi ei ole stabiili tila.
Lapsen hyvinvointi rakentuu kontekstisidonnaisesti lapsen
lähikehityksen vyöhykkeillä. Lapsen hyvinvointiin vaikuttavat
siis lapseen, perheeseen, sukuun ja muihin yhteisöihin sekä
yhteiskuntaan liittyvät tekijät kussakin ajassa ja paikassa.
Varhaiskasvatus on yksi tärkeä konteksti, jossa lapsen
hyvinvointi rakentuu.
Rakentuminen tapahtuu arjen toimintana, neuvotteluina,
päätöksinä ja niiden toteutuksina. Jokainen varhaiskasvatukseen
liittyvä päätös vaikuttaa lasten hyvinvointiin.
KyAMK | Sosiaalityö
19.11.2013
11
13. Maahan muuttaneet lapset Suomessa
- n. 60 000 alle 20-vuotiasta lasta, eniten entisestä
Neuvostoliitosta, Somaliasta ja Virosta
- Perheet ovat kantasuomalaisia useammin köyhiä ja
yksinhuoltajuus on yleisempää
- Eritahtinen kotoutuminen vanhempien kanssa,
koulukiusaaminen ja koulupudokkuus tiedetään ongelmiksi
- Muuta tietoa on vielä hyvin vähän.
KyAMK | Sosiaaliala
19.11.2013
13
14. ETNOKIDS, Suomen Akatemia, THL ja Väestöliitto
- Tulossa mielenkiintoista tietoa maahan muuttaneiden
nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista!
- tutkitaan sosiaalisten kontekstien (perhe, koulu) merkitystä
maahanmuuttajanuorten terveydelle ja hyvinvoinnille.
- Aineistona 13-16-vuotiaiden nuorten haastattelut,
kyselylomakkeet ja terveystarkastukset, tutkimuspäällikkö
Tiina Laatikainen.
- Minna Säävälä: Koti, koulu ja maahanmuuttajien lapset 2012:
hyvinvointiriskit, kodin ja koulun yhteistyö: koulu ei näe
riskejä, kodit huolissaan osallisuudesta, syrjinnästä,
kiusaamisesta (valta-asetelma)
KyAMK | Sosiaaliala
19.11.2013
14
15. Child-sensitive elements of the construction of child wellbeing during an acculturation process. Exploring the
narratives of well-being of children with a Russian
background.
Aineiston keruun menetelminä sadut, tarinat ja haastattelut.
Analyysimenetelmänä dialoginen narratiivinen analyysi (Frank
2010).
Tulokset:
- hyvinvoinnin eri osa-alueiden rakentamisen tavat
- kontekstuaalinen ja kustomoitu hyvinvointi
- lasten strategiana assimilaatio, aikuisten integraatio
KyAMK | Sosiaalityö
19.11.2013
15
16. The construction of child well-being
Dimensions of
well-being
Elements of
well-being
MATERIAL
SOCIAL
MENTAL/SPIRITUAL
HAVING
immigration
decision,
providing the
children a better
standard of life
choosing the
living area,
organizing
possibilities to
meet people
day care and school
choices, language choices
BEING and
DOING
negotiations of
family everyday
life, purchases and
travelling
negotiations of
media use and
hobbies, playing
and spending time
together, making
friends
defining the child as a
person, joining cultural
activities, making ethical
choices
LOVING
giving and
receiving basic
care, nutrition and
clothing,
promoting child
health
loving each other,
giving emotional
support, holding
the child in mind
joining religious
communities, taking care
of personal needs
KyAMK | Sosiaalityö
19.11.2013
16
17. Mitä voimme tehdä (maahan
muuttaneiden) lasten hyvinvoinnin
edistämiseksi?
Joitakin ehdotuksia.
18. Minun ystäväni:
ota kädestä kiinni, tule kanssani rantaan
vien sinut katsomaan, miten aurinko laskee puiden taakse ja saa
taivaan punertamaan
KyAMK | Sosiaalityö
19.11.2013
18
19. Kosketus omaan lapsuuteen
- tuntuma siihen, kuinka minä lapsena näin, koin, havaitsin
- mahdollistaa tänään kohtaamani lapsen kuulemisen,
tuntemisen, osallisuuden tukemisen, läsnäolon minuna
- mahdollistaa aidon kiinnostuksen ja uteliaisuuden juuri tätä
lasta kohtaan
välittäminen
KyAMK | sosiaalityö
19.11.2013
19
20. Minun ystäväni
minä olen vielä pikkuinen,
ja siksi tahtoisin
oppia tään maailman
paljon paremmin
ja kun mä sitten joskus olen aikuinen,
niin toivon että oppimasta
koskaan lakkaa en
KyAMK | Sosiaalityö
19.11.2013
20
21. Aikuisen aikuisuuden eläminen
- niin rikkaasti kuin mahdollista
- jakaen sen elämän lasten kanssa
- luoden tässä ja nyt –tilanteissa lapsille hyviä lapsuuden
muistoja
- oppien lapsista ja lapsilta
vastuu
KyAMK | Sosiaalityö
19.11.2013
21
22. Kulttuuristen skriptien tunnistaminen arjessa
Marja Katisko 2013: kulttuurinen skripti on tieto siitä, miten
toimitaan toistuvissa arkielämän tilanteissa.
- Millaisia ovat lähellämme elävien lasten kulttuuriset skriptit?
- Kuka niitä määrittelee?
- Miten suhtaudumme omastamme poikkeavaan skriptiin?
KyAMK | Sosiaalityö
19.11.2013
22
23. Tietoon perustuva toiminta
Varhainen vuorovaikutus, lapsen aivojen kehittyminen, lapsen
kasvu ja kehitys, perheiden arki ja elämäntilanteet, hyvinvoinnin
osa-alueet, kulttuuriset skriptit ja suojelevat, pedagogiset sekä
didaktiset lapsen kanssa työskentelyn menetelmät ovat todella
tärkeää tietoa lapsen kanssa työskentelevälle aikuiselle.
Tiedon tuleekin olla toimintamme ja ratkaisujemme taustalla,
mutta
- etualalla on ainutlaatuinen lapsi ja hänen perheensä!
KyAMK | Sosiaalityö
19.11.2013
23
24. Otteita, Irja Askola: Lasinen lapsuus
Mitä tapahtuisi, jos lapset edellyttäisivät, että heidän tunteitaan,
pelkojaan, ilonaiheitaan ei vähätellä?
Mitä tapahtuisi jos lapset saisivat kokea, että heitä uskotaan, heihin
luotetaan, heidän sanansa otetaan vakavasti?
Mitä tapahtuisi, jos lapset saisivat itse kertoa, mikä on totta?
Keinutuoliin istahtaessani
jokainen tietää
on sadun aika
me rakennamme paikkaa
jossa voi pelotta hengittää.
KyAMK | Sosiaaliala
19.11.2013
24