1.
Kolmannen sektorin osuus kunnallisen
sosiaalipolitiikan toteuttamisessa
Kunnallisen sosiaalipolitiikan iltapäivä
tiistai 12.11.2013
Projektikoordinaattori Heini Maijanen
MontEri-hanke, Socom Oy

2.
Yhdistysten määrä Kaakkois-Suomessa
Yhteensä 7 497 rekisteröitynyttä yhdistystä, joista
 3 289 toimii Etelä-Karjalassa ja
 4 208 Kymenlaaksossa
(Patentti- ja rekisterihallituksen alueen yhdistyslistaus 2013)

3.
Monimuotoinen kolmas sektori
Vapaaehtoisvoimin
toimiva yhdistys
Jäsen- ja palveluorientoitunut
yhdistys
Palvelutuotantoon
suuntautunut yhdistys
Käsitys
perustehtävästä
Sääntöjen mukaisen toiminnan
tarjoaminen jäsenistölle
Säännönmukainen toiminta jäsenistölle +
palvelutoimintaa
Asiakaslähtöinen palvelutoiminta
Arvot
Arvostetaan jäsenistölle tuottavaa
perustoimintaa ja siihen liittyvää
osaamista
Jäsenistölle kohdistuva toiminta ja
osaaminen sekä palvelutoiminta
 vastakkainasettelua esiintyy
Asiakkaiden tarpeisiin vastaavat
laadukkaat palvelut, joilla riittävä
kysyntä
Ohjautumine
n
Säännöt, jäsenistön tarpeet ja
avustuslinjaukset
Säännöt, jäsenistön tarpeet ja
avustuslinjaukset. Toisaalta palvelujen
käyttäjien ja tilaajien tarpeet
Palvelujen käyttäjien ja tilaajien
tarpeista ja säännöistä
Toiminta-alue
Paikallisesti, koska jäsenistö ohjaa
toimintaa
Jäsenlähtöinen toiminta paikallisesti, voi
laajentua alueellisesti palveluntuottajan
roolissa
Paikallisesti, alueellisesti ja
valtakunnallisesti kysyntälähtöisesti
Tulovirrat
Jäsen-, osallistumis- ja pääsymaksut
sekä erilaiset avustukset, talkoot
Jäsentulot, avustukset, talkootoiminta ja
palvelutoiminnan tuotot
Kohdennetut avustukset,
yritysyhteistyö ja palveluiden tuotot
Näkemykset
tulevaisuude
n roolista
Perustoiminnan pysyminen
laadukkaana
Perustoiminta yhdistyksen kivijalka.
Palvelutoiminta tukee tätä. Mitä
suuremmaksi palvelutoiminta kasvaa, sitä
vähemmän yhdistys pystyy toimimaan
äänitorvena alkuperäisessä tarkoituksessa
Toiminnan tarkoitusta tukevat
palvelut ja asiakkaan tarpeisiin
vastaaminen
Ammatillinen
identiteetti
Motivaation lähteenä yhdistyksen
perustarkoitus ja siihen liittyvä
osaaminen
Uudet osaamisvaatimukset voivat aiheuttaa
epävarmuutta ja tyytymättömyyttä
Kytkeytyy palvelujen tuottamiseen ja
siihen liittyvään osaamiseen
Perinteinen järjestötoiminta
Lähde: mukaillen http://www.kolmaslahde.fi/tukea/tyokalut
Palveluja tuottava järjestötoiminta

4.
Miltä kuntien ja järjestöjen
välinen yhteistyö näyttää
Kaakkois-Suomessa?
•Selvitys
pohjautuu yhdistyksille ja
kuntatoimijoille suunnattuihin
sähköisiin kyselyihin KaakkoisSuomessa
• Yhdistysvastaajia 196, joista
70 % toimii vapaaehtoisen
resurssin varassa
• Kuntavastaajia 7/16
•Raportti
luettavissa osoitteessa:
www.socom.fi/julkaisut

5.
Järjestöjen ja kuntien välinen yhteistyö

6.
Yhteistyön haasteet järjestöjen näkökulmasta

7.
Yhteiset tavoitteet, mutta erilaiset keinot
‒ Fyysinen pääoma
(resurssit, välineet, toimitilat):
‒ JÄRJESTÖTvoimavarojen
kustannussäästöt,
tehokkaampi käyttö, suuremmat
tapahtumat
-
Tavoittaa niitä ihmisiä, jotka eivät
hakeudu palvelujen piiriin
-
”Ihmisten arjen asiantuntijoita” tuntee jäsenistön ja myös laajemmin
paikallisen yhteisön tarpeet
ruohonjuuritasolla
‒ Henkinen pääoma
Monipuolista
(toimijoiden osaaminen ja osaamisen
arkipäivän tukea:
kartoittaminen):
tietoa ja ohjausta,
HYVINVOIVAT JA
‒ tiedon jakaminen ja laajentaminen
vertaistukea
- Asukkaiden äänen esiintuojia
TERVEET
molemmin puolin
ASUKKAAT

Yhdessä tekemistä
- Alueen kehittäminen: kunnan
‒ Sosiaalinen pääoma
elinvoima ja viihtyisyys parantunut –
(luottamus, varavuoroinen
kunta tuntuu kokonaiselta
kunnioittaminen ja toisten arvostus):
‒
‒
Päällekkäisyyksien välttäminen
Alueen yhteisöllisyys ja yhteishenki vahvistuu
-
‒ Symbolinen pääoma
(maine ja identiteetti):
‒
‒
‒
Yhteistyöllä enemmän näkyvyyttä
Tieto meistä lisääntyy
vaikuttaminen
-
Monipuolisemmat, täydentävät ja
uudet palvelut, jotka lisäävät kunnan
KUNTA
vetovoimaisuutta
 palvelut
Työllistämisvaikutukset

8.
Huomioita yhteistyökyselyn pohjalta

Paikoittain yhteistyö kuntien ja järjestöjen välillä vireää, mutta sitä
leimaa sattumanvaraisuus ja riippuu pitkälti henkilötason
suhteista

Järjestöt hyvin heterogeeninen joukko ja järjestöjen välinen
yhteistyö on myös satunnaista

Laajenevat kunnat ja paikalliset yhdistykset eivät välttämättä
kohtaa

On tärkeää erottaa toisistaan vastikkeeton (vapaaehtoistyö) ja
vastikkeellinen (palvelutuotanto) järjestötyö

9.
Uusia avauksia

Kohtaamispaikat/kansalaistoiminnan keskus tukemaan
seudullisia/kuntakohtaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
rakenteita ja toimintamalleja?

Yhteistyön onnistuminen vaatii koordinoivaa panosta - kenelle se
kuuluu – voiko sitä jakaa?

Miten kuntien kirjoitetusta kunta-järjestöyhteistyöstrategioista
huomio saataisiin itse prosessiin – eri toimijoiden väliset
keskustelut?

10.
Yhteistyön kehittäminen ar voverkon avulla

11.

kokoaa tiedon Kaakkois-Suomen
järjestöistä ja yhdistyksistä

12.
YKSIN VAI YHESSÄ? –
järjestöpäivä
la 30.11. klo 10-15
Lappeenrannassa,
Saimaan
ammattikorkeakoululla,
osoitteessa
• Missä asioissa kansalaisjärjestöjen
Skinnarilankatu 36
yhteistyö on tarpeellista? Miten
yhteistyöhön päästään? Tarvitaanko tähän
rakenteita?
•
Mitä konkreettisia välineitä tarvitaan
järjestöjen toimintaedellytysten
turvaamiselle ja vahvistamiselle?
Ilmoittaudu mukaan 18.11. mennessä
www.socom.fi/ilmoittautuminen

13.
Yhteystiedot:
Projektikoordinaattori Heini Maijanen
puh. 050 434 2443,
heini.maijanen@socom.fi
www.socom.fi/MontEri
www.yhdistysinfo.fi
www.facebook.com/MonteriHanke