Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Wir verwenden Ihre LinkedIn Profilangaben und Informationen zu Ihren Aktivitäten, um Anzeigen zu personalisieren und Ihnen relevantere Inhalte anzuzeigen. Sie können Ihre Anzeigeneinstellungen jederzeit ändern.

Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloitteen kirjallinen lausunto eduskunnan sivitysvaliokunnalle

1.286 Aufrufe

Veröffentlicht am

Veröffentlicht in: News & Politik
  • Login to see the comments

Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloitteen kirjallinen lausunto eduskunnan sivitysvaliokunnalle

  1. 1. Eduskunnan sivistysvaliokunta,    ohessa 2.5.2014 pyyntönne mukaisesti kirjallinen lausunto liittyen Järkeä tekijänoikeuslakiin  ­kansalaisaloitteeseen, jonka ensimmäinen kuuleminen järjestetään huomenna 13.5. klo 12:15.    Yst.terv. Joonas Pekkanen  Aloitteen edustaja, Avoin ministeriö ry, 050­5846800      KIRJALLINEN LAUSUNTO 12.5.2014  Järkeä tekijänoikeuslakiin ­aloite    JAKELU:  Sivistysvaliokunta  Aloitteen vireillepanijat  Media    Aloitteen ideologinen tausta ja tavoitteet    Tekijänoikeusjärjestelmä on ollut aina kiinteästi sidottu aikansa teknisiin järjestelmiin. Nyt                    olemme siirtymässä aikakauteen, jossa tavallisten kansalaisten media­arkistoon mahtuu                esimerkiksi kaikki koskaan tehty musiikki tai kirjat. Tämä tulee asettamaan täysin uudenlaisia                        haasteita tekijänoikeudelle, kun tehokas toimeenpano edellyttäisi kaiken yksityisen                kommunikaation aukotonta valvontaa. Tämä aloite on lähtenyt siitä ideasta, että nykyisestä                      tekijänoikeuslaista kannattaisi ennemmin poistaa sen pahimmat ylilyönnit ja luottaa siihen, että                      ihmiset haluavat noudattaa oikeudenmukaiseksi kokemaansa järjestelmää.    Järkeä tekijänoikeuslakiin ­aloite lähti street artist Sampsan ideasta valmistella osaksi                    taidenäyttelyään joukkoistettu lakialoite, jolla kumottaisiin ns. Lex Karpela. Aloite valmisteltiin                    Avoimen ministeriön avustuksella, jonka verkkosivuilla 1141 henkilöä tuki lakiluonnosta ja                    kymmenittäin ihmisiä osallistui aloitteen sisällön muokkaukseen. Alotteesta lähti myös kaikille                    tekijänoikeusjärjestöille pyyntö osallistua valmisteluprosessiin mahdollisimman laadukkaan            lopputulokset varmistamiseksi.    Laajan osallisuuden ansiosta aloitteesta tuli sen lopullisessa versiossa myös varsin kattava ­ se                          sisältää 13 erillistä muutosehdotusta. Useimmat sen ehdotuksista ovat jo eri maissa käytössä                        tai osina jo ehdotettuja tekijänoikeusreformeja (esimerkiksi parodiapoikkeus              Isossa­Britanniassa, ja näpistykseen rinnastaminen Virossa sekä tutkimuspoikkeus USA:ssa).                Kyse ei olisi mitään erityisen radikaalista muutoksesta ja jos ehdotus menisi läpi, tekijänoikeus                          näyttäisi Suomessa hieman modernisoidulta (pilvipalvelut huomioitu) ja              oikeudenmukaisemmalta versiolta (kohtuullisuuspykälät) vuoden 2005 tekijänoikeuslaista.      
  2. 2.       Etujärjestöjen kritiikkiin tulisi suhtautua varauksella    Tiukkaa tekijänoikeuslainsäädäntöä ajavat etujärjestöt ovat hyökänneet vahvasti aloitetta                vastaan ja pyrkineet mustamaalaamaan sitä. Tämä on luonnollista ja kuuluu demokraatiseen                      prosessiin ­ aivan samoin toimi esimerkiksi “pienlainateollisuus”, kun sen toimintaedellytyksiä                    rajoitettiin kansalaisten oikeuksien turvaamiseksi. Tulisi kuitenkin ottaa huomioon, että                  etujärjestöillä on jo määritelmän mukaan vahvasti oma intressi asiassa eikä heidän                      näkemyksiään luonnollisestikaan voi pitää puolueettomina faktoina. Lähetekeskustelun              perusteella monet kansanedustajat ovat pitäneet silti etujärjestöjä luotettavana objektiivisen                  tiedon lähteenä. Kansanedustajat olivat omaksuneet tekijänoikeusjärjestöjen toimittaman              taustamuistion sisällön huolella ­ osittain kopioiden sen jopa sellaisenaan osaksi puheitaan.    Seuraavassa kommentoidaan muutamia etujärjestöjen esittämiä väittämiä.    Järjestöt ovat esittäneet, että aloite tekisi Suomesta turvasataman kansainvälisille                  piraattipalveluille. Väite ei pidä paikkaansa. Kaupalliset piraattipalvelut olisivat ehdotuksen                  jälkeenkin edelleen kriminalisoitu tekijänoikeusrikoksena ja niiltä voitaisiin hakea normaalit                  vahingonkorvaukset. On totta, että ehdotus rajaa epäkaupallisen piratismin pois rikoslaista.                    Suomessa on kuitenkin olemassa KKO:n ennakkotapaus siitä, että vertaisverkkosivustot                  voidaan katsoa olevan kaupallisen mittakaavan piratismia. Suomesta EI tulisi ehdotuksen myötä                      väitettyä verkkopiratismin suojasatamaa.   
  3. 3. Järjestöt ovat myös väittäneet, että ehdotettu opetuspoikkeus tuhoaisi suomalaisen                  oppikirjabisneksen. Joko aloitteeseen ei olla tutustuttu tai se on ymmärretty tarkoituksella väärin.                        Aloite ei sallisi oppikirjojen kopiointia. Aloitteessa ehdotetaan vain muiden kuin opetuskäyttöön                      tarkoitettujen materiaalien käytön sallimista opetustilanteissa, mikä sallisi esimerkiksi                mainosvideoiden esittämisen markkinoinnin opiskelijoille. Voidaan kai perustellusti myös olettaa,                  etteivät nykyiset oppimateriaalit ole sentään niin laaduttomia, että mikä tahansa satunnainen                      verkkoaineisto pystyisi ne korvaamaan? Ja mikäli ovat, niin eikö tällöin lisääntynyt kilpailu olisi                          todellakin tarpeen?     Järjestöt ovat myös pyrkineet kyseenalaistamaan aloitteen yleistä kannatusta väittäen ­ jälleen                      täysin ilman näyttöä ­ että monet aloitetta kannattaneet olisivat tehneet niin ymmärtämättä, mitä                          aloitteessa tarkoitetaan. On halpamaista myös väittää nimiä mainitsematta, että jotkut aloitetta                      tukeneet artistit olisivat tulleet toisiin ajatuksiin ymmärrettyään oikeasti, mistä aloitteessa on                      kyse. On helpompi kuvitella toisiin ajatuksiin tulemisen ­ jos sellaista on edes tapahtunut ­                            johtuneen ennemmin järjestöjen propagandasta ja painostuksesta kuin siitä, että aloitteeseen                    olisi todella tutustuttu tarkemmin toisella lukemisella.     Monet ovat tutustuneet ja puntaroineet tarkastikin aloitteen sisältöä ja vaikutuksia ja päätyneet                        lopputuloksena kannattamaan aloitetta. Yhtenä esimerkkinä johtava taidekriitikko Otso                Kantokorpi, joka suositteli aloitteen allekirjoittamista vaikka aihe herättääkin tunteita.     Lopuksi, järjestöt ovat väittäneet aloitteen kampanjoinnissa käytetyn harhaanjohtavaa                markkinointia. Kuitenkin ns. Chisugate osoitti, että yhdenkin kappaleen lataaminen                  vertaisverkosta (eli käytännössä aina lähtökohtaisesti jakaen sitä eteenpäin), täyttää                  tekijänoikeusrikoksen tunnusmerkistön ja mahdollistaa siten yleisesti yliampuvina pidetyt                pakkokeinot, kuten kotietsinnät ja takavarikot. Aloitteessa ehdotetaan tämänkaltaisten                pienimuotoisten rikkomusten rinnastamista rangaistusasteikoltaan näpistykseen (enintään            sakkoa) ennemmin kuin kuolemantuottamukseen (enintään 2 vuotta vankeutta). Sen sijaan                    laajamittainen tai kaupallinen piratismi säilyisi rangaistavana tekijänoikeusrikoksena ja sen                  ragaistusasteikko olisi edelleenkin yhtä ankara kuin väkivaltaisen mellakoinnin,                lapsikaappauksen tai kuolemantuottamuksen asteikot rikoslaissa.    Järjestöt ovat laajasti kritisoineet rinnastusta ­ joka luonnollisesti pyrkiikiin ravistelemaan lukijaa                      hereille. Tekijänoikeusjärjestöjen mielestä ei siis tarpeeksi selkeästi tuotu esiin, että                    nimenomaan eteenpäin jakaminen on rangaistavaa, vaikka kampanjassa pyrittiin pitämään                  huoli, että lataamisen sijasta puhutaan nimenomaan vertaisverkkolataamisesta, jossa siis                  lähtökohtaisesti lataaja toimii samanaikaisesti, automaattisesti ja usein tiedostamattaan sisällön                  eteenpäänjakajana.    Harmillisesti kuitenkin itse aloitetekstin johdantokappaleessa puhutaan vain “lataamisesta”, kun                  kyse on nimenomaisesti “vertaisverkkolataamisesta”. On kuitenkin kyseenalaista              tekijänoikeusjärjestöiltä väittää, että kyseinen kirjoitusvirhe olisi tarkoituksellista              harhaanjohtamista, sillä esitetyssä muodossahan sillä esitettäisiin itse asiassa kiristystä                  nykyiseen lain tilaan eli pelkän lataamisenkin muuttamista rangaistavaksi.   
  4. 4.       Järjestöt ovat pyrkineet siis yleisesti leimaamaan aloitteen ns. "piraattialoitteeksi", mikä                    näyttääkin olleen viestinnällisesti varsin toimiva strategia. On kuitenkin muistettava, että aloitetta                      ovat tukeneet kaikki poliittiset nuorisojärjestöt ja sen tukena on ollut neutraali kansanliike, jolla ei                            ole erityistä piraattitaustaa. Aloitteen allekirjoitti 53 000 kansalaista, joilla on perustuslain                      mukaiset odotukset saada ehdotukselleen asiallinen käsittely.    Miltä puolueeton ja asiallinen käsittely näyttäisi?    Puolueettomia asiantuntijoita tulisi kuulla laajasti    Aloite sisältää 15 pykälämuutosta liittyen 13 aiheeseen. Mikäli sivistysvaliokunta aikoo antaa                      aloitteelle asiallisen kohtelun, kuten lähetekeskustelussa laajasti edellytettiin, tulisi puolueettomia                  asiantuntijoita kuulla laajasti. Kussakin asiantuntijakuulemisessa voitaisiin keskittyä esimerkiksi                2­3 aiheeseen kerrallaan. Riskinä on, että kuullaan jälleen yksipuolisesti samoja etujärjestöjen                      edustajia kuin aiemminkin tekijänoikeuslakia muutettaessa. Kansalaisaloitteen tavoitteena on                nimenomaisesti ollut saada vaihtoehtoisia, tutkimukseen perustuvia näkemyksiä esiin, mikä                  edellyttäisi laajaa puolueettomien ja akateemisten asiantuntijoiden kuulemista kunkin esitetyn                  muutoksen osalta.       
  5. 5.   Nyt käsiteltävässä aloitteessa ehdotetaan 15 pykälämuutosta, kun turkistarhausaloitteessa                ehdotettiin vain yhtä ja tasa­arvoisessa avioliittolaissa seitsemää pykälämuutosta. Nyt                  käsittelyssä oleva aihe ja aloite ovat myöskin monimutkaisempia kuin turkistarhauksen                    kieltäminen tai samaa sukupuolta olevien naimisiinmenon salliminen. On siis perusteltua kuulla                      selvästi laajempaa joukkoa asiantuntijoita ja pyytää lausuntoja useammista valiokunnista kuin                    näissä aiemmissa kansalaisaloitteissa.     Perustuslakivaliokunnalta olisi syytä pyytää lausunto    Nykyiseen tekijänoikeuslakiin liittyy useita perusoikeudellisesti pulmallisia kohtia.              Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan mukaan aloitteessa onkin kiinnitetty huomiota oikeisiin                ongelmiin ja, että perustuslakivaliokunta voisi arvioida uudelleen niitä lainkohtia, joissa on                      kollisioita kansalaisten perusoikeuksien kanssa. Perustuslailliset ongelmat viranomaisvastuiden              siirtämisessä yksityisille tahoille olivat viimeksi laajasti esillä, kun perustuslakivaliokunnassakin                  käsiteltiin yksityistä pysäköinninvalvontaa.    Muokattu versio lakiehdotuksesta täysistunnon käsiteltäväksi    Tarpeeksi laajojen asiantuntijakuulemisten perusteella valiokunnan tulisi jättää pois                lakiehdotuksesta ne kohdat, joille ei löydy tukea tutkimuksesta ja puolueettomilta asiantuntijoilta                      sekä EU­lainsäädännön kanssa ristiriidassa oleva kohta laillisen lähteen vaatimuksesta                  luopumisesta.    Valiokunnan tulisi tuoda yleisesti kannatusta nauttivat ehdotukset sisältävä lakialoite ja niiden                      hyväksymistä suositteleva mietintö täysistunnon harkittavaksi. Se, että koko aloite kaadettaisiin                    muutaman kiistanalaisen kohdan takia, eikä toteuttamiskelpoisia ehdotuksia suositeltaisi                hyväksyttäväksi, olisi erittäin epäasiallinen kohtelu aloitteelle, jonka eteen kansalaiset ovat                    nähneet ison vaivan.      Joonas Pekkanen  Aloitteen edustaja, Avoin ministeriö ry:n puheenjohtaja  joonas.pekkanen@avoinministerio.fi, 050­5846800    Ville Oksanen  Teknologiaoikeuden tohtori, Effi ry:n varapuheenjohtaja  ville.oksanen@effi.org, 040 536 8583    Linkit:    Verkkolähetys sivistysvaliokunnan kuulemistilaisuudesta 13.5. klo 12­14  Aloite oikeusministeriö kansalaisaloite.fi­palvelussa  Avoin kirje sivistysvaliokunnalle 3.3.2014  Otso Kantokorven blogi 13.7.2013  Järjestöjen kansanedustajille toimittama taustamuistio 4.2.2014     
  6. 6.    

×