Turvallisuuden käsitteellinen malli 2006
•
0 gefällt mir•1,206 views
Turvallisuuden käsitteellinen malli. Tässä slideshare-versiossa animaatiot eivät toimi, jonka vuoksi muutama dia on epäselvä. Toimiva versio löytyy osoitteesta yhteisturvallisuus.net -> materiaali.
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Empfohlen
Empfohlen (20)
Turvallisuuden käsitteellinen malli 2006
- 1. TURVALLISUUSJOHTAMINEN PERUSTEET Turvallisuus - ”mitä?” ja ”miksi?” Jere Peltonen 12. - 13.10.2006 1
- 2. Mitä turvallisuus on? % Miksi sitä tarvitaan? 2
- 3. Mitä turvallisuus on? Merriam-Webster Online Dictionary 1 : the quality or state of being secure : as a : freedom from danger : SAFETY b : freedom from fear or anxiety c : freedom from the prospect of being laid off <job security> 2 a : something given, deposited, or pledged to make certain the fulfillment of an obligation b : SURETY 3 : an evidence of debt or of ownership (as a stock certificate or bond) 4 a : something that secures : PROTECTION b (1) : measures taken to guard against espionage or sabotage, crime, attack, or escape (2) : an organization or department whose task is security 3
- 4. Mitä turvallisuus on? Merriam-Webster Online Dictionary 1 : the quality or state of being secure : as a : freedom from danger : SAFETY b : freedom from fear or anxiety c : freedom from the prospect of being laid off <job security> 4
- 5. Mitä turvallisuus on? Merriam-Webster Online Dictionary 1 : the quality or state of being secure : as a : freedom from danger : SAFETY b : freedom from fear or anxiety c : freedom from the prospect of being laid off <job security> vapautta VAARASTA 5
- 6. Mitä turvallisuus on? Merriam-Webster Online Dictionary 1 : the quality or state of being secure : as a : freedom from danger : SAFETY b : freedom from fear or anxiety c : freedom from the prospect of being laid off <job security> vapautta VAARASTA vapautta PELOSTA tai EPÄILYSTÄ 6
- 7. Mitä turvallisuus on? vapautta VAARASTA vapautta PELOSTA tai EPÄILYSTÄ tarkoittaa toiminnan näkökulmasta: 7
- 8. Mitä turvallisuus on? vapautta VAARASTA vapautta PELOSTA tai EPÄILYSTÄ tarkoittaa toiminnan näkökulmasta: vapautta todellisten uhkien vaikutuksista vapautta oletettujen uhkien aiheuttamasta epävarmuudesta 8
- 9. Mitä turvallisuus on? Näitä ei pidä ymmärtää yksinomaan vaihtoehtoisina turvallisuuden selityksinä. vapautta todellisten uhkien vaikutuksista vapautta oletettujen uhkien aiheuttamasta epävarmuudesta 9
- 10. Mitä turvallisuus on? Näitä ei pidä ymmärtää yksinomaan vaihtoehtoisina turvallisuuden selityksinä. Turvallisuus tulisi ymmärtää molempien yhdistelmänä. vapautta todellisten uhkien vaikutuksista vapautta oletettujen uhkien aiheuttamasta epävarmuudesta 10
- 11. Mitä turvallisuus on? vapautta todellisten uhkien vaikutuksista vapautta oletettujen uhkien aiheuttamasta epävarmuudesta Teoriassa ja käytännössä turvallisuuden käsitettä ei pitäisi rajoittaa “turvallisuuden” eli turvallisuuspäälliköiden perinteisen asiantuntijuus- tai osaamissektorin mukaan. Turvallisuus tulisi ymmärtää kokonaisuudeksi, joka pitää sisällään kaikki toimintaan kohdistuvat uhkat, esim. myös taloudelliset riskit kuuluvat turvallisuuteen. 11
- 12. Mitä turvallisuus on? Teoriassa ja käytännössä turvallisuuden käsitettä ei pitäisi rajoittaa “turvallisuuden” eli turvallisuuspäälliköiden perinteisen asiantuntijuus- tai osaamissektorin mukaan. Turvallisuus tulisi ymmärtää kokonaisuudeksi, joka pitää sisällään kaikki toimintaan kohdistuvat uhkat, esim. myös perinteiset taloudelliset riskit kuuluvat turvallisuuteen. Tämä takaa sen, että kaikki asiat, jotka voivat vaikuttaa toimintaan haitallisesti, käsitellään yhdellä, koordinoidulla tavalla. Tämä tekee turvallisuudesta selkeästi ylimmän johdon asian. 12
- 13. Mitä turvallisuus on? Tämä takaa sen, että kaikki asiat, jotka voivat vaikuttaa toimintaan haitallisesti, käsitellään yhdellä, koordinoidulla tavalla. Tämä tekee turvallisuudesta selkeästi ylimmän johdon asian. Käytännössä ylin johto käyttää apunaan eri uhkien, niiltä suojaavien toimenpiteiden ja riskienhallinnan asiantuntijoita, sekä muita toimijoita (esim. perinteinen “turvallisuus”, tietoturvallisuus, liiketoimintariskit, juridiikka, vartiointi); vrt. myös yritysturvallisuuden osa-alueet 13
- 14. Mitä turvallisuus on? “Turvallisuus” tulisi ymmärtää kokonaisuudeksi, joka pitää sisällään kaikki toimintaan kohdistuvat uhkat ja niiden vaikutusten minimoinnin, esim. myös taloudelliset riskit kuuluvat turvallisuuteen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että “turvallisuusala” pitäisi määritellä uudelleen. Käsitteen “turvallisuus” määritelmä ja tiettyä työtä tekevien ihmisten joukkoa kuvaava nimitys ovat kaksi eri asiaa, joita EI tule sekoittaa. Toisin sanoen: turvallisuus on enemmän kuin esim. lukot, hälytyslaitteet ja vartioimisliikkeen toiminta saavat aikaiseksi. 14
- 15. Mitä turvallisuus on? vapautta todellisten uhkien vaikutuksista vapautta oletettujen uhkien aiheuttamasta epävarmuudesta 15
- 16. Mitä turvallisuus on? vapautta todellisten uhkien vaikutuksista vapautta oletettujen uhkien aiheuttamasta epävarmuudesta Tulevaisuuteen kohdistuvien odotusten toteutumiseen liittyvä varmuus, joka perustuu riittävän todenmukaiseen tulkintaan asiaan vaikuttavista tekijöistä 16
- 17. Mitä turvallisuus on? vapautta todellisten uhkien vaikutuksista vapautta oletettujen uhkien aiheuttamasta epävarmuudesta Tulevaisuuteen kohdistuvien odotusten toteutumiseen liittyvä varmuus, joka perustuu riittävän todenmukaiseen tulkintaan asiaan vaikuttavista tekijöistä 17
- 18. Mitä turvallisuus on? vapautta todellisten uhkien vaikutuksista vapautta oletettujen uhkien aiheuttamasta epävarmuudesta Tulevaisuuteen kohdistuvien odotusten toteutumiseen liittyvä varmuus, joka perustuu riittävän todenmukaiseen tulkintaan asiaan vaikuttavista tekijöistä 18
- 19. Mitä turvallisuus on? vapautta todellisten uhkien vaikutuksista vapautta oletettujen uhkien aiheuttamasta epävarmuudesta Tulevaisuuteen kohdistuvien odotusten toteutumiseen liittyvä varmuus, joka perustuu riittävän todenmukaiseen tulkintaan asiaan vaikuttavista tekijöistä 19
- 20. Mitä turvallisuus on? vapautta todellisten uhkien vaikutuksista vapautta oletettujen uhkien aiheuttamasta epävarmuudesta Tulevaisuuteen kohdistuvien odotusten toteutumiseen liittyvä varmuus, joka perustuu riittävän todenmukaiseen tulkintaan asiaan vaikuttavista tekijöistä 20
- 21. Mitä turvallisuus on? Tulevaisuuteen kohdistuvien odotusten toteutumiseen liittyvä varmuus, joka perustuu riittävän todenmukaiseen tulkintaan asiaan vaikuttavista tekijöistä TOSIASIALLINEN VARMUUS TURVALLISUUS = RISKITTÖMYYS + 21
- 22. Mitä turvallisuus on? Tulevaisuuteen kohdistuvien odotusten toteutumiseen liittyvä varmuus, joka perustuu riittävän todenmukaiseen tulkintaan asiaan vaikuttavista tekijöistä TOSIASIALLINEN VARMUUS TURVALLISUUS = RISKITTÖMYYS + 22
- 23. Mitä turvallisuus on? Tulevaisuuteen kohdistuvien odotusten toteutumiseen liittyvä varmuus, joka perustuu riittävän todenmukaiseen tulkintaan asiaan vaikuttavista tekijöistä TOSIASIALLINEN VARMUUS TURVALLISUUS = RISKITTÖMYYS + 23
- 24. Turvallisuuden malli • - miksi? hoitamisen ja Turvallisuusasioiden menestyksekkään johtamisen lähtökohtana on olennaisten perusasioiden ymmärtäminen. • Tämä on ehdoton edellytys laajempien kokonaisuuksien todelliselle, erilaisiin ympäristöihin ja muuttuviin tilanteisiin sopeutuvalle hallinnalle. • Turvallisuuden malli kuvaa olennaisia tekijöitä ja niiden keskinäisiä suhteita ja riippuvuuksia. • Malli määrittelee turvallisuuden käsitteen yleisellä tasolla. 24
- 25. Turvallisuuden malli - miksi? • Turvallisuuden malli kuvaa olennaisia tekijöitä ja niiden keskinäisiä suhteita ja riippuvuuksia. • Malli on sovellettavissa mihin tahansa uhkiin tai riskeihin liittyvän asiantuntemuksen tai toiminnan alueeseen. • Turvallisuuden malli sitoo nämä perinteiset ’omavaraiset’ alueet yhteen. 25
- 26. Yhteisö • Toistensa kanssa toimivista yksilöistä muodostuva joukko • Pitää koossa yhteinen, yksilöllisten tarpeiden tyydyttämistä palveleva päämäärä • Pitää koossa yksilöiden näkemys sen hyödyllisyydestä • Esimerkiksi yritykset ja muut organisaatiot ovat yhteisöjä 26
- 27. Toisin sanoen: yhteisöä pitää Saavuttaakseen omat päämääränsä, Yksilöillä on omat yksilölliset koossa yksilöiden He haluavat/odottavat yksilöt yhdistävät voimansa. tarpeensa.näkemys yhteisen päämäärän hyödyllisyydestä. tarpeiden tyydyttyvän. Yhteinen päämäärä ”Tehdään yhdessä jotain Yhteisöä pitää koossa yhteinen, sellaista, joka auttaa yksilöllisten tarpeiden tyydyttämistä He eivät kuitenkaan useinkaan kykene saavuttamaan omat henkilö- palveleva päämäärä. saavuttamaan yksilöllisiä päämääriään kohtaiset päämäärät!” pelkästään omin voimin. Yksilön tarve: Yksilön tarve: Yksilön tarve: 27 haluaa rikkautta haluaa mukavan elämän haluaa arvostusta
- 28. On tärkeää, että yhteisön jäsenet ymmärtävät Yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tarvitaan tiettyjä ’välineitä’, toisin sanoen tuloksellisen toiminnan edellytys on toiminnantekijöiden merkityksen yhteisen päämäärän ja sitä kautta toiminnantekijöiden taso. riittävä omien päämääriensä saavuttamisessa. Toiminnantekijät ovat: •Arvotekijät •Prosessit •Toimintarakenteet •Toimintaympäristö 28
- 29. Arvotekijät • Arvotekijät ovat edellytys toiminnalle; ne ovat aineellisia tai aineettomia asioita, joita tarvitaan toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi • Arvotekijöitä voivat olla esim: • raha, muu omaisuus • raaka-aineet • lopputuotteet • työvälineet Arvotekijöiden riittävän tason • toimitilat ylläpitämiseksi tarvittava panostus • henkilöstö • avainhenkilöt Arvotekijöiden riittävän tason • ajoneuvot luomiseksi tarvittava • omat viestiyhteydet ylimääräinen panostus • tieto • julkisuuskuva • Arvotekijät ovat ”palapelin palasia”, 29 aineksia, joista syntyy kokonaisuus
- 30. Prosessit • Prosessit ovat edellytys toiminnalle; ne ovat toimintovirtoja, joita tarvitaan toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi • Prosesseja voivat olla esim: • raaka-aineiden käsittely • tiedon käsittely • logistiset prosessit Prosessien riittävän tason • henkilöstöön liittyvät toiminnot (rekrytointi, työsuhde, jne) ylläpitämiseksi tarvittava panostus Prosessien riittävän tason • Prosessit liittyvät arvotekijöiden luomiseksi tarvittava hyödyntämiseen; prosessien avulla ylimääräinen panostus ”palapelin palat” kootaan kokonaisuudeksi, ts. pannaan liikkeelle kohti tavoitteen 30 saavuttamista
- 31. Toimintarakenteet • Toimivat toimintarakenteet ovat edellytys toiminnalle; ne ovat yhteisön rakenteita, jotka liittyvät arvotekijöiden ja prosessien hyödyntämiseen toiminnan tavoitteen saavuttamiseksi • Toimintarakenteita voivat olla esim: • tehtävä- ja vastuujärjestelyt • toimivaltahierarkia • riippuvuudet • tiedonkulkuhierarkia Toimintarakenteiden riittävän tason • epävirallinen, sosiaalinen hierarkia ylläpitämiseksi tarvittava panostus • Toimintarakenteet muodostuvat Toimintarakenteiden riittävän toimintaan liittyvien ihmisten, ryhmien ja tason luomiseksi tarvittava toiminnallisten kokonaisuuksien välisistä ylimääräinen panostus virallisista ja epävirallisista suhteista ja järjestelyistä 31 • Toimintarakenteet ovat alusta, jolle palapeli kootaan
- 32. Toimintaolosuhteet • Toimintaolosuhteet ovat edellytys toiminnalle; ne ovat olosuhdetekijöitä, joihin ei voida omilla toimenpiteillä varsinaisesti vaikuttaa, mutta joita tarvitaan toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi • Toimintaolosuhteita ovat esim: • sopivat sääolot • poliittinen ja taloudellinen vakaus • toimivat liikenneyhteydet • toimiva viestiliikenneinfrastruktuuri • Toimintaolosuhteihin ei voida vaikuttaa, mutta ne voidaan ehkä valita, ja niiden vaikutuksiin ja muutoksiin voidaan ehkä varautua • Palapelin kokoaminen ei onnistu 32 pimeässä huoneessa
- 33. Panostus • Toiminnanosallisten (=yhteisön jäsenet) panostuksen avulla hankitaan ja ylläpidetään arvotekijät, prosessit ja toimintarakenteet • Ilman riittävää panostusta näitä toiminnantekijöitä ei saada käyttöön tai ei voida kunnolla hyödyntää • Panostus on myös toimenpiteiden käyttöön saamisen ja hyödyntämisen edellytys • Toiminnantekijöiden riittävän tason Panostaakseen toimintaan, ylläpitämiseksi tarvittava panostus toiminnanosalliset tarvitsevat varmuutta yhteisön päämäärän toteutumisen, ja siihen Toiminnantekijöiden riittävän sidoksissa olevien omien yksilöllisten tason luomiseksi tarvittava odotustensa toteutumisen suhteen ylimääräinen panostus • Jos tällaista varmuutta ei ole, panostus koetaan hyödyttömäksi tai itseä haittaavaksi 33
- 34. Panostus • Ilman toiminnanosallisten panostusta ei ole toimintaa • Panostus voi olla • rahaa • muuta omaisuutta • työpanos • tietoa • muuta toiminnan kannalta tärkeää, toiminnanosallisten käyttöön antamaa Toiminnantekijöiden riittävän tason ylläpitämiseksi tarvittava panostus Toiminnantekijöiden riittävän tason luomiseksi tarvittava ylimääräinen panostus 34
- 35. Toiminnanosalliset Toiminnanosallisia ovat kaikki ne 1. joilla on jotain toimintaan kohdistuvia odotuksia, JA 2. jotka ovat panostaneet jollain tavalla toimintaan, JA 3. jotka voivat jollain tavalla vaikuttaa panostuksen määrään halutessaan. 35
- 36. Toiminnanosalliset Toiminnanosallisia voivat olla esimerkiksi 1. kansalaiset (valtionhallinto; panostavat verorahoja, odottavat palveluja, vaikuttavat panostukseensa demokratian keinoin) 2. sijoittajat (liikeyritys; panostavat omaisuuttaan, odottavat voittoja) 3. työntekijät (panostavat aikaa ja vaivaa, odottavat palkkaa ja pysyvää työpaikkaa eli toiminnan jatkuvuutta) 4. asiakkaat (panostavat rahaa, odottavat vastinetta, esim. palvelua) 5. sidosryhmät (panostavat aikaa ja vaivaa, odottavat vastaavaa hyötyä) • Yhteisön koostumus määräytyy kulloinkin tarkasteltavan toiminnan päämäärän mukaan ja voi vaihdella hyvinkin paljon, samoin toiminnanosallisten tyypit. 36
- 37. Toiminta Toiminta on toiminnantekijöiden hyödyntämistä tavoitteiden saavuttamiseksi 37
- 38. Tuotos Toiminnantekijöiden menestyksekäs hyödyntäminen saa aikaiseksi tuotoksen, joka täyttää toiminnan päämäärää koskevat toiminnanosallisten odotukset, ja sitä kautta myös yksilölliset tarpeet. Samalla se synnyttää ja ylläpitää luottamusta toiminnantekijöiden hyödyllisyyttä kohtaan. 38
- 39. Toiminnantekijät Arvotekijät, prosessit, toimintarakenteet ja toimintaolosuhteet yhteiseltä nimeltään. 39
- 40. Uhkat Uhkat ovat mitä tahansa toiminnan kannalta kielteisiä asioita, jotka saattavat aiheuttaa toiminnantekijöille vahinkoa, tai muilla tavoin estää tai vaikeuttaa niiden hyödyntämisen. Toiminnanosalliset tekevät kokemistaan uhkista tulkintoja, jotka eivät välttämättä ole todenmukaisia. 40
- 41. Uhkat Uhkat ovat mitä tahansa toiminnan kannalta kielteisiä asioita, jotka saattavat aiheuttaa toiminnantekijöille vahinkoa, tai muilla tavoin estää tai vaikeuttaa niiden hyödyntämisen. Toiminnanosalliset tekevät kokemistaan uhkista tulkintoja, jotka eivät välttämättä ole todenmukaisia. 41
- 42. Uhkat Uhkat ovat mitä tahansa toiminnan kannalta kielteisiä asioita, jotka saattavat aiheuttaa toiminnantekijöille vahinkoa, tai muilla tavoin estää tai vaikeuttaa niiden hyödyntämisen. Toiminnanosalliset tekevät kokemistaan uhkista tulkintoja, jotka eivät välttämättä ole todenmukaisia. 42
- 43. Uhkat Uhkat voivat olla luonteeltaan: • toiminnan ulkopuolisia tai sisäpuolisia • ihmisen aiheuttamia tai muita • tahallisia tai tahattomia Uhkia voivat olla esimerkiksi: • rikollisuus • terrorismi • tartuntataudit • vakoilu • sääolosuhteiden muutokset • liikenne • poliittisen vakauden puute • erilaiset onnettomuudet (esim. 43 ydinvoimalaonnettomuus, tulipalo)
- 44. Varmuus X X X X X X Panostaakseen toimintaan, toiminnanosalliset tarvitsevat varmuutta yhteisön päämäärän toteutumisen, ja siihen sidoksissa olevien omien yksilöllisten odotustensa toteutumisen suhteen. Varmuus on odotusten toteutumista koskeva myönteinen tunne. Varmuus ei ole sinänsä kytköksissä odotusten konkreettiseen toteutumiseen, vaan perustuu käsitykseen odotusten toteutumisesta. 44
- 45. Varmuus riittävän VARMUUDEN puute riittävän (EI YHTEISÖÄ) PANOSTUKSEN puute EI TOIMINTAA 45
- 46. Varmuus Panostukseen EI vaikuttanut varsinainen uhka, vaan riittävän varmuuden puute! 46
- 47. Toimenpiteet Toimenpiteet ovat keinoja, joilla 1. suojataan toiminnantekijöitä uhkilta 2. luodaan ja ylläpidetään valmius toiminnan jatkamiseen toteutuneista uhkista huolimatta Toimenpiteillä myös korjataan haavoittuvuuksia. Tehokkaiden toimenpiteiden vaikutuksesta riskit vähenevät. Toiminnanosalliset tekevät toimenpiteiden tehokkuudesta omia tulkintojaan, jotka eivät välttämättä ole 47 todenmukaisia.
- 48. Toimenpiteet Toimenpiteet ovat keinoja, joilla 1. suojataan toiminnantekijöitä uhkilta 2. luodaan ja ylläpidetään valmius toiminnan jatkamiseen toteutuneista uhkista huolimatta Toimenpiteillä myös korjataan haavoittuvuuksia. Tehokkaiden toimenpiteiden vaikutuksesta riskit vähenevät. Toiminnanosalliset tekevät toimenpiteiden tehokkuudesta omia tulkintojaan, jotka eivät välttämättä ole 48 todenmukaisia.
- 49. Haavoittuvuudet Toimenpiteissä olevia heikkouksia tai suoranaisia aukkoja, jotka haittaavat toiminnantekijöiden suojaamista, tai uhkien mahdollisiin vaikutuksiin varautumista Voidaan kuvata sanonnalla “Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki". Haavoittuvuuksia voidaan pyrkiä korjaamaan toimenpiteillä. Toiminnanosalliset tekevät haavoittuvuuksista omia tulkintojaan, jotka eivät välttämättä ole todenmukaisia. 49
- 50. Haavoittuvuudet Toimenpiteissä olevia heikkouksia tai suoranaisia aukkoja, jotka haittaavat toiminnantekijöiden suojaamista, tai uhkien mahdollisiin vaikutuksiin varautumista Voidaan kuvata sanonnalla “Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki". Haavoittuvuuksia voidaan pyrkiä korjaamaan toimenpiteillä. Toiminnanosalliset tekevät haavoittuvuuksista omia tulkintojaan, jotka eivät välttämättä ole todenmukaisia. 50
- 51. Riski % Uhkien toteutumiseen ja vaikutuksiin liittyy epävarmuutta; jotta epävarmuutta voitaisiin käsitellä toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla, käytetään työvälineenä käsitettä ”riski”. Riskillä mitataan uhkan merkitystä suhteessa toimintaan (=suhteessa toiminnantekijöiden hyödyntämiseen); riski on uhkan ’mittari’. % Riski kertoo uhkan vuoksi mahdollisesti aiheutuvan kielteisen seurauksen todennäköisyyden ja suuruuden. Riskit ovat siis mahdollisia haitallisia tapahtumia, joiden haitallisuus ja mahdollisuuden aste ’tiedetään’. 51
- 52. Toimenpiteet Toimenpiteet ovat keinoja, joilla 1. suojataan toiminnantekijöitä uhkilta 2. luodaan ja ylläpidetään valmius toiminnan jatkamiseen toteutuneista uhkista huolimatta Tehokkaiden toimenpiteiden % vaikutuksesta riskit vähenevät. Valmius; luodaan panos- tuksella toimenpiteiden avulla. ”Varastoitu panostus” 52
- 53. Toimenpiteet Toimenpiteet ovat keinoja, joilla 1. suojataan toiminnantekijöitä uhkilta 2. luodaan ja ylläpidetään valmius toiminnan jatkamiseen toteutuneista uhkista huolimatta Tehokkaiden toimenpiteiden % vaikutuksesta riskit vähenevät. Valmius; luodaan panos- tuksella toimenpiteiden avulla. ”Varastoitu panostus” 53
- 54. Turvallisuuden hallinta Toiminnan tavoitteiden saavuttamista voivat vaikeuttaa tai estää 1. RISKIEN toteutuminen 2. virheellisiin tulkintoihin perustuva VARMUUS % YKSISTÄÄN! 54
- 55. Turvallisuuden hallinta Toiminnan tuloksellisuuden kannalta on siis tarkoituksemukaista pyrkiä hallitsemaan 1. TOSIASIALLISET RISKIT 2. TOIMINNANOSALLISTEN % VARMUUS 55
- 56. Riskienhallinta Toiminta ja keinot, joilla pyritään tosiasiallisesti minimoimaan toimintaa (toiminnantekijöiden hyödyntämistä) uhkaavien tekijöiden vaikutus. % 56
- 57. Varmuudenhallinta Toiminta ja keinot, joilla pyritään siihen, että toiminnanosallisten tuntema varmuus perustuu mahdollisimman todenmukaiseen tulkintaan asiaan vaikuttavista tekijöistä. 57
- 58. Turvallisuudenhallinta Turvallisuudenhallinta = 1) riskienhallinta + 2) varmuudenhallinta. % 58
- 59. Määritelmät Turvallisuus Tulevaisuuteen kohdistuvien odotusten toteutumiseen liittyvä varmuus, joka perustuu riittävän todenmukaiseen tulkintaan asiaan vaikuttavista tekijöistä. Turvallisuus yhteisön toiminnan näkökulmasta % Tulevaisuuteen kohdistuvien odotusten toteutumiseen liittyvä toiminnanosallisten tuntema panostuksen merkityksen ja muutosherkkyyden suhteen painotettu varmuus, joka perustuu riittävän todenmukaiseen tulkintaan asiaan vaikuttavista tekijöistä. 59
- 60. Lisämateriaalia yhteisturvallisuus.net Tämä esitys on saatavilla yllä olevasta osoitteesta sähköisessä muodossa 19.10. alkaen! % Kysyttävää? 60