2. Kun totumme saamaan
tarvitsemamme helposti
Googlesta, voivat muut tavat
tuntua liian hankalilta, vaikka
tiedämme, että ne voisivat
tuottaa parempaa tietoa.
Netissä surffailu ja siihen
liittyvä audiovisuaalisten
ärsykkeiden ja jatkuvien
keskeytysten tulva voivat
johtaa lineaarisen
ajattelukyvyn rapautumiseen.
Netti haastaa syvällisen ajattelun
Lähde: Sosiaalisen median käsikirja, 2014
4. • Selvitä luotettavuus, objektiivisuus ja ajantasaisuus
• Mitä tietoja tekijä antaa itsestään ja taustastaan?
• Onko tekijä julkaissut muuta materiaalia aiheesta?
• Kuka on kustantanut tai sponsoroinut julkaisun?
• Milloin aineisto on julkaistu / onko se ajan tasalla?
• Kenelle aineisto on suunnattu?
• Onko aineistossa ilmoitettu käytetyt lähteet?
• Miksi aineisto on tehty: mikä on sen tarkoitus?
• Onko aineisto huolellisesti muotoiltu ja vastaako siinä
käytetty kieli aiheen tunnettua terminologiaa?
• Miten aineisto vertautuu muihin saman aihepiirin
aineistoihin ja siihen mitä jo tiedät aiheesta?
Lähdekritiikki
Lähde: Helsingin yliopiston TVT-ajokortin oppimateriaali, http://blogs.helsinki.fi/tvt-ajokortti/4-tiedonhankinta/4-4-loydetyn-tiedon-
kaytto-ja-arviointi/lahdekritiikki/ (viitattu 30.11.2016)
7. Lähde: Yle, 1.11.2015, Holokausti on myytti ja muita väitteitä – näin toimii suomalainen vastamedia, http://yle.fi/uutiset/3-8407726
Suomalainen vastamedia
8. • Vihapuhe
• Pakolaiset, turvapaikanhakijat, maahanmuuttajat
• Äärioikeistolaisuus, natsismi
• Poliittiset aiheet esim. Itä-Ukrainan kriisi
• Uskonnolliset aiheet, esim. juutalaisvastaisuus
• Rokotusvastaisuus
• Vaihtoehtoiset hoitomuodot esim. syöpiin
• Rikokset, laki ja oikeuden päätökset
• Salaliittoteoriat
• Aiheet, jotka eivät välttämättä tule valtamediassa esiin
Vastamedian aiheita
9. • Kutsutaan myös mm. vaihtoehtomediaksi, valemediaksi
tai vihasivustoiksi
• Näyttävät uutissivustoilta, mutta eivät noudata
journalistisia periaatteita (JSN:n journalistin ohjeita)
• Toimittajien nimettömyys. Ei vastaavaa päätoimittajaa
• Toimivat oman linjansa mukaisesti väittävät kertovansa
totuuden asioista, joista ns. valtamedia vaikenee
• Lähteeksi voi kelvata esimerkiksi huhut, mutta myös
valtamedian uutiset kerrottuna omaan linjaan sopivasti
• Tietoja ei tarkisteta, voivat valehdella tarkoitushakuisesti
• Joskus kyseessä on myös informaatiosodankäynti ja
valtioiden propaganda
Mikä on vastamedia?
Lähteenä mm. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/16/valheenpaljastaja-varoituslista-valemedioista-ala-luota-naihin-sivustoihin,
http://yle.fi/uutiset/3-8407726 ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Vastamedia
14. Keskustelua, yhteisöjä, sisältöjä
86 % nuorista käyttää somea siksi, koska
haluaa keskustella kavereiden kanssa.
Some on tärkeä yhteydenpitokanava myös perheen sisällä.
Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/1-nuoret-ja-ajankaytto/ (N=5520, 13-29-v.)
18. Lähde: ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, Some ja nuoret –kysely, 13-29 –vuotiaat suomalaisnuoret (2013, 2015 ja 2016),
http://www.ebrand.fi/somejanuoret2013/ (N=3214), http://www.ebrand.fi/somejanuoret2015/ (N=2618) ja http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/ (N=5520)
19. Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/1-nuoret-ja-ajankaytto/ (N=5520, 13-29-v.)
26. Reilun somen säännöt
1. Erottele tieto ja mielipide.
2. Perustele väitteesi.
3. Myönnä ja korjaa virheesi.
4. Ole avoin.
5. Älä jankuta.
6. Älä provosoi.
7. Älä johda harhaan.
8. Kunnioita toisten ihmisarvoa.
9. Kunnioita toisten yksityisyyttä.
10. Kunnioita oikeutta.
11. Mieti, kenelle viestisi välittyy.
12. Älä aiheuta harmia.
Lähde: http://etiikka.fi/some/reilun-somen-saannot/
27. Valokuvat ja videot
• Valokuvan tai videon
tekijänoikeudet ovat
kuvaajalla
• Tunnistettavien
henkilökuvien julkaisuun
millä tahansa tavalla on
syytä pyytää lupa
• Kuvan julkaisun voi estää
esim. kotirauha,
yksityisyyden suoja,
henkilötietolaki tai kuvassa
näkyvän teoksen
tekijänoikeudet
• Myös kuvan levittäminen
voi olla kiellettyä esim.
tekijänoikeuksien tai sen
loukkaavuuden takia
29. • 16-vuotias autistipoika ei pystynyt
puolustautumaan luokkakavereitaan vastaan,
jotka julkaisivat hänestä nöyryyttäviä videoita
YouTubessa. Kun luokkakaverit kahden vuoden
päästä jäivät kiinni, he totesivat, etteivät olleet
olettaneet vanhempien tai poliisin valvovan
sivustoa.
• 12-vuotias tyttö ei ymmärtänyt, miksi hänen
luokkakaverinsa karttelivat häntä, kunnes hän
sai tietää, että joku oli luonut hänen nimellään
valeprofiilin, jossa haukuttiin muita.
30. • Erilaisuus, toiseus
• Lumipalloilmiö
• Huomion puute
• Kiusaajan paha olo kiusatun ”kiusaantumisherkkyys”
• Läheissuhteisiin liittyvä väkivalta (esim. kiusaaja voi olla
kotona kaltoin kohdeltu)
• Pätemisen tarve ryhmässä
• Kiusaaja on voinut itse olla aiemmin kiusattu
• Puuttuuko lapsilta kyky käsitellä ristiriitatilanteita, kun
aikuiset ovat ratkaisseet ne lasten puolesta?
• Jne.
Miksi kiusataan?
Lähde: Heikki Ervast, http://www.slideshare.net/heikkiervast/kiusaaminen-on-pirullinen-ongelma-ver2-240114
31. • Tue lasta/nuorta, kannusta kertomaan
• Kiusaamisviesteihin ei yleensä kannata
vastata ei ”palkita” kiusaajaa
• Todisteet: kiusaamisviestien
tallentaminen jatkotoimenpiteitä varten
• Näppäimistössä on print screen -näppäin
(Prt scr), joka ottaa kuvakaappauksen.
• Ota yhteyttä opettajaan/kouluun
• Aikuisilla on aina keinot kiusaamisen
lopettamiseen
Ohjeita kiusatun vanhemmalle
Lähteenä mm. ja kuva: Pekka Ranta, http://www.slideshare.net/peksujeff/nuoret-ja-some
33. • Anonyyminä esiintyminen voi liittyä mm.
heikkoon itsetuntoon, vääristyneeseen
minäkuvaan ja kavereiden puutteeseen
• Anonyymius ei kuitenkaan ole
epäsosiaalisuutta, vaan työkalu
kompensoida omia puutteita
• Anonyymius koetaan itsellä hyödylliseksi,
mutta muilla haitaksi
• Anonyymius mahdollistaa mm. omien
tavoitteiden ajamisen ja ”identiteetillä
leikkimisen”
• Anonyymiuden haittoja:
– Epäreilu tilanne, jos toinen osapuoli on
anonyymi ja toinen ei
– Anonyymia ei välttämättä oteta totena
– Anonyymin sukupuolesta ei voi olla varma
– Mahdollisuus kiusata ja aiheuttaa haittaa
Lähde: T. Keipi, 2015, väitöskirja, Now You See Mee, Now You Don’t,
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/113050/AnnalesB405KeipiDISS.pdf?sequence=2 ja sen artikkeli:
http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/1369118X.2014.991342
40. 1. Voit sanoa: ”Lopeta, en aio kuunnella
tuollaisia juttuja” tai ”Jos jatkat tuollaisten
juttujen kertomista, en enää juttele
kanssasi.”
2. Jos tuttavasi ei noudata
kehotustasi, lähde sivustolta pois tai estä
häntä näkemästä sinua kyseisessä
palvelussa esimerkiksi muuttamalla
yksityisyysasetuksiasi.
3. Kerro asiasta luotettavalle
aikuiselle. Yhdessä voitte ilmoittaa
henkilöstä sivuston ylläpidolle tai tehdä
asiasta rikosilmoituksen. Jutteleminen
aikuisen kanssa helpottaa oloasi.
Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
http://www.mll.fi/nuortennetti/mina_ja_media/seksuaalinen-
hairinta-netissa/
Jos et pidä siitä, mitä
sinulle netissä tehdään,
kerro se suoraan.
41. • Muista: itsesuojeluvaisto ja maalaisjärki
• Kaikkia ei tarvitse hyväksyä kaveriksi.
• Älä julkaise kaveristasi asioita, joita et haluaisi
nähdä itsestäsi.
• Älä lähde mukaan kiusaamiseen tai epäasialliseen
käytökseen.
• Keskustele vanhemman tai opettajan kanssa, jos
kohtaat kiusaamista tai epäasiallista käytöstä.
• Voit vaikuttaa itse tuttava-/kaveripiirisi tapaan
toimia netissä.
Turvallisesti somessa
Lähteenä mm.: Pekka Ranta, http://www.slideshare.net/peksujeff/nuoret-ja-some
43. Onko tämä kuva aito?
Lähde: Aku Eronen, @somevaari, 3.6.2015, https://twitter.com/somevaari/status/606065726709997568
Kuva aiheutti pitkän keskustelun Twitterissä, onko se manipuloitu vai ei.
46. 1. Liian hyvää ollakseen totta?
2. Nopeat kaupat.
3. "Kuva netistä lainattu."
4. Myyjä ei esiinny omalla nimellään.
5. Lähetä etukäteen vain sen verran
rahaa, jonka olet valmis menettämään.
Lähde: Yle, 27.9.2016 , http://yle.fi/uutiset/3-9191361
Miten tunnistat huijausilmoituksen?
51. Tykkää ja jaa –kilpailut ovat kiellettyjä Facebookissa. Sen lisäksi, että ne ovat epäluotettavia.
52. Harmittomat Facebook-testit saavat yllättän paljon oikeuksia käyttäjätietoihisi ja voivat käyttää niitä haluamallaan tavalla.
Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2016/03/29/ala-anna-facebook-tietojasi-hupitestia-vastaan/
53. Facebookissa elokuussa 2016 näkynyt mainos, joka johti huijaussivustolle (varoitus allekirjoittaneen lisäämä)