Oppimisen ympäristöt ja
taidot tulevaisuudessa
Harto Pönkä,
21.11.2012
#oth12

Missä ollaan nyt?

Internetin / sosiaalisen median kehitys
Web 2.0 Sosiaalisen
Tabletit
-käsite median käsite
?
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Facebook Netistä suomalaisten
yleistyy tärkein media
Suomessa (Taloustutkimus, 2011)
Valtaosa suomalaisista
käyttää yhteisöpalveluita
(Tilastokeskus. 2011)
Taloustutkimus, eMedia: http://www.taloustutkimus.fi/ajankohtaista/uutiskirje/uutiskirje-8-2011/emedia-2011-internet-on-noussut-/
Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö: http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html

Internetin käyttö v. 2012
• Koko väestöstä…
– 90% käyttää nettiä (54-vuotiaisiin asti ~100%)
– 50% käyttää yhteisöpalveluita
• 16-24-vuotiaista…
– 97% lukee verkkolehtiä tai TV-kanavien sivustoja
– 88% osallistuu verkkokeskusteluihin foorumeilla tai somessa
– 56% lukee blogeja
– 56% julkaisee tekstejä, kuvia tms. muiden nähtäväksi
– 13% tekee kotisivuja tai kirjoittaa blogia
• Opiskelijat käyttävät nettiä…
– 61% työn etsintään tai hakemusten lähettämiseen
– 68% koulutus- ja kurssitarjonnan etsintään
– 46% verkko-opiskeluun
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html (7.11.2012)

Yhteisöpalvelujen käyttö Suomessa
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html (7.11.2012)
Kaavion toteutus: Harto Pönkä, 7.11.2012, CC-BY. Kuva: http://www.flickr.com/photos/harto/8165331036/in/photostream/

Lähiajan kehitystrendit

Milloin uusi teknologia kypsyy
tehokkaaseen oppimisen tukemiseen?
Teknologia
Oppiminen

Tabletit tulevat opetukseen. Hyvät appsit jäävät käyttöön.
Tablet-laitteet opetuksessa -ryhmä
Facebookissa – liity mukaan!
https://www.facebook.com/groups/294806730537020/?fref=ts

Sosiaalisen median opetuskäyttö on
jäänyt pahasti yleistä kehitystä jälkeen
Huippu
Sosiaalinen media vapaa-ajalla
Kuilu
Sosiaalinen media opetuksessa
Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Crossing_the_Chasm

Somea tullaan käyttämään opetuksessa…
• Enemmän
• Laajemmin
• Monimutkaisemmin
• Paremmin oppimista ja yhteistyötä tukien
• Missä ja milloin vain koulussa ja sen ulkopuolella
• Ja sillä tulee olemaan yllättävän paljon vaikutuksia
koko yhteiskunnassa (on ollut jo nyt).

Jatkossa netistä kopioidut tekstit eivät ole ongelma, koska tärkeää
ei ole tuotos, vaan yksilön ja ryhmän oppimisen prosessit.

Jonain päivänä sosiaalisen median
a)
”huippu” saavutetaan.
Keksitäänkö sitten jotain uutta (a),
johon some sulautuu, vai
päädytäänkö hitaaseen laskuun (b)? b)
Lähitulevaisuus: Some-innovaatioita
yhdistellään kaikin mahdollisin tavoin,
2012? markkinat täytetään.
Aiemmat web-palvelut ja
”suuntaukset” ottavat
somen käyttöönsä Nyt: Web-teknologiat kehittyvät, useita pieniä
parannuksia ja innovaatioita,
lukuisia uusia some-palveluita
Web 2.0 ja sosiaalinen
media ”keksitään” (2004)

Lähde: http://news.cnet.com/8301-1023_3-57536659-93/zuckerberg-in-10-years-folks-will-share-1000-times-what-they-do-now/

Käsittelemme tietoa hypertekstuaalisesti ja monikanavaisesti.
Tietoon yhdistyy yhä enemmän
sosiaalisesti muodostuneita merkityksiä.

Hiljaisia signaaleja tällä hetkellä
• HTML5 korvaa Flash-teknologian (joka ei toimi
uusimmilla mobiililaitteilla, kehitys lopetettu)
• Mitä Adobe Connectin tilalle?
• Web 1.0 –ohjelmat ja perinteiset verkko-
oppimisympäristöt poistuvat hitaasti
• ATK-luokat tulevat poistumaan: on helpompi tuoda
laitteet ihmisten luokse kuin ihmiset laitteiden luokse.
• Opettajat alkavat vaatimaan parempia ohjelmia ja
laitteita. Tietohallinto/atk-tuki joutuu ottamaan somen
haltuun halusi tai ei.
• Facebookin lisääntyvä maksullisuus vähentää sen
käytettävyyttä opetuksessa.

Miten pidämme huolta, että ”digivallankumous”
ei johda myös digitaaliseen syrjäytymiseen?
Digitaalista eriarvoistumista on jo tapahtunut. Pahiten syrjäytymisvaarassa ovat perusasteen
koulutuksen omaavat 55-74-vuotiaat sekä maaseutumaisissa kunnissa asuvat suomalaiset.
Lähteet: Suomalaiset verkkos –tutkimus, 2011 (YLE & 15/30 Research) sekä Tilastokeskus, 2011
Lisätietoa: http://harto.wordpress.com/2011/11/10/suomalaisten-netinkayttajien-segmentit-tuoreimmat-tilastot/ sekä
http://harto.wordpress.com/2012/01/24/digitaalinen-eriarvoistuminen-nakyy-netinkaytossa-ja-verkko-opiskelussa/

Digitaalinen kuilu kasvaa myös maailmanlaajuisesti.
Lähde: Digital Access Index (DAI), http://wireless.ictp.trieste.it/simulator/#

Mitä muuta kuin somea ja tabletteja?

Lähde: http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=2124315 Kuvan lähde: http://www.infoq.com/news/2012/08/Gartner-Hype-Cycle-2012

Tulossa 2 vuoden sisällä
• Hosted virtual desktops (virtuaalityöpöydät)
• Media tablets (tabletit)
• Predictive Analytics (ennakoiva analyysi, joka
yhdistelee tilastollisia menetelmiä kuten
mallintamista, koneoppimista ja tiedonlouhintaa
aiempien ja nykyisten tietojen käyttämiseksi
tulevaisuuden ennakointiin)
Lähde: http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=2124315

”Esimerkiksi koulun yhdessä
luokassa voi olla 30
työasemaa, joilla on 500
käyttäjää. -- ylläpitäjät
pystyvät vaihtamaan imaget
eli työpöydän ulkoasun ja
käytettävissä olevat
ohjelmat välitunnin aikana.”
Lähde: http://www.atea.fi/referenssit/samk-virtualisoi-edellaekaevijaenae-opiskelijoiden-tyoepoeydaet.aspx (2011?)

Tulossa 2-5 vuoden sisällä
• Silicon Anode batteries (entistä paremmat akut)
• Big data (isot tietokannat)
• Wireless power (langaton sähkö)
• BYOD (bring your own device, käytä omaa laitettasi)
• Social analytics (sosiaalinen analyysi)
• Private cloud computing (yksityiskäytön pilvilaskenta)
• In-memory database management systems (tietokoneen muistiin
perustuva tietokannanhallintajärjestelmä)
• Activity streams (aktiviteettivirrat)
• NFC (lähialueen kommunikointitekniikka)
• Cloud computing (pilvilaskenta)
• Gesture control (liikeohjaus)
• In-memory analytics (tietokoneen muistissa tapahtuvat analyysit)
• Text analytics (tekstianalyysit)
• Mobile OTA payment (mobiilimaksaminen)
• Consumerization (kuluttajalähtöisyys)
• Biometrich authentication methods (esim. biopassit)
• Speech recognition (puheentunnistus)
Lähde: http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=2124315

Ennakoiva analyysi + sosiaalinen analyysi + tekstianalyysi + big data +
pilvilaskenta ja tehokkaammat tietokannat
 ”älykkäiden agenttien” uusi tuleminen?

BYOD + PLE tekevät oppijoista entistä pystyvämpiä.
Kuvan lähde: http://www.tesl-ej.org/wordpress/issues/volume9/ej34/ej34m1/ (2005 – ei mikään uusi juttu!)

” Teknologia muuttaa tapojamme työskennellä,
kommunikoida ja tehdä yhteistyötä. Tulevaisuuden
työelämässä menestyvät ne, joilla on paremmat taidot
käyttää teknologiaa.
(NMC Horizon report 2012)
Sama pätee (elinikäiseen) oppimiseen,
ts. teknologian oppimiskäyttö on
keskeinen oppimaan oppimisen taito.
(allekirjoittanut)
Lähde: NMC Horizon report 2012 K12 education, http://www.nmc.org/publications/2012-horizon-report-k12

Tulossa 5-10 vuoden sisällä
• Automatic content recognition (automaattinen sisällön tunnistaminen)
• 3D scanners (3D-skannerit)
• Autonomous vehicles (robottiautot)
• Natural-language question-answering (kysymyksiin vastaaminen)
• Speech-to-speech translations (simultaanitulkkaus)
• Crowdsourcing (talkoistaminen)
• Gamification (pelillistyminen)
• HTML5
• Hybrid cloud-computing
• 3D printing (3D-tulostaminen)
• Application stores (ohjelmistokaupat)
• Augmented reality (lisätty todellisuus)
• NFC payment (NFC-maksaminen)
• Audio mining/speech analytics (puheen louhinta ja analysointi)
• Machine-to-machine communication services (laitteiden välinen viestintä)
• Home health monitoring
• Virtual worlds
• Consumer telematics (kuluttajan tarpeiden tunnistaminen)
Lähde: http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=2124315

Virtuaalimaailmojen tilanne nyt
Second Life (sin) ja Minecraft (pun)
RealXtend
Lähteet: http://www.google.com/trends/explore#q=second%20life,%20minecraft ja http://www.google.fi/trends/explore#q=realXtend
(kuvat perustuvat Googlen hakumääriin, käyrät suhteellisia, eivät verrannollisia)

Siri: netistä tulee älykäs 6. asti
Kuvat: k1ds3ns4t10n @flickr, CC-BY-NC,
http://www.flickr.com/photos/k1ds3ns4t10n/6272781244/ ja http://www.flickr.com/photos/k1ds3ns4t10n/6272253607/

Mitä taitoja tarvitaan tulevaisuudessa?

” Tiedonhaun ongelmat näyttivät liittyvän
hakukyselyiden muotoilemiseen, hakukoneiden
toiminnan ymmärtämiseen, hakutulosten analysointiin
sekä tiedonhaun suunnitteluun ja sen säätelyyn.
Myös kritiikitön suhtautuminen internetlähteisiin on
huolestuttavaa. Lukiolaisten välillä oli huomattavia
eroja siinä, miten he arvioivat internetlähteitä.
(Carita Kiili, Jyväskylän yliopisto)
Lähde: Carita Kiili, https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2012/08/tiedote-2012-08-17-12-06-53-863777

Kyse ei ole enää vain siitä, mitä osaat, vaan
miten tuot osaamisesi JA verkostosi yhteisösi käyttöön.

Sosiaalisten verkostojen rakenne
Vahvoja sidoksia Heikot sidokset ovat
syntyy, kun kaveri merkittäviä, sillä ne Solmukäyttäjät
on myös kaverin muodostavat siltoja välittävät tietoa
kaveri. verkoston eri tehokkaasti. He voivat
klustereiden välille. myös dominoida
verkostoa.
Yhteydet voivat olla yksi-
tai kaksisuuntaisia.
Sosiaalisissa verkostoissa
on erilaisia suhteita, kuten: Ulkopuolisilla ei
kaveruus, seuraaminen, Kiinteät ryhmät
ole yhteyksiä muihin, kierrättävät joskus
tykkääminen, osallistuminen mutta he ovat silti
samoihin keskusteluihin jne. tarpeetontakin tietoa.
osa kokonaisuutta.

Valitse verkostot, joissa olet aktiivinen

Rakenna verkkoidentiteettiä tietoisesti
Kaikki toimintasi netissä jää talteen. Käytä tämä hyväksesi, älä pahaksesi.

Käyttö luvan kanssa, lähde: http://www.flickr.com/photos/tuija/4570906654/in/set-72157624358887769/

Knowmad – tietoyhteiskunnan nomadi
1. Knowmad ei ole rajoittunut johonkin johonkin tiettyyn ikään.
2. Knowmad on luova, innovatiivinen, yhteistyökykyinen ja motivoitunut.
3. Hän käyttää ja tuottaa tietoa eri yhteyksissä. Hän ei ole vain tiedon kuluttaja vaan myös tuottaja (myös
kollektiivisesti).
4. Knowmad on kekseliäs, intuitiivinen ja kykenevä tuottamaan ideoita.
5. Hän pystyy luomaan sosiaalisesti rakennettua ymmärrystä.
6. Knowmad ei vain etsi pääsyä tiedon lähteille, vaan myös yrittää käyttää sitä avoimesti ja vapaasti (vapaat ja
avoimet oppimisen resurssit).
7. Knowmad on verkostojen luoja, joka on aina yhdistämässä ihmisiä, ideoita, järjestöjä, jne...
8. Hän tuntee ja hänellä on kyky käyttää työkaluja erilaisten ongelmien ratkaisemiseen.
9. Knowmad on digitaalisesti lukutaitoinen. Hän ymmärtää miten ja miksi digitaaliset teknologiat toimivat.
10. Knowmad on kykenevä ratkaisemaan tuntemattomia ongelmia eri konteksteissa.
11. Knowmad osaa jakaa tietoa ja tietämystä (ilman maantieteellisiä rajoja).
12. Hän on mukautuvainen eri yhteyksiin ja ympäristöihin.
13. Hän on tietoinen vapaan tiedonsaannin arvosta.
14. Hän on tarkka tiedon yhteyksien ja sovellettavuuden suhteen.
15. Knowmad on kykenevä poisoppimaan nopeasti sekä yhdistämään uusia ideoita.
16. Knowmad on kykenevä luomaan horisontaaleja osaamisverkostoja.
17. Hänelle on tyypillistä jatkuva ja koko elämän kestävä oppiminen (sekä formaali että informaali).
18. Knowmad tekee jatkuvasti kokeita TVT:llä (yhteistoiminnallisesti).
19. Knowmad ei pelkää epäonnistumista.
Lähde: Cobo & Moravec, http://fi.wikiversity.org/wiki/N%C3%A4kym%C3%A4t%C3%B6n_oppiminen/Knowmad

Oppimistutkimuksen mukaan…
• Adaptiivinen asiantuntija
• Asiantuntijayhteisöjen jäsen
• Metakognitiiviset taidot, oppimistaidot
• Mediaosaaminen ja TVT-osaaminen
• Formaali/teoreettinen tieto
• Itsesäätelytieto
• Käytännöllinen tieto

KIITOS!
Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/