Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Wir verwenden Ihre LinkedIn Profilangaben und Informationen zu Ihren Aktivitäten, um Anzeigen zu personalisieren und Ihnen relevantere Inhalte anzuzeigen. Sie können Ihre Anzeigeneinstellungen jederzeit ändern.

Sosiaalisen median vaikutukset, palvelut ja käyttöönotto

6.495 Aufrufe

Veröffentlicht am

Sosiaalisen median perehdytys OSAO:lle 24.3.2011

  • Loggen Sie sich ein, um Kommentare anzuzeigen.

Sosiaalisen median vaikutukset, palvelut ja käyttöönotto

  1. 1. Sosiaalisen median vaikutukset, palvelut ja käyttöönotto Harto Pönkä, 24.03.2011
  2. 2. Yleiskatsaus sosiaaliseen mediaan: palvelut, käyttäjät ja verkkoidentiteetti
  3. 3. Sosiaalinen media 2005-2011 Lähde: http://www.google.com/insights/search/#q=%22sosiaalinen%20media%22%2C%22web%202.0%22&geo=FI&cmpt=q Käsitteet vaihtuvat, mutta some on tullut jäädäkseen.
  4. 4. <ul><li>Blogit </li></ul><ul><li>Muodostuu aikajärjestyksen mukaisista kirjoituksista, lisäksi pysyviä sivuja  Tekstiä, kuvia, videoita, esityksiä, äänitiedostoja, linkkejä jne. </li></ul><ul><li>Vuorovaikutus lukijoiden kanssa kommenttipalstan kautta </li></ul>
  5. 5. http://www.blogilista.fi/
  6. 6. Kuva: Jere Majava, 2006, http://blogit.helsinki.fi/tyonimi/weblogit_julkisuutena.pdf Suomen suosituimman blogin verkosto 2005
  7. 7. <ul><li>Twitter </li></ul><ul><li>Keskustelun seuraaminen, esim. oma ala ja suositut aiheet </li></ul><ul><li>Tiedon jakaminen ja välittäminen, keskusteluun osallistuminen </li></ul><ul><li>Verkostoituminen kiinnostavien käyttäjien kanssa </li></ul>
  8. 8. TweetDeck ja #hashtagit
  9. 9. Kuva: http://verkostoanatomia.wordpress.com/2010/11/01/verkosto-visualisoituna-sometu/ Sometu-verkosto Twitterissä 2010
  10. 10. Sosiaalisen media toi dokumenttien verkoston rinnalle ihmisten verkostot!
  11. 11. Ihmiset ovat klikkauksen päässä toisistaan.
  12. 12. Lähde: http ://inmaps.linkedinlabs.com/share/Pauliina_Mkel/284252234171786557412516097068541421960 Some-palveluissa syntyy minäkeskeisiä verkostoja
  13. 13. Verkkoyhteisön sosiaalinen verkosto Lähde: http://www.orgnet.com/community.html Lurkkaajat, jopa yli 60% Pienet kaveriklusterit Yhteisön ydin (ja sisäpiiri) Yhteisöt kasvavat uusien jäsenten JA yhteyksien lisääntymisen kautta
  14. 14. Sosiaalisessa mediassa syntyy erilaisia yhteisöllisyyden muotoja kuin sieniä sateella . Kuva: http://xkcd.com/802/ (lisenssi: http://xkcd.com/license.html )
  15. 15. Muita sosiaalisen median seurauksia
  16. 16. Avoimuus
  17. 17. http://socialcollider.net/ Samanmieliset löytävät toisensa
  18. 18. Sosiaaliset objektit tuovat yhteen
  19. 19. Mitä jos jäät verkostojen ulkopuolelle?
  20. 20. Organisaatiot ovat alttiita kritiikille
  21. 21. Sosiaalisen median palvelut
  22. 22. Yli 500 milj. käyttäjää (eli minäkeskeistä verkostoa) 250 milj. päivittäistä käyttäjää. Yli 200 milj. aktiivista mobiilikäyttäjää. Keskimääräinen käyttäjä: 130 kaveria liittynyt 80 sivuun, ryhmään tai tapahtumaan luo 90 sisältöä kuukaudessa Lähde: http://www.facebook.com/press/info.php?statistics (23.3.2011)
  23. 23. Käyttäjät viestivät aktiivisesti 5-10% :n kanssa ystävistään. <ul><li>Mies, 120 ystävää </li></ul><ul><li>Kommentoi 7 ystävänsä kuvia tai viestejä </li></ul><ul><li>Viestittelee tai chattäilee 4 ystävänsä kanssa </li></ul><ul><li>Nainen, 120 ystävää </li></ul><ul><li>Kommentoi 10 ystävänsä kuvia tai viestejä </li></ul><ul><li>Viestittelee tai chattäilee 6 ystävänsä kanssa </li></ul>Lähde: http://www.insidefacebook.com/2009/02/27/facebooks-in-house-sociologist-shares-stats-on-users-social-behavior/
  24. 24. http://www.facebook.com/innowise <ul><li>Facebookin yhteisösivut </li></ul><ul><li>Seinä, tiedot, kuvat, keskustelut, tapahtumat, yms.  Tilapäivitykset näkyvät ”tykkääjien” etusivuilla  Tykkääjille voi antaa luvan kirjoittaa seinälle tai estää sen </li></ul><ul><li>Uusi mahdollisuus on toimia yhteisösivun profiilin kautta käyttäjänä </li></ul>
  25. 25. (Suljettu ryhmä, jäsenet voivat lisätä uusia jäseniä) <ul><li>Facebookin ryhmät </li></ul><ul><li>Seinä, linkit, kuvat, videot, tapahtumat...  Asiakirjat: yhteismuokkaus, versiohistoria ja kommentit  Ryhmän jäsenten chat-kanava (alapalkissa) </li></ul>
  26. 26. <ul><li>YouTube-videot </li></ul><ul><li>Videoiden jakaminen, kommenttikeskustelut, kanavat </li></ul><ul><li>Mahdollisuus laajan katsojaryhmän saamiseen </li></ul><ul><li>Videoita voi upottaa esim. Facebookiin, blogiin ja wikiin </li></ul>http://www.youtube.com/
  27. 27. http://www.flickr.com/ <ul><li>Flickr-kuvat </li></ul><ul><li>Kuvien ja kokemusten jakaminen  Kuvien kommentointi ja keskustelualue ryhmissä </li></ul><ul><li>Kuka tahansa voi liittyä ryhmään ja lähettää kuviaan </li></ul>
  28. 28. http://www.slideshare.net/hponka/ Jaetut esitykset  Esityksen voi upottaa muihin käytettäviin web-palveluihin  Oma osaaminen muiden nähtäväksi ja arvioitavaksi  Mahdollisuus saada vertaispalautetta ja oppia muiden esityksistä
  29. 29. <ul><li>Jaetut dokumentit </li></ul><ul><li> Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla </li></ul><ul><li>Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä  Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja </li></ul>http://docs.google.com/
  30. 30. <ul><li>Jaetut julkaisut </li></ul><ul><li>Julkaisujen löytäminen oman verkoston avulla (Facebook-integrointi) </li></ul><ul><li>Omien julkaisujen jakaminen ja myyminen </li></ul><ul><li>Julkaisuja voi upottaa muihin web-palveluihin sekä jakaa linkkiä </li></ul>http://www.scribd.com/
  31. 31. Wikit Yhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua  Wiki on www-sivusto, jonka sisältöä kaikki voivat muokata  Yhteisöllinen toimintaympäristö: sisällöntuotanto ja keskustelut  Yhteisöllisen työskentelyn prosessin seuraaminen http://www.wikispaces.com/
  32. 32. Wikimedian wikit
  33. 33. Käsite- ja miellekartat  Käsitteet ja niiden väliset yhteydet!  Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.  Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen http://www.mindmeister.com/
  34. 34. http://www.delicious.com/ Sosiaaliset kirjanmerkit  Linkkien varastoiminen omaan ja/tai muoden käyttöön  Verkostoituminen muiden käyttäjien kanssa, linkkien vinkkaus yms.  Hakukone: käyttäjät arvottavat www-sisältöjä
  35. 35. Lisää käteviä some-palveluita
  36. 36. https://www.dropbox.com/
  37. 37. http://www.doodle.com/
  38. 38. http://basecamphq.com/
  39. 39. Sosiaalisen median käyttäjät
  40. 40. Tilastokeskus, 1. neljännes 2010, N=4300, http://www.tilastokeskus.fi/til/sutivi/2010/sutivi_2010_2010-10-26_kat_003_fi.html Suomalaiset yhteisöpalveluissa v. 2010
  41. 41. 1-19-80 -sääntö 1% tuottaa suurimman osan sisällöstä 19% osallistuu sisällön tuottamiseen 80% osallistuu passiivisesti Lähde: http://calacanis.com/2006/09/05/the-three-cs-or-the-1-19-and-80-of-social-media-one-more/ Kuka tuottaa sisältöä?
  42. 42. Sosiaalisissa verkostopalveluissa selvästi tärkeintä on pitää yhteyttä kavereihin . Lähde: http://www.pewinternet.org/Reports/2009/Adults-and-Social-Network-Websites.aspx
  43. 43. Yleisin syy käyttää Twitteriä on pitää yhteyttä kavereihin. Joka viides käyttää Twitteriä pysyäkseen ajan tasalla. Alle 35-vuotiaille on tärkeää päivittää omaa statustaan eli markkinoida itseään . 35-54-vuotiaat käyttävät eniten Twitteriä työtarkoituksiin . Lähde: http://www.emarketer.com/Article.aspx?R=1007193
  44. 44. ” Kaverien” määrä kasvaa Twitterissä vain tiettyyn rajaan asti, kun seurattavien määrä kasvaa yhä suuremmaksi. Kaveri = henkilö, jolle käyttäjä on viestinyt suoraan vähintään kahdesti. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063
  45. 45. Verkkoidentiteetti
  46. 46. <ul><li>Verkkoidentiteetti: </li></ul><ul><ul><li>Nick / nimimerkki ja nimi </li></ul></ul><ul><ul><li>Profiilikuva </li></ul></ul><ul><ul><li>Esittelysivu(t) </li></ul></ul><ul><ul><li>Kaverit ja verkostot </li></ul></ul><ul><ul><li>Mitä löytyy Googlella </li></ul></ul><ul><ul><li>Mihin osallistuu, mitä tuottaa </li></ul></ul><ul><li>Verkkoidentiteetti voidaan varastaa </li></ul><ul><li>World Wide Webillä on pitkä muisti </li></ul>Verkkoidentiteetti/presenssi/profiili
  47. 47. Käyttö luvan kanssa, lähde: http://www.flickr.com/photos/tuija/4570906654/in/set-72157624358887769/
  48. 48. Rakenna verkkoidentiteettiä tietoisesti Kaikki toimintasi netissä jää talteen. Käytä tämä hyväksesi, älä pahaksesi.
  49. 49. Tuotoksia Ammattiverkosto Blogi ja esittely Videoita Facebook-profiili Twitter-profiili
  50. 50. http://www.facebook.com/rautasilta Henkilöbrändi: Eero Rautasilta
  51. 51. Tunnetaanko sinut alasi verkostoissa?
  52. 52. Sosiaalisen median mahdollisuudet OSAO:n toiminnassa
  53. 53. <ul><li>Toimiminen sosiaalisessa mediassa ei ole irrallaan muusta toiminnasta. </li></ul><ul><li>Sosiaalisessa mediassa täytyy toimia sen ehdoilla eli käyttäjien ehdoilla. </li></ul><ul><li>Sosiaalisen median käyttäjät ovat kriittisiä ja medialukutaitoisia. </li></ul>Lähtökohtia
  54. 54. <ul><li>SISÄLLÖNTUOTANTOON </li></ul><ul><li>SAAVUTTAMISEEN </li></ul>Sisällöntuotantoa ja saavuttamista
  55. 55. Alkuperäinen sisältö Sisällön levittäminen ja ansaittu julkisuus Flickr images: RSS by dannysullivan , newspaper by gauravonomics (Creative Commons Attribution license)
  56. 56. <ul><li>” Tyypillisesti menetelmällä etsitään johonkin ongelmaan parasta mahdollista ratkaisua, jota periaatteessa voi esittää kuka tahansa. Aineistoa kerätään, luokitellaan, lajitellaan, tuotetaan ja jalostetaan kollektiivisesti.” </li></ul><ul><li>Yksilön motiiveja vapaaehtoistyölle: </li></ul><ul><ul><li>talkoohenki sekä yksilön ja kaikkien etu (commons) </li></ul></ul><ul><ul><li>maine ja kunnia </li></ul></ul><ul><ul><li>avoin informaatio ja sivistäminen, kuten Wikipedia </li></ul></ul><ul><ul><li>pääsy resursseihin joihin ei muutoin pääsisi </li></ul></ul>Crowdsourcing/talkoistaminen Lähde: Hintikka & Rongas, 2010, http://www.digibusiness.fi/uploads/reports/1272450666_elma_nettiin_1.pdf
  57. 57. On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä . Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta. Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti . Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa.
  58. 58. <ul><li>Nopeuttaa tiedonkulkua </li></ul><ul><li>Helpottaa toiminnan seuraamista + prosessi jää talteen </li></ul><ul><li>Helpottaa tietovarantoihin pääsemistä ja niiden ylläpitoa </li></ul><ul><li>Tukee organisaation sisäistä asiantuntijuuden jakamista </li></ul><ul><li>Lisää keskustelua ja avoimuutta </li></ul><ul><li>Uusi väline johtamiseen, suunnitteluun, asiakkuuksien hallintaan, henkilöstöhallintaan, projektityöskentelyyn, tuotekehitykseen, koulutukseen jne. </li></ul><ul><li> Uusi toimintakulttuuri! </li></ul>Sosiaalinen media organisaation sisällä
  59. 59. <ul><li>Sivut (pysyvät tiedot) </li></ul><ul><ul><li>Esittely, osallistujat, ohjausryhmä, materiaalit yms. </li></ul></ul><ul><ul><li>Linkit taustaorganisaatioihin ja muihin hankkeen www-sivustoihin </li></ul></ul><ul><li>Blogikirjoitukset (ajankohtainen toiminta) </li></ul><ul><ul><li>Ajankohtainen tiedotus ja raportointi </li></ul></ul><ul><ul><li>Suunnitelmat, esityslistat, pöytäkirjat, terveiset tapahtumista, dokumenttien kommentointi yms. </li></ul></ul><ul><ul><li>Linkkejä, sisältöupotuksia, yhteistyökumppaneiden kirjoituksia yms. </li></ul></ul><ul><li>Kommenttipalsta </li></ul><ul><ul><li>Sisäiset keskustelut </li></ul></ul><ul><ul><li>Mahdollistaa ulkopuolisten osallistumisen </li></ul></ul><ul><li>RSS-syötteet mahdollistavat blogin liittämisen muihin www-sivustoihin </li></ul><ul><li>Avoin reaaliaikainen tiedotus- ja yhteistyöalusta </li></ul><ul><li>Toiminta jää talteen ja aiempaan on helppo palata myöhemmin </li></ul>Blogin etuja projekti-/hanketyössä
  60. 60. Tapahtuman suunnittelua
  61. 61. Yhteiset muistiinpanot
  62. 62. <ul><li>Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen </li></ul><ul><ul><li>Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus </li></ul></ul><ul><ul><li>Tutkimus- ja kehityshankkeiden työskentelyalusta </li></ul></ul><ul><ul><li>Palaute-/vuorovaikutuskanava ulospäin </li></ul></ul><ul><ul><li>Opetuskäytössä esim. ryhmätöissä ja kurssin kotisivuna </li></ul></ul><ul><li>Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen </li></ul><ul><ul><li>Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta </li></ul></ul><ul><ul><li>Dokumentaatiot, sanakirjat yms. </li></ul></ul><ul><ul><li>Ohjeistukset, perehdytysmateriaalit </li></ul></ul><ul><ul><li>Prosessikuvaukset, laatujärjestelmät </li></ul></ul><ul><ul><li>Usein kysytyt kysymykset, tietämyspankki </li></ul></ul>Wikien käyttötarkoituksia
  63. 63. Laatujärjestelmä wikissä Kuva saatu käyttöön: http://medita.fi/
  64. 64. <ul><li>Nuoret ovat sosiaalisessa mediassa </li></ul><ul><li>Tieto kulkee sosiaalisessa mediassa nopeasti </li></ul><ul><li>Kohderyhmä helposti määriteltävissä ja lähestyttävissä </li></ul><ul><li>Kun tavoitat yhden heistä, tavoitat monta </li></ul><ul><li>Epämuodollinen vuorovaikutus </li></ul><ul><li>Sattumahdollisuus (serendipity) eli onnekkaat sattumat </li></ul><ul><li>Ilmaisia tai edullisia mahdollisuuksia paljon! </li></ul><ul><li>Sosiaalinen media tukee ”ilmöiden” synnyttämistä, ilmiöt saavat helposti paljon näkyvyyttä ja julkisuutta </li></ul>Sosiaalinen media opiskelijarekrytoinnissa
  65. 65. Suomen lukiolaisten liitto, 7.1.2011, http://www.lukio.fi/service.cntum?pageId=152509
  66. 66. Kuva: Vesa-Matti Sarenius, 2011 (käyttöön saatu lupa)
  67. 67. http://twitter.com/hponka/status/25101113417
  68. 68. <ul><li>OPPIMISEN TUKEMINEN: </li></ul><ul><li>ymmärtävä oppiminen </li></ul><ul><li>yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu </li></ul><ul><li>oppimisprosessi </li></ul>Jos unohdat oppimisen tukemisen, unohda koko juttu!
  69. 69. Keskeistä on yhteinen tavoite tai ratkaistava ongelma , vastavuoroisuus ja älyllisten ponnistelujen jakaminen . Osallistumalla yhteisön työskentelyyn yksilöt voivat saavuttaa enemmän kuin mihin yksinään pystyisivät.
  70. 70. Kurssin yhteinen blogi tai wiki Vastuu opettajalla 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + jotain uutta 2. Annetaan palikoita myös oppijoille 4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö 3. Laitetaan monta palikkaa yhteen! Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi Vastuu opiskelijoilla Katso kuva: http://xkcd.com/802/
  71. 71. <ul><li>Oppimaan oppimista </li></ul><ul><li>Medialukutaitoa </li></ul><ul><li>Tiedon luomista ja jakamista </li></ul><ul><li>Yhteistyö- ja verkostotaitoja </li></ul><ul><li>Avointen sisältöjen käyttöä </li></ul><ul><li>Yksityisyyden/julkisuuden hallintaa </li></ul><ul><li>Netin etiikkaa </li></ul>Mitä pitäisi opettaa somesta?
  72. 72. Tekijänoikeudet lyhyesti <ul><li>Teoksen tekijänoikeudet ovat automaattisesti tekijällä, jos hän ei luovu niistä sopimuksella tai lisenssillä </li></ul><ul><li>Tekijänoikeudet täytyy tarkistaa ennen teoksen käyttöä </li></ul><ul><li>Teoksen vähäinen lainaaminen lähde mainiten, valokuvaaminen sekä idean (tms.) käyttäminen apuna uuden teoksen luomisessa on sallittua </li></ul><ul><li>Public domain (PD) = luopuminen tekijänoikeuksista </li></ul><ul><li>Vapaita lisenssejä (kopiointi, muokkaus ja jakaminen): </li></ul><ul><ul><li>BSD (ohjelmat ja lähdekoodit) </li></ul></ul><ul><ul><li>GNU Free Documentation license GFDL (dokumentit) </li></ul></ul><ul><ul><li>GNU GPL (ohjelmat ja lähdekoodit) </li></ul></ul><ul><li>Creative Commons – avoimen sisällön lisenssi joka tarpeeseen </li></ul>
  73. 73. <ul><li>Muodostakaa 4-5 hengen ryhmät </li></ul><ul><li>Tehkää muistiinpanoja Purot-wikiin </li></ul><ul><li>Yksi kertoo kerrallaan ja muut kyselevät: </li></ul><ul><ul><li>Mitä sosiaalisen median palveluita olet käyttänyt ja millaisia kokemuksia niistä on tullut? </li></ul></ul><ul><ul><li>Mitä sosiaalisen median palveluita voisit jatkossa käyttää, mitä mahdollisuuksia ja haasteita niihin liittyy? </li></ul></ul><ul><li>Muodostakaa lopuksi 3 tärkeintä johtopäätöstänne muistiinpanojenne pohjalta </li></ul>Ryhmätyöskentely 1
  74. 74. Miksi ja miten sosiaaliseen mediaan - strategia ja ohjeistus
  75. 75. Sosiaalisen median käyttäminen on strateginen valinta , joka ei ole irrallaan muusta toiminnasta. Kyse ei ole vain markkinoinnista tai viestinnästä.
  76. 76. Strategian lähtökohtia <ul><li>Sosiaalisen median strategian tulisi olla osa koko organisaatio strategiaa. </li></ul><ul><li>Haasteena on saada aikaan lyhyt ja ymmärrettävä yleislinjaus. </li></ul><ul><li>Lisäksi voidaan tehdä yksityiskohtaisempia ohjeistuksia. </li></ul><ul><li>Oleellisempaa on yhteinen pelisääntöjen ja periaatteiden pohtiminen kuin jonkun asiantuntijan kirjoittama viisas dokumentti. </li></ul><ul><li>On syytä myös miettiä, miten sosiaalinen media muuttaa organisaation muuta toimintaa. </li></ul><ul><li>Hyvä työkalu ohjeistuksen kirjoittamiseen ja kommentointiin on wiki tai Google Docs. </li></ul>
  77. 77. <ul><li>Voidaanko virkamiestä pakottaa someen? </li></ul><ul><li>Onko julkisessa organisaatiossa jotain salattavaa? </li></ul><ul><li>Mihin keskusteluihin voidaan osallistua ja kenen äänellä? </li></ul><ul><li>Mitä sosiaalisessa mediassa tehdään? </li></ul><ul><li>Miksi ei mentäisi sinne, missä asiakkaat ovat? </li></ul><ul><li>Pitäisikö sosiaalisen median käyttöä ohjeistaa? </li></ul>Vaatimuksia julkisessa organisaatiossa
  78. 78. Jos haluat saada kaikki mukaan, anna heidän osallistua aidosti.
  79. 79. MIKSI?
  80. 80. Organisaatio Asiakasverkostot Yhteistyö- verkostot TAVOITTEET? RATKAISUT? ” Ihmiset verkostoituvat, eivät brändit”
  81. 81. Kotisivut Blogit Facebook YouTube Muut Twitter On valittava tavoitteisiin sopivat ympäristöt ja päättää, miten näissä ympäristöissä toimitaan.
  82. 82. <ul><li>Organisaatiolla voi olla </li></ul><ul><ul><li>brändättyjä profiileja </li></ul></ul><ul><ul><li>työntekijöiden nimillä olevia profiileja </li></ul></ul><ul><li>Työntekijöille voidaan antaa rooleja </li></ul><ul><ul><li>Kuka vastaa mihinkin kysymyksiin </li></ul></ul><ul><ul><li>Kysymysten ohjaaminen oikealle vastaajalle </li></ul></ul><ul><ul><li>” En tiedä, otan selvää” -tapaukset </li></ul></ul><ul><li>Lisäksi työntekijät ovat sosiaalisessa mediassa henkilökohtaisilla profiileilla </li></ul><ul><li>Samassakin sosiaalisen median palvelussa voi olla työprofiili ja henkilökohtainen profiili </li></ul>Erilaiset profiilit
  83. 83. Esimerkkejä strategioista
  84. 84. YLE:n sosiaalisen median strategia <ul><li>Strategian kolme kivijalkaa: </li></ul><ul><ul><li>Sisältöjen avoimuus, julkaisukanavat, mahdollistaminen </li></ul></ul><ul><ul><li>Palvelujen avoimuus, rajapinnat, mahdollistaminen </li></ul></ul><ul><ul><li>Yleläisten läsnäolo, osallistuminen ja verkottuminen, palaute </li></ul></ul><ul><li>Sosiaalisessa mediassa toimiminen edellyttää YLE:ltä avoimuutta, keskustelevuutta ja vähenevän kontrollin sietokykyä </li></ul><ul><li>Johdon, viestinnän, markkinoinnin ja muiden toimintojen tuki työntekijöiden toimimiselle sosiaalisessa mediassa </li></ul><ul><li>Jatkuva koulutus ja oikeat työvälineet (laitteet ja ohjelmat) </li></ul><ul><li>Liittyy YLE:n mahdollistajastrategiaan </li></ul><ul><li> Tällä hetkellä YLE ja yleläiset näkyvät monella tapaa somessa </li></ul>Lähde: http://www.slideshare.net/Pirkka/yle-sosiaalinenmedia-pirkkaaunola-yleisesittely (Pirkka Aunola, 3.10.2009)
  85. 85. YLE:n some-strategian jalkauttaminen Lähde: http://www.slideshare.net/Pirkka/yle-sosiaalinenmedia-pirkkaaunola-yleisesittely (Pirkka Aunola, 3.10.2009)
  86. 86. Rovaniemi Design Weekin strategia <ul><li>Kotisivu, http://www.rovaniemidesignweek.fi / </li></ul><ul><ul><li>Mainostoimiston luoma esittelysivusto, staattisin sisältö </li></ul></ul><ul><li>Facebookin fanisivu, http://www.facebook.com/rovaniemidesignweek </li></ul><ul><ul><li>Luo odotuksia ja ”pöhinää” – myös tapahtumaviikkojen välillä </li></ul></ul><ul><ul><li>Yksittäisten tapahtumien sivut fanisivun alla </li></ul></ul><ul><ul><li>Yleisön tuottamat sisällöt, keskustelut ja palautteen keruu </li></ul></ul><ul><li>Blogi, http://rovaniemidesignweek.blogspot.com/ </li></ul><ul><ul><li>Tapahtuman suunnittelua ja vuoropuhelua yleisön kanssa </li></ul></ul><ul><ul><li>Tapahtumaan liittyviä reaaliaikaisia sisältöjä </li></ul></ul><ul><ul><li>Tapahtuman dokumentointi </li></ul></ul><ul><li>Twitter, http://twitter.com/rollodesignweek </li></ul><ul><ul><li>Tiedotus, kampanjointi ja verkoston kerääminen </li></ul></ul><ul><li>Ristiinlinkitys ja sisältövirrat sivustojen välillä </li></ul>Lähde: http://www.rautasilta.net/2009/08/sosiaalisen-median-strategia.html
  87. 87. <ul><li>Kotisivut, http://www.innowise.fi/ </li></ul><ul><ul><li>Harvoin päivittyvät sisällöt </li></ul></ul><ul><ul><li>Tiedotteet ja valitut referenssit </li></ul></ul><ul><ul><li>Twitterin RSS-syöte, linkitykset FB:hen ja Twitteriin, FB-tykkäys </li></ul></ul><ul><li>Facebookin yhteisösivu, http://www.facebook.com/innowise/ </li></ul><ul><ul><li>Uutiset, kuvat, videot </li></ul></ul><ul><ul><li>Muiden käyttäjien kommentit </li></ul></ul><ul><li>Twitter, http://twitter.com/innowisefi/ </li></ul><ul><ul><li>Lyhyet uutiset, linkit, julkaistut www-sivustot </li></ul></ul><ul><ul><li>Verkoston kerääminen </li></ul></ul><ul><li>YouTube, http://www.youtube.com/user/innowisefi </li></ul><ul><ul><li>Julkaisujärjestelmän ohjevideoita, luentoja </li></ul></ul><ul><li>SlideShare, http://slideshare.com/hponka </li></ul><ul><li>Vastaava some-presenssi myös Purot.net-palvelulla </li></ul><ul><li>Lisäksi henkilökohtaiset profiilit/sivustot </li></ul>Tapaus: Innowise
  88. 88. Lähde: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sikainfluenssa-nain-viranomaiset-kavivat-infotaistelua-facebookissa
  89. 89. <ul><li>Mitä yritämme saavuttaa? </li></ul><ul><li>Miksi sosiaalinen media? </li></ul><ul><li>Millainen sosiaalisen median laji auttaa meitä parhaiten saavuttamaan tavoitteemme? </li></ul><ul><li>Olemmeko valmiita päästämään irti brändistämme, edes hiukan? </li></ul><ul><li>Mitä teemme kannustaaksemme osallistumaan? </li></ul><ul><li>Kuka ylläpitää sosiaalisen median läsnäoloamme? </li></ul><ul><li>Onko meillä resursseja ylläpitää tätä, vai tuleeko tästä lyhyt kampanja? </li></ul><ul><li>Kuinka käyttäjien osallistaminen sosiaalisessa mediassa integroituu muuhun markkinointi-/viestintästrategiaamme?   </li></ul><ul><li>Kuinka mittaamme menestystä? Mikä tarkoittaa epäonnistumista? </li></ul><ul><li>Mitä teemme vähemmän, jos resursseja käytetään sosiaalisen mediaan? </li></ul>Lähde: Sean Carton, 21.12.2009, http://www.clickz.com/clickz/column/1713141/a-social-media-strategy-checklist (via Eero Leppänen, http ://mopaali.fi/esittelyt/105-sosiaalisen-median-strategian-tsekkauslista-yrityksille-sean-cartonin-mukaan.html ) Sosiaalisen median strategian tarkistuslista
  90. 90. <ul><li>Et voi määrätä mistä keskustellaan </li></ul><ul><li>... mutta voit luotsata keskustelua: </li></ul><ul><ul><li>Vastaa harkiten </li></ul></ul><ul><ul><li>Nosta esiin positiivisia keskustelunaiheita </li></ul></ul><ul><ul><li>Esitä kysymyksiä, ole kiinnostunut </li></ul></ul><ul><li>Ole aktiivinen, mutta kaikkeen ei tarvitse reagoida. </li></ul><ul><li>Ole rehellinen. Myönnä virheet. Ota opiksesi. </li></ul><ul><li>Sosiaalisessa mediassa ei voi piiloutua. </li></ul><ul><li>Valta on massoilla: käyttäjillä yhdessä. </li></ul>Osallistuminen organisaationa
  91. 91. Lähde: http://harto.wordpress.com/2011/03/03/yritys-ala-hanki-ikavyyksia-sosiaalisessa-mediassa/
  92. 92. <ul><li>Ylläpitäjä ”omistaa” verkkoympäristön. </li></ul><ul><li>Jos ylläpitäjätunnus varastetaan, koko verkkoympäristö on mennyttä. </li></ul><ul><li>Ylläpitäjä päättää käyttäjistä ja määrää säännöt </li></ul><ul><li>Verkkokeskusteluja tulee valvoa </li></ul><ul><ul><li>Roskapostit, asiattomuudet, mainokset yms. voi poistaa </li></ul></ul><ul><li>Häiriköivät käyttäjät voi poistaa (IP-numeron esto) </li></ul><ul><li>Varmuuskopiointi kannattaa – jos ei muuten, niin omien virheiden varalta. </li></ul>Verkkoympäristöjen ylläpito
  93. 93. <ul><li>Suunnittele etukäteen (esim. sisältökartta) </li></ul><ul><li>Hanki aktiivinen isäntä tai emäntä </li></ul><ul><li>Mene sinne, missä kohderyhmä jo on </li></ul><ul><li>Tunnista avainhenkilöt ja heidän roolinsa </li></ul><ul><li>Kutsu ensin mukaan ne, jotka saat helpoimmin </li></ul><ul><li>Tuota kiinnostavaa sisältöä ja aktivoi jäseniä </li></ul><ul><li>Verkostoidu aktiivisesti, ole itse aloitteellinen </li></ul><ul><li>Keskustele, kysele, auta, välitä tietoa, kiitä, tee vastapalveluksia </li></ul>Madalla kynnystä ja aktivoi
  94. 94. <ul><li>Fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista. </li></ul><ul><li>Fasilitointi keskittyy rikastavan ja rakentavan yhteistyön edellytysten luomiseen. </li></ul><ul><li>Fasilitaattori ei ota kantaa sisältöön vaan auttaa ryhmää pääsemään päämääriinsä. Fasilitoinnissa siis erotetaan prosessi ja sisältö. </li></ul><ul><li>Fasilitaattori sosiaalisessa mediassa: </li></ul><ul><ul><li>Herättää keskustelua, tuo eri näkökulmia esiin </li></ul></ul><ul><ul><li>Ohjaa ryhmän sisällöntuotantoa </li></ul></ul><ul><ul><li>Nostaa esille osallistujien kysymyksiä, kommentteja yms. </li></ul></ul><ul><ul><li>Toimii sihteerinä ennen, aikana ja jälkeen </li></ul></ul><ul><ul><li>Tiedottaa, jakaa aiheeseen liittyviä linkkejä jne. </li></ul></ul><ul><ul><li>Suunnittelee, mitä seuraavaksi; huolehtii jatkuvuudesta </li></ul></ul>Fasilitointi Lähde: http ://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_%28organisaatio%29
  95. 95. Sosiaalisen median ohjeistukset
  96. 96. Somen kieltäminen ei vaan toimi http://twitter.com/mrusila/status/13963433400
  97. 97. Työntekijät haluavat ohjeistuksia <ul><li>Joka toinen työntekijä kaipaa pelisääntöjä verkkokirjoitteluun. </li></ul><ul><li>72 prosenttia työntekijöistä kertoi, ettei heille ole annettu mitään ohjeita sosiaalisessa mediassa toimimisesta. </li></ul><ul><li>Noin 20% työntekijöistä katsoo voivansa keskustella työpaikan asioista sosiaalisessa mediassa kriittisestikin, mutta 73 prosenttia työntekijöistä pohtii miten sanansa asettelee. </li></ul><ul><li>Lähes 40 prosenttia työntekijöistä oli sitä mieltä, että sosiaalisen median ohjeistus voi päteä myös vapaa-ajalla. </li></ul><ul><li>” Moni olisi valmis hakemaan uutta työpaikkaa sosiaalisen median avulla, mutta yritykset eivät vielä vastaa tähän.&quot; </li></ul>Lähde: http://www.hillandknowlton.fi/nc/ajankohtaista/news-single/article/tyoentekijaet-kaipaavat-pelisaeaentoejae-verkkokirjoitteluun/?tx_ttnews[backPid]=82 (työntekijät N=700, työnantajat N=500, 12.11.2009)
  98. 98. Hyvän ohjeistuksen piirteitä <ul><li>Selkeät (vastuut ja velvollisuudet) </li></ul><ul><ul><li>Mihin asioihin voin kommentoida? </li></ul></ul><ul><ul><li>Mistä asioista voin kirjoittaa? </li></ul></ul><ul><ul><li>Missä kanavissa voin osallistua ja kenen suulla puhun? </li></ul></ul><ul><ul><li>Millaisella tyylillä kirjoitamme? </li></ul></ul><ul><li>Inspiroivat (eivät perustu kieltoihin vaan kannustamiseen) </li></ul><ul><ul><li>Miksi on tärkeää osallistua sosiaaliseen median keskusteluun? </li></ul></ul><ul><ul><li>Mitä hyötyä työntekijälle on esimerkiksi bloggaamisesta? </li></ul></ul><ul><ul><li>Miksi sosiaalisen median toimenpiteet ovat yrityksellemme tärkeitä? </li></ul></ul><ul><ul><li>Keistä meidän yrityksessämme voimme ottaa mallia? </li></ul></ul><ul><li>Jos ohjeistuksia ei ole, tapahtuu ylilyöntejä. Pahinta voi olla se, että ohjeistuksen puutteen takia työntekijät eivät osallistu ja menetetään paljon hyviä mahdollisuuksia. </li></ul>Lähde: http://www.dailydiego.fi/blog/?p=1682 (12.11.2009)
  99. 99. Ohjeistuksen tekeminen – tapaus YLE ” Ryhmä tutustui hyvään pinoon ulkomaisten mediatalojen sosiaalisen median ohjeistuksia, tapasi neljä kertaa, keskusteli vilkkaasti periaatteista, käsitteistä ja pilkkujen paikoista ja päätyi hyvään yhteisymmärrykseen ohjeista. Tuija Aalto keksi ensimmäisessä tapaamisessa iskeä ohjeet jo ensimmäisessä luonnosvaiheessa Yle-wikiin kaikkien yleläisten muokattavaksi . Ohjeista avattiin myös keskustelu intraan. Tästä ei paljon avoimemmaksi pääse. Ohjeista tuli viralliset viime perjantaina. Niiden väsäämisessä oli kolme keskeistä tavoitetta: sosiaalisen median käyttöön pitää rohkaista , absoluuttisia kieltoja pitää välttää ja ohjeiden pitää olla lyhyet .” Lähde: Mika Rahkonen, toimituspäällikkö, YLE Uutiset, 20.12.2010, http ://blogit.yle.fi/aikaleima/ylen-some-ohjeiden-perusajatus-kannattaa-miettia-ennen-kuin-tekee
  100. 100. Rajoitukset ja kontrolli ylhäältä Kannustus, inspirointi, hyödyt, yhteistyö Onko ohjeistuksen painopiste uhkien torjunnassa vai mahdollisuuksien hyödyntämisessä ?
  101. 101. Hallinnon yleinen ohjeistus jäi tekemättä <ul><li>” Aluksi hallinnon sosiaalisen median ohjeistuksen tarpeellisuutta epäiltiin, mutta pian kävi selväksi, että ohjeistuksille on suuri kysyntä.” 11.11.2009 ”Hallinnon some-ohjeistusta ei tehty, koska Oikeusministeriö olisi tehnyt siitä liian rajoittavan.” 17.11.2010 </li></ul><ul><li>Sari Aalto-Matturi, Oikeusministeriö P.S. Kannattaa katsoa Sarin tuore esitys: Hallinnon osallistuminen sosiaalisessa mediassa, http://www.slideshare.net/palmenia/2sari </li></ul>Lähteet: 11.11.2009, YLE:n Sosiaalisen median strategia –webinaari ja Helsingin yliopiston sosiaalisen median seminaari 17.11.2010.
  102. 102. LVM:n sosiaalisen median ohjeet <ul><li>” Ministeriössä sosiaalinen media nähdään tärkeänä ja kiinnostavana ilmiönä ja mahdollisuutena. Ministeriö suhtautuu myönteisesti virkamiesten sosiaalisen median käyttöön.” – esipuheen 1. lause! </li></ul><ul><li>Sisältö: </li></ul><ul><ul><li>Mitä on sosiaalinen media? </li></ul></ul><ul><ul><li>Hyödyt sosiaalisen median käytöstä </li></ul></ul><ul><ul><li>Ministeriön ja ministeriöläisten käyttötarkoituksia sosiaaliselle medialle </li></ul></ul><ul><ul><li>Verkkoidentiteetti ja roolit </li></ul></ul><ul><ul><li>Ministeriön osallistumisen pelisäännöt </li></ul></ul><ul><ul><li>Seurataan keskustelua – reagoidaan harkiten </li></ul></ul><ul><ul><li>Tunnistetaan ja vältetään sudenkuopat, </li></ul></ul><ul><ul><li>Kymmenen ohjetta osallistujalle </li></ul></ul>Lähde: http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=964902&name=DLFE-10906.pdf&title=SJ4-2010_Sos
  103. 103. Opiskelijoiden ohjeistaminen? <ul><li>Oppilaitos voi määrätä , miten ja mihin sen välineitä, ohjelmia ja käyttäjätunnuksia käytetään </li></ul><ul><li>Toiseksi voidaan antaa ohjeita ja esittää toiveita , mutta niiden noudattaminen on enemmän tai vähemmän vapaaehtoista – varsinkin oppilaitoksen ulkopuolella </li></ul><ul><li>Opiskelija ei voi kieltäytyä somen käytöstä opetuksessa, sillä oppilaitos/opettaja päättää kurssin suoritustavasta </li></ul><ul><ul><li>Opiskelijan ei ole kuitenkaan pakko esiintyä omalla nimellään tai jakaa tuotoksiaan avoimesti netissä, mikäli hän ei ole suostunut siihen kurssille ilmoittautuessaan (yksityisyyden suoja) </li></ul></ul><ul><li>Lisäksi mahdolliset salassapito-, harjoittelu- ja muut sopimukset, työsuhteeseen liittyvät vastuut jne. </li></ul><ul><li> Tärkeintä on antaa opiskelijoille valmiuksia esim. yksityisyyteen/verkossa näkymiseen, tekijänoikeuksiin ja somen mahdollisuuksiin liittyen </li></ul>
  104. 104. Tee se helpoksi!
  105. 105. Facebook-sivun sisältökartta Lähde: Mikko Manninen, 19.10.2010, http://mopaali.fi/blogi/SisA-ltA-kartta-Facebook-sivun-yllA-pidon-apuna.html
  106. 106. Maggien reagointiprotokolla <ul><li>Selkeä kaavio, miten erilaisiin blogiin tuleviin kommentteihin tulee reagoida </li></ul><ul><ul><li>Vastataanko? </li></ul></ul><ul><ul><li>Vaatiiko tiedollista oikaisua? </li></ul></ul><ul><ul><li>Otetaanko tarkkailuun? </li></ul></ul><ul><ul><li>Poistetaanko? </li></ul></ul><ul><li>http ://www.scribd.com/doc/31133188/Blogin-kommentointi </li></ul>
  107. 107. Lisätietoa ja ohjeistuksia <ul><li>Sosiaalisen median käyttöehdot opetuksessa, http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_kayttoehdot_opetuksessa </li></ul><ul><li>HAMK:in someketti, https://wiki.hamk.fi/pages/viewpage.action?pageId=12097420 </li></ul><ul><li>Helsingin kirjastojen suosituksia, http://sosiaalinen-media-helmet.wikispaces.com/ </li></ul><ul><li>Turun AMK:in ohjeistus, http://www.turku.fi/public/download.aspx?ID=119190&GUID=%7B7E7F4720-8680-4456-AB9E-232D51E650C3%7D </li></ul><ul><li>Sosiaalinen media Jyväskylän yliopistossa, https://webapps.jyu.fi/wiki/pages/viewpage.action?pageId=11207704 </li></ul>
  108. 108. <ul><li>Valmistelut </li></ul><ul><ul><li>Valitkaa isäntä/emäntä, joka on koko työskentelyn ajan pöydässä </li></ul></ul><ul><ul><li>Valitkaa pöydän teema: </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>MITKÄ ovat sosiaalisen median strategiset tavoitteet? </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>MITÄ sosiaalisen median käytöstä pitäisi ohjeistaa? </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>MITEN strategia ja ohjeistus pitäisi tehdä? </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Miten strategia ja ohjeistus pitäisi JALKAUTTAA? </li></ul></ul></ul><ul><li>Learning cafe –työskentely (n. 15 min per pöytä) </li></ul><ul><ul><li>Keskustelkaa pöydän teemasta </li></ul></ul><ul><ul><li>Isäntä/emäntä tekee muistiinpanoja Purot-wikiin </li></ul></ul><ul><ul><li>Pöydän vaihtaminen myötäpäivään ohjeiden mukaan </li></ul></ul>Ryhmätyöskentely 2
  109. 109. Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http ://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/ KIITOS!

×