Luento Oulun opetustoimelle / oululaisille opettajille, 2.5.2016, Harto Pönkä, Innowise

1. Sosiaalinen media
uudessa OPSissa
Harto Pönkä
2.5.2016

2. VAIN
MUUTOS
ON PYSYVÄÄ

3. KOULUN
MURROS
so. opetus ja
toimintakulttuuri
Lasten ja nuorten
käyttäytymisen murros
Teknologian/yhteiskunnan murros
Oppimiskäsityksen ja
pedagogiikan murros

4. Diginatiivit haastavat koulun

5. Älypuhelin
= kognitiivinen työkalu,
nykynuoren ensimmäinen oma nettipääte
BYOD

6. Kuva: https://harto.wordpress.com/2015/10/22/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-ruotsissa-norjassa-ja-tanskassa-whatsapp-ja-
snapchat-kilpasilla/

7. Lähde: Nyt/Sanoma, Nuoret digimedian käyttäjinä, 2016, http://nyt.fi/a1454385865627 (N=558, 15–35-v.)

8. Lähde: Aller, Diginatiivin media-arki 2015 (N=447, 15-29-v.)

9. Lähde: Nuorisobarometri 2015, https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2016/01/Nuorisobarometri_2015_ISSUU.pdf

10. ”Ristiriita koulun pedagogisten ja kulttuuristen käytänteiden sekä toisaalta nuorten
koulun ulkopuolella kohtaaman todellisuuden välillä on lisääntymässä.” (PISA 2012)

11. 1. Miten Sinä käytät
sosiaalista mediaa?
2. Miten opiskelijasi
käyttävät somea?

12. Tulevaisuuden taidot ja uusi OPS

13. Työelämän nykyisiä vaatimuksia
• Verkosto-osaaminen ja tiedon jakaminen
• Design-ajattelu, protoilu ja testaus
• Ryhmissä tekeminen ja toisilta oppiminen
• Ideoiden jalostaminen
• Luovuus ja mahdollisuusajattelu
 Keskeistä tiedonkäsittely ja vuorovaikutus
(EK:n Oivallus, 2011)
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/

14. Tulevaisuudessa tarvittavat taidot
Lähde: Future of Jobs, World Economic Forum, 2016, http://reports.weforum.org/future-of-jobs-2016/

15. http://www.atc21s.org/

16. 21. vuosisadan taidot (ATC21S)
Ajattelutavat
1. Luovuus ja innovaatio
2. Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksentekokyky
3. Oppimaan oppiminen ja metakognitiiviset taidot
Työtavat
4. Viestintä
5. Yhteisöllinen työskentely
Työvälineiden hallinta
6. Informaation lukutaito
7. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) lukutaito
Elin- ja osallistumistavat
8. Paikallinen ja globaali kansalaisuus
9. Elämä ja työura
10. Henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuu sekä kulttuurinen tietoisuus
http://www.atc21s.org/

17. Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus
muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan
jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin.

18. Ajattelu
ja oppi-
maan
oppimi-
nen (L1)
Kulttuurinen
osaaminen,
vuorovai-
kutus ja
ilmaisu (L2)
Itsestä
huolehtimi-
nen ja arjen
taidot (L3)
Moni-
lukuaito
(L4)
Tieto- ja
viestintä-
teknologi-
nen osaa-
minen (L5)
Työelämä-
taidot ja
yrittäjyys
(L6)
Osallistuminen,
vaikuttaminen ja
kestävän tule-
vaisuuden ra-
kentaminen (L7)
1. Luovuus ja
innovaatio
X X X
2. Kriittinen ajattelu,
ongelmanratkaisu ja
päätöksentekokyky
X X X X
3. Oppimaan
oppiminen ja meta-
kognitiiviset taidot
X X
4. Viestintä X X X X X
5. Yhteisöllinen
työskentely
X X X X X
6. Informaation
lukutaito
X X X X
7. Tieto- ja
viestintätekniikan
(TVT) lukutaito
X X X X
8. Paikallinen ja
globaali kansalaisuus
X X
9. Elämä ja työura X X X
10. Henkilökohtainen
ja sosiaalinen vastuu
sekä kulttuurinen
tietoisuus
X X X X
Tulevaisuuden taidot OPS:in laaja-alaisena osaamisena

19. Lähteet: LOPS 2016, http://www.oph.fi/download/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf
TIEKE, 2009, Tietoyhteiskunnan kansalaisen osaamisalueet, http://www.tieke.fi/pages/viewpage.action?pageId=15110422
Pönkä, Impiö & Vallivaara, 2012, Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3

20. Sosiaalinen media
Oppimissisältönä
(tiedot, taidot, asenteet, tahto)
Oppimisympäristönä
(some-palvelut ja -sovellukset, laitteet, BYOD, PLE)
Toimintakulttuurina ja menetelminä
(avoimuus, yhteisöllisyys, verkostoituminen)
OPS tarjoaa perusteet, jotka on sovellettava
käytäntöön. Tällä hetkellä OPS:in kuvaama tieto-
ja viestintäteknologia (TVT) merkitsee suurelta
osin samaa kuin sosiaalinen media.

21. Mikä pettymys:
Diginatiiveille pitää
opettaa TVT:tä!
Lähde: http://www.ebrand.fi/somejanuoret2015/5-harkinta-
sosiaalisessa-mediassa/

22. Some oppimissisältönä

23. Tiedon omaksumisen tasot
(Bloomin uudistettu taksonomia, Coffey, 2008,
http://www.learnnc.org/lp/pages/4719, kuva: Toikkanen, 2008)
Käyttäytyminen ja osallistuminen verkossa
(Li ja Owyang, 2010, kuva:
https://paivihollanti.wordpress.com/2010/02/19/asiakkaan-sosiaalinen-
toiminta/ )
Kaksi kärkeä: tieto ja taito

24. Työolobarometri 2014, TEM, http://www.tem.fi/files/42242/barometri.pdf (N=349)
Somen työkäyttö liittyy useimmin tiedonhankintaan,
jakamiseen, uuden oppimiseen ja yhteistyösuhteisiin.

25. Kun totumme saamaan
tarvitsemamme helposti
Googlesta, voivat muut tavat
tuntua liian hankalilta, vaikka
tiedämme, että ne voisivat
tuottaa parempaa tietoa.
Netissä surffailu ja siihen
liittyvä audiovisuaalisten
ärsykkeiden ja jatkuvien
keskeytysten tulva voivat
johtaa lineaarisen
ajattelukyvyn rapautumiseen.
Netti haastaa syvällisen ajattelun
Lähde: Sosiaalisen median käsikirja, 2014

26. Keskeistä: kriittinen ajattelu ja viestintätaidot

27. • Sisältöjen lukeminen, tulkinta ja luonti
– Yksin ja yhdessä
– Erilaisilla välineillä
• Etenkin verkossa on lukemattomia uusia tekstilajeja
• Tekstilajin tunnistamisessa ja sisällön arvioinnissa on
olennaista mm. tekijä, verkkopalvelu/sovellus,
mediamuoto, tyyli, julkisuuden aste, sosiaalinen
konteksti ja tekijän asema siinä
• Lähdekriittisyys: tieto on pyrittävä aina tarkistamaan
muusta lähteestä, sillä kyse voi olla myös
tarkoituksellisesta lukijan harhauttamisesta
Monilukutaito
Lähde: H. Pönkä, 2016, (artikkeli ”Monilukutaito on välttämätön sosiaalisessa mediassa” on tulossa julki pian)

29. Lähde: https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/

31. • Kuvien tykkäykset ja kommentit ovat fyysisen
kauneuden vertaisarvioinnin mittari
• Kavereiden merkitys:
1. Kaveripiirin mieltymykset vaikuttavat itsestä julkaistaviin
kuviin ”kuviteltuna koeyleisönä”
2. Kaverit ovat yhteisten kauneusnormien tuomareita
3. Kavereilta opitaan mm. valokuvauksesta, editoinnista
sekä tykkäys- ja kommenttimäärien odotuksista ja
kriteereistä
4. Kaverit ovat vertailukohteita itselle
• Vertailu voi olla vahingollista nuoren itsetunnolle,
mutta sitä on vaikea välttää
Lähde: T. H. H. Chua & L. Chang, 2016, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563215301424
Kauneusvertailu Instagramissa (teinitytöt)

32. Yksin, ryhmissä, verkostoissa
• Toiminta itsenäisesti
– Itsensä johtaminen
– Reflektointi
• Toiminta ryhmissä
– Yhteinen tavoite
– Vastuu tavoitteen
saavuttamisesta
– Roolien vaihtelu
– Itsesäätely ja ryhmän toiminnan
säätely
– Osaamisen tuominen ryhmän
käyttöön
– Toisten ryhmän jäsenten
kunnioittaminen ja positiivinen
riippuvuus
– Viestintä- ja sosiaaliset taidot
• Toiminta verkostoissa
– Verkkoidentiteetti
– Tiedon jakaminen
(lisäarvon tuominen
verkostoon)
– Verkostoituminen: omien
tavoitteiden mukaisten
henkilöiden ja heidän
verkostoasemansa
tunnistaminen
– Osallistuminen
keskusteluun, rakentava
dialogi
– Verkoston hyödyntäminen
esim. tiedonhaussa,
vaikuttamiskanavana ja
muun yhteistyön
synnyttäjänä

33. E-kansalais- ja vaikuttamistaidot
Hyvät verkosto- ja
vuorovaikutustaidot antavat
etua esim. poliittisessa
vaikuttamisessaEsimerkkinä eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-verkosto:
http://www.slideshare.net/hponka/eduskuntavaalit-ja-
ehdokkaiden-sosiaalinen-verkosto-twitteriss

34. Käytännön toimenpiteitä:
• Oppimistilanteissa tuetaan oppijoiden itseilmaisua, luovuutta, tiedon ja
osaamisen jakamista ja yhteistyötä ja sosiaalista mediaa hyödynnetään
luontevana osana oppimista.
• Oppijoita kannustetaan ja harjoitetaan vastuulliseen aktiivisuuteen ja
osallisuuteen verkkokeskusteluissa.
• Koulussa opitaan sisällöntuotannossa vastaanottajan ja tuottajan oikeudet
ja velvollisuudet sekä median tietoturvallisuuteen liittyvät asiat.
• Oppijoille tarjotaan tilaisuuksia käyttää eri palveluita ja sovelluksia kuten:
blogeja, mikroblogeja, wikejä, dokumenttipalveluja, tiedon- ja
ajanhallintapalveluja, kuvien, videoiden, linkkien ja muita sisältöjen ja
tuotosten jakopalveluja, keskustelu- ja chat-palveluja sekä yhteisö ja
ryhmätyöskentelyalustoja.
• Tiedon määrän ja saavutettavuuden lisääntyessä, opettajan tärkeä rooli on
auttaa oppijaa arvioimaan löytämänsä ja käyttämänsä tiedon laatua.
OPH:n suositus: some osana mediataitoja
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

35. Some oppimisympäristön osana

36. Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu
Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799
Henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE)

37. Oppimisalustojen tulee toimia joustavasti eri tilanteissa/laitteissa.
Kuva ja lisätietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design

38. • Responsiivinen: toimii useimmilla tämän hetken
laitteilla ja selaimilla
• Mobiili
– Toimii tableteilla ja kännyköillä
– Ei liitetiedostoja
– Ei pitkiä videoita
– Ei selainriippuvuuksia
– Ei vaadi selainlisäosia kuten Flashia tai Silverlightia
• Jakopainikkeet: Facebook, Twitter, WhatsApp,
LinkedIn, (Google+)
Nykyaikainen verkkosisältö

39. Perinteinen verkko-
oppimisympäristö:
kaikki toiminnot samassa
järjestelmässä
Tähtimalli: toimintoja
yhdistellään useista
verkkopalveluista
Pakettiratkaisu vai yhdistelmä?

40. Oppimisympäristön peruspalikoita
• Oppimisalustat (Moodle, Google Classroom, Office 365, Eliademy)
• Jaetut tiedostot (Google Drive, OneDrive, Dropbox)
• Blogit (Wordpress, Blogger)
• Wikit (MediaWiki, Wikispaces, Purot.net)
• Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Bubbl.us, Popplet)
• Esitystyökalut (SlideShare , Prezi)
• Videopalvelut (YouTube, Vimeo)
• Jaetut muistiinpanot (Evernote, Diigo, Etherpad)
• Mikroblogit (Twitter, Yammer, Tumblr)
• Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Google+, Ning)
• Viestisovellukset (WhatsApp, Facebook Messenger, Skype)
• Kysely- ja aktivointisovellukset (Kahoot, Socrative, AnswerGarden)
• Verkkokokousohjelmat (Adobe Connect)

41. Pedagoginen käytettävyys pintaa syvemmältä:
• Mitä juuri tämä väline/verkkopalvelu mahdollistaa? Mitä ei?
• Miten ja mihin ihmiset yleensä käyttävät sitä? Miksi?
• Millaista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä se synnyttää?
• Millaisia sisältöjä ja menetelmiä siinä voidaan käyttää?

43. Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/
Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672

44. Teknologis-pedagoginen sisältötieto
• Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät ja
teknologiset ratkaisut sopivat juuri tämän aiheen
opettamiseen ja oppimiseen
• Mahdollistaa teknologian tehokkaan käytön
opetuksen ja oppimisen tukena
• Edellyttää opettajalta jatkuvaa osaamisen
ylläpitoa kaikista osatekijöistä:
– Sisältötieto
– Pedagoginen tieto
– Teknologinen tieto

45. Miten some-palveluita opetukseen?
• Kaupalliset some-palvelut:
– Alaikäiset huoltajan suostumuksella
– Täysi-ikäiset omalla vastuullaan
• Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita
• Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-
palveluita
• Muista myös oppilaiden oikeudet: jokainen
päättää itse esimerkiksi omien tuotostensa
julkaisemisesta

46. • Google: 13 vuotta
– YouTube, Blogger, Google+, Google Drive, Gmail
• Facebook: 13 vuotta
• WhatsApp: 16 vuotta
• Instagram: 13 vuotta
• Snapchat: 13 vuotta
• Periscope: ei ikärajaa
• Ask.fm: 13 vuotta
• Kik Messenger: 13 vuotta (suositus 17 v.)
• Twitter: 13 vuotta
• Tumblr: 13 vuotta
• WordPress: 13 vuotta
Some-palvelujen ikärajoja
Lisäksi lapsi tarvitsee
vanhemman luvan
sopimuksen tekoon.

47. Tarkistuslista:
• Missä maassa palvelu sijaitsee? Suosi EU:ssa sijaitsevia.
• Mikä on palvelun ikäraja?
• Mitä henkilötietoja rekisteröitymisen ja palvelun käytössä
tallennetaan?
• Saako sama käyttäjä luoda palveluun useita käyttäjätunnuksia?
• Voidaanko tietojasi luovuttaa muille tai käyttää esimerkiksi
mainontaan?
• Mitä oikeuksia palvelu saa tekemiisi sisältöihin kuten teksteihisi
ja valokuviisi? Voidaanko niitä käyttää muualla?
• Mihin voit olla yhteydessä, jos palvelun käytössä ilmenee
ongelmia?
• Miten voit lopettaa palvelun käytön? Mitä tekemillesi sisällöille
ja muille sinusta kerätyille tiedoille tehdään siinä tapauksessa?
Palvelun käyttöehdot = sopimus

48. Kehitä opetusta ja toimintakulttuuria

49. Miten saada diginatiivit motivoitumaan hitaasta oppimisesta?

50. OPPIMISEN TUKEMINEN:
• ymmärtävä oppiminen
• yhteisöllinen oppiminen
ja tiedonrakentelu
• oppimisprosessi
Valitse tapaukseen sopiva
pedagoginen malli tai luo
sellainen itse

51. Yhteisöllisen tiedonrakentelun
tuloksena syntyy parhaimmillaan
luomus tai innovaatio,
joka ylittää sen, mihin ryhmän
jäsenet olisivat yksinään kyenneet.
Yhteisöllistä oppimista tuetaan,
koska se käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.

52. Yhteisöllinen työskentely
edellyttää toimivaa
vuorovaikutusta ja
yhteistä tavoitetta.
1. Kirkas
(tiedostettu, oma, tärkeä, motivoiva)
2. Saa jäsenet osallistumaan
ja tekemään yhteistyötä

53. Keskusteluissa yksilöt selittävät ajatteluaan,
välittävät tietoa, arvioivat tietoa kriittisesti,
kysyvät ja rakentavat uutta tietoa.
Keskustelujen merkitys

54. Käänteinen opetus (flipped classroom)
• Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin:
– Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina
– Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa
– Koulussa aika varataan työskentelylle
• Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen
Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/
Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/

55. Scrum projektiopintoihin?
Kuva: https://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-ja-malleja/4-4-ketterat-menetelmat/4-4-1-scrum.html
• Työ tapahtuu yhä useammin tiimeissä. Oleellista on mm. tiedonhallinta,
oman ja muiden työn suunnittelu, viestintä- ja tietotekniikkataidot

56. Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

57. Käsitekarttoja vaiheistettuna
Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö,
http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf

58. • Yhteisöllistä oppimista edistää oppimistavoite, jonka
saavuttamiseen tarvitaan jokaisen ryhmän jäsenen
sitoutumista ja panosta
• Muotoile tehtävänanto siten, että se edellyttää toisten
viestien kommentoimista ja yhteisen päätöksen tekemistä
• Roolitettu tehtävä helpottaa erityisesti ryhmiä, joiden
jäsenet ovat entuudestaan toisilleen tuntemattomia
• Käytä teknologioita, jotka tarjoavat monipuolisia välineitä
oppijoiden väliseen keskusteluun ja päätöksentekoon
• Tutkimuksen mukaan tehtävänannolla voi olla suurempi
merkitys yhteisöllisen oppimisen onnistumiselle kuin
käytetyllä pedagogisella mallilla
Ohjaa tehtävänannolla yhteisöllisyyteen
Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)

59. Ryhmän työskentelyprosessi
Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia?
Oliko ryhmä muodostanut yhteisen tavoitteen?
Oliko työskentely vastavuoroista?

60. Esimerkkinä Jari Larun kurssi: http://www.slideshare.net/larux/tieto-ja-viestintatekniikka-
pedagogisena-tyovalineena-luento-1

61. Oppijalähtöisyys ja yksilöllinen opetus
• Kyse ei ole siitä, miten opettaja haluaa opettaa
• Kyse on siitä, miten oppija haluaa oppia
– Miten oppijan toiveet otetaan huomioon
– Miten opittavasta asiasta tulee tärkeä, ”oma”
– Miten oppija hallitsee oppimisprosessiaan
– Miten pidetään motivaatio yllä
– Miten oppiminen tulee ”lähelle” ja omalle vastuulle
 Silloin oppija ei nuku tai huku luentosalin massaan
• Jos sinulla on 200 osallistujaa, et voi luennoida kaikille yhdellä
kertaa tai ohjata jokaista erikseen.

63. Käytännön toimenpiteitä:
• Luodaan eri oppineissa oppilaille mahdollisuuksia taltioida eri
menetelmin (teksti, kuva, liikkuva kuva) omaa työskentelyään ja
oppimistaan ja rakentaa omaa oppimispolkuaan.
• Käytetään eri palveluita oppimistilanteissa yhteistyöprojektien
läpi viemiseen, oppilaiden ja opettajan vuorovaikutuksen
lisäämiseen, osallistavan työskentelyn tukemiseen ja paikasta ja
ajasta riippumattoman oppimisen toteutumiseen.
• Hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia
kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa.
Some osana kouluyhteisön toimintatapoja
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

64. Keskustelu
Miten voisit käyttää
sosiaalista mediaa
opetuksessa?

65. Koulun someketti ja käytännön haasteet

66. Lähde: Anne Rongas, OPS-hautomoiden osallistujien (n. 300) kokemuksia,
https://www.facebook.com/groups/237930856866/permalink/10153257412711867/
TVT:n käytännön ongelmat
1) väsyttää ja stressaa, ruudun edessä istutaan,
keho jännittyy, silmiä särkee
2) kokeisiin lukeminen on hankalaa ruudulta,
koneet temppuilevat
3) kouluissa on ahdasta ja koneille ei ole
säilytyspaikkoja, pelottaa, että kone
varastetaan tai särkyy
”

68. Koulussa tapahtunutta

69. ”Aina ei ymmärretä, mitä yksi kuva
tai video voi aiheuttaa.”
• Se, mikä kuiskattuna on ilkeätä pilkkaa, muuttuu netissä
helposti kunnianloukkaukseksi (=rikos).
• Eräässä kyselyssä 1/4 koululaisista kertoi kuvanneensa tai
videoineensa kiusaamistilannetta (Pelastakaa lapset ry).
• Nettikiusaaja ei ehkä tajua kiusaavansa, sillä netissä ei näe
vastapuolen ilmeitä eikä tunnereaktioita.
• Nettikiusaaminen liittyy yleensä (>90 %) koulukiusaamiseen
(Kiva-koulu)
• Kun kiusaaminen tulee esiin netissä, siihen voi olla mahdollista
puuttua varhaisessa vaiheessa
Lähteenä mm.: Pekka Ranta, http://www.slideshare.net/peksujeff/nuoret-ja-some

70. • Järjestyssäännöissä ei voida kokonaan kieltää
mobiililaitteiden tuomista kouluun, mutta järjestyssäännöillä
voidaan rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä opetuksen aikana.
• Koulu voi edellyttää, että mobiililaite on häiriötä
aiheuttamattomassa tilassa opetuksen aikana.
• Kielto voi tällöin koskea myös kuvan ja äänen lähettämistä
suoratoistona (ns. livestream) oppitunnilta ilman opetukseen
liittyvää syytä.
• Mobiililaitteiden käyttöä ei voida kokonaan kieltää
välitunneilla tai muina aikoina, jolloin opetusta ei anneta.
• Yksittäistapauksissa voidaan kuitenkin puuttua
mobiililaitteiden käyttöön välitunneilla, jos laitetta käytetään
esimerkiksi kiusaamis- tai häiritsemistarkoituksessa.
Oppilaiden kännykät järjestyssäännöissä
Lähde: OPH, 2016, http://www.oph.fi/download/175407_jarjestyssaantojen_laatiminen.pdf

71. Keskustele somesta oppilaiden kanssa
Mitä luet ja katsot?
Mistä tykkäät?
Mitä jaat muille?
Mitä kerrot?
Mistä keskustelet?
Mihin ryhmiin liityt?
Keitä otat kavereiksi?
Missä olet mukana?
Kuva: centrifuga @Flickr, CC-BY-NC

72. • Teoksen tekijänoikeudet ovat automaattisesti
tekijällä, jos hän ei luovu niistä. Suoja-aika on 70
vuotta kuolemasta.
• Yksityiskäyttö esim. opiskeluun on yleensä sallittua
• Tekijänoikeudet täytyy tarkistaa ennen teoksen julkista
käyttöä
– Pätee myös esim. Googlella löydettyihin ja somessa jaettuihin
teoksiin kuten kuviin, videoihin, teksteihin ja musiikkiin
• Teoksen vähäinen lainaaminen lähde mainiten,
valokuvaaminen sekä idean käyttäminen apuna uuden
teoksen luomisessa on yleensä sallittua
• Tekijä voi luopua oikeuksistaan kokonaan tai osittain
– Public domain (PD) = luopuminen tekijänoikeuksista
– Creative Commons -lisenssi = käyttölupa tietyin ehdoin
– Tekijän kanssa tehty sopimus tai kysytty käyttölupa
Tekijänoikeudet lyhyesti

73. Creative Commons
-lisenssin valinta

74. • Valokuvien tekijänoikeudet ovat kuvaajalla, mutta
niiden julkaisu ei ole aina sallittua
• Muista otettujen tunnistettavien kuvien julkaisuun on
syytä pyytää lupa – lapset erityisasemassa
• Kuvan julkaisun voi estää esim. kotirauha, yksityisyyden
suoja, henkilötietolaki tai kuvassa näkyvän teoksen
tekijänoikeudet
• Järjestyssäännöissä esimerkiksi näin:
Kuvien julkaisu lyhyesti
”Tiedostan tekijänoikeusasiat käyttäessäni kännykkää koulussa.
Kuvaan ainoastaan henkilöitä, joilta olen saanut luvan kuvan
ottamiseen. Julkaisen sosiaalisessa mediassa ja muualla ainoastaan
sisältöjä, joihin minulla on tekijänoikeudet ja asianmukaiset luvat.
Epäillessäni sisältöjeni asiallisuutta tiedustelen aina opettajaltani
hänen kantaansa mahdolliseen julkaisemiseen.”
Lainauksen lähde: OPH, 2016, http://www.oph.fi/download/175407_jarjestyssaantojen_laatiminen.pdf

75. Reilun somen säännöt
1. Erottele tieto ja mielipide.
2. Perustele väitteesi.
3. Myönnä ja korjaa virheesi.
4. Ole avoin.
5. Älä jankuta.
6. Älä provosoi.
7. Älä johda harhaan.
8. Kunnioita toisten ihmisarvoa.
9. Kunnioita toisten yksityisyyttä.
10. Kunnioita oikeutta.
11. Mieti, kenelle viestisi välittyy.
12. Älä aiheuta harmia.
Lähde: http://etiikka.fi/some/reilun-somen-saannot/

76. Käytön ohjeistuksessa huolehditaan, että
• Kaikilla on riittävät tiedot tekijänoikeuksista. Luvattomien aineistojen
käyttöä opetuksessa ei hyväksytä ja plagioinnin ja piratismin seuraukset
tunnetaan. Opettajien ja oppijoiden tekijänoikeuksia kunnioitetaan.
• Luottamuksellista tietoa ei viedä missään tilanteessa sosiaalisen median
palveluihin. Tunnetaan henkilöstörekisterien ylläpitoa koskevat määräykset.
• Oppilaita opastetaan kirjautumistunnusten tekemisessä ja heille opetetaan
turvallisten salasanojen käyttö ja yksityisyyden suojaamiseen liittyvät asiat.
• Noudatetaan eri palveluntarjoajien asettamia käyttöehtoja ja käyttäjille
asetettuja ikärajoja.
• Korostetaan hyvää käytöstä myös sosiaalisessa mediassa, yhteisöllisten
toimintatapojen omaksumista ja toisen kunnioittamista. Häiriökäyttäytymistä ja
kiusaamista ei hyväksytä.
• Sovitaan sääntöjen rikkomisen seuraamuksista.
• Sosiaalisen median palveluiden opetuskäytölle tehdään askel askeleelta malli,
joka mahdollistaa oppilaiden osaamisen ja taitojen kehittymisen erityyppisten
palvelujen käytössä ohjattuna turvallisessa ympäristössä.
Somen turvallinen ja eettinen käyttö
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

77. Käytännön toimenpiteitä:
• Luodaan yhteistyössä vanhempien, huoltajien ja oppijoiden
kanssa toimintamalli sosiaalisen median hyödyntämisestä kodin
ja koulun yhteistyössä.
• Kehitetään koulun sisäistä ja ulkoista viestintää ja
sidosryhmäyhteistyötä hyödyntämällä mahdollisuuksien mukaan
sosiaalisen median palveluita.
• Kehitetään menetelmiä, joiden avulla vanhemmat ja huoltajat
voivat halutessaan seurata oppijoiden työskentelyä (blogit, wiki-
alueet, kuvapalvelut, videot jne).
• Mitään salassa pidettävää tai yksityisyyden suojaa loukkaavaa
tietoa ei saa laittaa sosiaalisen median palveluihin.
Some kodin ja koulun yhteistyössä
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

78. 1 . T u t ust u s o siaaliseen m ediaan m o nipuolisest i
2 . O p et a s o siaalisen m e dian p e rust eet
3 . K ä y t ä s osiaalist a m ediaa o p p imisen t u k ena
4 . K ä y e e t t ist ä k e skustelua j a o p ast a
v a s t uullisuut een
5 . R a k enna ” k a veria e i j ä t e t ä” - k ult t uuria
6 . E n n alt aehkäise k i usaamist a y h t eist yössä
k o t ien k a nssa
7 . K a nnust a o p et t aj akollegasi s o meen
Harto Pönkä 28.10.2015 @ opetin.fi
SOMEKETTI OPETTAJILLE
UUDEN OPS:IN MUKAAN

79. Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
Kiitos!