Ja se, yhteyden pitäminen MUIHIN IHMISIIN , on tärkein syy somen käytölle. Lähde: http ://www.pewinternet.org/Reports/2009/Adults-and-Social-Network-Websites.aspx
Yli 500 milj. käyttäjää (eli minäkeskeistä verkostoa) 250 milj. päivittäistä käyttäjää. Yli 200 milj. aktiivista mobiilikäyttäjää. Keskimääräinen käyttäjä: 130 kaveria liittynyt 80 sivuun, ryhmään tai tapahtumaan luo 90 sisältöä kuukaudessa Lähde: http://www.facebook.com/press/info.php?statistics (23.3.2011)
” Kaverien” määrä kasvaa Twitterissä vain tiettyyn rajaan asti, kun seurattavien määrä kasvaa yhä suuremmaksi. Kaveri = henkilö, jolle käyttäjä on viestinyt suoraan vähintään kahdesti. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063
Sosiaalisten verkostojen rakenne Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja eri klustereiden välille. Niiden välillisyysluku on suuri. Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa. Niiden keskeisyysaste on suuri. Kiinteät ryhmät kierrättävät joskus tarpeetontakin tietoa. Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia. Sosiaalisen verkoston luomiseen voidaan käyttää monia erilaisia aineistoja . Vahvoja sidoksia kuten kolmioita syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri. Ulkopuolisilla (isolaateilla) ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat silti osa kokonaisuutta.
Verkkoyhteisön sosiaalinen verkosto Lähde: http://www.orgnet.com/community.html Lurkkaajat, jopa yli 60% Pienet kaveriklusterit Yhteisön ydin (ja sisäpiiri) ” Verkkoyhteisö kasvaa jäsenten JA yhteyksien lisääntymisen kautta.”
14-vuotiaista suomalaisista 131,2% on Facebookissa. Lähteet: http://harto.wordpress.com/2010/11/30/200-300-tuhatta-suomalaista-facebook-tunnusta-rikkoo-kayttoehtoja/ ja http://www.digitaltimes.fi/?p=659 (käyttöön saatu lupa)
Tilastokeskus, 1. neljännes 2010, N=4300, http://www.tilastokeskus.fi/til/sutivi/2010/sutivi_2010_2010-10-26_kat_003_fi.html Suomalaiset yhteisöpalveluissa v. 2010
Sosiaalisessa mediassa syntyy erilaisia yhteisöllisyyden muotoja kuin sieniä sateella . Kuva: http://xkcd.com/802/ (lisenssi: http://xkcd.com/license.html )
” Ryhmää” ei synny ilman yhteistä tavoitetta! Yhteinen tavoite syntyy neuvottelemalla , jonka jälkeen ryhmän jäsenten tulisi tiedostaa se.
Luottamus on tunne tai varmuus siitä, että johonkuhun tai johonkin voi luottaa, että joku tai jokin ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä. (Kielitoimiston sanakirja, 2004)
Lähde: http://www.rautasilta.net/2010/06/ajatuksia-ystavayrittajyydesta.html ” Verkostossa on parikin kertaa kysytty, että halutaanko tästä formaalimpaa ja ne, jotka ovat vastanneet, ovat olleet sitä mieltä, että ei missään nimessä.” ” Tässä ystäväyrittäjyydessä minua ja ehkä muitakin viehättää valtakunnallisuus, yksinyrittäjien halu mennä yhteisille tulille kuuntelemaan juttuja ja olemaan osa porukkaa, agendan puuttuminen ja rentous. ” ” Itse näen, että siinä pistettiin nuotio pystyyn ja kutsuttiin ihmisiä sen ympärille. Siellä joku aina kertoo omaa tarinaansa ja pitää tulta yllä ja ringissä kuiskutellaan, mitä kuiskutellaan, eihän sitä tiedä.” Nuotion sytyttäjä Eero Leppänen, Ystäväyrittäjyys Lähde: http://www.anttiheikkila.com/index.php?id=2&art=168 ” Olemme joutuneet poistamaan suunnilleen 20 henkilöä, mikä on pieni määrä koko joukkoon verrattuna. -- Johtajan tehtävänä on valvoa, että vuorovaikutus toimii.” ” Osa oppi nopeasti ’talon tavoille’ mutta osa ei. Me poistimme nuo sopeutumattomat, ja sen seurauksena tapahtui ihme. -- Dojolaiset on muuttunut itsestään sääteleväksi yhteisöksi, joka on vapaa, mutta toimii tiettyjen sääntöjen puitteissa.” ” Aito johtaja on kiinnostunut yhteisöstään ja osaa ohjata sen toimintaa ja ihmisten välistä kanssakäymistä yhteisön sisällä.” Vahva johtaja Antti Heikkilä, Dojolaiset Lähde: http://www.mahdollista.fi/2010/10/03/sisapiirilaiset-ja-nettiverkostojen-katilointi/ ” Se, miten demokraattisesti esimerkiksi ylläpitoon liittyviä asioita toteutetaan ja pystytään toteuttamaan, riippuu verkoston koosta, yhteisistä työvälineistä ja verkostoituneitten aktiivisuudesta.” ” Aikaansaamisen ja toiminnallisten tavoitteiden rinnalla verkostossa kuten ryhmissäkin tarvitaan koossa pitäviä asioita. Koossa pitäminen toimii harvoin ilman sisäpiiristä nousevaa ajallisesti jatkuvaa ja systemaattista kätilöintiä.” ” Itseorganisoituminen saattaa johtaa ydinryhmän muodostumiseen ja tavoitetta kohti kuljettavien kätilöiden tarpeeseen.” Sisäpiirin verkostokätilöt Anne Rongas, mm. Sometu