Harto Pönkä
16.2.2016
Journalismia
verkossa ja
somen trendit

1. Toimittajana sosiaalisessa
mediassa – henkilöbrändäystä,
verkostoitumista ja tiedonhankintaa

Mitä hyötyä
sosiaalisesta
mediasta on
toimittajille?
Vinkki:
Sosiaalinen media on kuin
tehty toimittajan työhön.
MIKSI?

Joukkoistaminen
(kyselyt)
Juttuaiheiden ja
lähteiden etsintä
Verkostoituminen
Ajankohtaisten
aiheiden
seuranta
Ammatillinen
profiloituminen
Keskusteluun
osallistuminen
Julkaisu ja
markkinointi
Sosiaalisen median
hyödyt toimittajille

Lähde: Reuters instituutti, 2014, http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95666/uutismedia_verkossa_2014.pdf?sequence=1
Toimittajat lisäävät ihmisten
luottamusta viestimiin

Toimittajien tavat käyttää sosiaalista mediaa
Lähde: Cision, 2015, http://www.cision.com/us/resources/white-papers/2015-global-social-journalism-study/
23 % 29 % 12 %
20 % 15 %
Skeptikot Tarkkailijat Metsästäjät
Promoottorit Arkkitehdit

Lähde: Cision, 2015, http://www.cision.com/us/resources/white-papers/2015-global-social-journalism-study/

Mikä on sinun tapasi?
Aito sisältö toimii parhaiten. Ole oma itsesi.

1-19-80 -sääntö
1% tuottaa suurimman osan sisällöstä
19% osallistuu sisällön tuottamiseen
80% osallistuu passiivisesti
Lisää aiheesta: http://calacanis.com/2006/09/05/the-three-cs-or-the-1-19-and-80-of-social-media-one-more/
Aktiivisuudella on helppo erottua

Kuva: Harto Pönkä, Sosiaalisen median käsikirja, 2014
Mitä some-
palveluita
käyttöön?
Eri sosiaalisen median
palvelut mahdollistavat
erilaisia asioita. Valitse
tavoitteisiisi sopivia
palveluita.

Lähde: Cision, 2015, http://www.cision.com/us/resources/white-papers/2015-global-social-journalism-study/
Toimittajien suosikit:
Facebook ja Twitter

• ”Tilannehuone”
• Toimittajien suosima, elitistinen
• Sopii henkilökohtaiseen
verkostoitumiseen
• Sopii hyvin joukkoviestintään:
yhdeltä-monelle
• Seuraajia saat seuraamalla muita
ja twiittaamalla aktiivisesti
• Hyödynnä: retweetit ja
#hashtagit viestisi levittämisesesä
• ”Kokoontumispaikka”
• Koko kansan some-palvelu
• Sopii organisaationa (=FB-sivuna)
toimimiseen
• Yhteisöllisen vuorovaikutuksen
paikka: monelta-monelle
• Aktiivinen julkaiseminen tuo
osallistujia keskusteluihin
• Hyödynnä: ”sisäpiireihin” pääsy
FB-ryhmissä ja henkilökohtaisissa
profiileissa
Osittain lähteenä käytetty mm. Janne Matikaisen ja Mikko Villin esitystä Twitter viestintänä -seminaarissa 29.1.2016

• Nimi ja nimimerkki
• Profiilikuva
• Profiilisivu
• Lyhyt esittely
• Kuvat, tilapäivitykset, viestit
• Kaverit ja verkostot
• = kuva, joka sinusta välittyy
somessa
Verkkoidentiteetti

Verkkoelämän 360 astetta (Aalto & Uusisaari, 2010)

Lähde: https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/

Ketkä toimittajat ovat
mielestäsi hyviä esimerkkejä
sosiaalisen median käytössä?
Miksi?

13 t.
18 t.
6 t.
14 t. 14 t. 8 t.
47 t.141 t.
Toimittajia Twitterissä esim.
https://twitter.com/SitraFund/lists/toimittajat-media/members

• Brändi on vastaanottajalle syntyvä mielikuva
– Ei se, mitä sanoit, vaan se, mikä välittyi
– Ei koko totuus, joskus liiankin ”sliipattu”
• Brändinrakennus perustuu visioon
– Kuka sinä olet? Mitä osaat, mistä asioista tiedät?
– Mistä asioista haluat sinut tunnettavana?
• Brändi kertoo tarinan yhä uudestaan ja osoittaa
sen todeksi
• Persoonallinen puhetapa: naseva, humoristinen,
koukeroinen, monitulkinnainen…
Henkilöbrändi, minäkö?

Mikä on asemasi verkosto(i)ssa?

Sosiaaliset verkostot
Heikot sidokset ovat
merkittäviä, sillä ne
muodostavat siltoja
verkoston eri
klustereiden välille.
Solmukäyttäjät
välittävät tietoa
tehokkaasti. He voivat
myös dominoida
verkostoa.
Kiinteät ryhmät
kierrättävät joskus
tarpeetontakin tietoa.
Yhteydet voivat olla yksi-
tai kaksisuuntaisia.
Sosiaalisen verkoston
luomiseen voidaan käyttää
monia erilaisia aineistoja.
Vahvoja sidoksia
syntyy, kun kaveri
on myös kaverin
kaveri.
Ulkopuolisilla ei
ole yhteyksiä muihin,
mutta he ovat silti
osa kokonaisuutta.

• Ole siellä, missä viite- ja kohderyhmäsi ovat
– Toimittajalla: Twitter ja Facebook
• Tunne verkostosi
– Ketkä ovat ”solmukäyttäjiä” (=mielipidejohtajia)?
– Kuka tietää mistäkin (=eri alojen asiantuntijat)?
• Keskity omaa ydinaiheeseesi
– Tarjoa sitä, mitä seuraajasi sinulta odottavat
• Ole aito ja välitön
– Tee työtäsi, mutta muista persoonallisuus ja inhimillisyys
• Kuuntele ja vastaa, reagoi nopeasti
– Ole vuorovaikutuksessa yleisösi kanssa
• Kokeile eri välineitä rohkeasti
– Kokeilemalla pysyt perillä uusista virtauksista
– Tällä hetkellä esim. Snapchat ja Periscope
Toimittajana taitavasti somessa
Osittain lähteenä: Marko Suomi, 2015,
https://markosuomi.wordpress.com/2015/12/08/millainen-on-hyva-somepersoona-somefi/

Tavoitellako määrää vai laatua?
Määrä: tavoitat mahdollisimman monta ihmistä suoraan.
Laatu: voit vaikuttaa sinulle tärkeisiin tahoihin ja keskustelu
onnistuu paremmin, kun tärkeät viestit eivät huku ”kohinaan”.
Eniten seuratuilla
twiittaajilla on myös
eniten passiivisia seuraajia
(ns. fake-käyttäjiä).
Lähde ja lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2014/04/30/joukkojen-tyhmyytta-ja-viisautta-twitterissa/

• ”Tyypillisesti menetelmällä etsitään johonkin
ongelmaan parasta mahdollista ratkaisua, jota
periaatteessa voi esittää kuka tahansa. Aineistoa
kerätään, luokitellaan, lajitellaan, tuotetaan ja
jalostetaan kollektiivisesti.”
• Yksilön motiiveja vapaaehtoistyölle:
– talkoohenki sekä yksilön ja kaikkien etu (commons)
– maine ja kunnia
– avoin informaatio ja sivistäminen (vrt. Wikipedia)
– pääsy resursseihin joihin ei muutoin pääsisi
Lähde: Hintikka & Rongas, 2010
Crowdsourcing eli joukkoistaminen

LinkedIn: CV ja asiantuntijaverkosto
http://www.linkedin.com/

Bloggaamisesta
• Blogi on tärkeä lisä asiantuntijaimagon rakentamisessa, mutta
voit käyttää sitä myös portfolion kokoamiseen
• Kerro aluksi blogin tarkoitus ja esittele itsesi
• Kirjoita blogiin säännöllisesti – vaatii sitoutumista
• Kirjoitukset ovat pääsääntöisesti julkisia. Salasanasuojaukset ovat
kuitenkin mahdollisia
• Kirjoitusten otsikot ovat tärkeitä kiinnostuksen herättämisen ja
hakukonenäkyvyyden kannalta
• Seuraa, mitä kommentteja saat blogiisi
– Harkitse, mihin kommentteihin vastaat ja miten.
– Blogia on syytä seurata myös spämmiviestien vuoksi.
– Blogin omistajalla on oikeus poistaa viestejä.

Keskustelu
Mitkä ovat omat
tavoitteesi somessa?

2. Journalismia somen aikakautena -
juttuideasta valmiin artikkelin
levittämiseen verkkoyleisöille

Yleistä somesta

http://internet-map.net/
wikipedia
twitter
linkedin
SUOMI
msn

Keskustelua, yhteisöjä, sisältöjä

Suora yhteys ihmisten välillä

Lähde ja kuva: YLE ja 15/30 Research http://www.slideshare.net/ylefi/suomalaiset-verkoss-2013-esitys-yleisradion-isossa-pajassa-1862013-klo-13 (18.6.2013)
Enemmistö alle 45-vuotiaita Enemmistö yli 45-vuotiaita

Perinteinen media netissä ja somessa

Lähde: Reuters instituutti, 2014, http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95666/uutismedia_verkossa_2014.pdf?sequence=1

Lähde: Reuters instituutti, 2014, http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95666/uutismedia_verkossa_2014.pdf?sequence=1
Toimittajat lisäävät ihmisten
luottamusta viestimiin

Lähde: Reuters instituutti, 2014, http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95666/uutismedia_verkossa_2014.pdf?sequence=1
20 % jakaa uutisia
some-palveluissa
17 % keskustelee
uutisista somessa ja
osallistuu
verkkoäänestyksiin
8 % kommentoi
uutissivustoilla

Journalismia somessa

• Verkkolehdet, muut omat sivustot
• Median ylläpitämät some-kanavat
Mediana
• Ammatilliset some-profiilit
• Median edustajana some-
palveluissa
Toimittajana
• Julkiset profiilit omalla nimellä
• Nimimerkit ja ei-julkiset profiilit
Vapaa-ajalla

• Tärkein syy toimittajien sosiaalisen median käytölle on ns.
sourcing eli uutisaiheiden etsiminen
• Suosituimmat kanavat ovat Facebook ja Twitter.
• Suomalaistoimittajat ovat enemmän reaktiivisia kuin
vuorovaikutteisia sosiaalisen median käyttäjiä.
• Sosiaaliseen mediaan suhtaudutaan Suomessa pääosin
positiivisesti, mutta perinteisiä tietolähteitä kuten
asiantuntijoita pidetään edelleen suuressa arvossa.
• Huoli perinteisen journalismin arvojen rapautumisesta on
lisääntynyt.
• Toimittajien avainrooli tiedon sekä uutisten välittäjänä
säilyy, samalla luotettavina koettujen lähteiden tärkeys
toimittajien tietolähteinä korostuu.
Toimittajien ajatuksia somesta
Lähde: Cision/Social Journalism Study 2014, http://www.cision.com/fi/trends/suomalaistoimittajat-ottaneet-sosiaalisen-median-
omakseen-yli-puolet-katsoo-ettei-pystyisi-tekemaan-tyotaan-ilman-somea/

Toimittaja vs. ”somelainen”
Toimittaja Somelainen
Hidas Nopea
Elää toimittajien kuplassa Elää itse luomassaan kuplassa
(=sosiaalinen verkosto)
Lähdekriittinen, pyrkii tarkistamaan
tiedot monesta lähteestä
Kriittinen ja kärkäs, mutta
taipuvainen uskomaan netissä
kuultua
Vastuussa välittämästään tiedosta
(päätoimittaja, kollegat, JSN)
Kukaan ei oletakaan hänen välittävän
aina oikeaa tietoa
Portinvartija: ei välitä mitä tahansa
tietoa
Vapaa välittämään myös muita kuin
”yleisesti hyväksyttyjä” tietoja
Omalla nimellä ja julkisesti kerrotulla
agendalla
Identiteettiä ja tavoitteita ei yleensä
voida varmistaa
”Vallan vahtikoira” ”Median vahtikoira”

Sisältöjen markkinointi somessa

Otsikointi – kaiken A ja O

Lähde: http://www.pohjolansanomat.fi/vapaalla/klikkiotsikot-ja-roskaposti-arsyttavat-netinkayttajia/
Nettipaneelissa suoritettuun kyselyyn vastasi reilu
1 000 suomalaista. Heistä 66 prosentin hermoille kävi
mainosposti, jota he eivät ole tilanneet.
Lähes yhtä montaa vastaajista ärsyttää klikkiotsikot.
62 prosenttia vastaajista piti niitä ärsyttävinä.
”

Lorem ipsum dolor sit amet,
consectetuer adipiscing elit.
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. Sed posuere
interdum sem. Quisque ligula eros ullamcorper quis, lacinia quis facilisis
sed sapien.
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing
elit. Sed posuere interdum sem. Quisque ligula eros
ullamcorper quis, lacinia quis facilisis sed sapien. Mauris
varius diam vitae arcu.
• Sed arcu lectus auctor vitae, consectetuer et
venenatis eget velit.
• Sed augue orci, lacinia eu tincidunt et eleifend nec
lacus.
• Donec ultricies nisl ut felis, suspendisse potenti.
Lorem ipsum ligula
Ut hendrerit mollis, ipsum erat vehicula risus, eu suscipit sem libero nec erat. Aliquam erat volutpat. Sed
congue augue vitae neque. Nulla consectetuer porttitor pede. Fusce purus morbi tortor magna
condimentum vel, placerat id blandit sit amet tortor.
Lorem ipsum ligula
Kuva: ~~helix84 (2007), Philverney (9 November 2005), Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Muokkaamaton, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Icon_-_sunset_photo_2.svg?uselang=fi

Silmäiltävää ja luettavaa sisältöä
• Kirjoita tiiviisti, lyhyitä kappaleita
• Jaa teksti osiin väliotsikoilla
• Käytä listoja ja taulukoita
• Valokuvat, piirrokset ja graafit lisäävät kiinnostusta
– Oletus: kuvaa klikkaamalla aukeaa sen isompi versio
– Muista myös kuvatekstit
• Linkitä aina, kun siitä on lukijalle selvä hyöty
– Lähteet, esim. tutkimusraportit, viranomaislähteet jne.
– Verkkosivu, johon juttu liittyy
– Alkuperäisjuttu
• Kerro kirjoittaja/julkaisija ja ajankohta
• Kerro, jos olet muokannut juttua ja sen syy

Jaettavuus ja metatiedot
• Otsikko, joka herättää kiinnostuksen (title)
– Suositus enintään 55 merkkiä
• Kuvausteksti, joka kertoo vähän lisää (description)
– Suositus enintään 155 merkkiä
• Jakokuva
– Facebook: vähintään 600 x 315 px, paras 1200 x 630 px
– Twitter: vähintään 560 x 281 px, twiiteissä 1024 x 512 px
• Tarkista, miltä juttu näyttää some-palveluissa:
– Facebook: https://developers.facebook.com/tools/debug/og/object/
– Twitter: https://cards-dev.twitter.com/validator
• Jakopainikkeet: Facebook, Twitter, WhatsApp, (Google+)

Jaa, jaa, jaa
• Vie sisältö jokaiseen kanavaan siihen sopivalla tavalla
• Hyvä kuva nostaa viestin kaikissa kanavissa paremmin esiin
• Jaa jutut toimituksen some-kanavissa – heti
• Lisäksi jutun kirjoittanut toimittaja voi jakaa viestin omilla
käyttäjätunnuksillaan
• Voit vinkata jutusta haastateltavia ja aiheeseen liittyviä
tahoja, Twitterissä voi käyttää @mainintaa
• Linkitä samaan aiheeseen liittyviä juttuja keskenään
• Seuranta
– Mitä reaktioita herättää? Lähteekö leviämään? Miksi, miksi ei?
– Onko jotain, millä juttua saataisiin leviämään tehokkaammin?
– Ole valmis vastaamaan kommentteihin ja kertomaan lisää

https://twitter.com/STTuutiset/status/684483338627887104

https://www.facebook.com/sttuutiset/?fref=ts
EI näin,
ei toimi
Älä linkitä eri
some-kanavia
keskenään
automaattisesti.
Jaa sisältö
jokaiseen
kanavaan siihen
parhaiten
sopivalla tavalla.

https://www.facebook.com/KalevaOy/posts/10153381457158715

https://www.facebook.com/turunsanomat/photos/a.154886844563728.43031.131524090233337/1066123883440015/?type=3&theate

Tarinankertojana Pekka Sauri: https://www.facebook.com/pekka.sauri.1/posts/10153866990338830

Alkuperäinen
sisältö
Sisällön levittäminen ja ansaittu näkyvyys
Flickr images: RSS by dannysullivan, newspaper by gauravonomics (Creative Commons Attribution license)

Tavoittavuus
Hallinta
Ansaittu media
Ostettu media
Omistettu
media
Lähde: Daniel Goodal, http://danielgoodall.com/2009/05/20/owned-bought-and-earned-redux/

Twitter toimittajan työkaluna

• Reaaliaikainen: tapahtumat, tiedotustilaisuudet,
päivän polttavat aiheet jne.
• Moni some-ilmiö alkaa (tai aloitetaan) Twitterissä
– Mielipidejohtajat, toimittajat ja somen aktiivikäyttäjät
ovat helposti tavoitettavissa Twitterissä
• Kansainvälinen uutisseuranta, uutissota,
propaganda, viestintäkriisit
• Twitter on tehokas massaviestinnässä
– Erottuvan twiitin kaava: asia + linkki + kuva + #hashtag
– Monipuolisuus, ajankohtaisuus, jaettavuus
• Yksityisviestit sopivat kahdenkeskiseen nopeaan
viestintään niin organisaatioiden kuin
henkilökohtaisten suhteiden tasolla
Vinkkejä Twitterin käyttöön

Keskustelut ja #hashtagit
https://twitter.com/STM_Uutiset/with_replies
• Vastaa kysymyksiin, keskustele!
• Mieti, millä tunnuksella vastataan
• (Älä aloita twiittiä @tunnuksella, jos
kyse ei ole oikeasta vastauksesta.)
• Hashtagit ovat keskustelukanavia
enemmän kuin hakusanoja, joten
käytä ja luo niitä harkiten.
• Kun vastaat käyttäjälle, liitä
mukaan kysyjän käyttämä
hashtag, jotta muutkin ko. aihetta
seuraavat näkevät sen.
• Seuraa hashtageja, joita käytät
(esim. Tweetdeck tai Hootsuite)!

https://twitter.com/funktio/status/696683642953867264

Lähde: Jukka Huhtamäki, 2015, http://www.slideshare.net/jukkahuhtamaki/poliittisen-viestinnn-sispiirit-twitteriss
Toimittajien ja poliitikkojen suhde 1/2

Lähde: Jukka Huhtamäki, 2015, http://www.slideshare.net/jukkahuhtamaki/poliittisen-viestinnn-sispiirit-twitteriss
Toimittajien ja poliitikkojen suhde 2/2

Kätevä ohjelma Twitterin seuraamiseen ja twiittailuun: https://tweetdeck.twitter.com/

http://pinnalla.pyppe.fi/kartta#?q=

Käyttäjät tiedonkeruun apuna

Lähde: Elina Noppari, 2013,
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/68122/twiiteryhmia_ja_uutispaivittelya_toimittajana_2013.pdf?sequence=1

• Voit etsiä Twitteristä esim. kokemuksia, vastauksia
kysymyksiin ja sopivia haastateltavia
• Lähesty suoraan sopivia käyttäjiä mainitsemalla heidän
@tunnuksensa. Voit myös ”pingata” käyttäjiä.
• Muutkin aiheesta tietävät voivat vastata twiittiisi
• Keskustelu leviää Twitterin verkostossa vastausten ja
retweettien kautta
Lähde: Eliisa Vainikka, 2013,
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/68122/twiiteryhmia_ja_uutispaivittelya_toimittajana_2013.pdf?sequence=1
Kyselyt Twitterissä

Tv-ohjelmien live-kommentointi 1/2
Lähde: Pekka Isotalus, 2016, http://www.slideshare.net/PekkaIsotalus/livetviittaminen-vaalikeskusteluissa-kansalaiskeskustelun-uusi-muoto

Tv-ohjelmien live-kommentointi 2/2
Lähde: Pekka Isotalus, 2016, http://www.slideshare.net/PekkaIsotalus/livetviittaminen-vaalikeskusteluissa-kansalaiskeskustelun-uusi-muoto

TS haki ilmaisia bloggareita: http://koti.ts.fi/sisusta/ryhdy-bloggariksi-ts-kotiin-ruokaan-tai-hyvinvointiin/

http://www.hameensanomat.fi/scoopshot

https://www.scoopshot.com/pro

Esimerkkejä

https://instagram.com/ylepuhe/

Lähde: http://kioski.yle.fi/omat/kioskille-neljassa-paivassa-500-whatsapp-tilaajaa

http://kioski.yle.fi/

Yle Kioskin päivän hyvä uutinen Snapchatissa
Lähde: ylekioski @ Snapchat, 6.10.2015

Snapchatin
kumppanimediat
Mashable National Geographic Daily Mail
yleurheilu arman.alizad verohallinto
Lähde: @ Snapchat, 6.10.2015
mentaalisavuke

Nyt-liitteen viestintäsovellus: https://play.google.com/store/apps/details?id=fi.nyt.chat
Oma mobiilisovellus?

Ohjeita

• Et voi määrätä mistä keskustellaan
• ... mutta voit luotsata keskustelua:
– Vastaa harkiten
– Nosta esiin positiivisia keskustelunaiheita
– Esitä kysymyksiä, ole kiinnostunut
• Ole aktiivinen, mutta kaikkeen ei tarvitse reagoida.
• Ole rehellinen. Myönnä virheet. Ota opiksesi.
• Sosiaalisessa mediassa ei voi piiloutua.
• Valta on massoilla: käyttäjillä yhdessä.
Osallistuminen organisaationa

Lähde: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/11/sosiaalisen-median-toimintalinjaukset
Ylen some-ohje

Lähde: https://twitter.com/PauliAS/status/134916938152419328
Allerin some-ohje

Lähde: http://www3.aller.fi/fi/unohda-sosiaalinen-media-aloita-sosiaalinen-liiketoiminta

Haasteita

Kun totumme saamaan
tarvitsemamme helposti
Googlesta, voivat muut tavat
tuntua liian hankalilta, vaikka
tiedämme, että ne voisivat
tuottaa parempaa tietoa.
Netissä surffailu ja siihen
liittyvä audiovisuaalisten
ärsykkeiden ja jatkuvien
keskeytysten tulva voivat
johtaa lineaarisen
ajattelukyvyn rapautumiseen.
Netti haastaa syvällisen ajattelun
Lähde: Sosiaalisen median käsikirja, 2014

Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2015/08/18/heratys-milloin-viimeksi-katsoit-ulos-some-kuplastasi/

Lähde: Journalisti, 2016, http://www.journalisti.fi/artikkelit/2016/2/h/
"Toimittajien edellytetään oikeudellisessa
mielessä sietävän enemmän loukkaavia
kommentteja kuin jonkun julkisuudelta suojassa
työtään tekevän henkilön."
”

Yhteisöllinen työskentely
edellyttää
yhteistä tavoitetta.
1. Kirkas
(tiedostettu, oma, tärkeä, motivoiva)
2. Saa jäsenet osallistumaan
ja tekemään yhteistyötä
Jos haluat luoda
verkkoyhteisön…
Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/

Keskustelu
Mitä pidät tärkeimpinä
mahdollisuuksia, mitä
some tarjoaa
journalisteille?

3. Sosiaalisen median nykyhetki ja
tulevat virtaukset - mihin diginatiivit
menevät seuraavaksi?

• Edelleen suosituin some-
palvelu yli 18-vuotiailla
• Lähes 1.59 miljardia
käyttäjää/kk
– Suomessa n. 2,4 miljoonaa
• 934 miljoonaa
mobiilikäyttäjää/pv
• Facebook Messenger vahva
pikaviestipalveluissa
• Facebook omistaa myös
WhatsAppin (osti v. 2014)
Lähde: http://newsroom.fb.com/company-info/

R. Dunbar, 2016, http://rsos.royalsocietypublishing.org/content/3/1/150292 (N=2000)
Kuva: Lähde: GlobalWebIndex, 2016, Trends 16, http://insight.globalwebindex.net/trends-16
• Käyttäjillä oli tutkimuksen
mukaan keskimäärin
n. 150 kaveria
– Naisilla n. 165
– Miehillä n. 145
• Lähipiiri n. 4 kaveria
• Ystäväpiiri n. 14 kaveria, joilta
odottaisi esim. sympatiaa
• ”Aitoja” kavereita n. 27 %
(=40 kaveria)

Tänne nuoret suuntaavat
•YouTube
•WhatsApp
(Suomessa 37 %, alle 25-v. 82 %)
•Instagram
(Suomessa 16 %, alle 25-v. 52 %)
•SnapChat
•Ask.fm
•Kik Messenger
•Tumblr
•Pinterest
•Twitch.tv
•WeHeartIt
WhatsAppin ja Instagramin luvut: Yle/Taloustutkimus, 3.1.2015, m.t.

15-18-vuotiaat
Lähde: Kuulu!, 1.7.2014 http://www.kuulu.fi/sosiaalisen-median-kaytto-ja-suosituimmat-nettikaupat-15-18-vuotiaiden-ikaryhmassa/
(N=189 sosiaalista mediaa käyttävää 15-18-vuotiasta nuorta)
WhatsApp on suosituin kännykkäsovellus.
Mainintoja sai yhteensä 290 eri sovellusta.

Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo (2015),
lähde: http://www.ebrand.fi/somejanuoret2015

Lähde: GlobalWebIndex, 2016, Trends 16, http://insight.globalwebindex.net/trends-16
Mitä nuorempi, sitä mobiilimpi

Lähde: https://photoworld.com/how-big-is-snapchat/
Jaetut kuvat
per 10 sekuntia

L. Piwek & A. Joinson, 2016, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563215301023 (N=209)
Kuva: Lähde: GlobalWebIndex, 2016, Trends 16, http://insight.globalwebindex.net/trends-16
• Tutkimuksen mukaan 47 %
aloitti Snapchatin käytön
kavereidensa vuoksi
• 80 % kertoi olevansa yhteydessä
korkeintaan 14 ihmiseen
– Läheisimmät kaverit, puoliso, perhe
• 63 % kertoi viimeksi saamansa
snapin olleen selfie
• 95 % kertoi edellisen
lähettämänsä snapin olleen kuva
– 55 % oli vastaus aiempaan viestiin

Lähteet: Snapchat FAQ, https://www.snapchat.com/ads
Lähde: GlobalWebIndex, 2016, Trends 16, http://insight.globalwebindex.net/trends-16
60 % kaikista Snapchatin
käyttäjistä on alle 25-vuotiaita

Mun mielestä just hyvä siinä kanavassa, et sitä ei oo
vielä pilattu sillai ku melkee kaikkii muita, siis someja,
et siel ei oo siis sitä väkisin, et sun silmille ei tuu sitä
markkinointii ja brändäystä, jos et ite haluu.
”
Lähde: Noora Kuusila, opinnäytetyö, 2015, https://www.theseus.fi/handle/10024/95957

Lähde: Noora Kuusila, opinnäytetyö, 2015, https://www.theseus.fi/handle/10024/95957

Lähde: Noora Kuusila, 2015, https://www.theseus.fi/handle/10024/95957

Suurin osa nuorten Snapchat-viestittelystä liittyy
ihmisiin, heihin itseensä ja hauskoihin asioihin.
Lähde: Roesner, Gill & Kohno, 2014, http://homes.cs.washington.edu/~yoshi/papers/snapchat-FC2014.pdf
via: http://www.huffingtonpost.com/2014/07/14/snapchat-sexting-study_n_5574642.html

Lähde: GlobalWebIndex, 2016, Trends 16, http://insight.globalwebindex.net/trends-16

Lähde: Pew Research Center, 2015, Mobile Access Shifts Social Media Use and Other Online Activities,
http://www.pewinternet.org/2015/04/09/mobile-access-shifts-social-media-use-and-other-online-activities/ (N=534)
• 52 % amerikkalaisteineistä
(13-17-v.) käytti Instagramia
– Tytöistä 61 %
– Pojista 44 %
– 13-14-vuotiaista 44 %
– 15-17-vuotiaista 58 %
• Teineillä oli keskimäärin
150 seuraajaa
– Tytöillä 200
– Pojilla 100
• Amerikkalaisista aikuisista
Instagramia käytti 21 %

Lähde: Someco, 2014, kuva: http://instagram.com/p/wa4d25QJx6/
Instagramin suosittuja #hashtageja

• Tärkeimmät syyt Instagram käytölle:
1. Valvonta: kavereiden seuranta, vuorovaikutus, hauskuus
2. Dokumentointi: tärkeät tapahtumat, matkat ja muistot talteen,
oman elämän jakaminen
3. Viileys: Instagramin käyttö on ”coolia”, hashtagit
4. Luovuus: taiteellisuus, samoista aiheista kiinnostuneiden löytäminen
• Itsensä promoaminen tai suosituksi tuleminen eivät olleet
yleisiä motivaatioita Instagramin käytölle
• Narsismin ilmeneminen Instagramissa:
– Pyrkimys ”viileyteen”, selfieiden runsas julkaisu, kuvien editointiin
panostaminen
– Aktiivisuus tykätä ja kommentoida kavereiden kuvia, jotta olisi itse
suosittu
Lähde: P. Sheldon & K. Bryant, 2016, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563215303307
Instagramin käytön motivaatiot

• Kuvien tykkäykset ja kommentit ovat fyysisen
kauneuden vertaisarvioinnin mittari
• Kavereiden merkitys:
1. Kaveripiirin mieltymykset vaikuttavat itsestä julkaistaviin
kuviin ”kuviteltuna koeyleisönä”
2. Kaverit ovat yhteisten kauneusnormien tuomareita
3. Kavereilta opitaan mm. valokuvauksesta, editoinnista
sekä tykkäys- ja kommenttimäärien odotuksista ja
kriteereistä
4. Kaverit ovat vertailukohteita itselle
• Vertailu voi olla vahingollista nuoren itsetunnolle,
mutta sitä on vaikea välttää
Lähde: T. H. H. Chua & L. Chang, 2016, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563215301424
Kauneusvertailu Instagramissa (teinitytöt)

Somen tilanne Suomessa

Suomessa oli WhatsAppin käyttäjiä
syksyllä 2015 lähes
2 miljoonaa
WhatsAppin käyttö keskittyy lähipiiriin:
parhaat kaverit, koululuokka, harrastusryhmät, perhe
Lähde: Polaris Nordic Digital Music Survey 2015. YouGov, Teosto, Tono, Koda, 2015,
https://harto.wordpress.com/2015/10/22/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-ruotsissa-norjassa-ja-tanskassa-whatsapp-ja-

Lähde: http://yle.fi/uutiset/hei_hei_facebook_tallaisen_sosiaalisen_median_nuoret_saivat_tilalle/8304451
Some taskussa

Keskustelu
Missä some-palveluissa
ajattelet kohderyhmiesi
olevan?
Ovatko ne samoja, joissa
itse olet?

Lisätietoa: https://harto.wordpress.com/2015/10/22/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-ruotsissa-norjassa-ja-tanskassa-whatsapp-
ja-snapchat-kilpasilla/

Lisätietoa: https://harto.wordpress.com/2015/10/22/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-ruotsissa-norjassa-ja-tanskassa-whatsapp-
ja-snapchat-kilpasilla/

Lähde ja lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2015/08/01/ajankohtaista-some-rintamalta-facebook-google-twitter-ja-younited/
Alle 18-vuotiaat vähenevät Facebookissa

Suomen suosituimmat tubettajat
Lähde: http://vlogit.fi/ (27.1.2016)

Suomessa on tällä hetkellä noin 48 000 viikoittain
vähintään kerran twiittaavaa Twitterin käyttäjää.
Kasvua vuoden takaiseen tilanteeseen on n. 0 %.
Lähde: Toni Nummelan (@toninummela) Suomi-Twitter-laskuri, http://www.toninummela.com/suomi-twitter/ (27.1.2016)

Suomalaisnuoret somessa
2013 2015
Yritän tuottaa sellaista sisältöä, joka herättää paljon
reaktioita (tykkäyksiä ja kommentteja)
60,3 % 52,2 %
Teen yleensä sellaista sisältöä, jonka aihe kiinnostaa minua 90,7 % 91,6 %
Pidän tärkeänä sitä, että saisin mahdollisimman paljon
tykkäyksiä ja kommenttejani viesteilleni
33,2 % 32,6 %
Teen yleensä sellaista sisältöä, jonka aiheen tiedän
kiinnostavan monia, vaikka en aiheesta itse juuri välitä
12,3 % 7,9 %
Keskustelun mieluiten julkisissa foorumeissa, joissa kuka
tahansa voi nähdä ja kommentoida viestejäni
35,4 % 28,8 %
Keskustelen mieluusti yksityisesti vain yhden henkilön kanssa 87,1 % 82,5 %
Keskustelen mieluusti pienessä ryhmässä (1-5 henkilöä) 73,7 % 82,1 %
Keskustelun mieluusti keskikokoisessa ryhmässä
(5-10 henkilöä)
48,9 % 60,4 %
Keskustelen mieluusti isossa ryhmässä (yli 10 henkilöä) 34,7 % 40,2 %
Lähde: ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja
läsnäolo (2013 ja 2015), http://www.ebrand.fi/somejanuoret2013/ (N=3214) ja http://www.ebrand.fi/somejanuoret2015/ (N=2618)

Somen käytön seurauksia
Sosiaalisen median palvelut ovat tuoneet elämääni: 2013 2015
Kavereita 82,0 % 69,6 %
Vertaistukea 60,6 % 65,3 %
Onnistumisen tunteita 73,8 % 73,7 %
Apua ongelmiini 66,3 % 66,2 %
Seurustelukumppanin 42,7 % 31,26 %
Lisävarmuutta 66,4 % 66,9 %
Lisätietoutta minua kiinnostavista asioista 86,0 % 92,9 %
Yhteenkuuluvuuden tunnetta 75,8 % 79,6 %
Iloa 91,9 % 92,6 %
Surua 56,8 % 43,1 %
Lähde: ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja
läsnäolo (2013 ja 2015), http://www.ebrand.fi/somejanuoret2013/ (N=3214) ja http://www.ebrand.fi/somejanuoret2015/ (N=2618)

Kuva: Google Trends, 26.1.2016, Periscope+Suomi, https://www.google.com/trends/explore#q=periscope&geo=FI&date=today%203-
m&cmpt=q&tz=Etc%2FGMT-2
Periscope löi läpi Suomessa 15.11.2015
- joko suosio taittuu?

Seniorit ryntäsivät someen v. 2015

Lisätietoa: https://harto.wordpress.com/2015/10/22/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-ruotsissa-norjassa-ja-tanskassa-whatsapp-
ja-snapchat-kilpasilla/

Iät vuoden 2015 lopussa. Luvut ovat Facebookin mainoskoneen ilmoittamia suomalaisten käyttäjien määriä.
Tiedot keräsi v. 2011-2015 ja kuvan teki: Harto Pönkä
150 t.
Yli 50-vuotiaiden suomalaisten määrä Facebookissa

Seuraava trendi: yksityisyys

Selaimen suojatun
tilan käyttö sekä
evästeiden poisto
yleistyvät kaikissa
ikäluokissa.
Nuoret haluavat
välttää etenkin
mainoksia ja heidän
verkkohistoriansa
mukaan personoituja
sisältöjä.
Seurannan estot
Lähde: GlobalWebIndex, 2016, Trends 16, http://insight.globalwebindex.net/trends-16

Cyberbullying Research Center, 2015, http://cyberbullying.us/2015-data/ (N=457)

• Anonyymius koetaan itselle hyödyksi, mutta muilla haitaksi
• Anonyymiuden hyötyjä tutkimuksen mukaan:
– Lisää vapautta ja avoimuutta vuorovaikutukseen
– Lisää luottamusta, kun voi kertoa itsestä enemmän
– Mahdollisuus leikkiä identiteetillä
– Omien tavoitteiden edistäminen (vastuu välttäen)
• Anonyymiuden haittoja:
– Mahdollisuus kiusata ja aiheuttaa haittaa
– Nimettömiä viestejä ei oteta välttämättä totena
– Anonyymin henkilön sukupuolesta ei voi olla varma
– Vuorovaikutuksen epätasapaino, jos toinen osapuoli ei ole anonyymi
Lähde: T. Keipi, 2015, väitöskirja, Now You See Mee, Now You Don’t,
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/113050/AnnalesB405KeipiDISS.pdf?sequence=2
Anonyymit diginatiivit

Lähde: Outi Keto-Tokoi , gradu, 2015, https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/97690/GRADU-1435929134.pdf?sequence=1
Facebookissa voit luoda itsestäsi
unelmaminän joka ei
vastaa mitenkään totuutta.
”
Toisaalta anonyymius voi olla
rehellisempää kuin tämä:

• Nuoret siirtyvät pienemmän piirin mahdollistaviin
some-palveluihin
• Reaalikaiset some-palvelut lisäävät suosiotaan
– Videosisältöjen räjähdysmäistä kasvua enää kuitenkaan
tuskin nähdään
• Facebookin käyttäjät ovat yhä vanhempia
• Ikäihmisten määrä somessa kasvaa vielä paljon
• Yksityisyyteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota
 Sosiaalista mediaa käytetään yhä enemmän ja
monipuolisemmin
Lähde: T. H. H. Chua & L. Chang, 2016, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563215301424
Yhteenvetoa

Sosiaalinen media on ennen
muuta vuorovaikutusta:
oma aktiivisuus saa
muutkin osallistumaan!

Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
Kiitos!