1. Verkkomaailman ja
sosiaalisen median
tilannekatsaus
Harto Pönkä, 26.2.2013
Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

2. Internetin / sosiaalisen median kehitys
Web 2.0 Sosiaalisen
Tabletit
-käsite median käsite
?
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Facebook Netistä suomalaisten
yleistyy tärkein media
Suomessa (Taloustutkimus, 2011)
Valtaosa suomalaisista
käyttää yhteisöpalveluita
(Tilastokeskus. 2011)
Taloustutkimus, eMedia: http://www.taloustutkimus.fi/ajankohtaista/uutiskirje/uutiskirje-8-2011/emedia-2011-internet-on-noussut-/
Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö: http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html

3. Internetin käyttö v. 2012
• Koko väestöstä…
– 90% käyttää nettiä (54-vuotiaisiin asti ~100%)
– 50% käyttää yhteisöpalveluita
• 16-24-vuotiaista…
– 97% lukee verkkolehtiä tai TV-kanavien sivustoja
– 88% osallistuu verkkokeskusteluihin foorumeilla tai somessa
– 56% lukee blogeja
– 56% julkaisee tekstejä, kuvia tms. muiden nähtäväksi
– 13% tekee kotisivuja tai kirjoittaa blogia
• Opiskelijat käyttävät nettiä…
– 61% työn etsintään tai hakemusten lähettämiseen
– 68% koulutus- ja kurssitarjonnan etsintään
– 46% verkko-opiskeluun
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html (7.11.2012)

4. Yhteisöpalvelujen käyttö Suomessa
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html (7.11.2012)
Kaavion toteutus: Harto Pönkä, 7.11.2012, CC-BY. Kuva: http://www.flickr.com/photos/harto/8165331036/in/photostream/

5. Sosiaalisen median vaikutuksia

6. Oletko avoin ja valmis keskusteluun?

7. Lähde: http://news.cnet.com/8301-1023_3-57536659-93/zuckerberg-in-10-years-folks-will-share-1000-times-what-they-do-now/

8. http://www.patientslikeme.com/

9. Avoimuudessa on vaihtoehtoja
• Täysin avoin
– Kaikki voivat lukea ja osallistua
• Osittain avoin
– Kaikki voivat lukea
– Vain jäsenet voivat osallistua
• Suljettu, rekisteröintipakko
– Vain rekisteröityneet käyttäjät pääsevät palveluun,
mutta kuka tahansa voi rekisteröityä
• Suljettu, kutsu vaaditaan
– Vain kutsutut käyttäjät pääsevät palveluun
• Suljettu ja salainen
– Ei listaudu julkisesti; osoite täytyy tietää

10. ” Yritystoiminnassa sosiaalisen median laaja-alaisin
vaikutus koetaan sisäisessä viestinnässä ja
toimintatapojen muutoksessa. Uudet tavat jakaa
tietoa ja osaamista organisatoristen ja
maantieteellisten rajojen yli lisäävät tietotyön
tuottavuutta.
(EVA:n Suora yhteys)
Ryhmissä tekeminen, toisilta oppiminen ja toisten
ideoiden jalostaminen ovat harjoittelua vaativia
taitoja. -- Siksi niitä pitää vahvistaa koulu- ja
opiskeluvaiheessa nykyistä systemaattisemmin.
(EK:n Oivallus)
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/

11. Oppijan valinta?
Vai sittenkin
opettajan valinta?
Kuvat ja lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2013/01/16/oppimateriaaligate-ja-opettajien-valinen-yhteistyo/

12. Yhteisöllinen opettajuus
• Opettajien toimintakulttuuri heijastuu opetuksen
toimintakulttuuriin ja päinvastoin.
– Yhteisöllinen oppiminen ei onnistu, jos opettaja ei itsekin toimi
yhteisöllisesti.
• Yhteisölliset työskentelytaidot ovat keskeinen osa
opettajan asiantuntijuutta.
– Koulun henkilöstön tulisi olla asiantuntijayhteisö.
• TVT ja sosiaalinen media ovat lisänneet opettajien
yhteisöllisyyttä
• Koulun uudet haasteet eivät ratkea ilman opettajien
yhteisöllistä panosta
Sosiaalisen median opetuskäyttö (toim. Pönkä, Impiö & Vallivaara, 2012) http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3

13. Ennakkoehtoja somen käytölle
• Avoimuuden lisääminen  tiedon jakaminen
• Kontrollin vähentäminen
• Keskeneräisyyden sietäminen
• Kokeilevuus, oppiminen, virheistäkin
• Valmius kuuntelemiseen ja pyrkimys toisten
mielipiteiden ymmärtämiseen (edellyttää
laskeutumista samalle tasolle)
• Keskustelun ja yhteistyön arvostaminen
= Toimintakulttuurin muutos!

14. Ihmiset ovat klikkauksen
päässä toisistaan.

15. Sosiaaliset verkostot ovat
tehokkaita keskusteluun ja
tiedon välittämiseen
Kuvassa suomeksi kirjoittavat tweettaajat (63632 tunnusta), lähde: http://www.finnishtwitter.com/graph/ (02/2013)

16. Sosiaalisten verkostojen rakenne
Vahvoja sidoksia Heikot sidokset ovat
syntyy, kun kaveri merkittäviä, sillä ne Solmukäyttäjät
on myös kaverin muodostavat siltoja välittävät tietoa
kaveri. verkoston eri tehokkaasti. He voivat
klustereiden välille. myös dominoida
verkostoa.
Yhteydet voivat olla yksi-
tai kaksisuuntaisia.
Sosiaalisen verkoston Ulkopuolisilla ei
luomiseen voidaan käyttää Kiinteät ryhmät
ole yhteyksiä muihin, kierrättävät joskus
monia erilaisia aineistoja. mutta he ovat silti tarpeetontakin tietoa.
osa kokonaisuutta.

17. ”
Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”,
sillä en koskaan pysty antamaan
enemmän kuin saan muilta.

18. Käsittelemme tietoa hypertekstuaalisesti ja monikanavaisesti.
Tietoon yhdistyy yhä enemmän
sosiaalisesti muodostuneita merkityksiä.

19. Sosiaalisen median palvelut

20. Opetusympäristön peruspalikoita
• Oppimisalustat (Moodle, Optima, yms.)
• Blogit (Wordpress, Blogger, Vuodatus.net)
• Wikit (MediaWiki, Wikispaces, Purot.net)
• Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Cmap Tools, Bubbl.us)
• Esitystyökalut (SlideShare, Prezi, Google-esitykset)
• Medianjakopalvelut (videot, kuvat yms.)
• Jaetut dokumentit (Google Docs)
• Jaetut muistiinpanot (Etherpad, Evernote, Diigo)
• Jaetut hakemistot (Dropbox, Box.net, Google Drive, SkyDrive)
• Mikroblogit (Twitter, Yammer, Qaiku)
• Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Twitter, Google+, Ning)
• Viestintä- ja verkkokokousohjelmat (Adobe Connect, Skype,
Messenger)

21. Verkko-oppimisympäristöt
Älä tyydy pakettiratkaisuun, vaan
yhdistele tarpeesi mukaan!

23. Blogi
http://www.23asiaa.net/

24. Blogi
Kurssiblogi
Kurssin dokumentointi ja yhteinen työtila
 Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa
 Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen
 Tiedon ja kokemusten jakaminen
http://www.23asiaa.net/

25. Omassa blogissaan
oppija voi arvioida
omaa ja ryhmänsä
työskentelyä sekä
pohtia oppimisen
kannalta keskeisiä
aiheita.

26. http://www.mindmeister.com/

27. Käsite- ja miellekartat
 Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet
 Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.
 Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen
http://www.mindmeister.com/

28. http://www.pearltrees.com/

29. http://docs.google.com/

30. Jaetut dokumentit
Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla
 Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä
 Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja
http://docs.google.com/

31. https://www.yammer.com/

32. Pintakilta: wiki opetuksen materiaalipankkina ja dokumentointina, http://pintakilta.wikispaces.com/NP2012+Nissan-Projekti+2012

33. Wikien käyttötarkoituksia
• Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen
– Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus
– Palaute-/vuorovaikutuskanava
– Ryhmätöissä: projektityöt, tiedekirjat, opinnäytteiden
ohjaamisessa jne.
– Kurssin kotisivuna
• Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen
– Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta
– Dokumentaatiot, sanakirjat (vrt. Wikipedia) yms.
– Usein kysytyt kysymykset, ”tietämyspankit”
• Esim. harjoittelujen, oppinnäytetöiden ja tutkimuksen
tietopankit

34. https://www.facebook.com/Senjaopettaa

35. https://www.dropbox.com/

36. http://www.doodle.com/

37. http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/

38. http://paper.li/hponka/1307906119

39. Käytettävien ohjelmien koordinointi
• Mitä välineitä missäkin vaiheessa?
• Mitä laitteita on käytössä?
– Pöytäkoneet, läppärit, tabletit, älytaulut, kännykät
• Voidaanko käyttää myös ei-tuettuja sosiaalisen
median palveluja?
• Missä määrin oppijat voivat valita käytettäviä
ohjelmia/palveluita?
• Tärkeimmistä välineistä kannattaa tehdä
suunnitelma koulutuksen (projektin tms.) ajalle

40. Miten valita sopivat some-palvelut?
Sosiaalisen median
palvelut koostuvat
teknisistä ominaisuuksista
ja käyttömahdollisuuksista
(so. affordansseista).
Toimiva luokittelutapa on
esittää palvelun tärkeimmät
piirteet. Tässä yksi esimerkki.
Lähde: http://nform.ca/publications/social-software-building-block

41. Pedagoginen käytettävyys
• Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?
• Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot
• Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä
• Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos”
– RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä)
– Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet
• Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva
• Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?
 Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus

42. Some-palveluihin tutustumista ja arviointia
• Valitse haluamasi sosiaalisen median palvelu
• Tutustu palveluun ja arvioi sen pedagogista
käytettävyyttä (20-25 min)
• Kirjaa havaintosi wikiin (15-20 min)
• Klikkaa vasemmalta ”Luo uusi sivu”
• Valitse sivupohjaksi ”26.2. Sosiaalisen median
palvelun arviointi”
• Anna sivun nimeksi arvioimasi some-palvelu
• Noudata sivupohjan ohjeita
• Käydään löydökset yhdessä läpi

43. Lähiajan kehitystrendit

44. Milloin uusi teknologia kypsyy
tehokkaaseen oppimisen tukemiseen?
Teknologia
Oppiminen

45. Jonain päivänä sosiaalisen median
a)
”huippu” saavutetaan.
Keksitäänkö sitten jotain uutta (a),
johon some sulautuu, vai
päädytäänkö hitaaseen laskuun (b)? b)
Lähitulevaisuus: Some-innovaatioita
yhdistellään kaikin mahdollisin tavoin,
2012? markkinat täytetään.
Aiemmat web-palvelut ja
”suuntaukset” ottavat
somen käyttöönsä Nyt: Web-teknologiat kehittyvät, useita pieniä
parannuksia ja innovaatioita,
lukuisia uusia some-palveluita
Web 2.0 ja sosiaalinen
media ”keksitään” (2004)

46. Tabletit tulevat opetukseen. Hyvät appsit jäävät käyttöön.
Tablet-laitteet opetuksessa -ryhmä
Facebookissa – liity mukaan!
https://www.facebook.com/groups/29480673
0537020/?fref=ts

47. Hiljaisia signaaleja tällä hetkellä
• HTML5 korvaa Flash-teknologian (joka ei toimi
uusimmilla mobiililaitteilla, kehitys lopetettu)
• Mitä Adobe Connectin tilalle?
• Web 1.0 –ohjelmat ja perinteiset verkko-
oppimisympäristöt poistuvat hitaasti
• ATK-luokat tulevat poistumaan: on helpompi tuoda
laitteet ihmisten luokse kuin ihmiset laitteiden luokse.
• Opettajat alkavat vaatimaan parempia ohjelmia ja
laitteita. Tietohallinto/atk-tuki joutuu ottamaan somen
haltuun halusi tai ei.
• Facebookin lisääntyvä maksullisuus vähentää sen
käytettävyyttä opetuksessa.

48. Lähde: http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=2124315 Kuvan lähde: http://www.infoq.com/news/2012/08/Gartner-Hype-Cycle-2012

49. Tulossa 2 vuoden sisällä
• Hosted virtual desktops (virtuaalityöpöydät)
• Media tablets (tabletit)
• Predictive Analytics (ennakoiva analyysi, joka
yhdistelee tilastollisia menetelmiä kuten
mallintamista, koneoppimista ja tiedonlouhintaa
aiempien ja nykyisten tietojen käyttämiseksi
tulevaisuuden ennakointiin)
Lähde: http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=2124315

50. ”Esimerkiksi koulun yhdessä
luokassa voi olla 30
työasemaa, joilla on 500
käyttäjää. -- ylläpitäjät
pystyvät vaihtamaan imaget
eli työpöydän ulkoasun ja
käytettävissä olevat
ohjelmat välitunnin aikana.”
Lähde: http://www.atea.fi/referenssit/samk-virtualisoi-edellaekaevijaenae-opiskelijoiden-tyoepoeydaet.aspx (2011?)

51. Tulossa 2-5 vuoden sisällä
• Silicon Anode batteries (entistä paremmat akut)
• Big data (isot tietokannat)
• Wireless power (langaton sähkö)
• BYOD (bring your own device, käytä omaa laitettasi)
• Social analytics (sosiaalinen analyysi)
• Private cloud computing (yksityiskäytön pilvilaskenta)
• In-memory database management systems (tietokoneen muistiin
perustuva tietokannanhallintajärjestelmä)
• Activity streams (aktiviteettivirrat)
• NFC (lähialueen kommunikointitekniikka)
• Cloud computing (pilvilaskenta)
• Gesture control (liikeohjaus)
• In-memory analytics (tietokoneen muistissa tapahtuvat analyysit)
• Text analytics (tekstianalyysit)
• Mobile OTA payment (mobiilimaksaminen)
• Consumerization (kuluttajalähtöisyys)
• Biometrich authentication methods (esim. biopassit)
• Speech recognition (puheentunnistus)
Lähde: http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=2124315

52. Ennakoiva analyysi + sosiaalinen analyysi + tekstianalyysi + big data +
pilvilaskenta ja tehokkaammat tietokannat
 ”älykkäiden agenttien” uusi tuleminen?

53. Siri: netistä tulee älykäs 6. asti
Kuvat: k1ds3ns4t10n @flickr, CC-BY-NC,
http://www.flickr.com/photos/k1ds3ns4t10n/6272781244/ ja http://www.flickr.com/photos/k1ds3ns4t10n/6272253607/

54. BYOD + PLE tekevät oppijoista entistä pystyvämpiä.
Kuvan lähde: http://www.tesl-ej.org/wordpress/issues/volume9/ej34/ej34m1/ (2005 – ei mikään uusi juttu!)

55. ” Teknologia muuttaa tapojamme työskennellä,
kommunikoida ja tehdä yhteistyötä. Tulevaisuuden
työelämässä menestyvät ne, joilla on paremmat taidot
käyttää teknologiaa.
(NMC Horizon report 2012)
Sama pätee (elinikäiseen) oppimiseen,
ts. teknologian oppimiskäyttö on
keskeinen oppimisen taito.
(allekirjoittanut)
Lähde: NMC Horizon report 2012 K12 education, http://www.nmc.org/publications/2012-horizon-report-k12

56. ” Tiedonhaun ongelmat näyttivät liittyvän
hakukyselyiden muotoilemiseen, hakukoneiden
toiminnan ymmärtämiseen, hakutulosten analysointiin
sekä tiedonhaun suunnitteluun ja sen säätelyyn.
Myös kritiikitön suhtautuminen internetlähteisiin on
huolestuttavaa. Lukiolaisten välillä oli huomattavia
eroja siinä, miten he arvioivat internetlähteitä.
(Carita Kiili, Jyväskylän yliopisto)
Lähde: Carita Kiili, https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2012/08/tiedote-2012-08-17-12-06-53-863777

57. Lisää tulevaisuuden ennakointia:
http://www.slideshare.net/hponka/tulevaisuuden-oppimisymparistot

58. Miten koulu vastaa haasteeseen?
• Jakaannutaan 2-3 hengen ryhmiin
• Verkkotyöskentelyn aloitus wikissä
• 1. Käykää läpi ryhmänne vastaukset
ennakkotehtävään:
Mikä on oma haasteesi tai kehityskohteesi TVT:n ja
sosiaalisen median käytössä opetuksessa? Mitä
kehityskohteita näet koko koulun tasolla?
• 2. Muodostakaa ryhmänne yhteinen ratkaistava
ongelma (näkökulmana lukion TVT-strategia)
• 3. Sopikaa työskentelytavastanne
• 4. Aloittakaa työskentely

59. KIITOS!
Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi