SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo
1 von 64
Downloaden Sie, um offline zu lesen
Verkko-opetuksen ja
                           sosiaalisen median
                                     perusteet
                                            Harto Pönkä, 22.2.2013




Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi
Jokainen opettaja pohtii kaiken aikaa…




            Miten ihminen oppii?

               Vertaa:
               Millaista on hyvä yhteistyö?
               Millä toiminnalla on vaikutusta?
               Miten viesti menee perille?
Parvet ja verkostot
On sanottu, että           tuottavat sisältöjä
sosiaalisen median         monipäisesti.
yhteisöissä on
joukkoälyä.                                      Sosiaalisessa
                                                 mediassa on
                                                 verkkovoimaa.




               Oppimistutkijan silmin kyse on
   yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.
OPPIMISEN TUKEMINEN:
    • ymmärtävä oppiminen
    • yhteisöllinen oppiminen
    ja tiedonrakentelu
    • oppimisprosessi




Jos unohdat, mihin pyrit,
   unohda koko juttu!
Kun puhutaan yhteisöllisestä
työskentelystä tai oppimisesta
verkossa, kyse on    ryhmistä.
      (Sosiaaliset verkostot ja
 verkkoyhteisöt tulevat jäljempänä.)
Ryhmäytyminen
1.   Muotoutumisvaihe
     •    Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit
     •    Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja
     •    Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja

1.   Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)
     •    Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä
          konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta.
     •    Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.

1.   Normien luomisen vaihe
     •    Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius.
     •    Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan.
     •    Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.

1.   Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)
     •    Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa.
     •    Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja.
     •    Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.

1.   Lopettamisvaihe
     •    Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja.

                          Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977).
     http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development
Tehokas ryhmä on sitoutunut
yhteisen tavoitteen
saavuttamiseen.
Keskustelujen merkitys




Keskusteluissa yksilöt selittävät omaa ajatteluaan,
    välittävät tietoa ja rakentavat uutta tietoa.
Yhteisöllisessä työskentelyssä tarvitaan väline(-et) kumpaankin:
      Yhteinen tuotos                         Keskustelu
Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.
Yhteisöllisen tiedonrakentelun
tuloksena syntyy parhaimmillaan
luomus tai innovaatio,
joka ylittää sen, mihin ryhmän
jäsenet olisivat yksinään kyenneet.



                  Yhteisöllistä oppimista teutaan,
                  koska se käynnistää
                  ymmärtävän oppimisen
                  mekanismeja yksilötasolla.
Sosiaalisen median toimintakulttuuri
Oletko avoin ja valmis keskusteluun?
Lähde: http://news.cnet.com/8301-1023_3-57536659-93/zuckerberg-in-10-years-folks-will-share-1000-times-what-they-do-now/
http://www.patientslikeme.com/
Avoimuudessa on vaihtoehtoja

    • Täysin avoin
        – Kaikki voivat lukea ja osallistua
    • Osittain avoin
        – Kaikki voivat lukea
        – Vain jäsenet voivat osallistua
    • Suljettu, rekisteröintipakko
        – Vain rekisteröityneet käyttäjät pääsevät palveluun,
          mutta kuka tahansa voi rekisteröityä
    • Suljettu, kutsu vaaditaan
        – Vain kutsutut käyttäjät pääsevät palveluun
    • Suljettu ja salainen
        – Ei listaudu julkisesti; osoite täytyy tietää
”   Yritystoiminnassa sosiaalisen median laaja-alaisin
        vaikutus koetaan sisäisessä viestinnässä ja
    toimintatapojen muutoksessa. Uudet tavat jakaa
          tietoa ja osaamista organisatoristen ja
      maantieteellisten rajojen yli lisäävät tietotyön
                       tuottavuutta.
                                             (EVA:n Suora yhteys)



   Ryhmissä tekeminen, toisilta oppiminen ja toisten
    ideoiden jalostaminen ovat harjoittelua vaativia
      taitoja. -- Siksi niitä pitää vahvistaa koulu- ja
    opiskeluvaiheessa nykyistä systemaattisemmin.
                                                 (EK:n Oivallus)
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/
Oppijan valinta?
                                                                    Vai sittenkin
                                                                  opettajan valinta?




Kuvat ja lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2013/01/16/oppimateriaaligate-ja-opettajien-valinen-yhteistyo/
Ennakkoehtoja somen käytölle
• Avoimuuden lisääminen  tiedon jakaminen
• Kontrollin vähentäminen
• Keskeneräisyyden sietäminen
• Kokeilevuus, oppiminen, virheistäkin
• Valmius kuuntelemiseen ja pyrkimys toisten
  mielipiteiden ymmärtämiseen (edellyttää
  laskeutumista samalle tasolle)
• Keskustelun ja yhteistyön arvostaminen
        = Toimintakulttuurin muutos!
Sosiaalisen median toimintatapoja

 Nopeutunut tiedonkulku               Toiminnan dokumentointi

         Sosiaaliset merkitykset                Avoin yhteistyö

Hiljainen tieto näkyväksi          Osaamisen jakaminen
                                   ja tunnistaminen
 Tietolähteiden
 jakaminen            Auttaminen ja            Uuden tiedon
                      yhteinen etu             luominen yhdessä

                   Toimintakulttuuri muutos
Ihmiset ovat klikkauksen
   päässä toisistaan.
Sosiaaliset verkostot ovat
                                                                          tehokkaita keskusteluun ja
                                                                          tiedon välittämiseen


Kuvassa suomeksi kirjoittavat tweettaajat (63632 tunnusta), lähde: http://www.finnishtwitter.com/graph/ (02/2013)
Sosiaaliset merkitykset kotisivuilla




          (Kuvakaappaukset: http://www.aamulehti.fi/ )
Sosiaalisten verkostojen rakenne
            Vahvoja sidoksia          Heikot sidokset ovat
            syntyy, kun kaveri        merkittäviä, sillä ne       Solmukäyttäjät
            on myös kaverin           muodostavat siltoja         välittävät tietoa
            kaveri.                   verkoston eri               tehokkaasti. He voivat
                                      klustereiden välille.       myös dominoida
                                                                  verkostoa.



Yhteydet voivat olla yksi-
tai kaksisuuntaisia.



Sosiaalisen verkoston            Ulkopuolisilla ei
luomiseen voidaan käyttää                                     Kiinteät ryhmät
                                 ole yhteyksiä muihin,        kierrättävät joskus
monia erilaisia aineistoja.      mutta he ovat silti          tarpeetontakin tietoa.
                                 osa kokonaisuutta.
Tieto leviää verkoston kautta
                          Henkilö A julkaisee jakaa uutta
                           sisältöä verkostolleen (esim.
                           linkki, kirjoitus, kuva, video)




• Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä
• Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.
• Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä
  suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.
”
Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”,
  sillä en koskaan pysty antamaan
   enemmän kuin saan muilta.
Sinä/organisaatiosi




                   Solmukäyttäjä




Jos olet tavoitettavissa netissä, saat nopeasti tiedon tärkeistä
      asioista ja voit luontevasti osallistua keskusteluun.
Yhteisöpalvelujen käyttö Suomessa




Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html (7.11.2012)
   Kaavion toteutus: Harto Pönkä, 7.11.2012, CC-BY. Kuva: http://www.flickr.com/photos/harto/8165331036/in/photostream/
Haluatko
synnyttää elävän
verkkoyhteisön?
Miten verkkoyhteisö syntyy?
  • Oleellista on, että ihmiset osallistuvat
    johonkin yhteiseen toimintaan, jossa
    keskeistä on yhteisöllinen työskentelytapa.
  • On oltava jokin riittävän tärkeäksi koettu
    yhteinen ”syy” osallistua yhteisön toimintaan.
  • Yhteisöä tuetaan tukemalla sen jäsenten
    välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä
    työskentelyä.

Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/
Isossa verkkoyhteisössä
                                                           yhteisöllinen toiminta
                                                           keskittyy sen ytimeen.




 Lurkkaajat,      Pienet           Yhteisön ydin
jopa yli 60%   kaveriklusterit      (ja sisäpiiri)




                     Lähde: http://www.orgnet.com/community.html
Fasilitointi
• Fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja
  toteuttamista.
• Alun perin facile = helpottaa
• Fasilitaattori keskittyy rikastavan ja rakentavan
  yhteistyön edellytysten luomiseen.
• Fasilitaattori sosiaalisessa mediassa:
   –   Herättää keskustelua, tuo eri näkökulmia esiin
   –   Ohjaa ryhmän sisällöntuotantoa
   –   Nostaa esille osallistujien kysymyksiä, kommentteja yms.
   –   Toimii sihteerinä ennen, aikana ja jälkeen
   –   Tiedottaa, jakaa aiheeseen liittyviä linkkejä jne.
   –   Suunnittelee, mitä seuraavaksi; huolehtii jatkuvuudesta

          Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_%28organisaatio%29
Tee ainakin nämä
  • Tarjoa paikka, jossa voi vaikuttaa
  • Ole kiinnostunut: anna ihmisille aito tilaisuus kertoa
    mielipiteensä, kannusta siihen
  • Sitoudu käyttämään tehtyä kanavaa – edellyttää aktiivisuutta
    ja resursseja
  • Älä tee ”maailmasta irrallista saareketta”
         – Tuo näkyvästi esiin muissa yhteyksissä ja nettipalveluissa
         – Hyödynnä sosiaaliset verkostot!
         – Kannusta linkittämään, näytä viittaukset ja pingbackit
  • Hyväksy ikuinen keskeneräisyys: palvelua/toimintaa tulee
    kehittää käyttäjien palautteen ja arvioinnin pohjalta

Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/
Uusia menetelmiä somesta
• Crowdsourcing/verkostohaastattelu
   – Tarkoituksena on saada vastauksia tai mielipiteitä johonkin
     kysymykseen tai ongelmaan, joka esitetään esim.
     mikroblogissa. Hyödynnetään sosiaalista verkostoa ja
     käyttäjien osaamista.
   – Lue lisää esim. http://blogit.yle.fi/aalto/uusi-nimi-vanhalle-
     tiedonhankintametodille-verkostohaastattelu
• Liverapo (-rtointi)
   – Raportoidaan tapahtumasta/esityksestä verkkoon.
     Keskusteluun voivat osallistua myös ne, jotka eivät ole
     paikalla.
• Reaaliaikainen palautekanava
   – Esityksen/luennon aikana osallistujat voivat kirjoittaa
     verkkoon kommentteja ja keskustella aiheista.
• Ja keskustelu jatkuu netissä –käytäntö
• Kuratointi
Sosiaalisen median palveluita
Opetusympäristön peruspalikoita
•   Oppimisalustat (Moodle, Optima, yms.)
•   Blogit (Wordpress, Blogger, Vuodatus.net)
•   Wikit (MediaWiki, Wikispaces, Purot.net)
•   Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Cmap Tools, Bubbl.us)
•   Esitystyökalut (SlideShare, Prezi, Google-esitykset)
•   Medianjakopalvelut (videot, kuvat yms.)
•   Jaetut dokumentit (Google Docs)
•   Jaetut muistiinpanot (Etherpad, Evernote, Diigo)
•   Jaetut hakemistot (Dropbox, Box.net, Google Drive, SkyDrive)
•   Mikroblogit (Twitter, Yammer, Qaiku)
•   Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Twitter, Google+, Ning)
•   Viestintä- ja verkkokokousohjelmat (Adobe Connect, Skype,
    Messenger)
Verkko-oppimisympäristöt




Älä tyydy pakettiratkaisuun, vaan
   yhdistele tarpeesi mukaan!
Blogi




http://www.23asiaa.net/
Blogi

               Kurssiblogi
    Kurssin dokumentointi ja yhteinen työtila

 Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa
  Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen
      Tiedon ja kokemusten jakaminen




                http://www.23asiaa.net/
Omassa blogissaan
oppija voi arvioida
omaa ja ryhmänsä
työskentelyä sekä
pohtia oppimisen
kannalta keskeisiä
aiheita.
Miksi itse bloggaan?
• Blogi sai alkunsa v. 2006 yliopiston kurssilla
• Kirjoittaminen selkiyttää ajatuksia
   – ajatusten käsitteellistäminen on itsensä opettamista
   – ajatukset ovat kuin puroja, jotka hakevat uomaansa
• Esittelen / merkitsen muistiin, mitä olen tehnyt
• Tuotan asiantuntijatietoa verkostoilleni jakamalla
  blogin sisältöjä niihin
• Vaikutan omalla pienellä tontillani maailman menoon
• Markkinointiakin ilmenee, mutta se on ”sivutuote”
Blogin etuja projekteissa/hankkeissa
• Sivut (pysyvät tiedot)
    – Esittely, osallistujat, ohjausryhmä, materiaalit yms.
    – Linkit taustaorganisaatioihin ja muihin hankkeen www-sivustoihin
• Blogikirjoitukset (ajankohtainen toiminta)
    – Ajankohtainen tiedotus ja raportointi
    – Suunnitelmat, esityslistat, pöytäkirjat, terveiset tapahtumista, dokumenttien
      kommentointi yms.
    – Linkkejä, sisältöupotuksia, yhteistyökumppaneiden kirjoituksia yms.
• Kommenttipalsta
    – Sisäiset keskustelut
    – Mahdollistaa ulkopuolisten osallistumisen
• RSS-syötteet mahdollistavat blogin liittämisen muihin www-sivustoihin
 Avoin reaaliaikainen tiedotus- ja yhteistyöalusta
 Toiminta jää talteen ja aiempaan on helppo palata myöhemmin
http://www.mindmeister.com/
Käsite- ja miellekartat
        Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet
 Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.
    Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen




                      http://www.mindmeister.com/
http://www.pearltrees.com/
http://docs.google.com/
Jaetut dokumentit
          Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla

  Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä
 Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja




                      http://docs.google.com/
Yhteiset muistiinpanot
Katso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7
             TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/
https://www.yammer.com/
Pintakilta: wiki opetuksen materiaalipankkina ja dokumentointina, http://pintakilta.wikispaces.com/NP2012+Nissan-Projekti+2012
LETopinnot: wiki ryhmien yhteisöllisen oppimisen tukena, http://letopinnot.purot.net/vasara
Wikien käyttötarkoituksia

•   Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen
    –   Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus
    –   Palaute-/vuorovaikutuskanava
    –   Ryhmätöissä: projektityöt, tiedekirjat, opinnäytteiden
        ohjaamisessa jne.
    –   Kurssin kotisivuna
•   Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen
    –   Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta
    –   Dokumentaatiot, sanakirjat (vrt. Wikipedia) yms.
    –   Usein kysytyt kysymykset, ”tietämyspankit”
         •   Esim. harjoittelujen, oppinnäytetöiden ja tutkimuksen
             tietopankit
https://www.facebook.com/Senjaopettaa
https://www.dropbox.com/
http://www.doodle.com/
http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/
http://paper.li/hponka/1307906119
Miten valita sopivat some-palvelut?

                                                    Sosiaalisen median
                                                    palvelut koostuvat
                                                    teknisistä ominaisuuksista
                                                    ja käyttömahdollisuuksista
                                                    (so. affordansseista).

                                                    Toimiva luokittelutapa on
                                                    esittää palvelun tärkeimmät
                                                    piirteet. Tässä yksi esimerkki.




      Lähde: http://nform.ca/publications/social-software-building-block
Sisällöntuotantoa ja saavuttamista
  SISÄLLÖNTUOTANTOON     SAAVUTTAMISEEN
Pedagoginen käytettävyys

•   Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?
•   Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot
•   Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä
•   Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos”
     – RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä)
     – Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet
• Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva
• Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?

 Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus
Käytettävien ohjelmien koordinointi
 • Mitä välineitä missäkin vaiheessa?
 • Mitä laitteita on käytössä?
    – Pöytäkoneet, läppärit, tabletit, älytaulut, kännykät
 • Voidaanko käyttää myös ei-tuettuja sosiaalisen
   median palveluja?
 • Missä määrin osallistujat voivat valita käytettäviä
   ohjelmia/palveluita?

 • Tärkeimmistä välineistä kannattaa tehdä
   suunnitelma koulutuksen (projektin tms.) ajalle
Sosiaalisen median opetuskäytön vaiheet




         Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5144222216/
KIITOS!
                    Harto Pönkä
                    http://twitter.com/hponka/
                    http://slideshare.com/hponka
                    http://harto.wordpress.com/
                    http://www.innowise.fi/




Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

Sosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot pintaa syvemmältä
Sosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot pintaa syvemmältäSosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot pintaa syvemmältä
Sosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot pintaa syvemmältäHarto Pönkä
 
Yhteisomanagerointi
YhteisomanagerointiYhteisomanagerointi
YhteisomanagerointiMiia Kosonen
 
Sosiaalinen media ja johtamisen murros
Sosiaalinen media ja johtamisen murrosSosiaalinen media ja johtamisen murros
Sosiaalinen media ja johtamisen murrosMiia Kosonen
 
Sosiaalinen media oppilaitosjohtamisessa ja tiimityössä
Sosiaalinen media oppilaitosjohtamisessa ja tiimityössäSosiaalinen media oppilaitosjohtamisessa ja tiimityössä
Sosiaalinen media oppilaitosjohtamisessa ja tiimityössäHarto Pönkä
 
Luottamus ja hajautunut yhteistyo
Luottamus ja hajautunut yhteistyoLuottamus ja hajautunut yhteistyo
Luottamus ja hajautunut yhteistyoMiia Kosonen
 
Oppimisen ympäristöt ja taidot tulevaisuudessa
Oppimisen ympäristöt ja taidot tulevaisuudessaOppimisen ympäristöt ja taidot tulevaisuudessa
Oppimisen ympäristöt ja taidot tulevaisuudessaHarto Pönkä
 
Digitaalisuus ja hiljainen tieto
Digitaalisuus ja hiljainen tietoDigitaalisuus ja hiljainen tieto
Digitaalisuus ja hiljainen tietoMiia Kosonen
 
Oppimisen varmistaminen digiohjauksen ja palautteen avulla
Oppimisen varmistaminen digiohjauksen ja palautteen avullaOppimisen varmistaminen digiohjauksen ja palautteen avulla
Oppimisen varmistaminen digiohjauksen ja palautteen avullaHarto Pönkä
 
Sosiaalinen Media Ja Aktiiviset Tyotavat
Sosiaalinen Media Ja Aktiiviset TyotavatSosiaalinen Media Ja Aktiiviset Tyotavat
Sosiaalinen Media Ja Aktiiviset TyotavatJarkko Elo
 
Mitä on laadukas yhteisöllisyys somessa?
Mitä on laadukas yhteisöllisyys somessa?Mitä on laadukas yhteisöllisyys somessa?
Mitä on laadukas yhteisöllisyys somessa?Harto Pönkä
 
21. vuosisadan taidot ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
21. vuosisadan taidot ja monialaiset oppimiskokonaisuudet21. vuosisadan taidot ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
21. vuosisadan taidot ja monialaiset oppimiskokonaisuudetHarto Pönkä
 
Verkkomaailman ja sosiaalisen median tilannekatsaus
Verkkomaailman ja sosiaalisen median tilannekatsausVerkkomaailman ja sosiaalisen median tilannekatsaus
Verkkomaailman ja sosiaalisen median tilannekatsausHarto Pönkä
 
Sosiaalinen media mukaan opetukseen!
Sosiaalinen media mukaan opetukseen!Sosiaalinen media mukaan opetukseen!
Sosiaalinen media mukaan opetukseen!Harto Pönkä
 
Sosiaalinen media mahdollisuutena ja haasteena opinto-ohjauksessa
Sosiaalinen media mahdollisuutena ja haasteena opinto-ohjauksessaSosiaalinen media mahdollisuutena ja haasteena opinto-ohjauksessa
Sosiaalinen media mahdollisuutena ja haasteena opinto-ohjauksessaHarto Pönkä
 
Oamk oppimisen avaruus 14.2.2011
Oamk oppimisen avaruus 14.2.2011Oamk oppimisen avaruus 14.2.2011
Oamk oppimisen avaruus 14.2.2011Sanna Brauer
 
Vuorovaikutteinen viestinta johtamisen tukena
Vuorovaikutteinen viestinta johtamisen tukenaVuorovaikutteinen viestinta johtamisen tukena
Vuorovaikutteinen viestinta johtamisen tukenaJarno M. Koponen
 
Mullistaako sosiaalinen media oppimisen?
Mullistaako sosiaalinen media oppimisen?Mullistaako sosiaalinen media oppimisen?
Mullistaako sosiaalinen media oppimisen?Harto Pönkä
 
Yhteisöllisen oppimisen skriptaus ja ohjaaminen
Yhteisöllisen oppimisen skriptaus ja ohjaaminenYhteisöllisen oppimisen skriptaus ja ohjaaminen
Yhteisöllisen oppimisen skriptaus ja ohjaaminenHarto Pönkä
 

Was ist angesagt? (20)

Sosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot pintaa syvemmältä
Sosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot pintaa syvemmältäSosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot pintaa syvemmältä
Sosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot pintaa syvemmältä
 
Yhteisomanagerointi
YhteisomanagerointiYhteisomanagerointi
Yhteisomanagerointi
 
Sosiaalinen media ja johtamisen murros
Sosiaalinen media ja johtamisen murrosSosiaalinen media ja johtamisen murros
Sosiaalinen media ja johtamisen murros
 
Sosiaalinen media oppilaitosjohtamisessa ja tiimityössä
Sosiaalinen media oppilaitosjohtamisessa ja tiimityössäSosiaalinen media oppilaitosjohtamisessa ja tiimityössä
Sosiaalinen media oppilaitosjohtamisessa ja tiimityössä
 
Luottamus ja hajautunut yhteistyo
Luottamus ja hajautunut yhteistyoLuottamus ja hajautunut yhteistyo
Luottamus ja hajautunut yhteistyo
 
Oppimisen ympäristöt ja taidot tulevaisuudessa
Oppimisen ympäristöt ja taidot tulevaisuudessaOppimisen ympäristöt ja taidot tulevaisuudessa
Oppimisen ympäristöt ja taidot tulevaisuudessa
 
Digitaalisuus ja hiljainen tieto
Digitaalisuus ja hiljainen tietoDigitaalisuus ja hiljainen tieto
Digitaalisuus ja hiljainen tieto
 
Oppimisen varmistaminen digiohjauksen ja palautteen avulla
Oppimisen varmistaminen digiohjauksen ja palautteen avullaOppimisen varmistaminen digiohjauksen ja palautteen avulla
Oppimisen varmistaminen digiohjauksen ja palautteen avulla
 
Sosiaalinen Media Ja Aktiiviset Tyotavat
Sosiaalinen Media Ja Aktiiviset TyotavatSosiaalinen Media Ja Aktiiviset Tyotavat
Sosiaalinen Media Ja Aktiiviset Tyotavat
 
Mitä on laadukas yhteisöllisyys somessa?
Mitä on laadukas yhteisöllisyys somessa?Mitä on laadukas yhteisöllisyys somessa?
Mitä on laadukas yhteisöllisyys somessa?
 
21. vuosisadan taidot ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
21. vuosisadan taidot ja monialaiset oppimiskokonaisuudet21. vuosisadan taidot ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
21. vuosisadan taidot ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
 
Verkkomaailman ja sosiaalisen median tilannekatsaus
Verkkomaailman ja sosiaalisen median tilannekatsausVerkkomaailman ja sosiaalisen median tilannekatsaus
Verkkomaailman ja sosiaalisen median tilannekatsaus
 
Sosiaalinen media mukaan opetukseen!
Sosiaalinen media mukaan opetukseen!Sosiaalinen media mukaan opetukseen!
Sosiaalinen media mukaan opetukseen!
 
Sosiaalinen media mahdollisuutena ja haasteena opinto-ohjauksessa
Sosiaalinen media mahdollisuutena ja haasteena opinto-ohjauksessaSosiaalinen media mahdollisuutena ja haasteena opinto-ohjauksessa
Sosiaalinen media mahdollisuutena ja haasteena opinto-ohjauksessa
 
Luoti osa1 010212_pl2
Luoti osa1 010212_pl2Luoti osa1 010212_pl2
Luoti osa1 010212_pl2
 
Oamk oppimisen avaruus 14.2.2011
Oamk oppimisen avaruus 14.2.2011Oamk oppimisen avaruus 14.2.2011
Oamk oppimisen avaruus 14.2.2011
 
Vuorovaikutteinen viestinta johtamisen tukena
Vuorovaikutteinen viestinta johtamisen tukenaVuorovaikutteinen viestinta johtamisen tukena
Vuorovaikutteinen viestinta johtamisen tukena
 
Mullistaako sosiaalinen media oppimisen?
Mullistaako sosiaalinen media oppimisen?Mullistaako sosiaalinen media oppimisen?
Mullistaako sosiaalinen media oppimisen?
 
Yhteisöllisen oppimisen skriptaus ja ohjaaminen
Yhteisöllisen oppimisen skriptaus ja ohjaaminenYhteisöllisen oppimisen skriptaus ja ohjaaminen
Yhteisöllisen oppimisen skriptaus ja ohjaaminen
 
Yhteisollisyys
YhteisollisyysYhteisollisyys
Yhteisollisyys
 

Ähnlich wie Verkko-opetuksen ja sosiaalisen median perusteet

Sosiaalinen media haastaa opetuksen kehittämiseen
Sosiaalinen media haastaa opetuksen kehittämiseenSosiaalinen media haastaa opetuksen kehittämiseen
Sosiaalinen media haastaa opetuksen kehittämiseenHarto Pönkä
 
Sosiaalisen median yhteisöllisyys
Sosiaalisen median yhteisöllisyysSosiaalisen median yhteisöllisyys
Sosiaalisen median yhteisöllisyysHarto Pönkä
 
Verkko- ja mobiiliopetuksen perusteita
Verkko- ja mobiiliopetuksen perusteitaVerkko- ja mobiiliopetuksen perusteita
Verkko- ja mobiiliopetuksen perusteitaHarto Pönkä
 
Sosiaalinen media oppilaitoksen sisäisessä kehittämisessä
Sosiaalinen media oppilaitoksen sisäisessä kehittämisessäSosiaalinen media oppilaitoksen sisäisessä kehittämisessä
Sosiaalinen media oppilaitoksen sisäisessä kehittämisessäHarto Pönkä
 
Kansalaisaktiivisuus ja mediakasvatus
Kansalaisaktiivisuus ja mediakasvatusKansalaisaktiivisuus ja mediakasvatus
Kansalaisaktiivisuus ja mediakasvatusSanna Brauer
 
Osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet
Osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudetOsallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet
Osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudetHarto Pönkä
 
Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus
Yhteisöllisyys ja vuorovaikutusYhteisöllisyys ja vuorovaikutus
Yhteisöllisyys ja vuorovaikutusHarto Pönkä
 
Sosiaalinen media yhdistää ihmisiä (Jyväskylä 23.2.2012)
Sosiaalinen media yhdistää ihmisiä (Jyväskylä 23.2.2012)Sosiaalinen media yhdistää ihmisiä (Jyväskylä 23.2.2012)
Sosiaalinen media yhdistää ihmisiä (Jyväskylä 23.2.2012)Harto Pönkä
 
Sosiaalinen media opintojen ohjauksessa
Sosiaalinen media opintojen ohjauksessaSosiaalinen media opintojen ohjauksessa
Sosiaalinen media opintojen ohjauksessaHarto Pönkä
 
Sosiaalinen media kaupungin ja kaupunkilaisten kohtaamisessa
Sosiaalinen media kaupungin ja kaupunkilaisten kohtaamisessa Sosiaalinen media kaupungin ja kaupunkilaisten kohtaamisessa
Sosiaalinen media kaupungin ja kaupunkilaisten kohtaamisessa Harto Pönkä
 
Sosiaalisen median hyödyntäminen organisaatioissa mainestrategisesta näkökulm...
Sosiaalisen median hyödyntäminen organisaatioissa mainestrategisesta näkökulm...Sosiaalisen median hyödyntäminen organisaatioissa mainestrategisesta näkökulm...
Sosiaalisen median hyödyntäminen organisaatioissa mainestrategisesta näkökulm...Salla-Maaria Laaksonen
 
Verkostomainen ja luova tiimityö
Verkostomainen ja luova tiimityöVerkostomainen ja luova tiimityö
Verkostomainen ja luova tiimityöSovelto
 
Verkostomainen ja luova tiimityö
Verkostomainen ja luova tiimityöVerkostomainen ja luova tiimityö
Verkostomainen ja luova tiimityöJuha Laamanen
 
Verkostomainen ja luova tiimityö
Verkostomainen ja luova tiimityöVerkostomainen ja luova tiimityö
Verkostomainen ja luova tiimityöJuha Laamanen
 
Sosiaalisen median työkalut VASU-/OPS-työn tukena
Sosiaalisen median työkalut VASU-/OPS-työn tukenaSosiaalisen median työkalut VASU-/OPS-työn tukena
Sosiaalisen median työkalut VASU-/OPS-työn tukenaHarto Pönkä
 
Sosiaalinen media oppimisen ja opetuksen tukena
Sosiaalinen media oppimisen ja opetuksen tukenaSosiaalinen media oppimisen ja opetuksen tukena
Sosiaalinen media oppimisen ja opetuksen tukenaHarto Pönkä
 
Vuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassa
Vuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassaVuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassa
Vuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassaHarto Pönkä
 
Jaettu asiantuntijuus alvar
Jaettu asiantuntijuus alvarJaettu asiantuntijuus alvar
Jaettu asiantuntijuus alvarSanna Brauer
 
Sosiaaliseen mediaan - lisääntyykö avoimuus, syntyykö vuorovaikutusta?
Sosiaaliseen mediaan - lisääntyykö avoimuus, syntyykö vuorovaikutusta?Sosiaaliseen mediaan - lisääntyykö avoimuus, syntyykö vuorovaikutusta?
Sosiaaliseen mediaan - lisääntyykö avoimuus, syntyykö vuorovaikutusta?Harto Pönkä
 
Verkostoja, parvia ja sosiaalista mediaa oppimisen tueksi
Verkostoja, parvia ja sosiaalista mediaa oppimisen tueksiVerkostoja, parvia ja sosiaalista mediaa oppimisen tueksi
Verkostoja, parvia ja sosiaalista mediaa oppimisen tueksiHarto Pönkä
 

Ähnlich wie Verkko-opetuksen ja sosiaalisen median perusteet (20)

Sosiaalinen media haastaa opetuksen kehittämiseen
Sosiaalinen media haastaa opetuksen kehittämiseenSosiaalinen media haastaa opetuksen kehittämiseen
Sosiaalinen media haastaa opetuksen kehittämiseen
 
Sosiaalisen median yhteisöllisyys
Sosiaalisen median yhteisöllisyysSosiaalisen median yhteisöllisyys
Sosiaalisen median yhteisöllisyys
 
Verkko- ja mobiiliopetuksen perusteita
Verkko- ja mobiiliopetuksen perusteitaVerkko- ja mobiiliopetuksen perusteita
Verkko- ja mobiiliopetuksen perusteita
 
Sosiaalinen media oppilaitoksen sisäisessä kehittämisessä
Sosiaalinen media oppilaitoksen sisäisessä kehittämisessäSosiaalinen media oppilaitoksen sisäisessä kehittämisessä
Sosiaalinen media oppilaitoksen sisäisessä kehittämisessä
 
Kansalaisaktiivisuus ja mediakasvatus
Kansalaisaktiivisuus ja mediakasvatusKansalaisaktiivisuus ja mediakasvatus
Kansalaisaktiivisuus ja mediakasvatus
 
Osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet
Osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudetOsallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet
Osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet
 
Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus
Yhteisöllisyys ja vuorovaikutusYhteisöllisyys ja vuorovaikutus
Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus
 
Sosiaalinen media yhdistää ihmisiä (Jyväskylä 23.2.2012)
Sosiaalinen media yhdistää ihmisiä (Jyväskylä 23.2.2012)Sosiaalinen media yhdistää ihmisiä (Jyväskylä 23.2.2012)
Sosiaalinen media yhdistää ihmisiä (Jyväskylä 23.2.2012)
 
Sosiaalinen media opintojen ohjauksessa
Sosiaalinen media opintojen ohjauksessaSosiaalinen media opintojen ohjauksessa
Sosiaalinen media opintojen ohjauksessa
 
Sosiaalinen media kaupungin ja kaupunkilaisten kohtaamisessa
Sosiaalinen media kaupungin ja kaupunkilaisten kohtaamisessa Sosiaalinen media kaupungin ja kaupunkilaisten kohtaamisessa
Sosiaalinen media kaupungin ja kaupunkilaisten kohtaamisessa
 
Sosiaalisen median hyödyntäminen organisaatioissa mainestrategisesta näkökulm...
Sosiaalisen median hyödyntäminen organisaatioissa mainestrategisesta näkökulm...Sosiaalisen median hyödyntäminen organisaatioissa mainestrategisesta näkökulm...
Sosiaalisen median hyödyntäminen organisaatioissa mainestrategisesta näkökulm...
 
Verkostomainen ja luova tiimityö
Verkostomainen ja luova tiimityöVerkostomainen ja luova tiimityö
Verkostomainen ja luova tiimityö
 
Verkostomainen ja luova tiimityö
Verkostomainen ja luova tiimityöVerkostomainen ja luova tiimityö
Verkostomainen ja luova tiimityö
 
Verkostomainen ja luova tiimityö
Verkostomainen ja luova tiimityöVerkostomainen ja luova tiimityö
Verkostomainen ja luova tiimityö
 
Sosiaalisen median työkalut VASU-/OPS-työn tukena
Sosiaalisen median työkalut VASU-/OPS-työn tukenaSosiaalisen median työkalut VASU-/OPS-työn tukena
Sosiaalisen median työkalut VASU-/OPS-työn tukena
 
Sosiaalinen media oppimisen ja opetuksen tukena
Sosiaalinen media oppimisen ja opetuksen tukenaSosiaalinen media oppimisen ja opetuksen tukena
Sosiaalinen media oppimisen ja opetuksen tukena
 
Vuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassa
Vuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassaVuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassa
Vuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassa
 
Jaettu asiantuntijuus alvar
Jaettu asiantuntijuus alvarJaettu asiantuntijuus alvar
Jaettu asiantuntijuus alvar
 
Sosiaaliseen mediaan - lisääntyykö avoimuus, syntyykö vuorovaikutusta?
Sosiaaliseen mediaan - lisääntyykö avoimuus, syntyykö vuorovaikutusta?Sosiaaliseen mediaan - lisääntyykö avoimuus, syntyykö vuorovaikutusta?
Sosiaaliseen mediaan - lisääntyykö avoimuus, syntyykö vuorovaikutusta?
 
Verkostoja, parvia ja sosiaalista mediaa oppimisen tueksi
Verkostoja, parvia ja sosiaalista mediaa oppimisen tueksiVerkostoja, parvia ja sosiaalista mediaa oppimisen tueksi
Verkostoja, parvia ja sosiaalista mediaa oppimisen tueksi
 

Mehr von Harto Pönkä

Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?
Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?
Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?Harto Pönkä
 
Sosiaalisen median katsaus 02/2024
Sosiaalisen median katsaus 02/2024Sosiaalisen median katsaus 02/2024
Sosiaalisen median katsaus 02/2024Harto Pönkä
 
Some, algoritmit ja tekoäly
Some, algoritmit ja tekoälySome, algoritmit ja tekoäly
Some, algoritmit ja tekoälyHarto Pönkä
 
Informaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinot
Informaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinotInformaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinot
Informaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinotHarto Pönkä
 
Tietoturva ja luotettava tieto
Tietoturva ja luotettava tietoTietoturva ja luotettava tieto
Tietoturva ja luotettava tietoHarto Pönkä
 
Sosiaalinen media, pelit ja ruutuaika
Sosiaalinen media, pelit ja ruutuaikaSosiaalinen media, pelit ja ruutuaika
Sosiaalinen media, pelit ja ruutuaikaHarto Pönkä
 
Juuri nyt: Somen trendit ja algoritmit
Juuri nyt: Somen trendit ja algoritmitJuuri nyt: Somen trendit ja algoritmit
Juuri nyt: Somen trendit ja algoritmitHarto Pönkä
 
Henkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminen
Henkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminenHenkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminen
Henkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminenHarto Pönkä
 
Tilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiin
Tilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiinTilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiin
Tilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiinHarto Pönkä
 
Toiminta tietoturvaloukkaustapauksissa
Toiminta tietoturvaloukkaustapauksissaToiminta tietoturvaloukkaustapauksissa
Toiminta tietoturvaloukkaustapauksissaHarto Pönkä
 
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessaInformaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessaHarto Pönkä
 
Tietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteella
Tietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteellaTietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteella
Tietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteellaHarto Pönkä
 
Twitter taitekohdassa
Twitter taitekohdassaTwitter taitekohdassa
Twitter taitekohdassaHarto Pönkä
 
Sosiaalinen media, koulu ja opetus
Sosiaalinen media, koulu ja opetusSosiaalinen media, koulu ja opetus
Sosiaalinen media, koulu ja opetusHarto Pönkä
 
Verkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuoja
Verkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuojaVerkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuoja
Verkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuojaHarto Pönkä
 
Some- ja pikaviestisovellusten tietosuoja
Some- ja pikaviestisovellusten tietosuojaSome- ja pikaviestisovellusten tietosuoja
Some- ja pikaviestisovellusten tietosuojaHarto Pönkä
 
Mikä se some oikein on?
Mikä se some oikein on?Mikä se some oikein on?
Mikä se some oikein on?Harto Pönkä
 
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmastaSosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmastaHarto Pönkä
 
Opetuksen tietosuoja - mikä muuttui?
Opetuksen tietosuoja - mikä muuttui?Opetuksen tietosuoja - mikä muuttui?
Opetuksen tietosuoja - mikä muuttui?Harto Pönkä
 
Tietosuojavaatimukset markkinointiviestinnässä
Tietosuojavaatimukset markkinointiviestinnässäTietosuojavaatimukset markkinointiviestinnässä
Tietosuojavaatimukset markkinointiviestinnässäHarto Pönkä
 

Mehr von Harto Pönkä (20)

Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?
Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?
Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?
 
Sosiaalisen median katsaus 02/2024
Sosiaalisen median katsaus 02/2024Sosiaalisen median katsaus 02/2024
Sosiaalisen median katsaus 02/2024
 
Some, algoritmit ja tekoäly
Some, algoritmit ja tekoälySome, algoritmit ja tekoäly
Some, algoritmit ja tekoäly
 
Informaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinot
Informaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinotInformaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinot
Informaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinot
 
Tietoturva ja luotettava tieto
Tietoturva ja luotettava tietoTietoturva ja luotettava tieto
Tietoturva ja luotettava tieto
 
Sosiaalinen media, pelit ja ruutuaika
Sosiaalinen media, pelit ja ruutuaikaSosiaalinen media, pelit ja ruutuaika
Sosiaalinen media, pelit ja ruutuaika
 
Juuri nyt: Somen trendit ja algoritmit
Juuri nyt: Somen trendit ja algoritmitJuuri nyt: Somen trendit ja algoritmit
Juuri nyt: Somen trendit ja algoritmit
 
Henkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminen
Henkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminenHenkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminen
Henkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminen
 
Tilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiin
Tilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiinTilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiin
Tilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiin
 
Toiminta tietoturvaloukkaustapauksissa
Toiminta tietoturvaloukkaustapauksissaToiminta tietoturvaloukkaustapauksissa
Toiminta tietoturvaloukkaustapauksissa
 
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessaInformaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
 
Tietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteella
Tietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteellaTietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteella
Tietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteella
 
Twitter taitekohdassa
Twitter taitekohdassaTwitter taitekohdassa
Twitter taitekohdassa
 
Sosiaalinen media, koulu ja opetus
Sosiaalinen media, koulu ja opetusSosiaalinen media, koulu ja opetus
Sosiaalinen media, koulu ja opetus
 
Verkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuoja
Verkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuojaVerkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuoja
Verkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuoja
 
Some- ja pikaviestisovellusten tietosuoja
Some- ja pikaviestisovellusten tietosuojaSome- ja pikaviestisovellusten tietosuoja
Some- ja pikaviestisovellusten tietosuoja
 
Mikä se some oikein on?
Mikä se some oikein on?Mikä se some oikein on?
Mikä se some oikein on?
 
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmastaSosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
 
Opetuksen tietosuoja - mikä muuttui?
Opetuksen tietosuoja - mikä muuttui?Opetuksen tietosuoja - mikä muuttui?
Opetuksen tietosuoja - mikä muuttui?
 
Tietosuojavaatimukset markkinointiviestinnässä
Tietosuojavaatimukset markkinointiviestinnässäTietosuojavaatimukset markkinointiviestinnässä
Tietosuojavaatimukset markkinointiviestinnässä
 

Verkko-opetuksen ja sosiaalisen median perusteet

  • 1. Verkko-opetuksen ja sosiaalisen median perusteet Harto Pönkä, 22.2.2013 Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi
  • 2. Jokainen opettaja pohtii kaiken aikaa… Miten ihminen oppii? Vertaa: Millaista on hyvä yhteistyö? Millä toiminnalla on vaikutusta? Miten viesti menee perille?
  • 3. Parvet ja verkostot On sanottu, että tuottavat sisältöjä sosiaalisen median monipäisesti. yhteisöissä on joukkoälyä. Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa. Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.
  • 4. OPPIMISEN TUKEMINEN: • ymmärtävä oppiminen • yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu • oppimisprosessi Jos unohdat, mihin pyrit, unohda koko juttu!
  • 5. Kun puhutaan yhteisöllisestä työskentelystä tai oppimisesta verkossa, kyse on ryhmistä. (Sosiaaliset verkostot ja verkkoyhteisöt tulevat jäljempänä.)
  • 6. Ryhmäytyminen 1. Muotoutumisvaihe • Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit • Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja • Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja 1. Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä) • Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta. • Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista. 1. Normien luomisen vaihe • Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius. • Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan. • Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta. 1. Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän) • Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa. • Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja. • Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen. 1. Lopettamisvaihe • Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja. Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977). http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development
  • 7. Tehokas ryhmä on sitoutunut yhteisen tavoitteen saavuttamiseen.
  • 8. Keskustelujen merkitys Keskusteluissa yksilöt selittävät omaa ajatteluaan, välittävät tietoa ja rakentavat uutta tietoa.
  • 9. Yhteisöllisessä työskentelyssä tarvitaan väline(-et) kumpaankin: Yhteinen tuotos Keskustelu
  • 10. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.
  • 11. Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan luomus tai innovaatio, joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet. Yhteisöllistä oppimista teutaan, koska se käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.
  • 13. Oletko avoin ja valmis keskusteluun?
  • 16. Avoimuudessa on vaihtoehtoja • Täysin avoin – Kaikki voivat lukea ja osallistua • Osittain avoin – Kaikki voivat lukea – Vain jäsenet voivat osallistua • Suljettu, rekisteröintipakko – Vain rekisteröityneet käyttäjät pääsevät palveluun, mutta kuka tahansa voi rekisteröityä • Suljettu, kutsu vaaditaan – Vain kutsutut käyttäjät pääsevät palveluun • Suljettu ja salainen – Ei listaudu julkisesti; osoite täytyy tietää
  • 17. Yritystoiminnassa sosiaalisen median laaja-alaisin vaikutus koetaan sisäisessä viestinnässä ja toimintatapojen muutoksessa. Uudet tavat jakaa tietoa ja osaamista organisatoristen ja maantieteellisten rajojen yli lisäävät tietotyön tuottavuutta. (EVA:n Suora yhteys) Ryhmissä tekeminen, toisilta oppiminen ja toisten ideoiden jalostaminen ovat harjoittelua vaativia taitoja. -- Siksi niitä pitää vahvistaa koulu- ja opiskeluvaiheessa nykyistä systemaattisemmin. (EK:n Oivallus) Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/
  • 18. Oppijan valinta? Vai sittenkin opettajan valinta? Kuvat ja lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2013/01/16/oppimateriaaligate-ja-opettajien-valinen-yhteistyo/
  • 19. Ennakkoehtoja somen käytölle • Avoimuuden lisääminen  tiedon jakaminen • Kontrollin vähentäminen • Keskeneräisyyden sietäminen • Kokeilevuus, oppiminen, virheistäkin • Valmius kuuntelemiseen ja pyrkimys toisten mielipiteiden ymmärtämiseen (edellyttää laskeutumista samalle tasolle) • Keskustelun ja yhteistyön arvostaminen = Toimintakulttuurin muutos!
  • 20. Sosiaalisen median toimintatapoja Nopeutunut tiedonkulku Toiminnan dokumentointi Sosiaaliset merkitykset Avoin yhteistyö Hiljainen tieto näkyväksi Osaamisen jakaminen ja tunnistaminen Tietolähteiden jakaminen Auttaminen ja Uuden tiedon yhteinen etu luominen yhdessä  Toimintakulttuuri muutos
  • 21. Ihmiset ovat klikkauksen päässä toisistaan.
  • 22. Sosiaaliset verkostot ovat tehokkaita keskusteluun ja tiedon välittämiseen Kuvassa suomeksi kirjoittavat tweettaajat (63632 tunnusta), lähde: http://www.finnishtwitter.com/graph/ (02/2013)
  • 23. Sosiaaliset merkitykset kotisivuilla (Kuvakaappaukset: http://www.aamulehti.fi/ )
  • 24. Sosiaalisten verkostojen rakenne Vahvoja sidoksia Heikot sidokset ovat syntyy, kun kaveri merkittäviä, sillä ne Solmukäyttäjät on myös kaverin muodostavat siltoja välittävät tietoa kaveri. verkoston eri tehokkaasti. He voivat klustereiden välille. myös dominoida verkostoa. Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia. Sosiaalisen verkoston Ulkopuolisilla ei luomiseen voidaan käyttää Kiinteät ryhmät ole yhteyksiä muihin, kierrättävät joskus monia erilaisia aineistoja. mutta he ovat silti tarpeetontakin tietoa. osa kokonaisuutta.
  • 25. Tieto leviää verkoston kautta Henkilö A julkaisee jakaa uutta sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video) • Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä • Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on. • Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.
  • 26. ” Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”, sillä en koskaan pysty antamaan enemmän kuin saan muilta.
  • 27. Sinä/organisaatiosi Solmukäyttäjä Jos olet tavoitettavissa netissä, saat nopeasti tiedon tärkeistä asioista ja voit luontevasti osallistua keskusteluun.
  • 28. Yhteisöpalvelujen käyttö Suomessa Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html (7.11.2012) Kaavion toteutus: Harto Pönkä, 7.11.2012, CC-BY. Kuva: http://www.flickr.com/photos/harto/8165331036/in/photostream/
  • 30. Miten verkkoyhteisö syntyy? • Oleellista on, että ihmiset osallistuvat johonkin yhteiseen toimintaan, jossa keskeistä on yhteisöllinen työskentelytapa. • On oltava jokin riittävän tärkeäksi koettu yhteinen ”syy” osallistua yhteisön toimintaan. • Yhteisöä tuetaan tukemalla sen jäsenten välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä työskentelyä. Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/
  • 31. Isossa verkkoyhteisössä yhteisöllinen toiminta keskittyy sen ytimeen. Lurkkaajat, Pienet Yhteisön ydin jopa yli 60% kaveriklusterit (ja sisäpiiri) Lähde: http://www.orgnet.com/community.html
  • 32. Fasilitointi • Fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista. • Alun perin facile = helpottaa • Fasilitaattori keskittyy rikastavan ja rakentavan yhteistyön edellytysten luomiseen. • Fasilitaattori sosiaalisessa mediassa: – Herättää keskustelua, tuo eri näkökulmia esiin – Ohjaa ryhmän sisällöntuotantoa – Nostaa esille osallistujien kysymyksiä, kommentteja yms. – Toimii sihteerinä ennen, aikana ja jälkeen – Tiedottaa, jakaa aiheeseen liittyviä linkkejä jne. – Suunnittelee, mitä seuraavaksi; huolehtii jatkuvuudesta Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_%28organisaatio%29
  • 33. Tee ainakin nämä • Tarjoa paikka, jossa voi vaikuttaa • Ole kiinnostunut: anna ihmisille aito tilaisuus kertoa mielipiteensä, kannusta siihen • Sitoudu käyttämään tehtyä kanavaa – edellyttää aktiivisuutta ja resursseja • Älä tee ”maailmasta irrallista saareketta” – Tuo näkyvästi esiin muissa yhteyksissä ja nettipalveluissa – Hyödynnä sosiaaliset verkostot! – Kannusta linkittämään, näytä viittaukset ja pingbackit • Hyväksy ikuinen keskeneräisyys: palvelua/toimintaa tulee kehittää käyttäjien palautteen ja arvioinnin pohjalta Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/
  • 34. Uusia menetelmiä somesta • Crowdsourcing/verkostohaastattelu – Tarkoituksena on saada vastauksia tai mielipiteitä johonkin kysymykseen tai ongelmaan, joka esitetään esim. mikroblogissa. Hyödynnetään sosiaalista verkostoa ja käyttäjien osaamista. – Lue lisää esim. http://blogit.yle.fi/aalto/uusi-nimi-vanhalle- tiedonhankintametodille-verkostohaastattelu • Liverapo (-rtointi) – Raportoidaan tapahtumasta/esityksestä verkkoon. Keskusteluun voivat osallistua myös ne, jotka eivät ole paikalla. • Reaaliaikainen palautekanava – Esityksen/luennon aikana osallistujat voivat kirjoittaa verkkoon kommentteja ja keskustella aiheista. • Ja keskustelu jatkuu netissä –käytäntö • Kuratointi
  • 36. Opetusympäristön peruspalikoita • Oppimisalustat (Moodle, Optima, yms.) • Blogit (Wordpress, Blogger, Vuodatus.net) • Wikit (MediaWiki, Wikispaces, Purot.net) • Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Cmap Tools, Bubbl.us) • Esitystyökalut (SlideShare, Prezi, Google-esitykset) • Medianjakopalvelut (videot, kuvat yms.) • Jaetut dokumentit (Google Docs) • Jaetut muistiinpanot (Etherpad, Evernote, Diigo) • Jaetut hakemistot (Dropbox, Box.net, Google Drive, SkyDrive) • Mikroblogit (Twitter, Yammer, Qaiku) • Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Twitter, Google+, Ning) • Viestintä- ja verkkokokousohjelmat (Adobe Connect, Skype, Messenger)
  • 38.
  • 40. Blogi Kurssiblogi Kurssin dokumentointi ja yhteinen työtila  Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa  Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen  Tiedon ja kokemusten jakaminen http://www.23asiaa.net/
  • 41. Omassa blogissaan oppija voi arvioida omaa ja ryhmänsä työskentelyä sekä pohtia oppimisen kannalta keskeisiä aiheita.
  • 42. Miksi itse bloggaan? • Blogi sai alkunsa v. 2006 yliopiston kurssilla • Kirjoittaminen selkiyttää ajatuksia – ajatusten käsitteellistäminen on itsensä opettamista – ajatukset ovat kuin puroja, jotka hakevat uomaansa • Esittelen / merkitsen muistiin, mitä olen tehnyt • Tuotan asiantuntijatietoa verkostoilleni jakamalla blogin sisältöjä niihin • Vaikutan omalla pienellä tontillani maailman menoon • Markkinointiakin ilmenee, mutta se on ”sivutuote”
  • 43. Blogin etuja projekteissa/hankkeissa • Sivut (pysyvät tiedot) – Esittely, osallistujat, ohjausryhmä, materiaalit yms. – Linkit taustaorganisaatioihin ja muihin hankkeen www-sivustoihin • Blogikirjoitukset (ajankohtainen toiminta) – Ajankohtainen tiedotus ja raportointi – Suunnitelmat, esityslistat, pöytäkirjat, terveiset tapahtumista, dokumenttien kommentointi yms. – Linkkejä, sisältöupotuksia, yhteistyökumppaneiden kirjoituksia yms. • Kommenttipalsta – Sisäiset keskustelut – Mahdollistaa ulkopuolisten osallistumisen • RSS-syötteet mahdollistavat blogin liittämisen muihin www-sivustoihin  Avoin reaaliaikainen tiedotus- ja yhteistyöalusta  Toiminta jää talteen ja aiempaan on helppo palata myöhemmin
  • 45. Käsite- ja miellekartat  Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet  Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.  Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen http://www.mindmeister.com/
  • 48. Jaetut dokumentit Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla  Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä  Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja http://docs.google.com/
  • 49. Yhteiset muistiinpanot Katso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7 TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/
  • 51. Pintakilta: wiki opetuksen materiaalipankkina ja dokumentointina, http://pintakilta.wikispaces.com/NP2012+Nissan-Projekti+2012
  • 52. LETopinnot: wiki ryhmien yhteisöllisen oppimisen tukena, http://letopinnot.purot.net/vasara
  • 53. Wikien käyttötarkoituksia • Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen – Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus – Palaute-/vuorovaikutuskanava – Ryhmätöissä: projektityöt, tiedekirjat, opinnäytteiden ohjaamisessa jne. – Kurssin kotisivuna • Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen – Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta – Dokumentaatiot, sanakirjat (vrt. Wikipedia) yms. – Usein kysytyt kysymykset, ”tietämyspankit” • Esim. harjoittelujen, oppinnäytetöiden ja tutkimuksen tietopankit
  • 59. Miten valita sopivat some-palvelut? Sosiaalisen median palvelut koostuvat teknisistä ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista (so. affordansseista). Toimiva luokittelutapa on esittää palvelun tärkeimmät piirteet. Tässä yksi esimerkki. Lähde: http://nform.ca/publications/social-software-building-block
  • 60. Sisällöntuotantoa ja saavuttamista SISÄLLÖNTUOTANTOON SAAVUTTAMISEEN
  • 61. Pedagoginen käytettävyys • Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa? • Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot • Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä • Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos” – RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä) – Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet • Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva • Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?  Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus
  • 62. Käytettävien ohjelmien koordinointi • Mitä välineitä missäkin vaiheessa? • Mitä laitteita on käytössä? – Pöytäkoneet, läppärit, tabletit, älytaulut, kännykät • Voidaanko käyttää myös ei-tuettuja sosiaalisen median palveluja? • Missä määrin osallistujat voivat valita käytettäviä ohjelmia/palveluita? • Tärkeimmistä välineistä kannattaa tehdä suunnitelma koulutuksen (projektin tms.) ajalle
  • 63. Sosiaalisen median opetuskäytön vaiheet Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5144222216/
  • 64. KIITOS! Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/ Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi