Esko-hankkeen opit, kopit ja kompastuskivet kun järjestöt ja Oulun kaupunki lähtivät kumppanuutta rakentamaan, Katja Suni
1. Esko-hankkeen opit, kopit ja kompastuskivet - kun järjestö ja Oulun kaupunki lähtivät kumppanuutta rakentamaan
KATJA SUNI
13.11.2014
2. ESKO-Ehkäisevän työn kärkihanke Oulussa 2009-2013
ESKO oli sosiaali-ja terveysjärjestöjen sekä Oulun kaupungin yhteinen ehkäisevän työn hankekokonaisuus vuosille 2009-2013. Tavoitteena oli lisätä oululaisten hyvinvointia elämän eri vaiheissa.
Hankkeessa ehkäisevä työ nähtiin seuraavasti: ehkäisevällä työllä tähdätään yksilön tai yhteisön hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen pyrkimällä estämään ennalta ongelmien syntymistä tai niiden pahenemista.
RAY-rahoitteinenKASTE-hanke
3. Esimerkkejä järjestöjen ja kaupungin yhteisistä toimintamuodoista Oulussa
Yhteinen toimintarakenne
•Elämänkaariverkostot
Yhteiset toimintamallit
•Sähköinen hyvinvointikertomus
•Järjestöavustukset
•Hankehakemusyhteistyö
Yhteistyön opit, kopit ja kompastuskivet
•Onnistumiset
•Haasteet
•Kumppanuuden edellytykset
4. Elämänkaariverkostot yhteistyörakenteen kulmakivenä
•Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
•Auta Lasta ry
Lapset, nuoret lapsiperheet
•Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry
•EHYT ry
Työikäiset
•Oulun Seudun Setlementti ry
•Oulun Seudun Muistiyhdistys ry
Ikäihmiset
•SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry
•Oulun kaupunki
Koordinaatio
5. Järjestö-kuntayhteistyössä tarvitaan erilaisia
yhteistyöverkostoja ja –foorumeita
1. Laajan osallistumisen yhteistyöfoorumit
2. Edustuksellinen yhteistyöelin
3. Yhteistyöryhmä
4. Tuotannollinen yhteistyöryhmä
5. Johtava ryhmä
Viirkorpi 2013
7. Turvallisuus
Nuoret
Työikäiset
Ikäihmiset
Henkinen
hyvin-
vointi
Terveys &
toiminta-
kyky
Asuminen
& ympä-
ristö
Työ ja
toimeen-
tulo
Elämänlaatu
Lapset, lapsiperheet
Kokemuksellisen hyvinvointitiedon kerääminen / järjestöpäivät 26.4. 2013 Oulu
•Tarkastelunäkökulmia olivat Lapset, lapsiperheet ja nuoret sekä työikäiset ja ikäihmiset.
•Kokemuksellista hyvinvointia tarkasteltiin hyvinvoinnin teemojen (9 kpl) sekä väestöryhmien matriisissa. Keskustelun pohjana oli 4-kenttä, jossa tarkasteltiin niitä asioita jotka jo ovat hyvin ja tukevat hyvinvointia. Samoin oli sarake niille asioille, joita jo on mutta niitä tulisi kehittää. Lisäksi oli sarakkeet puuttuvista asioista/ toiminnoista sekä sarake asioille joista voidaan luopua kokonaan.
•Keskustelun tuloksista laadittu yhteenveto toimitettu päätöksentekijöille
Tasa-arvo, oikeuden- mukaisuus
Osallisuus
ja vaikutta-
minen
Varhais-
kasvatus,
koulut, opiskelu
Matti Vähäkuopus 2013
8. TYÖIKÄISET Kuntalaisten hyvinvointi / järjestöpäivät 26.4.2013
Ovat olemassa/ säilytettävät/ vahvistavat hyvinvointia
Ovat olemassa,
mutta tulee kehittä
Nämäasiat puuttuvat
ja niitä tarvittaisiin
Näistäasioista voitaisiin luopua
Varhaiskasvatus, koulut ja opiskelu:
Liikunta ja kulttuuri:
Terveys ja toimintakyky:
+ Työikäisten muistisairaiden päivätoiminta on hyvä toimintamuoto.
+ Kehittäjä asiakkaiden mukana olo palveluiden kehittämisessä (mielenterveyspuoli)
+ Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset.
+ Muistineuvoja toiminta
-Aikojen saamistasote- palveluihintulee kehittää.
-Asiointiavun kehittäminen
-Palveluiden ja toimintojen kehittämisessä tulisi huomioida alueiden erityispiirteen.
-Laitoshoidon purkaminen tuo kehittämistavoitteita avopalveluiden kehittämiseen.
-Avohuollon henkilöstön tietämystä järjestötoimijoista tulee lisätä ja yhteistyötä edelleen kehittää.
-Henkilökohtaisen avun järjestämistapojen edelleen kehittäminen
-Äskettäin työttömiksi jääneiden terveystarkastuksienkehittäminen.
-Sosiaalipalveluihin myös matalankynnyksenpalvelua vrt. terveyspalvelut hyvinvointipisteessä.
-Alueelliset palvelukoordinaattorit
-Ennaltaehkäisevä näkökulma myös hoitoketjuihin.
-Avokuntoutus puutteellista
-Sektoroitunut ajattelumalli
-Organisaatiolähtöisyys
-Jatkuvatorganisaatiomuutokset
-Tilaaja-tuottaja malli
Matti Vähäkuopus 2013
9. Hyvinvoinnin painopisteet 2015
Lapset ja nuoret
Palvelut toteutetaan ns. yhden luukun periaatteella yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
Lapsiperheiden kotiin annettavaa arjen tukea lisätään
Hyvinvointineuvolan-ja hyvinvointikoulun toiminta konkretisoidaan
Työikäiset
Sosiaalityön asiakkaille nimetään asiakasvastaavat
Mielenterveys-ja päihdepalveluiden saatavuutta parannetaan ja hoitoon pääsyn kriteereitä madalletaan. Palvelut toteutetaan enenevästi hyvinvointikeskuksissa
Kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteistä toimenpideohjelmaa jatketaan erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemiseksi
Ikäihmiset
Ikäihmisten määrän ja palvelutarpeen kasvuun vastataan kotihoidolla ja tehostetutulla palveluasumisella. Pitkäaikaislaitoshoitopaikkoja vähennetään
Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen järjestämisessä hyödynnetään monituottajuutta
Sähköiset palvelut
Sähköisen ajanvarauksen osuutta laajennetaan (esim. laboratorio, kouluth, suun th)
Oulun kaupungin talousarvioesitys 2015
10. Järjestöavustukset tukevat yhteistyötä
ESKO-hankkeessa tehtiin yhteistyössä kaupungin edustajien kanssa esitys uudesta järjestöavustusmallista, jossa hyödynnettiin olemassa olevia jakoperusteita sekä esitettiin uusia jakoperusteita vastaamaan Oulun kaupungin strategisia hyvinvoinnin painopisteitä, turvamaan järjestöjen toimintaedellytyksiä sekä tukemaan innovatiivista ja pitkäjänteistä järjestötoimintaa.
Avustusmallissa oli kolme koria: hyvinvoinnin painopisteiden mukaiset avustukset, perustoiminta-avustukset sekä kerta-avustukset
Uudessa esityksessä painotettiin järjestöjen välistä yhteistyötä ja se olisi mahdollistanut avustuksen hakemisen useammasta avustuskorista.
Uuden avustuskäytännön tavoitteena oli tukea perustoimintaa sekä vähentää kehittämistoiminnan pirstaleisuutta kohdentamalla avustusta laajempiin kokonaisuuksiin, joita toteutettaisiin järjestöjen välisenä yhteistyönä.
Esitys uudesta järjestöavustuskäytännöstä odottaa vielä Oulun kaupungin päätöksentekoa. Tällä hetkellä kaupungissa selvitellään mahdollisuutta yhdistää hyvinvointipalvelujen sekä sivistys-ja kulttuuripalvelujen järjestöavustukset yhdeksi kokonaisuudeksi.
11. Järjestöjen ja kaupungin hankehakemusyhteistyö
Hankeaihion esittely elämänkaariverkostoissa
•Päällekkäisyyksien välttäminen
•Uusien hankekumppaneiden löytäminen
•Huom! Verkostot eivät anna lausuntoja hankkeille
Hankehakemukset kaupungin lausuntokierrokselle
•Huomioidaan hankkeiden tavoitteiden yhteensopivuus hyvinvointistrategian ja hyvinvoinnin painopisteiden näkökulmasta
•”ESKO-puumerkki” edellytetään
Valmiit hankehakemukset RAY:lle
12. Lapset, nuoret, lapsiperheet elämänkaariverkosto
Työikäiset elämänkaariverkosto
Ikäihmisetelämänkaariverkosto
Koko verkoston yhteinen foorumi.Kokoontuu 1 x kevät ja 1 x syksy. Kaikkia verkostoja koskevat yhteiset teemat. Aamupäivä yhteistä työskentelyäja iltapäivällä jakaannutaan elämänkaariverkostoihin.
SOSTEn
erityisasiantuntija
Oulun kaupunginyhteyshenkilö
Sähköinen hyvinvointikertomusKASTE-yhteistyöMaakunnallinen järjestöjen neuvottelukuntaMuut rakenteet ja teemat
Häkkilä, Saarenpää 2013
14. Järjestö-kuntayhteistyön opit, kopit ja kompastuskivet
Yhteistyön opit ja kopit
Järjestöjen välinen ja järjestöjen ja kaupungin välinen yhteistyö lisääntyi
Päällekkäisyydet ja kilpailu yhteistyössä vähenivät
Järjestöjen toiminta on aiempaa tunnetumpaa ja näkyvämpää
Luotiin kumppanuusperusteisia rahoitusvaihtoehtoja
Kehitettiin useita, kohderyhmän tarpeita vastaavia, yhteisiä toimintamalleja
Asuinaluekohtainen toiminnan tarkastelu
Syntyi uudenlainen toimintakulttuuri järjestöjen ja kaupungin välille
Yhteistyön kompastuskivet
Avoimuuden ja luottamuksen säilyttäminen elämänkaariverkostoissa
Pienten ja suurten järjestöjen huomioiminen yhteistyössä
Sitoutuminen yhteistyöhön
Yhteistyön koordinointi ja johtaminen
Ison kaupunkiorganisaation ja laajan järjestökentän toiminnan yhteensovittaminen
Muuttuva toimintaympäristö
15. Järjestö-kuntayhteistyön kumppanuuden edellytykset
Yhteiset tavoitteet luovat vahvan pohjan kumppanuudelle
Yhteistyölle on varattava aikaa
Moniäänisyys on rikkautta
Ole rohkea!
Avoin viestintä on tavoitteellisen yhteistyön perusta
Yhteistyö vaatii resursointia
Joustavat yhteistyörakenteet helpottavat yhteistyötä