1. PENNUN HOITO-OHJEET
ONNEKSI OLKOON
Olet juuri valinnut yhden mukavimmista kavereista jakamaan elämäsi ilot ja surut.
PENNUN TULO UUTEEN KOTIIN
Kun pentu tulee uuteen kotiin, se joutuu kokemaan paljon uutta. Matka, uudet ihmiset, mahdolliset muut
koirat, uudet hajut, äänet, näkövaikutelmat, kaikki ne ovat koettelemuksia pienelle pennulle, joka on tottunut
nukkumaan suurimman osan päivästä pentuesisarustensa kanssa. Tästä syystä koti on rauhoitettava
pennun saapuessa.
Seuraavat asiat on hyvä ottaa huomioon:
1. Anna pennun tulla rauhalliseen kotiin. Ei vieraita heti ensimmäisenä päivänä, ei ihmisiä, jotka kaikki
haluavat hukuttaa sen taputuksiin ja hyväilyihin.
2. Anna pennun tutkia rauhassa uutta kotiaan ja oppia tuntemaan uudet hajut.
3. Älä vie pentua heti ulos. Se tarvitsee aikaa oppiakseen tuntemaan ympäristönsä ja sulattaakseen
kaiken uuden.
4. Älä rankaise pentua, jos se tekee lätäkön lattialle. Laita lattialle sanomalehtiä, joille pentu voi tehdä
tarpeensa.
5. Älä jätä pentua pitkäksi aikaa yksin. Se ei ole tottunut yksinäisyyteen. Kun pentu vaikuttaa
väsyneeltä, voit jättää sen yksin vähäksi aikaa.
6. Järjestä pennulle makuupaikka, jossa se saa levätä, sillä pikkupentu väsyy kovin helposti, ja nukkuu
paljon. Pidä paikka samana, älä siirtele sitä. Pennuista mieluinen paikka on suojaisa esim. sängyn
alla, avonainen pahvilaatikko tms. joka tarjoaa rauhaa ja suojaa. Muista, ettei pentua koskaan saa
häiritä sen nukkuessa tai ollessa makuupaikallaan. Opeta tämä myös lapsille.
7. Jos talossa on pieniä lapsia, valvo tarkoin kun esittelet pennun lapsille. Älä puuhaile "liikaa" sen
kanssa kun lapset ovat läsnä. Jos lapset tulevat mustasukkaisiksi, he voivat kostaa pennulle. Opeta
heille, ettei pentua saa käsitellä kovakouraisesti jne.
ENSIMMÄINEN YÖ
Yksin jääminen säikäyttää rohkeankin pennun, joka alkaa haukkua ja ulista. Tämä on pennun ainoa keino
houkutella emo luokseen. Pentu on hyvin riippuvainen perheeltä saamasta turvasta, joten kohtele sitä sen
mukaisesti. Paras nukkumapaikka on jonkun perheenjäsenen läheisyydessä, jolloin pennulla on kuulo, haju
ja tuntoyhteys tähän. Jos pentu on rauhaton, voi sille puhella ja ojentaa kätensä hyväilläkseen sitä. Jos pentu
nukkuu ensimmäiset yöt jonkin perheenjäsenen huoneessa, se ei merkitse sitä, että se nukkuu siellä lopun
ikäänsä. Vanhempana koiran voi totuttaa nukkumaan jossakin muualla. Älä nosta pentua sänkyyn, sillä se
voi hypätä tai pudota ja satuttaa itsensä, jos välttämättä haluat nukkua pennun vieressä voit nukkua lattialla.
PENNUN OPETTAMINEN SISÄSIISTIKSI
1. Vie pentu aina heti ulos kun se on herännyt ja kun se on syönyt. Joskus pennulle saattaa tulla hätä
kesken leikin, tällöin pentu käyttäytyy levottomasti ja etsii kiireellä paikkaa tarpeilleen, eikä keskity
leikkiin.
2. Älä ala leikkiä pennun kanssa ennen kuin se on tehnyt tarpeensa. (Voit toistaa jotain tiettyä
kehotusta.)
3. Kehu ja kiitä pentua, kun se on tehnyt tarpeensa ulos, mutta mitään palkintoa ei tarvitse antaa.
4. Vältä rankaisua. Vasta silloin on oikein vaatia pennulta siisteyttä, kun se on oivaltanut asian, ts.
oppinut, että on oikein ulostaa pihalle.
5. Jos pentu tekee tarpeensa sisälle, on paras keino jättää se huomiotta. Älä siis toru, vaan siivoa
jätökset sanomatta mitään. Näin pentu huomaa, että on ”tuottanut pettymyksen” ja yrittää jatkossa
2. olla toistamatta virhettä.
6. Ulkoiluta pentua alussa samassa paikassa, joka mielellään on hiukan eristyksissä ja rauhallinen
(esim. oma takapiha).
7. Tarkkaile pentua, opit nopeasti miltä se näyttää ennen pissa- ja kakkahätää ja voit viedä sen ulos
tekemään tarpeensa.
3. KOIRAN LUONTEEN KEHITYKSEN PÄÄKAUSIA
4-7 viikkoa
-leimautumiskausi
-oltava paljon ihmisen kanssa
8-12 viikkoa
-nopean oppimisen kausi
-opittava ihmisen eleet ja sanat
13-17 viikkoa
-arvojärjestyksen muovautumiskausi
-tässä vaiheessa pentu ei koskaan saisi voittaa
isäntäänsä leikeissä
5-6 kk
-lauman järjestäytymiskausi
-kaikki yhteistyö tuottaa koiralle suurta mielihyvää,
pentu on auktoriteeteille altis
7-12 kk
-puberteetti-ikä: luonne ailahtelee, varsinkin uros uhoaa
-pentuun suhtauduttava asiallisesti ja ymmärtäen
MATOLÄÄKITYS
Pentusi on varmasti saanut kasvattajan luona matolääkityksiä, joten seuraava on 10-11 viikon iässä. Sopiva
valmiste on mm. Lopatol tai Axilur, jota annetaan ohjeen mukaan. Matolääkitys annetaan jatkossa
puolivuosittain. Hyviä ajankohtia ovat kevät ja syksy ja muutama viikko ennen rokotuksia sitten aikuisena.
ROKOTUKSET
Pennun kanssa tulee käyttää maalaisjärkeä. Älä anna sen tavata vieraita koiria joita et tunne, ennen kuin
kaikki rokotukset ovat kunnossa. Sitä ei pidä myöskään viedä paikoille, joilla liikkuu paljon muita koiria
koirapuistoihin, koulutuskentälle ym. tartuntavaarojen vuoksi. Rokotuksia ei suositella hampaiden vaihdon
aikana.
Seuraavat rokotukset:
12 viikon iässä
- penikkatauti
- tarttuva maksatulehdus
- parvorokotus
16 viikon iässä (kuukauden kuluttua edellisistä)
- penikkatauti
- tarttuva maksatulehdus
- parvorokotus
- raivotautirokotus
Vuoden kuluttua
- penikkatauti - ja jatkossa kahden vuoden välein
- tarttuva maksatulehdus - ja jatkossa kahden vuoden välein
- parvorokotus - ja jatkossa vuoden välein
- raivotautirokotus - ja jatkossa kahden vuoden välein
Rokotusmääräykset saattavat muuttua tautitilanteen mukaan. Voimassa olevat määräykset selviävät
eläinlääkäriltä tai Suomen Kennelliitosta.
PENNUN RUOKINTA
Luista naudan potka- tai sääriluu on sopivaa työtä hampaille. Linnun ja sianluut ovat vaarallisia, koska niistä
irtoaa teräviä siruja. Luut eivät silti ole mitään ruokaa vaan ajankulua varsinkin hampaiden vaihtumisen
aikaan. Ajankuluksi sopivat myös porkkana tai nahkaiset puruluut. "Oikeat" luut on hyvä kiehauttaa ennen
kuin niitä pennulle tarjotaan, seuraa myös ettei pennun vatsa mene kuralle.
Pentuvaiheessa kannattaa kiinnittää huomiota koiran ruokavalioon, koska kasvava koira tarvitsee ravinteet
oikeassa suhteessa kasvuunsa. Ruokaa ei vaihdeta suoraan toisesta toiseen vaan siirrytään asteittain,
jolloin pennun vatsa ehtii tottua muutokseen eikä mene kuralle. Ruoan suhteen jokainen koira on yksilö.
Kaikki ei sovi kaikille. Tarkkaile koirasi vatsan toimintaa, siitä huomaat, onko ruokinta ollut sopivaa. Jos
4. esiintyy ripulia, selvitä sen syy välittömästi, sillä se on varsinkin pennulle vaarallista. Paras "lääke" ripuliin on
yhden tai kahden päivän paasto, jolloin annetaan vain raikasta vettä sekä vähän riisiä. On hyvin mahdollista,
että pennulla ei ensimmäisinä päivinä uudessa kodissa ole ruokahalua.
Jos koira ei syö ruokaansa, poistetaan kuppi 10-15 minuutin kuluttua sen saatavilta, ja tarjotaan vasta
seuraavana ruoka-aikana. Pentu on pienestä pitäen totutettava siihen, että sen ruokakuppiin ja luuhun saa
koskea: ota pennulta ruokakuppi tai luu käteesi, anna se sille HETI takaisin ja kehu sitä. Opeta pentu
luovuttamaan suussaan olevat tavarat! Tämä ei ole mikään leikki ja on täysin tarpeetonta tehdä pennulle
epävarmuutta poistamalla kuppia vähän väliä. Idea on se, että voit ottaa kupin tai suusta vaarallisia tavaroita
tarvittaessa ja koira ei saa osoittaa aggressiivista käyttäytymistä. Muutoin pennun pitää saada syödä
ruokansa rauhassa, ethän itsekään nälkäisenä ilostu jos ruoka viedään pois kun olet juuri haukannut
ensimmäisen palan.
Ruokakupit ja vesikuppi on aina pidettävä puhtaana. Raikasta ja puhdasta vettä pitää aina olla saatavilla.
Sijoita vesikuppi vakiopaikkaan esim. pyyhkeen päälle tai pesuhuoneeseen, sillä koira saattaa kylpeä siinä.
LELUT
Pennulla pitää olla omat (ikiomat, ei lastenne lainaksi antamat) leikkikalut. Vältä sellaisia kumi- tai
nahkaesineitä - puhumattakaan muovista - joista se saa irti palasia. Liian pienet tavarat koira voi niellä ja
tukehtua niihin. Sopivia leikkikaluja ovat esimerkiksi tarpeeksi iso solmuton nahkaluu, tarpeeksi iso
umpikuminen pallo, lateksilelu sekä solmussa oleva vanha pyyhe, farkun lahkeet, sukat ja toisinaan vanhat
wc-paperirullat antavat suuren ilon - ja paljon siivottavaa.
PENTU JA LAPSET
Pennusta ei saa koskaan tulla leikkikalua lapsille. Se on perheenjäsen ja sellaisena sitä myös kohdellaan.
Kun pentu tulee uuteen kotiinsa, lapset eivät ainakaan alussa saa jäädä sen kanssa yksin. Aikuisen on aina
oltava läsnä neuvomassa, miten pennun kanssa seurustellaan rauhallisesti ja maltillisesti. Pentu ei saa
riehua lasten kanssa, sillä se jatkaa samalla menetelmällä kasvaessaan eikä ymmärrä voimiensa rajuutta.
Lapset eivät saa nostaa pentua syliinsä (terävät hampaat ja arvaamattomat liikkeet). Pennun kanssa
leikitään lattiatasolla.
Lapsen ei pitäisi mennä yksin ulos pennun tai aikuisen koiran kanssa, sillä hän ei pysty hallitsemaan
mahdollisia tilanteita liikenteessä, toisten koirien lähestyessä jne. Aikuisena sinä olet vastuussa molemmista.
LIIKUNTA JA ULKOILU
Pennun annetaan säädellä liikuntatarpeensa esim. pihalla leikkimällä. Sen annetaan leikkiä ja peuhata
silloin, kun se itse haluaa. Pentu tarvitsee paljon unta vielä päivälläkin, joten sen on annettava olla rauhassa.
Nukkuvaa koiraa ei saa häiritä.
Ulkona pentu saa olla mahdollisimman paljon, edellyttäen että ilma on kuivaa. Kosteus ja tuuli ovat
pikkupennulle vaarallisia, sillä heppoinen pentukarva ei suojaa kosteudelta ja kylmyydeltä. Pentu voi helposti
vilustua, jos sen esim. annetaan maata ulkona. Aikuisellakin koiralla on oltava hyvin eristetty makuualusta
(puualusta + styroxlevy), jos se on talvella päivällä ulkona. Toisaalta kova helle ja suora auringonpaiste
voivat aiheuttaa lämpöhalvauksen.
Kurakelillä pestään koiran jalat ja vatsanalusta sekä kuivataan ne hyvin, useimmiten vesipesu riittää,
pesuaineet kuivattavat ihoa ja saattavat aiheuttaa ihottumia varsinkin jos pesuainetta jää turkkiin. Pennun
vatsa ja tassut kuivataan, jos ne ovat kastuneet märässä ruohossa. Pentu voidaan totuttaa myös
hiustenkuivaajaan.
Lattia, jolla pentu liikkuu, ei saa olla liukas ja kynnet on pidettävä lyhyinä. Liukas jää ei ole sopiva
ulkoilupaikka. Rappusissa kulkeminen on opetettava vähitellen pennulle, samoin isojen koirien kanssa
riehuminen. Luuston ja lihaksiston kehittyminen vie aikaa.
Kun pentu on täyttänyt 6 kuukautta, voidaan sen kanssa varovasti aloittaa lenkkeily vähitellen matkaa
5. lisäten. Kun aloitatte lenkityksen, pitäkää huoli, että se on jokapäiväistä. Silloin tällöin tapahtuva liikunta ei
kehitä lihaksistoa, vaan rasittaa kehittyvää luustoa.
Pentu pitää totuttaa kaulapantaan ja talutushihnaan heti pienestä pitäen kotipihassa. Koira ei koskaan saa
vetää talutushihnassa kulkiessaan. Tähän auttaa pieni, napakka nykäys hihnasta tai suunnan vaihtaminen
kun pentu alkaa vetää edellä.
Uiminen on erittäin hyvää liikuntaa. Koira totutetaan veteen leikkien, ei pakolla. Keväisin ja syksyisin on
varottava heikkoja jäitä. Uinnin jälkeen olisi hyvä kuivata korvat. Uinti teettää myös enemmän turkinhoitoa.
Ihottumia saattaa tulla helpommin turkin jäädessä kosteaksi, joten ihon kuntoa on syytä tarkkailla.
Merivedessä uimisen jälkeen olisi hyvä huuhdella makealla vedellä.
TURKINHOITO
Turkinhoitoa aloitetaan pennusta. Pentu kammataan päivittäin, jotta se tottuisi siihen. Pentu ei saa karata
kampaushetkestä - te päätätte koska lopetetaan. Koko turkki käydään huolellisesti läpi esimerkiksi harvaa
kampaa käyttäen. Harjatessa tai kammatessa on muistettava, että harjan tai kamman täytyy mennä ihoon
asti, muuten siitä ei ole hyötyä. Varsinkin korvien taakse, ”housukarvoihin”, kainaloihin ja häntään muodostuu
helposti takkuja.
Koira pestään, kun se on likainen, liian usein pesuaineella pesemistä pitää välttää. Pesussa käytetään
haaleaa vettä ja koirien shampoota. On varottava, ettei vettä ja pesuainetta jää korviin tai silmiin. Shampoo
on huuhdeltava huolellisesti pois. Lopuksi turkkiin hierotaan hoitoainetta, joka huuhdellaan kevyesti pois.
Turkki kuivataan huolella - apuna voi käyttää hiustenkuivaajaa. Märkä koira ei saa oleskella ulkona. Korvat
kuivataan heti pesun jälkeen. Kesäisin paljon metsissä ulkoilevan koiran turkista on tarkistettava punkit ja
hirvikärpäset pois.
Korvat tarkastetaan silloin tällöin. Jos ne ovat puhdistuksen tarpeessa, niin korvan näkyvät osat puhdistetaan
kostealla vanulla/talouspaperilla. Puhtaita korvia ei tarvitse putsata eikä korvakäytävään saa työntää
vanupuikkoa tms. Terveet silmät eivät pahemmin vuoda eivätkä punoita, silmien puhtaus on tarkistettava
metsäretkien jälkeen jos koiran alaluomet ovat luonnostaan vähän roikkuvat. Silmänurkkaan kertyvä erite
poistetaan puhtaalla vanulla.
Tassut huuhdotaan vedellä ja kuivataan myös tiesuolan takia. Varpaiden välit ja tassun pohjan karvat
pidetään lyhyenä. Varsinkin talvella on anturoita hyvä joskus rasvata esim. vedettömällä vaseliinilla.
Vaseliinin käyttö ennen ulkoilua vähentää myös jääpaakkujen muodostumista. Tarkastakaa säännöllisesti
varpaiden välit.
Pennun maitohampaat alkavat lähteä noin 3-4 kuukauden iässä. Luut ja kova leipä auttavat. Jos hampaat
eivät tahdo irrota, on ne syytä vetää pois, jotta pysyvät hampaat eivät kasvaisi virheellisiin asentoihin. Kynnet
leikataan kerran viikossa. Millinkin poistaminen on tärkeää. Kun kynsi on leikattu, voi sen reunat hioa esim.
kynsiviilalla - kynnet eivät lohkeile. Jos kynsien leikkaamisesta ei säännöllisesti huolehdita, ydinosa kasvaa
pitemmäksi ja sitten on vaikeaa pitää kynnet lyhyinä. Totuta pentu pienestä pitäen siihen. Toinen pitelee
pentua sylissään rauhoittavasti puhuen, toinen leikkaa. Älkää antako periksi, jos pentu rimpuilee; kynnet on
leikattava! Kun "operaatio" on ohi palkitse pentu esim. namipalalla.
6. KASVATUS
Ensimmäiset viikot ja kuukaudet ovat hyvin vaativia uudelle koiranomistajalle. Tämä aika edellyttää lähes
täydellistä keskittymistä pentuun. On niin paljon helpompaa olla välittämättä pienistä huonoista
käyttäytymisistä, tai olla viemättä pentu ajoissa ulos tarpeitaan suorittamaan. Nämä laiminlyönnit saattavat
myöhemmin kostautua vakavina ongelmina. Koira kasvatetaan lempeydellä ja ystävällisyydellä. Sille on
näytettävä, että siitä pidetään. Puhu pennulle paljon ja opeta se kuuntelemaan. Käytä apuna äänensävyä, ei
voimakkuutta. Koiraa ei saa käsitellä liian lujin käsin. Se on herkkätuntoinen ja oppii parhaiten, kun sitä
kohdellaan ystävänä ja perheenjäsenenä. Pentu on kuin lapsi, mutta älkää kuvitelko sille ihmisen
ominaisuuksia. Sen käyttäytyminen pohjautuu vaistoihin ja vietteihin.
Missään tilanteessa koiraa ei saa härnätä eikä ärsyttää!
Johdonmukaisuus on koirankasvatuksen tärkeimpiä asioita. Se, mikä on kiellettyä, on kiellettyä jo silloin, kun
pentu tulee taloon. Kaikkien perheenjäsenten on noudatettava samoja sääntöjä. Koira ei saa missään
tilanteessa olla se, joka määrää. Olkaa oikeudenmukaisia koirallenne. Opeta pennulle heti kieltosana EI. Kun
pentu tekee jotakin kiellettyä asiaa, sano sille rauhallisesti, lyhyesti ja ytimekkäästi EI. Jos ei auta, toista. Jos
pentu ei vieläkään lopeta, ota ote sen niskanahasta ja toista EI, tarvittaessa ravista. Vaikka voikin tuntua,
että ensimmäinen vastalausemurina on huvittava, niin pennulle on heti näytettävä, kuka on pomo. Tämä ei
siis koske leikin yhteydessä esiintyvää murinaa. Yksi tapa on ottaa ote niskasta, ravistaa ja kieltää moittivalla
äänellä, toinen on "puhutella". Kääntää pentu selälleen ja ottaa tiukka katse kontakti nenä nenää vasten,
kunnes pentu lopettaa murinan.
Pentu ei saa pureksia ihmisten vaatteita, käsiä eikä jalkoja. Se ei myöskään edes iloissaan saa hyppiä
ihmistä vasten vaan me kumarrumme alas pientä pentua kohti. Koira on pentu kaksivuotiaaksi asti. Se ei
ymmärrä omien voimiensa rajuutta, siksi sen kanssa on oltava rauhallinen.
Jos pentu pureksii huonekalun jalkaa tai muuta kiellettyä, sitä kielletään ja annetaan sille luvallista purtavaa,
esimerkiksi sen oma lelu. Kielto ja rankaiseminen pitää tapahtua juuri sillä hetkellä kun pentu tekee
tuhmuutta. Jälkikäteen se on täysin hyödytöntä, sillä koira ei ymmärrä sitä. Koiraa opetetaan parhaiten
kiittämällä ja kehumalla. Koiraa torutaan ainoastaan silloin, kun se joskus oma-aloitteisesti tekee jotain, jota
se ei saa toistaa. Jos opetatte koiraanne kehumalla, teillä tulee olemaan koira, joka iloisesti ja
palvelunhaluisesti tottelee; jos sen sijaan turvaudutte alituiseen kieltämiseen ja torumiseen, siitä tulee
nujerrettu ja masentunut kanssakumppani.
Ensimmäisinä päivinä käytätte pennun nimeä toistamiseen aina tilaisuuden tullen, aina ystävällisessä
mielessä, ei koskaan kiellon yhteydessä. Näin pentu oppii ikioman nimensä. Kun se hetki tulee, että pentu
heti reagoi hännänheilutuksella ja tarkkaavaisella katseella, silloin tiedätte saavuttaneenne tämän tärkeän
päämäärän. Pentua kutsuttaessa käytetään alussa vain sen nimi, jotta se oppii ja sen tultua luoksenne
puhutaan sille aina kehuvassa sävyssä ja muutenkin kiitetään hyväilyillä. Alussa on oltava hyvin
kärsivällinen, koska pentu ei vielä tiedä mitä totteleminen on. Pennun perään ei saa lähteä juoksemaan,
mieluummin vastakkaiseen suuntaan, muuten siitä kehittyy hauska leikki, joka ei olekaan hauskaa silloin,
kun pentu pitäisi saada kiinni. Koiran tullessa luoksenne sitä ei saa koskaan torua, vaikka se olisi ollut
karkuteillä.
On tärkeää että pentu rokotuksen jälkeen totutetaan vieraisiin koiriin ja ihmisiin. Se pitää totuttaa uusiin
asioihin, hälyyn, meluun ja liikenteeseen jne.
Pentuna koira on oppivaisimmillaan. Omasta kekseliäisyydestäsi riippuu, mitä ja miten pentusi oppii. Tärkeää
on totuttaa se hoitotoimiin ja kosketteluun. Leikin ohessa sille voidaan opettaa luokse tuleminen ja
taluttimessa kulkeminen. Täsmälliset harjoitukset voidaan aloittaa noin vuoden iässä. Monilla paikkakunnilla
järjestetään koulutustilaisuuksia. Niissä koira tottuu lajitovereihinsa ja omistaja saa hyödyllisiä vihjeitä
koiransa koulutuksesta.
Kun koiraa koulutetaan, sille annetaan yksi selvä käsky ja samalla näytetään mitä sen pitää tehdä ja
kehutaan, kun suoritus onnistuu. Äänen voimakkuus ei ratkaise, vaan sävy. Opettele käyttämään ääntäsi.