Millainen on yritysrahoituksen tilanne? Minkä verran pankit Suomessa antavat yrityksille lainaa? Millaisessa kunnossa pankit ovat? Mitkä sääntelyhankkeet vaikuttavat yritysrahoitukseen nyt ja tulevaisuudessa? Pääekonomisti Veli-Matti Mattilan esitys.
2. finanssiala.fi
Rahoitusta on tarjolla runsaasti
• Pankkien mukaan ne pystyvät
rahoittamaan kaikki kannattavat
hankkeet
• Pulaa on hyvistä investointi-
ideoista, ei rahoituksesta
• Yritysten luotonkysyntä keskittyy
käyttöpääomaan ja rahoituksen
uudelleenjärjestelyihin
3. finanssiala.fi
Rahoituksessa on kuitenkin katvealueita
• Uusi pankkisääntely luonut
rahoituksen katvealueita
• Kyse yleensä yrityksistä, jotka ovat
• liian riskipitoisia pankeille
• liian pieniä pääomamarkkinoille
• haluttomia/kyvyttömiä laajentamaan
omistuspohjaansa
• Pankkien kannalta ongelmana
yritysten omien pääomien ja
vakuuksien puute
4. finanssiala.fi
Mikä ratkaisuksi?
• Ei ole yhtä ”viisasten kiveä”
• Rahaa ei tarvita lisää vaan kanavia ja
instrumentteja sen ohjaamiseksi yrityksiin
• Myös yritysten petrattava toimintaansa
• Pääomamarkkinaunioni pyrkii korjaamaan
tilannetta EU-tasolla, Suomessa vireillä
omia hankkeita
• Julkinen rahoitus paikkaa markkina-
puutteita mutta se ei saa estää
markkinoiden kehittymistä
11. finanssiala.fi
Myös JVK-puolella meno vaisua*
Mrd. euroa
*Sisältää suomalaisten yritysten Suomessa ja ulkomailla liikkeeseen
laskemat joukkovelkakirjalainat
17. finanssiala.fi
”Basel IV” herättää huolta Euroopassa
• Keskeinen sisältö:
• Luottoriskin laskennan standardimenetelmän uudistaminen
• Sisäisten luottoriskimallien (IRBA) käytön rajoittaminen
• Lattiasääntöjen määrittely sisäisille luottoriskimalleille
• Operatiivisten riskien sääntelykehikon uudistaminen
• Ehdotukset hyväksyttäneen tammikuussa 2017
• Komission ensimmäiset lainsäädäntöehdotukset 2018?
18. finanssiala.fi
Ehdotusten vaikutukset voivat yllättää
• Vakavaraisuuslaskenta muuttuisi vähemmän riskejä heijastavaksi
• Sisäisten mallien käyttöä rajoitettaisiin
• Karkeat ”lattiasäännöt” menisivät sisäisten mallien tulosten edelle
• Lattiasäännöt eivät ottaisi huomioon kansallisen konkurssilainsäädännön
toimivuutta, vallitsevaa lainanhoitokulttuuria ja esim. sosiaaliturvan
merkitystä kotitalouksien lainanhoitokyvyn kannalta
• Toteutuessaan ehdotukset voisivat lisätä pankkien
pääomavaatimuksia kymmeniä prosentteja
• Pohjoismaissa vaikutukset voisivat olla vielä suurempia
22. finanssiala.fi
Ruotsiin ehdotetaan uutta finanssiveroa
• Hallituksen asettama komitea esitti 7.11. finanssitoimintaveron
(Finansiell verksamhetsskatt) käyttöönottoa 1.1.2018
• Verokanta 15 %
• Veropohjana palkkasumma
• Tuottoarvio 3,7… 7 mrd. SEK (noin 350-700 miljoonaa euroa) vuodessa
• Verolla paikataan finanssialan arvonlisäverottomuudesta
aiheutuvia verotulomenetyksiä (arvio 18-19 mrd. SEK vuosittain)
• Veron odotetaan siirtyvän suurelta osin finanssipalveluiden
hintoihin, myös veropohja voi kaventua
23. finanssiala.fi
Suomessa SDP ajaa finanssiveron käyttöönottoa
SDP:n varjobudjetti, marraskuu 2016:
”Myös finanssialan on syytä osallistua taloustalkoisiin, varsinkin
kun se on vapautettu kaikkia muita aloja rasittavasta
arvonlisäverosta. Finanssiyhtiöt jakavat vuosi vuoden perään
korkeimpia osinkoja.”
”SDP esitti jo viime vuonna, että Suomessa valmistellaan ripeästi
Ruotsin malliin yhtenevä rahoituslaitosten liiketoimintavero.
Samoilla suhdeluvuilla Suomen tuottotavoitteeksi tulee 230
miljoonaa euroa vuodessa.”
24. finanssiala.fi
Arvonlisäveroverottomuus: hyöty vai haitta?
• Finanssipalveluista ei peritä ALV:tä, mutta finanssialan yritykset eivät
myöskään voi vähentää omiin hankintoihinsa sisältyvää ALV:tä
• Suomessa käytössä vakuutusmaksuvero, joka korvaa ALV:n eräissä
vakuutustuotteissa
• Kotitalousasiakkaat hyötyvät verottomuudesta mutta yritysasiakkaat
kärsivät siitä (finanssipalveluiden piilevä ALV-rasite)
• Verottomuuden kokonaisvaikutus finanssialalle ei selvä a priori:
ALV-kustannusrasite vs. kotitalouksien suurempi finanssipalveluiden
kulutus
25. finanssiala.fi
Pankit eivät ole ”ylikannattavia”
• Pankkien oman pääoman tuotto on
Suomessa alle verrokkiyritysten
keskiarvon
• Pankeilla keskimäärin 9,3 %, muilla 15,2 %
• Vaikka pankkien voitot ovat euromääräi-
sesti suuria, niin ovat myös pääomat
• Ydinpääoma noin 24 mrd. euroa
• Pääomat kasvaneet yli 6 mrd. eurolla
vuoden 2012 jälkeen
• Vakavaraisuusvaatimukset kiristyneet
tuntuvasti viime vuosina, uusia vaatimuksia
yhä tulossa
Lähteet: Finanssivalvonta, Kauppalehti, Nasdaq OMX, yritysten vuosikertomukset
Oman pääoman tuotto (ROE) vuonna 2015, %