Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Wir verwenden Ihre LinkedIn Profilangaben und Informationen zu Ihren Aktivitäten, um Anzeigen zu personalisieren und Ihnen relevantere Inhalte anzuzeigen. Sie können Ihre Anzeigeneinstellungen jederzeit ändern.

Kotitalouksien velkaantuminen ja taloyhtiolainat

280 Aufrufe

Veröffentlicht am

Analyytikko Elina Salmisen esitys asuntolainoituksesta ja taloyhtiölainoista. Mikä on taloyhtiölainojen osuus asuntolainakannasta?

Veröffentlicht in: Wirtschaft & Finanzen
  • Als Erste(r) kommentieren

  • Gehören Sie zu den Ersten, denen das gefällt!

Kotitalouksien velkaantuminen ja taloyhtiolainat

  1. 1. Finanssiala ry - Kotitalouksien velkaantumisesta ja taloyhtiölainoista Elina Salminen KHI-asiantuntijaryhmän kokous Tilastokeskus 5.2.2018
  2. 2. Kotitalouksien velkaantuneisuus ja taloyhtiölainojen tilastointi
  3. 3. Kotitalouksien velkaantumisaste maittain 2016 (*2015) Lähde: Eurostat
  4. 4. Taloyhtiölainat osana kotitalouksien velkaantuneisuutta 12% kokonaisvelasta
  5. 5. Suurimmat asuntolainat pk-seudulla asuvilla akateemisilla lapsiperheillä Lähteet: FA:n Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat –tutkimus 2017
  6. 6. Taloyhtiölainat osana kotitalouksien velkaantuneisuutta Asuntoyhteisöjen kokonaislainakanta, pankkien raportoima SP:lle. 28 mrd.€ Josta kotitalouksien osuus 18 mrd.€ TK:n estimoinnin mukaan Josta loput 10 mrd.€ korkotukilainoja – vastaa suunnilleen KuRan tilinpäätöksessä ilmoittamaa lainakantaa
  7. 7. Kotitalouksien rahoitusvarat ja -velat Mrd. EUR
  8. 8. Kotitalouksien kokonaisvarallisuus
  9. 9. Kotitalouksien kokonaisvarallisuus varallisuuskymmenyksittäin Lähde: Tilastokeskus, varallisuustutkimus 2013
  10. 10. Mitä makrovakauspolitiikka on? • Mikrovakauspolitiikka: tavoitteena pienentää todennäköisyyttä, että yksittäinen pankki joutuu vaikeuksiin • Makrovakauspolitiikka: tavoitteena pienentää rahoitusjärjestelmäkriisien todennäköisyyttä • Makrovakausvälineiden käyttö voi olla suhdanneluonteista tai rakenteellista • HUOM. Euroalueen maissa makrovakauspolitiikka on osin kansallisen rahapolitiikan korvike Makrovakauspäätös: Finanssivalvonta ei korota pankkeihin sovellettavaa muuttuvaa lisäpääomavaatimusta ja jatkaa valmistelua asuntolainojen riskipainojen nostamiseksi Suomen rahoitusjärjestelmän suhdannesidonnaiset järjestelmäriskit ovat kokonaisuudessaan pysyneet ennallaan. Valmistelua sisäisten mallien menetelmää käyttävien pankkien keskimääräisten asuntolainojen riskipainojen nostamiseksi jatketaan. Lue lisää
  11. 11. Suomessa monipuolinen makrovakaustyökalupakki Makrovakausväline Päätöksenteon frekvenssi Vastasyklinen pääomapuskuri Neljännesvuosittain Enimmäisluototussuhde (”lainakatto”) Neljännesvuosittain Kiinteistövakuudellisten lainojen riskipainojen sääntely Kerran vuodessa Kansalliset erityistoimet (CRR-asetuksen artikla 458) Erityistilanteissa Systeemiriskin kannalta merkittävien globaalien pankkien lisäpääomapuskuri (G-SII-puskuri) Edellytykset arvioidaan vuosittain Systeemiriskin kannalta merkittävien kansallisten pankkien lisäpääomapuskuri (O-SII-puskuri) Edellytykset arvioidaan vuosittain • Lisäksi valvoja voi käyttää pankkikohtaisia ns. pilari II – vaatimuksia • Myös maksuvalmius- ja asiakasvastuurajoituksia voidaan räätälöidä makrovakaustarkoituksiin Lähde: Raskassarja
  12. 12. Mitä uusia välineitä viranomaiset haluavat? • Fiva ja Suomen Pankki esittäneet uusia keinoja asuntoluototuksen suitsemiseen • Asuntolainojen koon rajoittaminen suhteessa lainanottajan vuosituloihin • (Asunto-)lainojen hoitomenojen rajoittaminen suhteessa lainanottajan kuukausituloihin • Asuntolainojen enimmäispituuden rajoittaminen • Asuntolainojen lyhentämispakko • Viranomaiset haluavat myös tiukentaa nykyistä lainakattoa • Vain ostettava asunto huomioitaisiin katon laskennassa, ei muita vakuuksia
  13. 13. Finanssiala uudistuvan alan ääni.

×