Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Wir verwenden Ihre LinkedIn Profilangaben und Informationen zu Ihren Aktivitäten, um Anzeigen zu personalisieren und Ihnen relevantere Inhalte anzuzeigen. Sie können Ihre Anzeigeneinstellungen jederzeit ändern.

FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia

1.430 Aufrufe

Veröffentlicht am

Finanssiala ry:n järjestämän Ilmastonmuutokseen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia -aamiaistilaisuuden materiaalit

Veröffentlicht in: Wirtschaft & Finanzen
  • Als Erste(r) kommentieren

  • Gehören Sie zu den Ersten, denen das gefällt!

FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia

  1. 1. Ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia #kestävärahoitus
  2. 2. Suomen tavoitteet ja keinot ilmastonmuutoksen torjunnassa Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri 6.2.2018
  3. 3. Pariisin ilmastosopimus • Tavoite ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen alle 2 asteeseen • Päästöjen ja nielujen tulee olla tasapainossa vuoteen 2050 mennessä
  4. 4. Suomen päästövähennysvelvoitteet 2030 * Vuoden 1990 tasosta ** Vuoden 2005 tasosta TEM - 43 %** - 39 %** Max. jousto 2%- yks. - 30 %** MAANKÄYTTÖ JA METSÄT (LULUCF) * *
  5. 5. Asteittainen hiilen alasajo • Selvityksessä: kivihiilen energiakäytöstä luopuminen 2025 • Tavoite: Suomesta hiilineutraali yhteiskunta 2045 • Suomi mukana yli 20 maan Powering Past Coal -aloitteessa
  6. 6. Kohti vähäpäästöistä liikennettä • Energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: • Suomessa vähintään 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa • Biopolttoaineiden energiasisällön osuus tieliikenteessä 30 % • Tuontiöljyn käyttö puolitetaan verrattuna vuoteen 2005
  7. 7. Kaupunkien ja kuntien rooli ratkaiseva • Yli 50 % maailman ihmisistä asuu kaupungeissa • 3 miljardia ihmistä muuttaa kaupunkeihin seuraavan 40 vuoden aikana • Taistelu ilmastonmuutosta vastaan käydään kaupungeissa
  8. 8. Rakennettu ympäristö kuluttaa paljon energiaa ja materiaaleja sekä tuottaa runsaasti päästöjä. 40 % primääri- energiasta 30 % kasvihuone- kaasuista 50 % raaka- aineista
  9. 9. Huomio rakennusten koko elinkaareen PurkuKäyttöRakentaminenValmistus Tähän saakka keskitytty energiatehokkuuteen Jatkossa uusia keinoja parantaa vähähiilisyyttä
  10. 10. Fossiilitaloudesta kohti kiertotaloutta • Pariisin sopimus ohjaa rahoitusta kohti uusiutuvan energian ja kiertotalouden ratkaisuja • Päästöjen hinnoitteluun tehokkaampia ohjauskeinoja • Vastuullinen sijoittaminen arkipäiväiseksi • Kaikkia tunnettuja fossiilisen polttoaineen varantoja ei voida hyödyntää 12
  11. 11. Kiitos mielenkiinnosta! Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri
  12. 12. Esko Kivisaari Deputy Managing Director Finance Finland Lars Eibeholm Head of Treasury Nordic Investment Bank #kestävärahoitus
  13. 13. Keskeiset teemat • Euroopan tulee löytää yhtenäinen lähestymistapa kestävään kehitykseen, joka yhdistää rahoitusjärjestelmän reaalitalouteen – finanssijärjestelmä ei voi korvata verotuksen ja tukijärjestelmän kautta toteutuvia ohjauskeinoja • Finanssijärjestelmä on luonteeltaan asiakkaikkaiden tarpeisiin ja arvostuksiin vastaava palvelu- ja välitystoiminto – keskeinen piirre ryhmän ehdotuksissa on rahoitusinstituutioille asetettava velvoite kysyä asiakkailta ja edunsaajilta näiden mieltymyksiä ja eettisiä arvoja • Kolmantena teemana on yhdistää kestävä rahoitus kunkin Euroopan alueen erityisiin tarpeisiin – tulee kehittää tuotteita, jotka ottavat huomioon tämän paikallisen ulottuvuuden • Neljäntenä teemana on pidentää ja laajentaa taloudellisen päätöksenteon aikahorisonttia – keskeinen kestävän rahoituksen ongelma on riskikäsityksen kapeutuminen kahdessa merkityksessä, sekä ajallisesti että sisällöllisesti
  14. 14. Ehdotusten taustana harkinta erityisesti seuraavien tekijöiden suhteen • Tarkasteltavan ongelman tärkeys ja tehdyn ehdotuksen vaikutus ongelman ratkaisemiseen • Ehdotetun toimen odotettu vaikutus osana kokonaisuutta • Näkemys siitä, miten edistymistä voidaan mitata ja miten korjaavat toimet ovat mahdollisia
  15. 15. HLEG – Prioriteetit • EU:n kestävän kehityksen taksonomia – missä rahoitusta eniten tarvitaan; • Varainhoitajan velvollisuuksien tarkentaminen – aikahorisontin pidentäminen ja suuremman painon antaminen ympäritöllisille, sosiaalisille ja hallintoon liittyville liittyville (ESG) tekijöille; • Informaation laadun parantaminen, jotta kestävyyden mahdollisuudet ja riskit saadaan näkyviin; • Mahdollisuus piensijoittajille kestävään sijoittamiseen; • Eurooppalaiset standardit määrätyille finanssi-instrumenteille, alkaen vihreistä joukkovelkakirjoista; • ‘Sustainable Infrastructure Europe’ helpottamaan kestävän kehityksen infrastruktuurihankkeita; • Finanssi-instituutioiden hallinnan ja valvonnan kehittäminen niin, että kestävä kehitys muodostuu olennaiseksi osaksi; ja • Kestävyys osaksi eurooppalaisten valvontaviranomaisten (ESA) mandaattia, ja riskitarkastelujen aikaperspektiivin pidentäminen.
  16. 16. HLEG – laaja-alaisia ehdotuksia • Finanssimarkkinoiden sellaisen lyhytnäköisyyden vastustaminen, jolla on haitallisia vaikutuksia yritysten pitkän aikavälin investointeihin ja kehitystoimiin; • Kansalaisten voimaannuttaminen kestävässä rahoituksessa; • Sijoitussuunnitelmien monitorointi uuden instituution kautta (EU observatory on sustainable finance); • Finanssimarkkinoiden vertailuindeksien läpinäkyvyyden ja ohjeistuksen kehittäminen; • Tilinpäätösjärjestelmän tarkastelu niin, ettei se estä pitkän aikavälin sijoittamista; • EU:n lainsäädäntötyön periaatteeksi “Muista ensisijaisesti kestävyys”; ja • Aktiivisuus globaalisti kestävässä rahoituksessa.
  17. 17. HLEG – yksittäiset sektorit • Pankeille lisää mahdollisuuksia rahoittaa reaalitaloutta ja kestävää kehitystä; • Vakuutusyhtiöille suurempi rooli osakesijoituksissa, sekä pitkäaikaisessa ja infrastruktuuriin tapahtuvassa sijoittamisessa; • Varainhoitajille, eläkerahastoille ja sijoitusneuvojille vastuu kartoittaa asiakkaidensa mieltymykset kestävän kehityksen suhteen; • Luottoluokittajille velvollisuus pidentää aikaperspektiiviään, ja selventää ESG- tekijöiden huomioon ottamista; • Listautumisiin selvitys ESG-alueesta; ja • Investointipankeilta enemmän pitkään aikaperspektiiviin liittyvää tutkimusta.
  18. 18. What does the ”real economy” need/get from the financial markets? A Shoefactory Peter Drucker: "No financial man will ever understand business because financial people think a company makes money. A company makes shoes, and no financial man understands that. They think money is real. Shoes are real. Money is an end result." We could take an individual or public sector entity with nearly same problems – this would not change the story But it is not just about making shoes… The company has: - Needs of finance - Needs of payments systems - Risks – strategic, physical, market risks – keep/get rid of Insurers - Pooling of ”physical” short term (”non-life”) and long term (”life”) risks - Long term finance (money waiting to be paid for claims) – but management of their own risks Banks - Payment services - From short term savings (and capital markets) to longer term finance (maturity transformation) - Liquidity – market maker - Market risk management (CAPM etc.) Capital markets in general - Both physical and market risk management, sometimes even strategic risks - All kinds of finance - ”Shadow banks” – ”FinTech” Pension funds - Pension risk management – often in the form of a social contract - Long term finance – but management of their own risks
  19. 19. #kestävärahoitus
  20. 20. Esko Kivisaari Varatoimitusjohtaja Finanssiala ry Eila Kreivi Johtaja Euroopan Investointipankki Ari Laaksonen Tieteellinen johtaja Ilmatieteen laitos Peter Lund Professori Aalto-yliopisto Liisa Rohweder Pääsihteeri Suomen WWF #kestävärahoitus
  21. 21. Heta Heiskanen ja Matias Mäkiranta, Nuorten Agenda 2030 Elina Kamppi, FA #kestävärahoitus

×