SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo
1 von 36
Downloaden Sie, um offline zu lesen
Suomen eOppimiskeskus ry | e-oppimisen edistäjä ja verkottaja
01|2018
Löytöretki
eEemeli-kilpailun
oppimisratkaisuihin
Digitalisaatio
ei toteudu ilman sujuvaa
käyttäjän tunnistusta
Miten
oppimisanalytiikkaa
hyödynnetään nyt
oppilaitoksissa
5
15
8
Arvioinnin vanhat
ryydit ja uudet
mausteet
6
1010
1313
SeOppi on ainoa e-oppimisen alalla Suomessa ilmestyvä
lehti, jota julkaisee Suomen eOppimiskeskus ry. Lehti
tarjoaa ajankohtaista ja syventävää tietoa e-oppimisen
uusista ilmiöistä, tuotteista ja ratkaisuista sekä niiden
hyödyntämisestä. Lehti edistää verkko-opetuksen ja
digitaalisten opetusratkaisujen käyttöä, tutkimusta ja
kehittämistyötä yrityksissä, oppilaitoksissa ja muissa
organisaatioissa alan parhaiden asiantuntijoiden voimin.
ISSN-NUMERO | 1795-3251
PAINOSMÄÄRÄ | 5000 kpl
ILMOITUSMYYNTI JA AINEISTO
Niina Kesämaa
040 827 6378
info@eoppimiskeskus.fi
ULKOASU JA TAITTO | MAK Media Oy
PAINO | Forssa Print
KANSIKUVA | Dreamstime
SeOPPI-LEHTI
01 | 2018
KUSTANTAJA
Suomen eOppimiskeskus ry
Crazy Town
Viipurintie 4
13200 Hämeenlinna
PÄÄTOIMITTAJA
Titi Tamminen
040 869 6306
titi.tamminen@
eoppimiskeskus.fi
Sisällys
3 Pääkirjoitus
4 Pedagogista tieto- ja viestintäteknologiaa:
laadukasta ja reilua
5 Löytöretki eEemeli-kilpailun oppimisratkaisuihin
6 Arvioinnin vanhat ryydit ja uudet mausteet
8 Miten oppimisanalytiikkaa hyödynnetään
nyt oppilaitoksissa
10 Käyttäjäkeskeinen oppimisympäristösuunnittelu
Kuopiossa
12 Otava Oppimisen palvelut
– tukena toimintaympäristön muutoksessa
13 Olympialaiset uuden teknologian näyttämönä
– hiihtäjät hologrammeina kisastudiossa
14 Kokeilemalla kehittäminen on väline
toimintakulttuurin muutokselle
15 Digitalisaatio ei toteudu ilman
sujuvaa käyttäjän tunnistusta
16 DigiKilta puhaltaa yhteen hiileen
17 Oppimisen sykli
– e-portfolio laaja-alaisten
osaamisten oppimisessa
18 Onko mobiilisovelluksista elämänhallintaan?
19 Sujuvat siirtymät ohjauksen haasteina
20 Kylmä keikka – tiedä tai tuhoudu
21 Osaamismerkeillä kohti tavoitteita
22 Taidekasvatuksen näkökulmia multimodaalisuuteen
23 Omniassa maisemoidaan yhteisiä tutkinnon osia
24 Sovelluskombolla opiskeluaika hallintaan
2 | 01 | 2018
Opitaan kokeilemaan
K
ävin tammikuussa neljän päivän ajan
Lontoossa tutustumassa oppimi-
sen uusiin ratkaisuihin ja sovelluksiin
BETT-messuilla. Monipuolisilla messuilla
mieleeni jäi etenkin laaja valikoima erilaisia
oppijoiden omaan kehittelyyn ja kokeiluun
soveltuvia ”kittejä”. Monilla omaan ikäluok-
kaani kuuluvilla on vielä haikeita muistoja
Pikkukemisti-pakkauksesta, jonka ylihuoleh-
tiva äiti tietysti nopeasti pisti käyttökieltoon
tai ainakin sen mielenkiintoisimmat osat ta-
kavarikoi – onneksi oli legoja!
Olemme keskustelleet viimeksi kulu-
neina vuosina paljon pelillistämisestä ja sen
uusista mahdollisuuksista oppimisessa. Pelit
antavat hienoja ja huikeita mahdollisuuksia
niin omalle kuin ryhmässäkin oppimiselle.
Kokeileminen rakentelulla – ja mahdollisuuk-
sien mukaan yhdistettynä pelillistämiseen –
eri tavoilla voi olla myös herättämässä uudel-
la tavalla mielenkiintoa luonnontieteiden ja
matematiikan opiskeluun, jossa suomalaisilla
on edelleen parannettavaa.
Erilaiset rakennus- ja kokeilusarjat an-
tavat mahdollisuuksia itsetekemiseen ja uu-
denlaiseen kokeiluun – hyvinä esimerkkeinä
ovat erilaiset robotiikkasarjat, joissa voidaan
yhdistää sekä rakentelua että ohjelmointia.
Tutkiminen, keksiminen, rakentaminen ja
kokeilu ovat mielenkiintoisia puuhia, ja opet-
tavat myös sietämään epäonnistumisia. Tuo-
reet lähestymistavat itsetekemiseen ja ko-
keiluun voivat myös innoittaa rohkeampaan
asioiden lähestymiseen; joissakin tapauksis-
sa ”fail fast – try again” ei ole oppimisenkaan
näkökulmasta huono ohje. Oma oivaltami-
sen ilo on vahva oppimisen kannustin.
Tiedekerhojen suosio on kasvanut no-
peasti ja ne ovat hyvä lasten ja nuorten
harrastamisen tapa. Ymmärrän, että erilais-
ten kittien ja rakennussarjojen käyttö arjen
koulutyössä ei ole ongelmatonta. Tehtävien
hankintojen ohella niitä täytyy ylläpitää, täy-
dentää, korjata ja huoltaa. Hankintahinnoil-
taan ne eivät usein kuitenkaan ole kohtuut-
tomia varsinkaan, jos niitä osataan hankkia
suuremmissa erissä.
Jos haluamme edistää vahvasti kokeilu-
kulttuuria, niin meidän on myös ymmärrettä-
vä, että sen perusta luodaan jo varhain niin
kouluissa kuin kotonakin. Opitaan rohkeasti
kokeilemaan!
Ari-Matti Auvinen
Suomen eOppimiskeskus ry:n
hallituksen puheenjohtaja
Pääkirjoitus
01 | 2018 | 3
TEKSTI JA KUVA TEEMU LEINONEN
Pedagogista tieto- ja
viestintäteknologiaa: laadukasta ja reilua
tulee myös pohtia, luoko se tietä avoimuu-
delle uusia kokemuksia kohtaa? Laadukas
tieto- ja viestintäteknologia pystyy tähän.
Oppimisympäristöä ja niissä käytettävää
teknologiaa voi pohtia myös laajemmassa
yhteiskunnallisessa viitekehyksessä. Niihin
liittyen on järkevä kysyä, kuka sen käytöstä
hyötyy, kuka saa mitä, kuinka paljon, milloin ja
missä muodossa? Digitaalisessa ympäristössä
asiaa kannattaa miettiä esimerkiksi liittyen da-
taan, oppilaista kerättävään tietoon. Laajassa
viitekehyksessä teknologian tulee olla reilua.
Kun kylän naisten vedenhaulla on eri-
tyinen sosiaalinen arvo, jonka vesijohdon
rakentaminen tuhoaa, ei oikea ratkaisu ole
olla rakentamatta vesijohtoa. Molemmat
ongelmat tulee ratkaista samalla kertaa.
Vastaavasti, jos joku teknologia parantaa jo-
takin pedagogista käytäntöä, mutta samalla
tuottaa tuhoa toisaalla, ei sitä pidä hyväksyä
sellaisenaan. Molemmat asiat tulee ratkaista
yhdellä kertaa, ihmislähtöisesti.
Ai niin. Aalto-yliopiston nykyinen rehtori
ei työskentele edellä mainitun portaikon ylä-
päässä. Häntä näkee melkein päivittäin opis-
kelijoiden suosimassa lounasravintolassa ja
erilaisissa yhteisissä keskustelutilaisuuksissa.
Nykyisellä rehtorilla ei ole edes työhuonetta
vaan hän työskentelee avokonttorissa. Ovi
toimistoon aukeaa sähkölukolla. Oman ai-
kansa kuva tämäkin. n
M
uotoiluopiskelijoille kerrotaan usein
tarinaa kehittyvässä maassa ollees-
ta kylästä, jossa naiset joutuivat
päivittäin kävelemään useita kilometrejä kai-
volle ja kantamaan sieltä veden koteihinsa.
Parantaakseen naisten asemaa kylään raken-
nettiin vesijohtoverkko, jotta jokaiseen ta-
loon saatiin juokseva vesi. Mitä suunnittelijat
eivät tienneet oli yhteisöä riivaava perhevä-
kivalta. Naisten matka kaivolle, ja kotiasioista
keskusteleminen muiden naisten kanssa, oli
monelle naiselle päivän tärkein hetki — mah-
dollisuus jakaa arjen huolia ja kysyä neuvoa.
Vesijohtojen rakentamisen myötä, naiset jäi-
vät kotiensa vangeiksi. Tarinan opetus on tie-
tenkin, että usein suunnittelija voi hyvää tar-
koittaessaan saada aikaiseksi pahaa ja ainoa
tapa päätyä hyviin suunnitteluratkaisuihin
on ymmärtää laaja-alaisesti niiden ihmisten
arkitodellisuutta, tuntemuksia ja sosiaalisia
rakenteita, joihin suunnittelu vaikuttaa.
2000-luvun alun oppimisympäristöjen
kehittämisen huumassa moni verkko-oppimis-
ympäristön tarjoaja kertoi tuotteensa olevan
pedagogisesti neutraali. Voiko oppimisympä-
ristö, verkko-oppimisympäristö tai opetukseen
ja oppimiseen suunniteltu tieto- ja viestintä-
teknologia olla pedagogisesti neutraali? Ei voi.
Jokainen suunnittelupäätös, jonka teemme
perustuu jonkinlaiseen ymmärrykseen ihmi-
sistä, ihmisten toiminnasta, yhteisöistä ja yh-
teiskunnasta. Samalla kun suunnittelemme
oppimisympäristöä ja siinä käytettäviä välinei-
tä, unelmoimme jostakin paremmasta, jostakin
sellaisesta oppimisen maisemasta, jonka halu-
aisimme nähdä tulevaisuudessa.
Minulle, oppimisympäristöjen tutkijana
erilaisten suunnitteluratkaisujen pohtiminen
on päivittäistä työtäni. Kävellessäni Aalto-yli-
opiston kampuksella en voi olla miettimättä
millaiseen maailmaan sen rakennukset on
60-luvulla suunniteltu. Mieleeni tulee kuva
sodan käyneistä ja sotakorvaukset hoita-
neista miehistä, jotka ovat ryhtyneet raken-
tamaan uutta Suomea. Ajattelua on hallinnut
näkemys, että jos tietty organisaatiomalli oli
hyvä sodassa, lienee se hyvä myös yliopis-
tolle. Johtaja komentaa ja alaiset tottelevat.
Viitteitä tästä maailmasta voi nähdä esi-
merkiksi loputtomalta näyttävässä kapeassa
portaikossa, joka johtaa silloiseen rehtorin
toimistoon. Jos opiskelijalla oli asiaa rehtorille,
tuli opiskelijan kiivetä 54 porrasta päästäk-
seen koputtamaan rehtorin ovea. Kiivetessä
portaita opiskelija varmasti ehti miettimään,
kuinka tärkeä mieltä askarruttava asia oikein
olikaan. Jonkun kiukkukin saattoi jo matkalla
laantua. Ihmistä ymmärtävänä arkkitehtina
Alvar Aalto on kuitenkin suunnitellut 32. por-
taan tasolle tasanteen, josta johtaa ovi ulos,
kohti kirjastoa. Tätä poistumistietä hyödyn-
täen opiskelija saattoi myös perääntyä mat-
kaltaan rehtorin puheille, säilyttäen kasvonsa
muiden opiskelijoiden silmissä. Ajankuva.
Kuten rakennukset, myös tieto- ja viestin-
täteknologia on aina suunniteltu johonkin tar-
koitukseen ja kulttuurihistorialliseen aikaan ja
paikkaan. Jos tarkoituksena on tukea tutkimalla
hyväksi havaittuja menetelmiä ja käytäntöjä, eli
hyvää pedagogiikkaa, tulee suunnittelijan tun-
tea alan tutkimusta. Toisaalta, edes pedago-
giikan tunteminen ei riitä. Tämän lisäksi suun-
nittelijan tulee ymmärtää koko opetuksen ja
oppimisen toimintaympäristöä. Hänen on hyvä
olla perillä koulutusjärjestelmässä tapahtuvista
muutoksista ja ymmärtää siinä vallitsevia valta-
rakenteita. Hänen pitää olla kiinnostunut yh-
teiskunnallisista ja globaaleista megatrendeis-
tä. Kuten Alvar Aallon, hänen tulee ymmärtää
ihmistä tässä ympäristössä.
Viimeaikainen tutkimus on osoittanut,
että uteliaisuus, mielikuvitus, sitkeys ja avoi-
muus uusille kokemuksille ovat olennaisia
ominaisuuksia elämässä pärjäämiselle. Sa-
mansuuntaisesti kotoinen opetussuunnitel-
mamme korostaa tavoitteissaan laaja-alaista
osaamista. Peruselementit ja tavoitteiden
saavuttaminen ovat kuitenkin vain lähtö-
kohtia. Niiden lisäksi tarvitsemme sellaisen
yhteiskunnan ja rakenteet, jossa kaikilla on
loputtomasti mahdollisuuksia toteuttaa it-
seään ja löytää elämänsä tarkoitus.
Ilman tutkimustakin tiedämme, että
opimme niitä asioita, joita harjoittelemme.
Tieto- ja viestintäteknologian tutkimukses-
sa, suunnittelussa ja käytössä tulisikin aina
kysyä, tukeeko uusi laite hyviä pedagogisia
käytäntöjä ja viekö se osaltaan kohti ope-
tuksen tavoitteita. Tieto- ja viestintäteknolo-
gialta tulee kysyä, miten sen kanssa opitaan?
Tukeeko se uteliaisuuden, mielikuvituksen ja
sitkeyden kehittämistä? Teknologian äärellä
Neukkarissa kuultua
Suomen eOppimisen neuvottelukunnan kolumni
KUVA:LUNALEINONEN‐BOTERO
4 | 01 | 2018
Löytöretki
eEemeli-kilpailun
oppimisratkaisuihin
si. Löytäminen sen sijaan vaatii opettajalta
osaamista sekä digitaidoissa että opetus-
suunnitelman hallinnassa, mutta myös nä-
köalaa oppilaiden taitotasoista ja tarpeista.
Oppilaiden osallisuus, hyvien käytäntöjen
jakaminen ja kollegiaalinen tuki vievät hyvin
eteenpäin kaikkia näitä asioita. Vielä ei siis
kone tai ohjelmat syrjäyttäneet opettajaa.
Mutta antoivat opettajuudelle jälleen uuden
merkityksen. n
I
loisena otin vastaan eEemeli 2018 -kil-
pailun tuomariston puheenjohtajuuden.
Näin raadissa toimimisen mahdollisuute-
na laajentaa omaa osaamistani digitaalisista
oppimisratkaisuista. Vastuullisena ihmisenä
merkkasin kalenteriini ajankohtia, jolloin
tutustun kilpailun osallistujatöihin. Vähän
samaan tapaan kuin opettajat varaavat luo-
kalleen tietokoneluokkaa, läppärikärryä tai
iPad-koreja. Ja kuinkas kävikään! Sain kokea
opetuksen digitalisaation pulmia. Pienessä
koossa.
Aivan ensimmäisenä sain huomata, että
työnantajani oli rajannut oikeuksiani asentaa
mitään koneelleni. Väistelin muureja ja ko-
keilin, mikä nyt saattaisi tällä kertaa toimia.
Sekään ei ihan onnistunut, koska olin unoh-
tanut Apple ID:n salasanani. Buuttasin sala-
sanani ja jäin odottamaan varmistusta.
Lopulta pääsin tuomaroinnin alkuun.
Huomasin pian, että käytettävyys läppärilläni
ei kaikkiin ohjelmiin ollut ihan paras mahdol-
linen, ainakaan kun käytin läppäriä vain kos-
ketushiirellä. Esimerkiksi objektien raahaami-
nen näytöllä ei ollut ihan helppoa.
Kokeiltuani useampaa ohjelmaa innos-
tuin kuitenkin välittömästi. Täydennyskou-
lutusohjelmissa pohdin jo, miten rehtorina
veisin ohjelmat kaikille opettajilleni, kuinka
jakaisimme osaamista. Toisessa kohtaa huo-
masin pohtivani, miten helppoa ajasta ja pai-
kasta riippumaton opiskelu olisi. Vieläköhän
se mahtuisi omaan aikatauluuni…?
Toistin tehtäviä toisensa perään ja pohdin
ohjelmia suhteessa arviointikriteereihimme.
Miltähän tämä minusta tuntuu, haluaisinko
kokeilla tätä lisää, opinko tässä koko ajan?
Lopulta taivuin myös lapsityövoiman käyt-
töön: Pienten appseja kokeili eskaripoikani,
isompien appseja 11-vuotias sankari. Nyt
olisi ollut tarvetta vielä yläkoululaiselle, mut-
ta häntä taloudestamme ei löytynyt. Mutta
lasteni työskentelyä seuratessa vahvistui
mutu-fiilikseni: Pelaamalla oppiminen innos-
ti, sopivan tasoinen peli koukutti. Oppimisen
polun pystyi näkemään ja lapsen edistymistä
seuraamaan reaaliaikaisesti. Tosin objektien
raahaaminen kosketushiirellä ei 6-vuotiaalle
vasenkätiselle ollut ihan helppoa!
Tämän vuoden kilpailussa etsimme väli-
neitä digiajan löytöretkeilijöille. Sana löytö-
retkeilijä kertookin paljon! Kun koululla on
olemassa sopivat välineet, käyttäjänoikeudet
ja salasanat ovat kunnossa, on tärkeää löy-
tää oikeantasoista ja motivoivaa materiaalia
juuri omille oppilaille. Se löytyy kokeilemalla,
testaamalla ja ennen kaikkea lapsia ja nuoria
kuullen. Osa peleistä taipuu välipalaksi, toi-
set pidempikestoisiksi oppimisen alustoik-
TEKSTI LEENA PÖNTYNEN, Kuntaliitto
KUVA KUNTALIITTO
y
vaa materiaalia
yy kokeilemalla,
lapsia ja nuoria
välipalaksi, toi-
misen alustoik-
eEemeli-kilpailun tulosten
julkistus ITK-konferenssissa
12.4. klo 17-18
Lisätietoja:
www.eoppimiskeskus.fi/eemeli
01 | 2018 | 5
TEKSTI ANNE RONGAS ja NAJAT OUAKRIM‐SOIVIO
KUVA ANNE RONGAS
Arvioinnin vanhat
ryydit ja uudet mausteet
S
ähköiset kokeet ja arvioinnin digitaali-
set apuvälineet mahdollistavat sellais-
ta, mitä vanhoilla keinoilla oli hankalaa
toteuttaa. Toisaalta opettajan arviointiajatte-
lua ei korvaa mikään teknologia. Keskeistä on
se, että opettajalla on selkeä ajatus siitä, mitä
arvioidaan ja miksi.
Arviointi ja palaute suuntaavat tavoit-
teellista opiskelua. Arvioinnin kannalta oppi-
misprosessista voidaan hahmottaa karkeasti
neljä keskeistä vaihetta:
1. opintojakson aloittaminen, lähtöta-
son ja opiskeluvalmiuksien peilaami-
nen tavoitteisiin
2. opiskelu, vaiheittain etenevä oppi-
misprosessi ja sitä edistävät toimen-
piteet
3. opiskelun aikana saavutetun osaami-
sen tason arviointi ja
4. opintojaksoista rakentuva jatkumo.
Lähtötason (diagnostinen) arviointi aut-
taa opintojaksojen alkaessa, mitä oppija jo
osaa. Oppimisen (formatiivinen) arviointi
kuljettaa opiskelua eteenpäin ja osaamisen
(summatiivinen) arviointi kertoo, miten ase-
tetut tavoitteet saavutettiin. Näiden rinnalla
on tärkeää hahmottaa myös laajempi opinto-
jaksolta toiselle ja vuosien saatossa muodos-
tuva jatkumo.
Orientoituminen ja
lähtötilanne
Opiskelun päämäärät muodostuvat tavoit-
teista. Sähköisissä ympäristöissä tavoitteet
voidaan jakaa kaikkien saataville niin, että
ne löytyvät helposti ja niihin voidaan palata
oppimisprosessin aikana. Tavoitteita voidaan
myös havainnollistaa monipuolisilla keinoilla
ottaen huomioon myös huoltajat.
Digitaalisuus antaa lähtötilanteen arvi-
ointiin ja opintojakson orientointiin useita
mahdollisuuksia, kuten kyselyt, testit, aivo-
riihet, miellekartat tai piirrokset. Erilaisilla
itsearvioinneilla oppija voi kerrata aiempia
Arvioitavien tuotosten ohjeistus pitää
olla selkeä ja tiedossa oppijoilla jo opinto-
jakson alkaessa. Heidän kanssaan on myös
neuvoteltava pelisäännöistä.
Digitaalisuus mahdollistaa niin kokeissa
kuin tuotoksissa erilaisten mediamuotojen
käyttämisen. Omien havaintojen kerää-
minen ja analysointi opettavat tieteellisiä
työtapoja. Autenttisuus luo mielenkiintoa
opiskeluun ja laajentaa oppimisympäristöjä
vaikkapa vapaa-ajan tai lähiseudun ympä-
ristöihin.
Oppiminen on jatkumo
Arvioinnin pitäisi aina johtaa johonkin, ku-
ten virheistä oppimiseen, heikkojen opis-
kelutapojen korjaamiseen, puutteellisten
tietorakenteiden täydentämiseen tai saavu-
tettujen taitojen ylläpitämiseen. Opittavaa
on paljon ja saman aihepiirin opiskelussa
voi olla pitkiä taukoja. Jotkin oppiaineet
ovat läheistä sukua toisilleen ja näistä saa-
tu palaute voisi tukea koko oppiaineryhmän
opiskelua.
Saadun palautteen hyödyntäminen
lähtee siitä, että palaute on käytettävissä.
Muisti on tässä usein huono apulainen:
palautteesta jää mieleen ehkä vain osa ja
tunteet voivat vääristää muistikuvia. Palaut-
teen hyödyntämisen ehto on myös se, että
oppija ymmärtää palautteen ja hahmottaa,
mitä hänen pitäisi tehdä, jotta voisi korjata
toimintaansa.
Oppimaan oppimisen taito kasvaa ko-
kemusten myötä. Virheet, väärinkäsitykset
ja osaamattomuus ovat oppimisen paik-
koja. Harmillisesti ne ovat myös asioita,
joita koetaan häpeällisinä. Moni opettaja
tunnistaa tilanteen, jossa samalle oppi-
jalle kertyy korjaavaa palautetta samoista
asioista kerta toisensa jälkeen ilman että
mikään muuttuu.
Arviointi- ja palautetiedon hyödyntä-
misessä pitkällä aikavälillä ja laajasti oppiai-
tietoja ja hahmottaa sitä, mitä hän jo tietää
aiheesta.
Motivointi on arvioinnin eräs tärkeä teh-
tävä ja opintojakson alussa tämä päämäärä
on keskeinen. Siksi lähtötilanteen arvioinnin
on syytä olla innostava ja kiinnostusta he-
rättävä. Tarinalliset keinot, kuten videot, ani-
maatiot tai haastattelut ovat hyviä – myös
siksi, että opettaja ei ole valmiiksi sanallista-
nut niitä.
Kun lähtötilanteen selvitys tallennetaan
digitaalisesti vaikkapa jokaisen oppijan omaan
portfoliokansioon, voidaan opintojakson lo-
pulla palata tarkastelemaan muutosta ja re-
flektoimaan esimerkiksi omaa edistymistä.
Opintoja eteenpäin
kuljettava arviointi
Oppimisen aikaisen arvioinnin toteutusmuo-
toihin voidaan käyttää esimerkiksi sähköisiä
lomakkeita, interaktiivisia kyselyitä tai kom-
mentointi- ja keskustelutyökaluja. Oppimi-
sen aikana arviointia on tärkeää toteuttaa
monta kertaa ja monella eri tavalla.
Viime vuosien aikana on tullut tarjolle
oppimisprosessia seuraavia digitaalisia arvi-
ointityökaluja, joissa valittuihin tavoitteisiin
kertyy arviointitietoa. Työkalu voi piirtää
esimerkiksi kuvaajaa, jossa näkyvät yhtä ai-
kaa oppijan itsearviointi ja opettajan arvioin-
ti. Oppimisen digitaaliset arviointityökalut
edellyttävät tavoitteiden selkeää osiointia ja
ymmärrettävän arviointiskaalan luomista.
Osaaminen näkyväksi
Sähköiset kokeet, näyteportfoliot ja erilai-
set osaamista näkyväksi tekevät arvioitavat
digitaaliset tuotokset arkipäiväistyvät. Haas-
teina digitaalisten tuotosten osalta ovat pa-
lautteen kohdentaminen oikeaan kohtaan
(annotointi), arvioitavan aineiston määrän
pitäminen kohtuullisena ja plagioinnin tun-
nistaminen.
6 | 01 | 2018
neesta toiseen on vielä digitaalisuuden hyö-
dyntämisessä kehittämisen paikka. Sähköiset
portfoliot, osaamismerkit ja osaamispassit
ovat askeleita tähän suuntaan.
Mahdollisuudet ja miten
niitä hyödynnetään?
Digitaaliset arviointityökalut ja oppimisa-
nalytiikka tekevät aiempaa paremmin mah-
dolliseksi sen, että arviointidataa kerääntyy
enemmän, se on helpommin säilytettävissä
ja hallittavissa. Toisaalta kaikki opiskeluun
liittyvä työskentely ei tapahtu digitaalisissa
ympäristöissä kuin poikkeustapauksissa. Mi-
ten suhteutetaan erilaiset työskentelyt kes-
kenään? Ja mihin arviointidataa käytetään?
Tämä osalta ollaan vielä kehityksen alkuvai-
heessa.
Arvioinnin tarkoituksenmukaisuus ja se,
mihin arviointitietoa tarvitaan ovat asioita,
jotka eivät ole muuttuneet arviointivälinei-
den digitaalistuessa. Tärkeintä on huomion
pitäminen oppijassa ja oppimisessa: otetaan
käyttöön niitä keinoja, jotka tukevat ja edis-
tävät oppimista. Pahimmillaan digitaalisuus
voi tuottaa turhaa kuormitusta ja informaa-
tiota, jolla ei ole mitään käyttöä. Parhaimmil-
laan se voi ryydittää ja ryhdistää opiskelua
tuottamalla tarkkaa informaatiota, vapautta-
malla opettajan työaikaa ja antamalla oppijal-
le apua juuri oikeaan aikaan. n
Lisätietoja
Otavan Opisto:
arviointikulttuurin kehittäminen lukioissa
viisarihanke.wordpress.com/
pulssihanke.blogspot.fi/
Najat Ouakrim-Soivio
arviointi.fi/
01 | 2018 | 7
TEKSTI LEENA VAINIO
O
ppimisen analyysia on tehty jo vuo-
situhansia. Tietoa on kerätty henki-
lökohtaisiin muistiinpanoihin, arvi-
ointikirjoihin ja myöhemmin tietokoneelle.
Oppimisympäristöjen digitalisointi on nyt
mahdollistanut systemaattisen oppijan “ja-
lanjälkien” keräämisen ja myös opettajien
opetussisältöjen ja -menetelmien tallentami-
sen. Ongelmana analytiikan hyödyntämiselle
on esimerkiksi seuraavia asioita:
• oppilaitoksissa ei ole systemaattisesti mie-
titty, mitä dataa opetuksesta ja oppimises-
ta kerätään
• ei ole päätöksiä, millä työkaluilla keräämi-
nen tehdään (kerätäänkö esim. vain verk-
ko-opetuksesta vai myös kontaktiopetuk-
sesta, projekteista ja muista oppimisen
aktiviteeteista)
• miten tietoa analysoidaan ja missä muo-
dossa tuloksia jaetaan
• kuka analyysitietoa saa hyödyntää
• miten analyysitietoa käytetään kehittämi-
sessä.
Tänä päivänä teknologia antaa useita
hyviä työkaluja analyysien tekemiseen. Op-
pijan tarpeet ovat analytiikan lähtökohtana,
pelkät arvosanat tai tehtäviin kulutettu aika
eivät vielä riitä kuvaamaan oppimisprosessin
Oppimisanalytiikka on noussut opetuksen kehittämisessä yhdeksi tärkeäksi
kehittämisen kohteeksi vajaa kymmenen vuotta sitten. Vuosittainen
EDUCAUSE:n (Learning Initiative and the New Media Consortium) julkaisema
Horizon Report korkeakouluille listasi vuonna 2011 oppimisanalytiikan yhdeksi
kuudesta teknologisesta trendistä. Silloin ennustettiin, että analytiikka
olisi laajasti käytössä neljän-viiden vuoden päästä. Sama trendi on näkynyt
jokaisessa uudessa Horizon raportissa myös K-12 opetuksen yhteydessä.
Viisi vuotta ei riittänyt analytiikan käytön levittämiseen kaikkiin oppilaitoksiin.
Edelleenkin se on enemmän pilotoinnin kohde kuin vakiintunutta toimintaa.
Miten oppimisanalytiikkaa
hyödynnetään nyt
oppilaitoksissa
laatua. Analyysin pitäisi pystyä pureutumaan
myös motivaatioon, oppimisen iloon, inno-
vatiivisiin oppimisen tapoihin ja tavoitteiden
saavuttamisen tasoon.
Oppimisympäristöissä voidaan koota tie-
toa myös sosiaalisista suhteista ja oppijoiden ja
opettajan välisestä vuorovaikutuksesta ja tätä
kautta voidaan kerätä tietoa eri interventioiden
laadusta ja vaikutuksesta oppimisprosessiin.
Oppimateriaalien ja tehtävien relevanttiutta
voidaan arvioida suhteessa oppimistuloksiin ja
oppimiseen käytettyyn aikaan.
Mistä dataa kerätään
ja mihin analytiikka
kohdentuu?
Oppimisanalytiikan käytön yksi ongelma on
se, että onko opetuksen tapahduttava koko-
naan verkossa, jotta saadaan analyysitietoa.
Miten kontaktiopetuksen, projektien, työssä-
oppimisen ja informaalin oppimisen tulokset
saadaan kytkettyä analyysitietoon? Vai antaa-
ko muutama verkkokurssi jo riittävän hyvän
kuvan opiskelijan oppimisesta ja pystytäänkö
hänen oppimistaan tukemaan saatujen tieto-
jen avulla? Tarvitaanko oppilaitokseen useam-
pia työkaluja riittävän tiedon saamiseksi?
Millaista oppimisanalytiikkakonseptia ra-
kennetaan, riippuu pitkälti siitä, ketä toimi-
jaa analytiikalla aiotaan palvella. Analytiikal-
la voidaan tukea oppijaa, opiskelijaryhmiä,
opettajia, koulutusohjelmia, rehtoria, van-
hempia, työelämän edustajia tai muita kou-
lutukseen liittyviä sidosryhmiä.
Mitä tietoa oppijalle
Sekä yleissivistävän että ammatillisen koulu-
tuksen uudet opetussuunnitelmat suuntaa-
vat opetusta entistä henkilökohtaisempaan
suuntaan. Jokaiselle pitäisi pystyä rakenta-
maan yksilöllinen pedagogisesti vaikuttava
ja omia taitoja tukeva oppimisen polku. Mil-
laisilla opetusmenetelmillä ja teknologisilla
ratkaisuilla tuo polku rakennetaan?
Nyt jo monet ohjelmat tarjoavat oppijal-
le tietoa hänen aktiivisuudestaan:
• mitä tehtäviä hän on tehnyt,
• missä vaiheessa hän on menossa kurs-
silla,
• miten hän on suoriutunut suhteessa mui-
hin opiskelijoihin,
• kuinka paljon hän on käyttänyt aikaa op-
pimiseen ja miten se on vaikuttanut oppi-
mismenestykseen.
8 | 01 | 2018
Ohjelmissa voidaan seurata myös opis-
kelijoiden sosiaalista aktiivisuutta, verkostoi-
tumista ja ryhmässä toimimisen taitoja. Näi-
den seuranta on tehtävä usein manuaalisesti,
vain muutama ohjelma antaa visuaalisessa
muodossa yhteenvetoja verkostoitumisesta.
Mitä tietoa opettajalle
Kaikkien nyt tarjolla olevien ohjelmien avulla
opettaja saa hyvin tietoa opiskelijoiden etene-
misestä. Opettaja voi tämän tiedon perusteel-
la suunnata ohjausta niille opiskelijoille, jotka
ohjausta eniten tarvitsevat. Hän voi miettiä,
tarvitaanko lisäaikaa tehtävien tekemiseen tai
tarvitaanko lisämateriaalia oppimisen tueksi.
Useimmat ohjelmat myös antavat tietoa op-
pimateriaalista ja tehtävistä. Opettaja näkee,
miten paljon aikaa oppijat ovat käyttäneet
oppimateriaaliin ja miten he ovat tehtävät rat-
kaisseet. Tästä voi tehdä johtopäätöksiä, onko
oppimateriaali tai tehtävät liian helppoja tai
vaikeita ja mihin suuntaan niitä tulisi kehittää.
Millaista tietoa hallinnolle
Oppilaitoksen johdolle analytiikkaohjelmis-
ta saa koottua tietoa opetuksen kokonais-
tilanteesta: opiskelijoiden suoriutumisesta,
arvosanoista, oppimistavoitteiden saavutta-
misesta, opetusmenetelmistä, oppimateri-
aaleista jne. Näiden tietojen pohjalta rehtori
saa tietoa onnistumisista ja pullonkauloista
ja voi resurssoida kehittämisvoimavaroja oi-
keisiin kohteisiin.
Vakiintuneeseen käyttöön
on vielä matkaa
Analytiikassa keskitytään pääasiassa sellaisten
opiskelijoiden yksilöimiseen, joilla on oppimis-
vaikeuksia tai jotka voivat pudota kokonaan
pois opinnoista. Vähemmän kiinnitetään huo-
miota innovatiivisiin pedagogisiin ratkaisuihin.
Useimmissa työvälineissä analytiikka on
kuvailevaa ja diagnostista: kuvataan sitä,
mitä on tapahtunut, mitä on tehty ja miksi
tietty asia tapahtui. Edistyneissä ohjelmissa
päästään jo ennustavaan ja ohjaavaan ana-
lytiikkaan: mitä tapahtuu seuraavaksi, miten
oppija tulee etenemään ja mitä pitäisi tehdä
seuraavaksi. Kaksi jälkimmäistä vaatii tekoä-
lyä taakseen ja tätä on vasta muutamissa op-
pimisympäristöissä käytössä. Kehittämisen
trendi on selvästi tekoälyn soveltamisessa
analytiikassa. n
Suomen eOppimiskeskuksen Polutta-
mo-hankkeessa selvitetään oppimisa-
nalytiikan mahdollisuuksia oppimisen
tukemisessa. Tavoitteena on selvittää:
• miten oppimisanalytiikkaa hyödyn-
netään yleissivistävässä ja ammatilli-
sessa koulutuksessa
• mistä lähtökohdista oppimisanaly-
tiikkaa kehitetään
• millaisia työkaluja eri tekniset oppi-
misympäristöt ja erilliset oppimisana-
lytiikkaohjelmat tarjoavat analytiikan
tekemiseen
• mitä haasteita liittyy työkaluihin ja nii-
den käyttöönottoon ja kehittämiseen
Raportti julkaistaan huhtikuun lopussa
osoitteessa www.poluttamo.fi.
Oppiminen
ja opiskelu
Arviointi /
seuranta
Opetus ja
opettaminen
Aktiivisuuden seuranta,
tehtäväpalautukset,
tehtävään käytetty aika,
kurssimateriaalien käyttö
Opetusmenetelmät,
opetussisällöt,
pullonkaulat, ajankäyttö,
arvosanat
Sosiaalisen
aktiivisuuden
seuranta,
yksilölliset polut,
oppimateriaalien
klusterointi
Miten oppimateriaali
toimii? Mitkä
tehtävät motivoivat?
Millaista ohjausta?
Oppimistavoitteiden
saavuttaminen, vertailu
Kuva 1. Esimerkkejä, mitä tietoa oppimisympäristöistä ja analytiikkaohjelmista saa opiskelijoille, opettajille ja hallinnolle.
01 | 2018 | 9
TEKSTI TANJA KARPASTO JA ANU WULFF
KUVASUUNNITTELU MAARIT KIVIMÄKI
KUVAT SERRA VICENTE
K
äyttäjien osallistuminen oppimisym-
päristöjen suunnitteluprosessiin ym-
märretään Kuopiossa tärkeänä osana
onnistunutta lopputulosta. Palvelumuotoi-
lun keinot jalkautuvat osaksi toiminnallisten
ympäristöjen suunnittelutyötä, ja monimuo-
toisten tilojen käyttäjät saavat yhä enemmän
oman äänensä kuuluville. Käyttäjäkeskeinen
tilasuunnittelu tarkoittaa yksinkertaisimmil-
laan käyttäjien mukaan ottamista, ja osallis-
tumista suunnitteluun aktiivisina ja tasaver-
taisina toimijoina.
Hyvin toteutetussa käyttäjäkeskeisessä
oppimisympäristön kehittämisprosessis-
sa tietoa kerätään oikea-aikaisesti ja tar-
kasti loppukäyttäjäryhmien sekä muiden
sidosryhmien tarpeita kuunnellen. Pitkää
prosessia voi keventää, ja auttaa käyttäjiä
näkemään uudistukset mielenkiintoisena
uudistumisen mahdollisuutena esimerkik-
si erilaisten työpajojen ja opintomatkojen
avulla. Nykyaikainen oppimisympäristö-
suunnittelu huomioi koko käyttäjäketjun
jäsenet sopivassa mittasuhteessa. Kuopion
mallissa pedagogisten tavoitteiden rinnalla
monipuolinen iltakäyttö, kuten liikunta, kä-
dentaidot sekä asukkaiden kokoontuminen
ovat tärkeitä lähtökohtia tilojen toiminnalli-
sessa suunnittelussa. Yhteistä toimintakult-
tuuria ja unelmien puitteita pohditaan isolla
joukolla jo hyvissä ajoin ennen varsinaisen
rakennushankkeen alkamista.
Pähkinöitä
suunnitteluryhmälle
Oppimisympäristöjen pedagogialähtöistä ja
käyttäjäkeskeistä tilasuunnittelua ohjaa uu-
distuneen opetussuunnitelman asettamat
tavoitteet. Entisistä yhden ryhmän opetus-
tiloista uusiin, suurempiin ja avoimiin tila-
ratkaisuihin siirtyminen vaatii käyttäjiltään
rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. Yhtei-
sopettajuuteen oppiminen vie aikaa, mutta
lopputuloksena vastuita ja ajankäyttöä saa-
daan jaettua ja pystytään paremmin hyö-
dyntämään kunkin opettajan vahvuudet.
Myöskään nykyisissä opetusteknologian
tuomissa haasteissa opettaja ei jää yksin,
kun toimitaan jaetuissa, yhteiseen käyttöön
suunnitelluissa tiloissa. Oppilaiden näkö-
kulmasta paikalla on myös sijaistilanteissa
aina tuttu aikuinen. Mullistavan tilaloikan
ja modernien digitaalisten ympäristöjen yh-
teensovittaminen jättää vielä runsaasti tilaa
oppimisympäristöjen kokonaisvaltaiselle ke-
hittämiselle.
Uudentyyppiset, avoimet ja muunto-
joustavat tilaratkaisut muodostavat me-
hukkaan pähkinän arkkitehtisuunnittelulle.
Kun esimerkiksi ääntä vaimentavia seiniä ei
ole, tarvitaan tilalle muita äänenhallintaan
vaikuttavia elementtejä ja korkeatasoisia
akustiikkaratkaisuja. Väliseinien mukana
poistuu myös kappale esittämiseen sovel-
tuvia heijastuspintoja. Suurten, avointen
tilojen vastapainoksi tarvitaan pienempään
tekemiseen soveltuvia tiloja. Tarpeiden
miettiminen ennen tilaohjelman lukitsemis-
ta vaatii kokonaan uudenlaista tarkastelua.
Millaiseen toimintaan tilojen täytyy taipua,
millaisia tavoitteita muunneltavuudelle ase-
tetaan, ja mistä kaikesta entisestä on mah-
dollisuus luopua kokonaan?
Käyttäjäkeskeinen
oppimisympäristösuunnittelu
Kuopiossa
DigiKilta-hanke vieraili marraskuussa Kuopiossa tutustumassa Jynkän kouluun
Pulpetista laatikostoon
10 | 01 | 2018
Kuopiossa modernit oppimisen tilat
suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä käyttäjien,
tilasuunnittelijoiden ja digiasiantuntijoiden
kesken. Oikeastaan jo tarveselvitysvaiheen
jälkeen sisältöä ja muotoa on enää mahdo-
tonta erottaa toisistaan. Punaisen langan eri
kouluhankkeille muodostaa yhteneväinen
suunnitteluprosessi, jonka käyttäjäkeskeiset
menetelmät takaavat eri puolilla kaupun-
kia tasa-arvoisen mahdollisuuden osallistua
oman toimintaympäristönsä suunnitteluun.
Koulutoiminnan ulkopuolisen käytön tar-
peet vaihtelevat maantieteellisen sijainnin
ja muun palveluverkon mukaan. Jokaisessa
kouluhankkeessa toiminnallinen konsepti on
näin ollen sisällöltään hieman erilainen.
Kuopiossa on lupa tehdä
toisin!
Uusissa oppimisympäristöissä on mahdol-
lista kääntää totuttuja tapoja ylösalaisin.
Esimerkiksi käsite ruokala voidaan muuntaa
tehokkaan ruoanjakelun tapahtumapaikas-
ta kiireettömämmän olemisen ympäristöksi,
jossa ruokailu on osa kasvun ja oppimisen
polkua. Digitaalisilla välineillä hyvin varustet-
tu ja houkuttelevasti kalustettu tila muuntuu
eri tekemiselle ilman suurta koneistoa. Kes-
keistä on, että digilaitteille, kuten esimerkiksi
näytöille ja tableteille, on mietitty joustavat
käyttötavat sekä toimintaa hyvin palvelevat
säilytys- ja latauspaikat. Tiloihin voikin nyky-
päivänä suhtautua kuin hyvin muotoiltuun
digitaaliseen käyttöliittymään. Kouluraken-
nus muodostaa fyysisen alustan tekemiselle
ja erilaisille palveluille, joissa eri medioissa
annetut lupaukset lunastetaan. Se on palve-
lumuotoilua parhaimmillaan.
Jynkän kaupunginosassa aloitti syksyllä
2017 kolmisarjainen alakoulu täysin uusissa
tiloissa, jotka suunniteltiin opetussuunnitel-
mauudistuksen hengessä. Jynkän koulussa
on Kuopion ensimmäinen avoin oppimis-
ympäristö, josta puuttuvat väliseinien lisäksi
myös perinteiset oppilaskalusteet. Suunnit-
telun aikana pedagogien yleiseksi huoleksi
nousi tilojen ääniergonomia, johon päätettiin
erityisesti panostaa. Kyseenalaistamisen ja
pitkän pohdinnan myötä syntyi ajatus siitä,
että avotiloihin kiinteästi liittyvä ääni ote-
taankin yhdeksi pedagogiseksi teemaksi.
Rohkeasti kokeilemaan ja
pilotoimaan
Opetushallituksen rahoittaman Äänisuih-
ku-projektin kokemusten perusteella osat-
tiin sijoittaa ääntä kohdentavat äänisuih-
kumoduulit järkeviin paikkoihin ja niiden
yhteyteen hankittiin pedagogisesti ja akus-
tisesti toimivia kalusteratkaisuja. Äänisuih-
ku-menetelmää testattiin väistötiloissa, ja
sen kehittämiseen osallistuivat pedagogien
lisäksi oppilaat sisällöntuottajina. Hyvien
käyttökokemusten siivittämänä äänisuihkut
otettiin osaksi uuden koulun pedagogista
konseptia ja huomioitiin etukäteen tila-
suunnittelussa. Nyt äänisuihku-pilotti toimii
seuraavien oppimisympäristöhankkeiden
inspiraation lähteenä. Avointen oppimisti-
lojen suunnittelussa on harpattu iso askel
eteenpäin joten on aika pohtia, mitä uutta
ja mielenkiintoista seuraavaksi voisi keksiä.
Iloa oppimisympäristöjen kehittämiseen! n
Lukutuokio äänisuihkun alla
Oppimista avoimessa ympäristössä
01 | 2018 | 11
O
ppimisen digitalisaatio ja uudenlai-
set toimintaympäristöt muuttavat
opettajan työtä. Samalla oppilaan
rooli on muuttumassa entistä aktiivisem-
maksi toimijaksi. Muutoksen keskellä on tär-
keää turvata sekä opettajan työn mielekkyys
että oppijoiden innostus oppimiseen. Niiden
kautta syntyy motivaatio ja oppimisen ilo.
Toimintakulttuurin muutos ei tapah-
du hetkessä eikä ilman yhdessä oppimista.
Muutos edellyttää asioiden suunnittelua ja
oppimistilanteiden läpivientiä uudella tavalla.
Me Otava Oppimisen palveluissa haluamme
auttaa kuntia, kouluja ja opettajia onnistu-
maan tässä muutoksessa. Yhdessä voimme
varmistaa oppilaiden ja nuorten osaamisen
myös tulevaisuudessa.
Viikko ilmiöoppimista
– avaimet käteen
toimituksena
Otava Oppimisen palvelut haluaa vastata
koulujen arjen haasteisiin. Tästä esimerkkinä
on yhden viikon oppimiskokonaisuus, jonka
toteutimme yhden kunnan kaikille kouluille.
Suunnittelutyö tehtiin yhdessä asiakkaan
kanssa.
Ilmiöprojekti suunniteltiin luokka-asteille
5-7. Teemaksi valittiin sää ja siihen liittyvien
aiheiden tutkiminen. Oppimiskokonaisuu-
den tavoitteena on oppia laaja-alaisia taitoja
ja ottaa käytössä olevia teknologia-alustoja
luontevalla tavalla käyttöön. Projektin aikana
oppilaat oppivat tutkivan oppimisen mallin,
jonka soveltaminen muihin teemoihin on jat-
kossa helppoa.
Myös opettajalle uuden opetussuunni-
telman mukaista oppimista noudattava ko-
konaisuus antaa mahdollisuuden oppia uusia
taitoja ja teknologian hyödyntämistä mie-
lekkäällä tavalla. Avaimet käteen -toimitus
sisälsi oppilaan materiaalien lisäksi kattavat
opettajan ohjeet.
Oppimisen palvelut
palveluksessanne
Oppimisen digitalisaatio tuo mukanaan
muutoksia koulujen arkeen. Teknologian li-
säksi monialaiset kokonaisuudet ja ilmiöiden
kautta oppiminen muuttavat opettajan työtä.
Me Otavan Oppimisen palveluissa au-
tamme opettajia, kouluja ja kuntia jalkautta-
maan uuden toimintakulttuurin parhaat käy-
tänteet tehokkaasti osaksi koulujen arkea.
Me haluamme auttaa, jotta opettaja onnis-
tuu työssään. Onhan hänen työnsä maail-
man tärkeintä.
Olettehan yhteyksissä! n
Otava Oppimisen palvelut
– tukena toimintaympäristön muutoksessa
TEKSTI MARKKU PELKONEN
Liiketoimintajohtaja, Otava Oppimisen palvelut
KUVAT OTAVA OPPIMISEN PALVELUT
Projektissa tehdään tutkimuksia, seli-
tetään havaittuja ilmiöitä ja dokumen-
toidaan niitä. Projektin aikana harjoitel-
laan ryhmässä työskentelyn ja vastuun
ottamisen ohella myös digitaalisuuden
hyödyntämistä.
12 | 01 | 2018
Olympialaiset uuden teknologian näyttämönä
– hiihtäjät hologrammeina kisastudiossa
HAASTATELTAVA ANSSI NYBERG, Yle
HAASTATTELIJA NIINA KESÄMAA
KIRJOITUS NIINA KESÄMAA JA KAISA HONKONEN
KUVAT JOOSE PALONEN JA JOSKA SAARINEN, Yle
S
ami Jauhojärvi livenä studiossa ja sa-
maan aikaan Koreassa – Kapteeni Kirk
laskeutuu planeetalle 254. Star Trek
-aika on täällä!
Me eOppimiskeskuksella olemme seu-
ranneet lisätyn todellisuuden ja virtuaalito-
dellisuuden kehittymistä jo AVO-hankkeista
alkaen. Hologrammit tuntuivat vielä vuonna
2010 aika kaukaiselta teknologialta, puhu-
mattakaan ajatuksesta, että voisimme koti-
sohvalla seurata YLEn kisastudion liveholo-
grammihaastatteluita.
Opetuspuolella pyörii useita hankkeita
aihepiirin ympärillä – esimerkiksi Sormusen
Jukan ja kumppaneiden FinEduVR- ja GLO-
VR-hankkeet Kuopiossa. Jäimme Kesämaan
Niinan kanssa miettimään kuinka hologram-
mit saataisiin opetukseen mukaan, millaista
osaamista siihen tarvittaisiin ja olisiko rahalli-
set investoinnit aivan käsittämättömän isoja.
YLEn Pyeongchangin olympialaisten ki-
salähetyksissä käytettiin lisättyä todellisuutta
hiihtokilpailujen alustuksissa. Tulessa olevat
hiihtäjät esiteltiin hologrammeina ja edessä
oleva kisalatu virtuaalisena, pyöritettävänä
“jäämöhkäleenä”, kuten Yle:n kotimaan lähe-
tysten pääohjaaja Anssi Nyberg sitä kuvasi.
Hiihtäjien hologrammit piti tietysti tehdä
etukäteen. Haasteen asetti hiihtäjien kisa-ai-
kataulut. Maailmancupin avaus Rukalla mar-
raskuussa oli ainoa, jossa kaikki olivat samassa
paikassa samaan aikaan ja kuvauksiin päästiin.
Kuvaukset sinänsä oli helppo toteuttaa – tar-
vittiin vain greenscreen, kunnollinen HD-vi-
deokamera ja sopiva tila. Tällä kertaa tilava
siivouskomero ajoi studion asemaa.
Nyberg kertoi nälän kasvaneen kisojen ai-
kana, lisää wau-efektiä piti saada kisastudioon
ja päätettiin tehdä hologrammien avulla live-
haastattelu. Hologrammihan ei näy haastatteli-
jalle – se on vähän kuin trikkikuva, joka lisätään
kotisohvakatsojan kuvaan. Käytännössä Sami
Jauhojärvi oli jälleen greenscreenin edessä, täl-
lä kertaa reaaliajassa Koreassa ja kamera lähetti
kuvan suoraan lähetykseen Pasilaan.
YLEn tuotantotiimiin kuului talon oman
väen lisäksi tamperelainen Keho Interactive
Oy, joka on tehnyt toteutuksia muun muas-
sa e-urheilukilpailuihin. Kisojen ajan tehotiimi
kehitti lennossa uusia toiminnallisuuksia “jää-
möhkäleen” hyödyntämiseen, jotta teknolo-
giasta saataisiin mahdollisimman hyvin kaikki
irti ja nähtäisiin mihin kaikkeen tällä pystytään.
Maailmalla lisättyä todellisuutta on käytetty
urheilulähetyksissä jo paljon, mutta Suomessa
ollaan vasta ottamassa ensi askelia. Isot kisata-
pahtumat ovat aina tilaisuus tuoda uutta mu-
kaan ja avata uusia näkökulmia katsojille.
Opetuksen näkökulmasta hologrammit
olisi helppo toteuttaa, eikä kustannuskaan oli-
si kohtuuton. Ostoslistalla olisi greenscreen,
kamera ja ohjelma, jonka avulla lähetykset
pystytään yhdistämään katsojille yhdeksi ku-
vaksi. Joka kouluun tuskin kannattaa vielä läh-
teä teknologiaa hankkimaan, mutta olisihan
se mahtavaa, jos saisimme esimerkiksi asian-
tuntijahaastatteluja tehtyä läheslivenä ja esi-
tettynä verkon kautta kaikille kiinnostuneille.
Livehologrammihaastattelu tuntuu vie-
lä vähän kankealta, mutta kuten Nyberg
totesi, kun haastateltavatkin tottuvat aja-
tukseen ja uskaltavat liikkua kuvassa, niin
vuorovaikutuskin alkaa tuntua oikeal-
ta. Lue haastattelu kokonaan verkosta:
https://seoppikoulutus.wordpress.com/. n
01 | 2018 | 13
TEKSTI KOKEILUKESKUSKEN TIIMI: ANNA HÄGGMAN, ANNELI RAUTIAINEN, ULLATERÄS, PAULATYRVÄINEN, VALPURI KURPPAJATERÉSA SIPILÄ
KUVA NIINA RODIONOFF / Opetushallitus
U
udenlainen Wilma-viesti yllätti erään
koulun vanhemmat. Viestissä koulu
haki lapsia ja perheitä kahden kuukau-
den ajaksi mukaan kehittämään erilaisia kodin
ja koulun vuorovaikutuskanavia. Viestin innoit-
tamana viisi perhettä ilmoittautui mukaan.
Osallistujat kokeilivat ensin viikon ajan
uutta digitaalista ympäristöä, jossa opettajat
moderoivat perheiden kanssa käytäviä kes-
kusteluja. Kokeilu ei kuitenkaan tuonut per-
heille riittävää lisäarvoa, ja huomio kiinnittyi
teknisiin kysymyksiin. Seuraavaksi päätet-
tiin hyödyntää Wilmaa vanhempainillan
suunnittelussa. Vanhemmat listasivat Wil-
massa ajankohtaisia teemoja, ja opettajat
järjestivät näiden teemojen ympärille kou-
lun yhteisen vanhempainillan. Vuorovaiku-
tus jäi kokeilussa perheistä liian vähäiseksi
ja perheiden osallisuus toteutuksessa puut-
teelliseksi. Kolmas kokeilu oli perheiden ja
koulun yhdessä järjestämä kotiväen iltamat.
Kokeilemalla kehittäminen
on väline toimintakulttuurin
muutokselle
Iltamissa lapset, heidän läheisensä ja koulun
henkilökunta kokoontuivat keskustelemaan
eri osapuolia askarruttavista aiheista ilman
tarkempaa agendaa. Tilaisuus oli yleisöme-
nestys. Kotiväen iltamia päätettiin kehittää
edelleen, ja järjestää säännöllisemmin.
Mitä ajatuksia tämä kokeilu sinussa he-
rättää? Onko kokeileva kehittäminen koulus-
sasi tai työyhteisössäsi arkea, vai olisiko tämä
rohkea avaus kohti uudenlaista yhdessä te-
kemistä? Perinteinen suunnittelemalla kehit-
täminen ja valmiiden mallien pilotointi eivät
aina ulotu ratkaisemaan kehittämishaasteita,
jotka koskettavat laajasti eri osapuolia. Las-
ten ja perheiden puolesta kehitetyt ratkaisut
voivat tuntua vierailta ja ylhäältä alas pako-
tetuilta. Yhteiskehittäminen on väline lisätä
osallisuutta ja rakentaa luottamusta koulujen
ja kodin välille.
Kokeilemalla kehittäminen on hyvä vä-
line silloin, kun haetaan tietoisesti ja avoi-
mesti uusia ratkaisuja. Kokeilujen opit voivat
auttaa luopumaan toimimattomista käytän-
nöistä, jotka kuormittavat koulujen arkea.
Mitä vähemmän ongelmasta tai haasteesta
tiedetään, sitä tärkeämpi on ensin kokeilla
pienesti, luoda useita eri vaihtoehtoja, hylätä
nopeasti ei toimivat vaihtoehdot ja kehittää
toimivilta vaikuttavia edelleen. Kotiväen ilta-
mien suosio oli vahva viesti perheiden tar-
peista, joita Wilma tai vanhempainillat eivät
tyydyttäneet. Voisiko yhdessä tekeminen ja
vaihtoehtoisten ratkaisujen testaaminen lisä-
tä kykyä kohdata yhä monimutkaisemmaksi
käyviä ongelmia koulun arjessa?
Kokeilemalla kehittäminen ruokkii ute-
liaisuutta ja innovatiivisuutta, ja mahdollistaa
toimintakulttuurin muutoksen. Kokeilemalla
yhteiskehitetty malli on usein helppo vakiin-
nuttaa toimintakulttuuriin, sillä se ratkaisee
merkityksellisen ongelman ihmisten arjessa.
Kokeileva kehittäminen edellyttää johtamis-
ta, jossa jatkuva oppiminen myös ei toimivis-
ta ratkaisuista on keskeistä.
Kokeilukeskuksen tehtävä on tukea
koulutuksen järjestäjien ja varhaiskasva-
tuksen toimintakulttuurin muutosta. Valta-
kunnallisena toimijana etsimme kokeilujen
ja yhteiskehittämisen avulla oppeja siitä,
miten oppiminen ja toimintakulttuuri uu-
distuvat systeemisesti. Työskentelemme
kuntien kanssa ja fasilitoimme eri taustoista
tulevien ihmisten yhdessä toteutettua ke-
hittämistyötä. Meidän roolimme on myös
tukea laajempien kokeilujen käynnistymistä
eri puolilla Suomea. Näiden kokeilujen opit
voivat myös valottaa sitä, miten yhden-
vertaisuus voi kasvatuksen ja koulutuksen
alalla yhteiskunnassamme toteutua, tässä
ajassa. Miten jokainen lapsi ja nuori voi ai-
dosti kasvaa potentiaaliinsa, ja kuinka kas-
vatuskumppanuus voisi toteutua uudella
tavalla? n
14 | 01 | 2018
D
igivallankumous on ravistellut perus-
opetustakin jo vuosikymmeniä. Edel-
läkävijät ovat innokkaasti ottaneet
käyttöön uusia sähköisiä palveluita ja toimin-
tatapoja. Keskeiset perusrakenteet eivät kui-
tenkaan ole kehittyneet tukemaan ketterää
sähköisten palveluiden käyttöönottoa. Yksi
tällainen perusrakenne on käyttäjien sähköi-
nen tunnistaminen. Lähes kaikki kehittyneet
palvelut edellyttävät käyttäjän tunnistamista,
mutta ratkaisevat sen kukin omalla tavallaan.
Opettajat ja oppilaat ovat tässä sijaiskärsijöi-
nä, jotka turhautuvat käyttäjätunnusten ja
salasanojen viidakossa.
Perusrakenteena
luottamusverkosto
Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on-
gelmaa alettiin ratkoa jo yli vuosikymmen
sitten. Lopputuloksena syntynyt Haka-luot-
tamusverkosto on ollut menestys. Siitä on
tullut perusrakenne, jolla on perusrakenteen
kaikkein hienoin ominaisuus: käyttäjät eivät
edes huomaa käyttävänsä sitä. Lisäksi se on
synnyttänyt palveluntarjoajien markkinat, joil-
ta korkeakoulujen on helppo ostaa käyttöön-
sä yhteensopivia ja yhteiskäyttöisiä palveluita.
Perus- ja toisen asteen toimijoiden piiris-
tä on ajoittain osoitettu mielenkiintoa korkea-
koulujen ratkaisua kohtaan ja pari vuotta sit-
ten opetus- ja kulttuuriministeriö päätti kääriä
hihat ja alkoi rahoittaa myös perus- ja toiselle
asteelle sopivan ratkaisun kehittämistä. Va-
jaa kolmekymmentä koulutuksen järjestäjää
on jo pilotoinut kokeilukulttuurin hengessä
MPASSid-tunnistusratkaisuksi nimettyä jär-
jestelmää noin vuoden ajan. Kokemukset ovat
olleet rohkaisevia: käyttöönottoa on pidetty
helppona ja nopeana eikä käyttöä haittaavia
teknisisiä ongelmia ole havaittu.
MPASSid
tietosuojanäkökulmasta
Loppuvuodesta 2017 ja alkuvuodesta 2018
on laadittu MPASSid-tunnistusratkaisun käyt-
töä koskeva sopimus, joka varmistaa, että
koulutuksen järjestäjien ja palveluntarjoajien
vastuut ja roolit on määritelty EU:n yleisen
tietosuoja-asetuksen mukaisesti, jota aletaan
soveltaa 25. toukokuuta 2018. Perusasetel-
ma on se, että koulutuksen tai opetuksen
järjestäjät ovat tietosuoja-asetuksen näkö-
TEKSTI MANNE MIETTINEN, CSC
KUVA THINKSTOCK
Digitalisaatio ei toteudu ilman
sujuvaa käyttäjän tunnistusta
kulmasta rekisterinpitäjiä, rekisteröidyt ovat
oppijoita, opiskelijoita sekä henkilökuntaa.
Oppilaitokset voivat käsitellä henkilötietoja
opetuksen järjestämiseksi. MPASSid-järjes-
telmää ylläpitävä operaattori sekä sähköiset
asiointipalvelut käsittelevät henkilötietoja
rekisterinpitäjän lukuun. Operaattori välittää
rekisterinpitäjän toimeksiannosta MPASS-tie-
tomallin määrittelemät henkilötiedot asiointi-
palveluille, jotka tietojen perusteella tarjoavat
opetusta tukevia palveluita koulutuksen jär-
jestäjälle ja loppukäyttäjille. Sopimus on laa-
dittu luottamusverkoston muotoon. Sen avul-
la yksinkertaistetaan sopimushallintoa: kaikki
luottamusverkoston jäsenet solmivat saman
sisältöisen sopimuksen operaattorin kanssa,
jonka kautta jäsenet ovat sopimussuhteessa
myös keskenään.
MPASSid-tunnistusratkaisun kehitys-
työssä painopiste on nyt viestinnässä ja
tuotantokäytön organisoimisessa. Merkit-
tävin kevään kehitysaskel on kaikille avoin
demoympäristö, joka avataan ITK-päivien
alla. Seuraa verkkosivujamme osoitteessa
www.mpass.fi ja tule juttelemaan kanssam-
me ITK-päivillä DigiKillan olohuoneeseen to
12.4. ja pe 13.4. klo 13–14. n
01 | 2018 | 15
TEKSTI NIINA KESÄMAA, Suomen eOppimiskeskus ry
KUVA JARI HARVIO, Hämeenlinnan kaupunki
DigiKilta puhaltaa yhteen hiileen
V
altakunnallinen DigiKilta-verkosto
jakaa käytännön tietoa digitaalisten
oppimisratkaisujen hyvistä käytän-
teistä ja tehostaa hankittujen ratkaisujen
käyttöä kunnissa. Toiminnasta vastaavat Hä-
meenlinnan kaupunki ja 12 muuta alusta asti
mukana ollutta ohjausryhmän kuntaa sekä
Tampereen yliopisto ja Suomen eOppimis-
keskus ry. Hankkeen ympärille muodostu-
neessa verkostossa on mukana jo runsaat 60
kuntaa, yritystä tai organisaatiota.
“Hienoa, että kunnat osaavat puhaltaa
yhteen hiileen. Minulle tämä on tärkeä ver-
kosto, jonka avulla pysyn paremmin kehityk-
sessä mukana. Toivoisin, että tämä leviäisi
mahdollisimman laajalle, jotta kaikki saisivat
nauttia hienon verkoston osaamisesta ja yh-
dessä tekemisen meiningistä”, kommentoi
Arto Niva, kehittäjäopettaja Oulusta.
DigiKilta järjestää säännöllisesti kaikil-
le avoimia seminaareja eri puolilla Suomea.
Tähän DigiKilta-logomennessä on vierailtu
Hämeenlinnassa, Kaarinassa, Turussa, Tam-
pereella, Kuopiossa ja Oulussa. Verkoston
jäsenet osallistuvat aktiivisesti tapaamisten
järjestelyyn ja jakavat omia kokemuksiaan
verkoston muille toimijoille.
Markku Pelkonen, Otava Oppimisen
palveluliiketoiminnan liiketoimintajohtaja
osallistui helmikuussa DigiKilta-seminaariin
Oulussa, missä tutustuttiin mm. lohkoket-
juihin ja tekoälyyn oppimisen kontekstissa:
“Uusien teknologioiden tulo vaikuttaa toimi-
alaan paljon ja tällaisten tapahtumien avulla
on hyvä peilailla omia ajatuksia. Esitysten ja
osallistujien kautta kuulee keskustelun ääri-
päät, joiden avulla voi suhteuttaa omaa näke-
mystään reaalimaailmaan. DigiKillan tapahtu-
missa osallistujat ovat valveutuneita ja hyvin
kartalla. Kun kuulee, miten ihmiset näistä
aiheista puhuvat, rakentuu kuva siitä, miten
omaa toimintaa tulisi lähteä kehittämään.”
Pelkonen kokee DigiKilta-verkoston erit-
täin hyväksi toimintamalliksi, joka tuo alalle
lisäarvoa. Kentällä on tarvetta keskustelulle
ja tapaamisille nykyistä enemmän ja DigiKil-
lan matalan mukaantulokynnyksen ansiosta
tämä mahdollistuu. Itse Pelkonen löysi ver-
koston juuri keskusteluiden ja sosiaalisen
median kautta - webinaarit toimivat tutustu-
misen väylänä.
Toimintaa myös verkossa
Avoimia DigiKilta-webinaareja on järjestetty
lähes kuukausittain monipuolisesti eri aiheis-
ta. Alan huippuasiantuntijoiden johdolla on
tutustuttu mm. sähköiseen arviointiin, Oppi-
lasAgentti-toimintaan, laitehankintamalleihin
sekä sähköisiin oppimateriaaleihin. Samalla
on tutustuttu lukuisiin kuntacaseihin. Myös
Pelkonen kiittelee webinaarien laajaa otosta
eri aiheisiin. Erityiskiitosta webinaarit saavat
siitä, että aiheita käsitellään neutraalisti ja
useasta näkökulmasta - mukana on puhujia
startupeista toimialajohtajiin.
Lisätietoa verkostosta www.digikilta.fi
Jari Harvio, Hämeenlinnan kaupunki jari.har-
vio@hameenlinna.fi
ITK-konferenssissa tavataan
DigiKilta-workshop
11.04.2018 klo 14-17
Ideoidaan yhdessä, miten verkostosta ja hyvistä käytänteistä on mahdollista syn-
nyttää pysyvää toimintaa.
DigiKillan olohuone
12.-13.4.2018 • Tila A6
DigiKillan olohuoneessa on kahvipannu kuumana! Tule keskustelemaan verkoston
jäsenten ja yhteistyökumppaneiden kanssa ja tutustumaan hankkeessa käsiteltyi-
hin teemoihin.
DigiKilta –Verkostojen verkosto -foorumiesitys
12.04.2018 klo 15.30-16.00 • Esityssali 23
Tule tutustumaan verkostoon sekä verkoston rakentamaan avoimeen tietopankkiin.
Harri Ketamo Oulun tapahtumassa:
On hienoa seurata, miten paljon ke-
hitysasioita kentällä on menossa ja
suunnitteilla. OKM:n ja TEM:n hankkeet
ja painopisteet antavat opettajille paitsi
mahdollisuuksia, myös henkisen luvan
tehdä asioita uudella tavalla ja ottaa
opetukseen vahvemmin tulevaisuudessa
tarvittavia läpileikkaavia teemoja. Opetta-
jat vievät koulua hyvään suuntaan.
16 | 01 | 2018
Oppimisen sykli
– e-portfolio laaja-alaisten
osaamisten oppimisessa
K
ansainvälisessä ATS2020, Assess-
ment of Transversals Skills, Erasmus+
-hankkeessa tutkittiin laaja-alaisten
osaamisten oppimista ja arviointia portfo-
liotyöskentelyn tuella. Pedagogisen toimin-
tamallin testauksen ohella tavoitteena oli
koota opetusalan päättäjille toimenpidesuo-
situksia. Kymmenen muun EU-maan kanssa
tutkimusta toteutti 2015-2018 Tampereen
yliopiston TRIM-tutkimuskeskus.
Portfolio sopii työskentelytavaksi tek-
nologialla tuettuun oppimiseen. Portfolio-
kansioon kerätään ja luodaan digitaalisia
aineistoja, kootaan opittua ilmentävä näyte,
arvioidaan ja reflektoidaan. Sähköinen port-
folio on myös silta fyysisen toiminnan ja vir-
tuaalisen opiskelun välille, sillä käsin tehtyä
ja reaalimaailmassa koettua voidaan tallentaa
vaikkapa valokuviin ja videoille.
Laaja-alainen osaaminen on nostettu
Suomen perusopetuksen opetussuunnitel-
maan ja samaa työstetään monissa EU-mais-
sa. Irlanti on esimerkiksi pitkällä. Heidän Key
Skills of Junior Cycle on mielenkiintoinen ver-
tailukohde Suomen laaja-alaisille osaamisille.
Suomessa tutkimushankkeeseen osallis-
tui 20 koulua, 52 opettajaa ja 744 oppilas-
ta. Kevättalvella 2017 kouluissa toteutettiin
e-portfoliota hyödyntäviä monialaisia oppi-
miskokonaisuuksia. Kaikissa toteutuksissa
oppiaineiden ohella poimittiin tavoitteita laa-
ja-alaisista osaamisista. Pilotoivien luokka-
ryhmien rinnalla tehtiin alku- ja loppukyse-
lyt myös verrokkiryhmille, jotka
opiskelivat samoja asioita ilman
sähköisen portfolion hyödyn-
tämistä ja työskentelyprosessin
suunnittelurunkoa.
Monissa Euroopan maissa pe-
rusopetuksen opettajat ovat kouliu-
tuneet kriteeriperustaiseen työsken-
telyyn, jossa opintojaksoille asetetaan
selkeät, jopa tiukat, tavoitteet ja tavoit-
teiden saavuttamista mitataan jatkuvasti.
Pisteyttäminen sujuikin heltä hyvin. Suo-
men toteutuksissa taas korostui holistinen
ja oppilaslähtöinen työtapa, jossa oppilailla
oli aito mahdollisuus vaikuttaa työskentelyn
etenemiseen. Tämä noudatti oman opetus-
suunnitelman henkeä.
Suomen toteutuksissa näkyi myös vah-
vana oppilasryhmästä ja opettajilta löytyvän
erilaisen osaamisten yhdistäminen ja yhtei-
söllinen työskentely. “Luota prosessiin”, ki-
teyttivät useat opettajat.
Kehityskohteena Suomen osalta havait-
tiin digitaalisen portfolion systemaattinen
hyödyntäminen. Toinen haaste oli oppimis-
prosessin vaiheistaminen niin, että edellisen
vaiheen aikana annettu palaute olisi suun-
taamassa opiskelua. Jos jatkossa siirrytään
käyttämään osittain digitaalisia arvioinnin
apuvälineitä, tavoitteiden ja kriteerien mää-
rittely on oleellista.
Hyvän oppimisprosessin edetessä syk-
li kerrallaan tarvitaan holistisen ja ositetun
TEKSTI JA KUVAT ANNE RONGAS
työtavan yhdistelmää: niin oppilaiden ideoi-
den kuuntelua kuin tavoitteiden ja kriteerien
asettamista opetussuunnitelman pohjalta.
Koulujen arjesta viestinä päättäjille Suomen
osalta suositeltiin suunnitteluajan, työsken-
telyn tuen ja suunnittelumenetelmien järjes-
tämistä opettajille.
Lisätietoja:
ATS2020
http://ats2020.eu
ATS2020 resurssit opettajille
http://resources.ats2020.eu
ATS2020 Suomi
https://sites.google.com/view/ats2020finland
Irlanti: Key Skills of Junior Cycle
www.ncca.ie/media/2115/key_skills_2014.pdf
Irlanti: Avaintaitojen tukisivusto
www.juniorcycle.ie
Suomi:
perusopetuksen laaja-alaiset osaamiset
1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen
2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus
ja ilmaisu
3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
4. Monilukutaito
5. Tieto- ja viestintäteknologinen
osaaminen
6. Työelämätaidot ja yrittäjyys
7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja
kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Irlanti:
Key Skills of Junior Cycle
1. Managing Myself
2. Staying Well
3. Communicating
4. Being Creative
5. Working with Others
6. Managing Information and Thinking
ATS2020-tutkimushanke:
Transversal Skills
1. Information Literacy
2. Collaboration and Communication
3. Autonomous Learning
4. Creativity and Innovation
5. Digital Literacy
01 | 2018 | 17
Vasemmalta iPhone Terveys -appi, Endomondo -liikunta-appi, AVO-ammatinvalintaohjelma sekä Mun mieli -hyvinvointi appi.
Onko mobiilisovelluksista
elämänhallintaan?
Ä
lykännyköiden yleistymisen myötä
erilaiset opiskelijan itsearviointi- ja
elämänhallintasovellukset ovat li-
sääntyneet nopeasti. Uudessa opiskelijan
elämänhallintaa tukevassa ilmiökokonaisuu-
dessa yhdistyy sekä opiskelijan valinnanva-
paus että ammattilaisten ohjaus.
Poluttamo-hankkeessa on kehitetty me-
netelmiä ja työkaluja opintojen etenemisen
seurantaan, visualisointiin ja ohjaukseen.
Taustalla on ajatus, että ohjausresurssit tulisi
saada kohdennettua erityisesti niihin, joilla
digitaalisten jalanjälkien ja analyysin perus-
teella saattaisi olla tarvetta. Opintojen hidas-
tuminen ja keskeyttämiset yritetään tunnis-
taa, ennakoida ja estää ennen kuin on liian
myöhäistä.
Erilaiset mobiilit liikuntasovellukset (appi,
application, äpsi) ovat arkea Suomessakin.
Niiden avulla voi helposti seurata omaa kun-
toaan ja asettaa tavoitteita. Appit mittaavat
tarkasti niin suorituksen keston, huippu- ja
keskitahdin, mahdolliset korkeuserot ja suh-
teuttavat ne aiempiin suorituksiin.
Data ei kuitenkaan kerro koko totuut-
ta. Arkikävelijä näkee helposti tarvitsevansa
vielä 1237 askelta päivittäistavoitteeseensa,
mutta opintojen jumiutumisen taustalla voi
kuitenkin olla runsaasti – usein vaikeasti pai-
kannettavia ja määriteltäviä – syitä elämänti-
lanteesta yksinäisyyden kokemukseen.
Opettajien kanssa keskusteltaessa moni
nostaa esiin opiskelijoiden hyvinvoinnin, mie-
lenterveyden, erilaisten HOJKsien lisäänty-
misen, kiusaamisen ja ylipäätänsä elämänhal-
lintataidot. Kun jokin elämän osa-alue alkaa
jumiutua, se yleensä näkyy myös opinnoissa.
Tukikuukausia kuluu, opintoja ei kerry ja lopul-
ta voidaan olla tilanteessa, jossa opinnot on
pakko lopettaa taloudellisista syistä.
Suomen Mielenterveysseura ry:n Mun
Mieli -appi on mainio esimerkki mobiilista
itsearvioinnista. Appi esittää yksinkertaisia
kysymyksiä arjen hyvinvoinnista: tunteista,
ihmissuhteista, liikunnasta, tärkeistä asioista
elämässä, unesta ja levosta, harrastuksista
sekä ruokailusta. Koululainen tekee itsear-
vioinnin omasta elämäntilanteestaan ja saa
välitöntä palautetta ja hyvinvointiyhteenve-
don.
Mun Mieli yhdistää opiskelijan itsearvi-
oinnin kännykällä sekä ammattimaisen oh-
jauksen. Kysymykset, vastausvaihtoehdot
sekä arvio ovat Suomen Mielenterveysseu-
ran ammattilaisten tekemiä.
Opettajat toimivat luokassa sekä saa-
tujen tulosten arvioijina että käytännön so-
veltajina. Appin keräämä data kertoo opet-
tajalle, missä luokassa esiintyy mahdollisesti
kiusaamista tai millainen luokan yleishyvin-
vointi on koululaisten kokemana.
Mobiilisovellusten käytöstä ja vaikutuk-
sista oman elämäntilanteen itsearviointiin
on vielä vähän tietoa. Tämänhetkiset appit,
kuten Mun Mieli, ovat vielä pioneerityötä
Suomessa. Niiden käyttö ei luonnollisesti-
kaan sovi kaikille opiskelijoille tai työnteki-
jöillekään. Toisaalta opiskelijan itsearvioinnin
sijaan niitä voidaan käyttää yhdessä ohjaajan
kanssa keskustelun avaajana.
Mobiiliappit eivät ratkaise kaikkea, mutta
ovat monipuolisia ensiaskelia oman tilanteen
arviointiin ja hahmottamiseen sekä kehitty-
misen seurantaan. Niille, joille mobiili itsear-
viointi sopii, appit saattavat tarjota pitkäjän-
teistäkin apua oman tilanteen muuttamiseksi
ja suuntaviivoja elämänhallinnasta urasuun-
nitteluun. n
TEKSTI KARI A. HINTIKKA, KAISA HONKONEN, Poluttamo-hanke
18 | 01 | 2018
Sujuvat siirtymät
ohjauksen haasteina
P
oluttamo-hankkeen ydintavoitteita
on toisen asteen opiskelijoiden oman
opintopolun selkiyttäminen ja sujuvien
siirtymien tukeminen. Polutuksen tukena on
mm. oppimisanalytiikan ja visuaalisten hen-
kilökohtaisten opintosuunnitelmien työkalu-
ja, mutta henkilökohtaisen ohjaustyön rooli
on yhä keskeisemmässä asemassa.
Oppimisanalytiikan lupaus
ohjaustyölle
Oppimisanalytiikan tärkeä lupaus on voi-
maannuttaa oppijoita ”oman oppimisensa
ammattilaisiksi” ja lisätä heidän ymmärrystään
omasta opiskelustaan. Monimuotoistuva op-
piminen on muuttanut tiedon keräämistä op-
pijoista ja heidän toiminnastaan eri oppimis-
ympäristöissä. Eri oppimistilanteista voidaan
kerätä ja kartuttaa valtavasti dataa, joka voi
johtaa sen liki hallitsemattomaan kasvuun.
Oppimisanalytiikan oikeutus tehokkaana
työvälineenä riippuukin siitä, miten kerätty ja
kerrytetty data osataan jalostaa tiedoksi ja
tietämykseksi. Poluttamo-hankkeen aikana
erityisenä haasteena on hahmottaa, miten
nykyaikaisilla menetelmillä ja sovelluksilla
voidaan tukea erilaisia sujuvia siirtymiä.
Sujuvat siirtymät
ohjaustilanteina
Siirtymiä on lukuisia erilaisia – esimerkiksi
oppija haluaa vaihtaa opintosuuntaansa tai
oppilaitosta tai edetä korkeammalle koulu-
tusasteella jne. Poluttamo-hankkeen alku-
kartoituksissa ja asiantuntijapaneeleissa on
yhteisenä havaintona, että ohjaustilanteet
ovat erittäin monipuolisia ja monitahoisia.
Tärkeä havainto on myös ollut, että eten-
kin ammatillisessa koulutuksessa opettajien
rooli korostuu. Monet ammatillisen kou-
lutuksen valinneet nuoret haluavat päästä
”tekemään” – näkemään, kokemaan, har-
jaantumaan. Täten muodostuu myös usein
ensimmäinen kunnollinen käsitys ammatti-
kuvasta ja sen eri ulottuvuuksista. Opettaja
on ratkaisevassa asemassa ammattialaan
syntyvän ja syvenevän kiinnostuksen osalta
ja oppijoiden motivaatiossa syventää alan
osaamista edelleen jatko-opinnoilla.
Ammatillisessa koulutuksessa opettajien
rooli korostuu siksikin, että oppimisanaly-
tiikan nykyiset sovellukset eivät kata yhtä
hyvin laajaa ja monipuolista tiedonkeruuta
”käytännön tekemisestä” (vaikkapa hiusten-
leikkuusta) kuin ”teoreettisesta opiskelusta”
(vaikkapa vieraan kielen verkko-opiskelusta).
Siksi opettajan antama palaute ja ohjaus ovat
ensiarvoisen tärkeitä.
Erilaisille ohjaustilanteille on myös omi-
naista, että lukuisat nuorten opiskeluun vai-
kuttavat tekijät liittyvät jopa enemmän arjen
ja elämänhallintaan kuin varsinaiseen opis-
keluun tai sen järjestelyihin. Huono arki vai-
kuttaa suoraan opiskelumotivaatioon ja käy-
täntöön, jota ei välttämättä saada kuntoon
opintosuuntaa tai oppilaitosta vaihtamalla.
Käytännön haasteena siirtymien oh-
jaustilanteille ovat myös erilaiset rajoitukset
joustavaan tiedonvaihtoon eri oppilaitosten
välillä tai jopa oppilaitosten sisällä. Mikäli
oppija ei halua kertoa esimerkiksi selkeistä
oppimisvaikeuksistaan siirtyessään oppilai-
toksesta toiseen, ei tämä usein palvele hä-
nenkään etuaan.
Datasta tietämystä
Laajan ja monipuolisen oppimista koskevan
datan keräämisestä on vielä pitkä matka op-
pimisen varsinaiseen tukemiseen ja paran-
tamiseen. Toisen asteen opiskelijoiden oh-
jaus voi hyödyntää uusia oppimisanalytiikan
mahdollisuuksia - esimerkiksi tunnistamalla
keskeyttämisen vaarassa olevia opiskelijoita
ja ajoittamalla entistä paremmin erilaisia tu-
ki-interventioita.
Oppimista koskevasta datasta voi syntyä
kuitenkin vasta kunnollista tietoa ja tietä-
mystä eri toimijoiden – oppijoiden, opetta-
jien, opinto-ohjaajien – dialogilla, joka joh-
taa ymmärrettäviin tulkintoihin. Vasta hyvin
tulkittu tieto ja siitä kehittyvä tietämys voi
edesauttaa hyvää ohjaustyötä. n
TEKSTI ARI‐MATTI AUVINEN, Suomen eOppimiskeskus ry
01 | 2018 | 19
TEKSTI ANNAMARI PUDAS ja ANITTA ÖRN, Lapin korkeakoulukirjasto
KUVA MAINOSTOIMISTO HÖYRY
T
ervetuloa mukaan arktiseen seikkai-
luun. Tutkimusalus on valmiina sa-
tamassa ja otamme suunnan kohti
Etelänapamannerta. Matkan aikana vastaan
tulee monenlaista haastetta ja tehtävää,
joiden ratkaisemisessa tulette tarvitsemaan
niin tiedonhakutaitoja kuin lähdekritiikkiä-
kin. Oikein vastaamalla keräätte varusteita,
ja saattaapa tuo maailmakin pelastua. Ja kai-
kesta tästä on suoriuduttava 60 minuutissa.
Näistä lähtöasetelmista käynnistyy La-
pin AMK:n kirjaston ja eOppimispalveluiden
yhteistyönä kehittelemä tiedonhankinnan
peli Kylmä keikka – tiedä tai tuhoudu. Pelin
suunnittelu laitettiin alulle keväällä 2017,
ja syksyyn mennessä käynnissä oli jo lähes
täysiverinen pelistudio. Pelin parissa on
puuhastellut niin sisällöntuottajia, koodaajia,
pedagogisia ja teknisiä asiantuntijoita kuin
graafisia suunnittelijoitakin – nämä kaikki
pakattuna neljään henkilöön. Lisäksi oman
panoksensa on tuonut Mainostoimisto Höy-
ry Rovaniemeltä, joka suunnitteli pelin ulko-
asun.
Kulunut vuosi pelisuunnittelun parissa
on ollut jännittävää aikaa. Alussa emme ol-
leet ollenkaan varmoja, onnistuisiko verkos-
sa pelattava peli toteuttaa näin rajallisen ajan
puitteissa. Suurkiitos kuuluu Lapin AMK:n
eOppimispalveluille. Heiltä saimme pelin to-
teuttamiseen teknistä asiantuntemusta. Paul
Nijbakker ja Sakari Rousu, pelisuunnittelu-
Kylmä keikka – tiedä tai tuhoudu
tiimin Moodle- ja web-ohjelmointiekspertit
saivat meidät uskomaan, että eihän se ole
kuin tehä pois. Niinpä me sitten heittäy-
dyimme labyrintin sokkeloihin ilmastonmuu-
toksen ja somekohujen vietäväksi.
Matkan karikoita
Pelisuunnittelun aikataulu oli aluksi var-
sin optimistinen. Tavoitteena oli saada peli
testattavaksi syyskuussa 2017,
mutta nälkä kasvaa syödessä.
Half-Baked Softwaren Quan-
dary-pelialusta on ulkoasultaan
aika karu, ja kun saimme Höyryn
mukaan tiimiin suunnittelemaan
peligrafiikkaa, jouduimme miet-
timään myös aikataulua uusiksi.
Ehkä kaikkein työläin ja eniten
aikataulua venyttänyt vaihe peli-
suunnittelussa oli kuitenkin teh-
tävien miettiminen. Vain kaksi-
toista tehtävää, mutta haastetta
ideointiin toi se, että tehtävien
tuli olla monivalintatyyppisiä, val-
miiksi arvioituja, ja kuitenkin niin
rakennettuja, että oikean vas-
tauksen saadakseen pelaajan täytyisi tehdä
vähän töitä. Arvaamalla pelistä ei pääse läpi,
tätä on tullut testattua useampaan ottee-
seen. Jopa niin, että suunnittelutiimissä har-
kittiin lunttilapun tekemistä.
Pelkkiin monivalintatehtäviin ei sentään
tarvinnut tyytyä, vaan saimme tuotua vaihte-
lua tehtäviin H5P-työkalulla. H5P on norja-
laisten kehittelemä tehtäväaihiopaketti, jolla
voi toteuttaa www-sivulle upotettavia mini-
pelejä, esim. muistipelin. Valmiiden tehtävä-
aihioiden, kuten myös pelialustan käyttö toi
mukanaan omat tekniset haasteensa. Pariin
otteeseen jouduimme palauttamaan tehtä-
väidean takaisin suunnittelupöydälle, koska
valitsemamme H5P-tehtäväaihio ei sellaise-
naan istunutkaan toteutukseen.
Poluttamo-hankkeen kääntyessä kevät-
tä kohti, alkaa myös peli näyttää valmiilta.
Ennen Hämeenlinnan ITK-päiviä on vielä
pientä hiomista ja testausta, mutta toivot-
tavasti kohderyhmämme ammattiopiston
opiskelijat, kuten myös ITK-päivien vieraili-
jat pitävät lopputuloksesta. Tunnelmat pe-
listudiossamme ovat innostuneet, ja kyllä
vähän jännittääkin. n
Peli on rakennettu
seuraavilla työkaluilla:
Half-Baked Software Quandary
www.halfbakedsoftware.com/quandary.php
H5P www.h5p.org
Wordpress www.wordpress.org
Lisätietoja
Poluttamo-hanke: www.poluttamo.fi
20 | 01 | 2018
Osaamismerkeillä kohti tavoitteita
TEKSTI ANU KONKARIKOSKI ja KAISA HONKONEN, Poluttamo-hanke
KUVA PIXABAY
O
saamisen moninaisuus tarvitsee
keinoja tulla näkyväksi. Opintoihin
kuuluu runsaasti sellaista osaamista,
joka ei suoranaisesti ole osa opetussuun-
nitelmaa, mutta jolla on valtava merkitys
oikeassa työelämässä. Suomessa on myös
vahva perinne oman osaamisen kehittämi-
seen kansalaisopistoissa ja muussa vapaassa
sivistystyössä sekä erilaisissa täydennyskou-
lutuksissa.
Kautta maan on parhaillaan kehitteil-
lä kriteeristöjä ja malleja osaamismerkkien
käyttöön. Poluttamossa olemme kehittäneet
kolmea kokonaisuutta:
• Omniassa opiskelijoiden osaamismerk-
kejä oppimisen jouhevoittamiseksi ja vä-
litavoitteiden näkyväksi tekemiseksi
• Hämeenlinnan lyseon lukion yrittäjyys-
merkki työelämätaitojen vahvistamiseksi
• Ammattiopisto Tavastiassa Kiltakoulut
-verkoston lanseeraamia Kiltaopen osaa-
mismerkkejä Poluttamo-hankkeen tulos-
ten levittämisen välineeksi
Omniassa oli tarve tukea autoalan opis-
kelijoiden perehdytystä kampukseen, oppi-
misen tukeen, toimintatapoihin ja oppimis-
ympäristöön lukukauden aluksi. Tätä varten
rakennettiin pelillistetty perehdysrastirata,
jonka suorituksesta sai ensimmäisen osaa-
mismerkin. Opiskelijat saivat radalla tarvitse-
mansa tuen eikä heillä enää ole ollut tarvetta
kysellä samoja perusasioita pitkin vuotta.
Radan jälkeen merkit olivat tulleet tu-
tuiksi ja ne otettiin käyttöön myös opinnois-
sa. Ajatuksena on tuoda työnantajille esiin
sellaisia taitoja, joita ei suoraan näe opin-
torekisteriotteesta. Seuraava askel onkin
vahvistaa työnantajien osaamismerkkitietoi-
suutta. Isoissa yrityksissä merkkejä jo käyte-
täänkin, mutta opiskelijat sanoivat, että kyllä
moni ne vielä sivuuttaa.
Hämeenlinnan lyseossa osaamismerk-
kejä on tarkasteltu sekä lukiokurssien välita-
voitteiden, että yrittäjyyslinjan näkökulmas-
ta. Lukiokurssien välitavoitteisiin varsinainen
merkkijärjestelmä on koettu liian työlääksi
hakemuksineen ja myöntämisineen, mutta
Yrittäjyys-osaamismerkin kehittämistä on
jatketty yhdessä Taloudellisen tiedotustoi-
miston ja Suomen yrittäjien kanssa yrittä-
jyysopintoihin ja koulun ulkopuolella opitun
yrittäjämäisen toiminnan tuomien oppien
näkyväksi tekemiseksi.
Ammattiopisto Tavastiassa Polutta-
mo-hankkeessa on kehitetty mallia, jolla
saadaan tuotettua virtaviivaisesti ja laaduk-
kaasti opiskelijalle visuaalisesti tuettua yksi-
löllistä opintopolkua ammatillisen koulutuk-
sen reformin periaatteiden mukaisesti. Jotta
malliin liittyvä osaaminen olisi opettajien
valtakunnallisesti saavutettavissa ja osaa-
mistavoitteet konkreettisesti kuvattuina,
olemme lisäämässä tarvittavia merkkejä Kil-
taopen osaamismerkkien kokonaisuuteen.
Tässä tapauksessa Kiltaopen osaamis-
merkkejä voi hyödyntää siihen, että opetus-
henkilöstössä tiimillä on kokonaisuutena tarvit-
tava osaaminen ja sen hankkimisen voi sopia ja
aikatauluttaa osaamismerkkien avulla. n
Poluttamo: Autoalan osaaminen näkyväksi osaamismerkeillä
https://www.poluttamo.fi/2017/12/22/autoalan-osaaminen-nakyvaksi-osaamismerkeilla/
Omnian osaamismerkit
https://autoala.weebly.com/osaamismerkit.html
Kiltaopejen osaamismerkit
https://www.kiltakoulut.fi/osaamismerkit
Poluttamo-hanke
https://www.poluttamo.fi
BadgeFinland
https://www.badgefinland.fi
01 | 2018 | 21
Taidekasvatuksen
näkökulmia
multimodaalisuuteen
TEKSTI JA KUVA RAISA LAUKKANEN
Koulutussuunnittelija, Kansalaisfoorumi
O
len taidekasvattajana oppinut yh-
distämään eri ilmaisukanavien sa-
manaikaisen hyödyntämisen eli
multimodaalisuuden ensisijaisesti taidekoke-
muksiin. Taiteen yhteydessä puhutaan myös
moniaistisuudesta. Poluttamo-hankkeessa
sain asiaan uuden ulottuvuuden, kun tutus-
tuin multimodaalisuuteen verkkosivujen saa-
vutettavuuden näkökulmasta. Multimodaa-
lisuus on Poluttamo-hankkeen läpileikkaava
teema, ja se on yhteisöllisen taidekasvatuk-
sen kautta mukana myös Kansalaisfoorumin
hankkeessa soveltaman vertaisvalmennuk-
sen menetelmissä. Taidekasvatuksesta voi
ammentaa syvyyttä multimodaalisuuteen,
esimerkiksi hyödyntämällä kehollisuutta ja
taiteen tietoa.
Taiteessa multimodaalinen ja kehollinen
lähestymistapa on aina ollut luonteva, ja
nykytaiteen teoksissa yhdistyvät usein ääni,
kuva ja fyysiset aistimukset. Lisäksi taidekas-
vatuksessa puhutaan taiteen tiedosta, joka
on luonteeltaan hyvin erilaista kuin tieteel-
linen tieto. Taiteen tieto ei tarkoita taidehis-
torian tuntemusta tai taiteen tekniikoiden
hallintaa, vaan se liittyy ihmisen kokemuksel-
lisuuteen, toisten kohtaamiseen, maailman
näkemiseen eri tavoin, ja auttaa turvallisesti
ymmärtämään, ettei lopullista totuutta ole.
Kehollisuutta ja taiteen tietoa hyödyn-
netään jo terapeuttisina menetelminä, mutta
keholliselle ja taiteelliseen toimintaan keskit-
tyvälle vertaisvalmennuksellekin on paikkansa.
Poluttamo-hankkeessa vertaisvalmennusta on
käytetty toisen asteen opiskelijoiden opiskelun
tukemiseen dialogisia, draamallisia ja erilaisia
kuvallisia menetelmiä soveltaen. Elämän suun-
nan valinta ei nimittäin tapahdu vain älyllisellä
ja tiedostetulla tasolla, vaan se on moniulottei-
sen identiteettityön tulosta. Ammatinvalinta
on tunteisiin perustuva päätös, jossa esteet-
tisellä ulottuvuudella on osansa. Sitä puolta
vain harvoin sanallistetaan, ja perusteluissa vii-
tataan käytännöllisiin tai järkisyihin. Yhteisessä
taiteellisessa toiminnassa tuotettu kokemus
voi joskus tarjota merkittävämpää vertaistukea
kuin sanallisesti ilmaistu.
Myös verkkopalveluiden multimodaali-
suus tarkoittaa käytännössä erilaisin kehollisin
tavoin sisällön lähestymistä. Koska taiteessa
olennaista on mahdollisten maailmojen tes-
taaminen, voisivat taiteelliset menetelmät ja
ajatus taiteen tiedosta tarjota myös saavu-
tettavuuteen kiinnostavia mahdollisuuksia.
Jos suurin osa digitaalisista palveluista on
rakennettu näköaistin varaan, muuttuuko tie-
don ja kokemuksen luonne olennaisesti ilman
näköaistia? Mitä on digitaalisten palveluiden
estetiikka ilman näköaistia?
Saavutettavuus on kuitenkin se kohta,
jossa taiteen multimodaalisuus eroaa verkko-
palveluiden multimodaalisuudesta. Varsinkin
materiaaliin sitoutumattomien nykytaiteen
teosten ymmärtäminen ja tulkinta vaativat
niiden multimodaalisen ja ilmiölähtöisen luon-
teen ymmärtämistä, mikä tekee nykytaiteesta
joskus hankalasti lähestyttävää. Nykytaiteen
museossa hämmentävää teosta tutkaillessaan
voikin tuntea itsensä havaintokyvyiltään hy-
vinkin rajoittuneeksi, vaikka teos kosiskelisi
kaikkia aisteja. n
22 | 01 | 2018
P
eruskoulu takana - elämä edessä, työt
loppuivat – uusi ammattiura edessä,
uusi kotimaa – uusi elämä. Tarinoita
ja tarpeita on lukemattomia. Toisen asteen
ammatillisen koulutuksen reformi perustuu
osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamisel-
le ja oman opintopolun hahmottumiselle.
Kävin maaliskuun alussa Omniassa tapaa-
massa Yhteisten tutkinnon osien koulutus-
päälliköitä Matti Matikaista ja Riitta Vihusta
sekä AvoinOmnian koulutuspäällikköä Taru
Kekkosta. Reformin toteuttaminen on vaati-
nut paljon olemassa olevien mallien, toiminta-
tapojen ja prosessien kehitystyötä.
Henkilökohtainen osaamisen kehittämi-
sen suunnitelma (HOKS) tehdään jokaisen
opiskelijan kanssa opintojen alussa. Reformin
myötä toisen asteen ammatillisiin oppilaitok-
siin on mahdollista hakea jatkuvasti ja näin
ollen myös opinnot voidaan aloittaa ympäri-
vuotisesti.
Keskustelimme Matin ja Riitan kanssa,
miten käytännössä tämä voidaan toteuttaa.
Millainen tiimi auttaa opiskelijaa startis-
sa ja auttaa häntä suunnittelemaan oman
oppimispolkunsa? Omniassa haasteeseen
on tartuttu laajentamalla oppimisympäris-
tö-käsite oppimaisemaksi. Opiskelijalla on
edessään oppimaisema, joka muodostuu
oppimisen palveluista, joista opiskelija voi
valita itselleen sopivimmat tavat opiskella.
Oppimaisema tarjoaa joustavaa ja yksilöllistä
opetusta oppilaitoksessa ja verkko-opetus-
ta. Yhteisten tutkinnon osien osaamista on
mahdollista hankkia myös ammattiopintoihin
integroidusti ja työpaikalla. AvoinOmnian
koulutusalasta riippumaton tarjonta lähellä
ja verkossa täydentää tätä kokonaisuutta.
Osaamo on tämän vuoden alusta toimin-
tansa aloittanut opintojen kiihdytyskaista, jota
YTO-opettajat vetävät. Viikkoaikataulussa jo-
kaiselle YTO-aineelle on varattu oma aikansa,
jolloin aineenopettaja on paikalla auttamassa
opinnoissa. Omnian Leppävaaran yksikössä
Antti Korhonen kertoo, että Osaamoon tu-
levista opiskelijoista osa haluaa nopeuttaa
opintojaan ja osa suorittaa rästiin jääneitä
kursseja. Uusi toiminta on löytänyt opiskeli-
jat heti. Ensimmäisen 1,5 kuukauden aikana
TEKSTI KAISA HONKONEN, Suomen eOppimiskeskus ry
KUVAT RIITTA VIHUNEN, Omnia
HAASTATTELU MATTI MATIKAINEN, RIITTA VIHUNEN ja TARU KEKKONEN, Omnia
Omniassa maisemoidaan
yhteisiä tutkinnon osia
Osaamossa on käynyt lähes 200 opiskelijaa
ja osaamispisteitäkin on opiskelijoille kertynyt
runsaasti.
Vuonna 2016 Poluttamo-hankkeen alus-
sa teimme kyselyn opiskelijoiden omista toi-
veista. Useassa vastauksessa kävi ilmi, että
opiskelijat toivoivat nopeampaa etenemistä.
Reformin jälkeen opinnot suoritetaan omien
kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan. Osaa-
mispisteet saadaan näyttöjen myötä. Toinen
on valmiimpi näyttöön aikaisemmin kuin
toinen. Yksilöllinen polku muodostuu oman
etenemisen mukaan.
HOKS-prosessi vaatii jokaiselta opetta-
jalta vahvaa ohjaustaitoa ja kykyä tunnistaa
osaamista rivienkin välistä. Sekä Riitta että
Matti toteavatkin, että koulutusta, uusia
arviointimenetelmiä ja selkeitä prosesse-
ja tarvitaan. Teknologia tukee opintojen
konkretisoitumista esim. erilaiset visuaaliset
HOKSit, Moodle ja Workseed, mutta ilman
oikea-aikaista ohjausta ja aktiivista läsnäoloa
voi opintojen eteneminen tyssätä ja pahim-
massa tapauksessa jäädä kesken.
Yksilöllinen polku ei tarkoita yksinäistä
kulkemista vaan sitä, että jokaiselle löytyy
oma tahti kartuttaa osaamistaan ja raken-
taa omaa työuraansa parhaalla mahdollisella
tavalla osaavien opettajien tuella ja yhdessä
toisten opiskelijoiden kanssa. n
Tilanteen hahmottamiseksi otamme fiktiivisen hahmon Mikko Mikkosen. Mikko on
aloittamassa datanomiopiskelut Omnian Leppävaarassa. Miten hänen oppimaiseman-
sa muodostuisi?
01 | 2018 | 23
P
oluttamo-hankkeessa kehitetään da-
tan ja oppimisanalytiikan käyttöä sekä
visualisointia opiskelijan henkilökoh-
taisen opintopolun tueksi. Tavoitteena on
tarjota opiskelijalle työkaluja ja toimintata-
poja, jotka auttavat hahmottamaan opinto-
jen etenemistä.
Koulutuskeskus Tavastia, Omnia ja Ota-
van Opisto ovat kehittäneet VOPS-työkaluja
eli opintosuunnitelmien (HOPS) visualisoin-
teja. Niistä opiskelija näkee helposti opin-
tojensa kokonaistilanteen ja etenemisestä
voidaan keskustella yhdessä ohjaajan ja
opettajan kanssa.
Otavan Opiston Aikaa opinnoille -pilo-
tissa kokeiltiin Googlen työkaluja opinto-
jen hahmottamiseen ja aikatauluttamiseen.
Opiskelijat saivat tehtäväkseen laatia itsel-
leen opiskelukalenterin ja -suunnitelman
sekä jakaa sen ohjaajiensa kanssa. Keski-
näiseen yhteydenpitoon käytettiin Googlen
chattia. Pilottiin ilmoittautuneita pyydettiin
tarvittaessa luomaan Google-tili.
Opiskelukalenteriin merkittiin itselle
tärkeät menot ja työvuorot sekä varattiin
Sovelluskombolla
opiskeluaika hallintaan
viikoittain aikaa opinnoille. Suosittelimme
muistutusten käyttöönottoa kalenterissa,
tällöin opiskeluajankohta pysyisi paremmin
mielessä.
Opiskelijat valitsivat itselleen pilotin aika-
na suoritettavaksi yhden lukiokurssin. Kurssi
pilkottiin Google Sheetsin avulla päivä- ja
viikkotavoitteiksi. Opintojen edetessä opis-
kelijat merkitsivät jo suoritetut kurssin osa-
alueet eri väreillä Sheets-suunnitelmaan.
Samalla he arvioivat, kuinka paljon kuhunkin
osa-alueeseen kului opiskeluaikaa.
Aikaa opinnoille -ryhmä kokoontui aluksi
aloitustilaisuuteen Adobe Connectin välityk-
sellä. Jokaiselle opiskelijalle annettiin myös
mahdollisuus käydä ohjauskeskustelu pilotis-
sa nimetyn ohjaajansa kanssa.
Pilottiryhmä kokoontui joka viikon aluksi
viikkochattiin, joka järjestettiin Google Han-
goutsin avulla. Näissä chateissa käsiteltiin
kurssin etenemistä ja kerrottiin kuulumisia.
Chatin käyttöön kannustettiin muutenkin,
esimerkiksi edellä mainittu ohjauskeskuste-
lu oli mahdollista käydä chatin avulla.
Ryhmächat jouduttiin perustamaan jo-
kaisella tapaamiskerralla uudestaan, joten
sen avulla ei voitu käydä vapaamuotoista
keskustelua pilotin aikana. Tästä syystä suo-
sittelisimme tuleviin chat-kokeiluihin muita
työkaluja, kuten Messenger tai WhatsApp.
Pilvipalveluiden kalenterityökalut ovat
nopea tapa lähestyä käytännössä ajan-
hallinnan teemaa. Yksinkertaisilla ja konk-
reettisilla työkaluilla opiskelijan on helppo
jäsentää ajankäyttöä ja suunnitella tulevia
opintojaan.
Osa opiskelijoista on kertonut otta-
neensa kurssisuunnitelman käyttöön muil-
lakin nettilukion kursseilla. Ryhmächateissa
kerrottiin muitakin kuin opiskelukuulumisia
ja loppua kohti chatit venyivät yli sovitun
tapaamisajan, kun opiskelijat tutustuivat
toisiinsa. Useimmat opiskelijat saivat myös
suunnittelemansa kurssin valmiiksi määrä-
ajassa. Kaksi kuukautta kestäneessä kokei-
lussa oli mukana viisitoista opiskelijaa. n
TEKSTI JA KUVAT SAARA KOTKARANTA, RIIKKA TURPEINEN, KARI A. HINTIKKA,
Otavan Opisto
Opiskelijan suunnitelma ja sen toteu-
tuminen ET1- eli Maailmankatsomus ja
kriittinen ajattelu 1 -kurssilla.
Pilottiopiskelijan viikkosuunnitelma opiskelun, työn ja liikunnan rytmittämiseksi.
24 | 01 | 2018
Members of the Association of Finnish eLearning Centre
Suomen eOppimiskeskus ry:n yhteisöjäsenet
Kannattavat yhteisöjäsenet | Supporting members:
Päättävät yhteisöjäsenet | Organization members:
Alfasoft Oy
www.alfasoft.fi
Claned Group Oy Ab
www.claned.com
Didactec Oy Ltd.
www.didactec.fi
Discendum Oy
www.discendum.com
Espoon seudun
koulutuskuntayhtymä Omnia -
InnoOmnia
www.omnia.fi
Fioca Oy
www.fioca.fi
Flowbox Oy
www.flowbox.fi
HCI Productions Oy
www.hci.fi
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK
www.hamk.fi
Hämeen kesäyliopisto
www.hameenkesayliopisto.fi
Hämeenlinnan kaupunki
www.hameenlinna.fi
Ilona IT oy
www.ilonait.fi
Innowise
www.innowise.fi
itslearning AS
www.itslearning.fi
JRR Service Oy
www.jrrservice.com
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
www.jamk.fi
Kinda Oy
www.kinda.fi
Kopiosto ry
www.kopiosto.fi
Laurea-ammattikorkeakoulu
www.laurea.fi
Lentävä liitutaulu Oy
www.seppo.io
LifEdu Oy
www.lifelearnplatform.com
Linnan Kehitys Oy
www.linnan.fi
Mediamaisteri Group
www.mediamaisteri.com
Metaverstas Oy
www.metaverstas.fi
Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
www.metropolia.fi
Mikrolinna Oy
www.mikrolinna.fi
Mindhive Tmi
www.mindhive.fi
Nethunt Oy
Otavan Opisto, Internetix
www.internetix.fi
Otavan Opiston Osuuskunta
www.ooosuuskunta.fi
Pedapoint Oy
www.pedapoint.fi
Promentor Solutions Oy
www.promentor.fi
Qridi Oy
www.qridi.fi
Rakennusteollisuuden
koulutuskeskus RATEKO
www.rateko.fi
Sanoma Pro Oy
www.sanomapro.fi
Somea Oy
www.somea.org
Suomen avoimien tietojärjestelmien
keskus – COSS ry
www.coss.fi
Suomen Humanistinen
Ammattikorkeakoulu Oy
www.humak.fi
Suomen oppimispelit ry
www.suomenoppimispelit.fi
TIEKE Tietoyhteiskunnan
kehittämiskeskus ry
www.tieke.fi
Valopi Oy
www.valopi.fi
Velis & Remis Oy
www.velisetremis.com
3T Ratkaisut Oy
www.3tratkaisut.fi
Digital Lessons Finland Oy
www.digitallessons.com
Festo Oy, Didactic
www.festo.fi
Helsingin yliopiston koulutus- ja
kehittämispalvelut
hyplus.helsinki.fi
Kaakkois-Suomen
ammattikorkeakoulu XAMK
www.xamk.fi
Länsirannikon Koulutus Oy WinNova
www.winnova.fi
Opintokeskus Sivis
www.ok-sivis.fi
Taloudellinen tiedotustoimisto ry
www.tat.fi
Tampereen aikuiskoulutuskeskus
www.takk.fi
Vero-opisto
www.vero.fi
Suomen eOppimiskeskus ry on valtakunnalli-
nen yhdistys, joka edistää verkko-opetuksen ja
digitaalisten opetustoteutusten käyttöä, tutki-
musta ja kehittämistyötä yrityksissä, oppilaitok-
sissa ja muissa organisaatioissa. Yhdistyksen
tavoitteena on luoda monimuotoisia toiminta-
edellytyksiä ja aktivoida jäseniä korkealaatuis-
ten verkko-opetusratkaisujen kehittämiseen ja
käyttöön. Yhdistys toimii verkko-opetusta to-
teuttavien, käyttävien ja kehittävien yhteisöjen
ja henkilöiden yhteistyöfoorumina. Yhdistys ei
kilpaile alan muiden toimijoiden kanssa vaan
pyrkii saamaan aikaan aitoa yhteistyötoimin-
taa, toimien samalla puolueettomana ja voittoa
tavoittelemattomana eOsaamisen alan edistä-
jänä.
www.eoppimiskeskus.fi
e-oppimisen edistäjä ja verkottaja
01 | 2018 | 25
12.-13.4.20182.-13.4.2018.4.201-13.4.20184 841 8888888888888888
INTERAKTIIVINENRAKTIINTERAKTIIVIKTIIVINE
TEKNIIKKA KOULUTUKSESSAA KTEKNIIKKA KOULNIIKKA KOULUTUKSETEKNIIKKA KOULUT S
NÄYTTELYJULKAISU
ITK-näyttely.fiyttely.fiäyt ely.
Myönnetäänkö
organisaatiossasi Open Badge -osaamismerkkejä tai
oletko vastaanottanut osaamismerkkejä omaan
digitaaliseen portfolioosi?
Osaamismerkkejä myönnetään Suomessa joOsaamismerkkejä myönnetään Suomessa jo kohtuullisenkohtuullisen
paljon, mutta tunnettuutta ja tietoa hyödyntämis-
mahdollisuuksista tarvitaan lisää.
Badge Finland -verkosto levittää tietoisuutta osaamismerkki-
konseptista Suomessa ja edistää merkkien käyttöönottoa.
Verkosto myös edistää organisaatioiden välistä yhteistyötä,
myöntää omia osaamismerkkejä ja voi suositella merkkejä tai
merkin myöntäjiä.
täänkö
-
i
Lue lisää &liity mukaan!
Verkoston jäsenenä saat aina viimeisimmät tiedot siitä, mitä
Open Badge -rintamalla tapahtuu niin kotimaassa kuin maailmallakin.
Liity Badge Finland -verkostoon ja ole mukana
edistämässä osaamismerkkien käyttöä!
ITK-päivillä voit tutustua
verkoston toimintaan
TIEKEn ständillä
304a.
2
ITK 2018 löytöretkellä
I
TK konferenssista on muodostunut opetusteknologian
kiistaton valtakunnallinen päätapahtuma, joka tunne-
taan myös Suomen rajojen ulkopuolella. Näyttely tarjoaa
nyt entistä paremmat mahdollisuudet tutustua uusiin suun-
tauksiin ja palvelun tarjoajiin.
ITK-näyttelyssä alan yritykset esittelevät tuotteitaan ja
palveluitaan kahden päivän ajan yli 2000-päiselle konfe-
renssivieraille. Paikalla ovat alan asiantuntijat, käyttäjät ja
päätöksen tekijät samanaikaisesti. Monien oppilaitosten
innovaatiokehitys onkin saanut uutta näkemystä juuri näyt-
telyosaston ansiosta.
Maan hallitusohjelmassa on korostetusti esillä digitalisaa-
tio. Digitaalisen maailman opetusteknologia ei olekaan pel-
kästään koulujen asia. Digitalisaation tarve kasvaa voimak-
kaasti työelämässä ollen keskeinen osa kansantaloutta.
Tietoyhteiskunta etenee nyt uusille löytöretkille digitalisaa-
tion maailmaan.
ITK-näyttelyosastolla on vuosittain vaihtuvuutta ja uusia tu-
lijoita on voitu ottaa mukaan näyttelyyn. ITK2018 näyttely
on tänä vuonna entistä laajemmin hotellin eri kerroksissa
sekä kylpylä- ja Kavaljeerirakennuksissa. Pääosa näyttely-
paikoista sijaitsee Hotelli Aulangon 3. kerroksessa vasta-
päätä sisääntuloaulaa. Näyttelypaikkoja on sijoitettu myös
2. ja 1. kerroksiin. Näyttely jatkuu Kavaljeeri-rakennuksessa
ja kylpylärakennuksen Areena-salin aulassa.
Näyttelyosaston laajuus on varsin edustava läpileikkaus
suomalaisen opetusteknologian yrityskentästä ja palvelu-
jen tarjoajista. Toivomme tämän näyttelyjulkaisun osaltaan
auttavan entistä paremmin löytämään näyttelytarjonnasta
juuri oikeat yritykset ja palvelut. Julkaisu on laajan levikkin-
sä ansiosta hyvä hakuteos myös myöhempää yhteydenottoa
varten.
ITK-konferenssin tavoitteena on esitellä kansallisesti tärkei-
tä oppimisratkaisuja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa,
uusia toimintatapoja, uutta osaamista sekä tuotteita, pal-
veluita ja kokonaisratkaisuja kansainvälisille markkinoille.
ITK-näyttelyosastoille on vapaa pääsy. Näyttely on avoinna
yleisölle:
- torstaina 12.4. klo 9.00 - 17.00
- perjantaina 13.4. klo 9.00 - 14.00.
Toivomme Teidän viihtyvän ITK2018 konferenssissa ja teke-
vän ITK-näyttelyssä onnistuneita valintoja.
ITK näyttelytoimikunta
Jarmo Viteli Jorma Saarinen
3
A
B
C
D
E
F
I
J
K
M
N
O
P
Q
S
T
W
Y
3DBear Oy .................................................................................................................A7 1.krs
Acer & Innofactor Skilli .............................................................................................106
Alfasoft Oy..................................................................................................................324
AV-Tiimi LJ Oy.............................................................................................................323
Blackboard International B.V ...................................................................................301, 352
Casio Scandinavia.....................................................................................................351
Cloudpoint - Google...................................................................................................AREENA 1-2, A10 1.krs
CSC - Tieteen tietotekniikan keskus.........................................................................AREENA 7
Digikilta......................................................................................................................A6 1.krs
Discendum Oy ...........................................................................................................328
DragonBox Finland....................................................................................................362
Dustin Oy ...................................................................................................................340-341
Eduhub Oy - Freeed.com...........................................................................................AREENA 8
Electro Waves Oy.......................................................................................................331, 335
e-Oppi Oy....................................................................................................................304B
Epson Europe B.V......................................................................................................322
Exertis CapTech Finland Oy ......................................................................................A5 1.krs
FinnAV Oy Mediasolution..........................................................................................AR4
Finnsat Oy..................................................................................................................102
..........................................................................A2 1.krs
Four Ferries Oy ..........................................................................................................334
FromLabs Pte Ltd ......................................................................................................202
iDiD.............................................................................................................................A4 1.krs
Ilona IT Oy..................................................................................................................204
Inno-oppiva hanke. Tampereen yliopisto / Trim......................................................A3 1.krs
Innokas-verkosto.......................................................................................................306
ISKU ...........................................................................................................................KAVALJEERI 6
iTronic Oy ...................................................................................................................361
Itslearning Oy.............................................................................................................318
JTM Automaatio Oy ...................................................................................................A1 1.krs
Kauko Oy....................................................................................................................338
KeepLoop Oy .............................................................................................................201
Kopiosto ry.................................................................................................................KAVALJEERI 5
Kramer Electronics Ab .............................................................................................330
Kuntien Tiera Oy .......................................................................................................305
Kuori Oy .....................................................................................................................363
Kustannusosakeyhtiö Otava.....................................................................................307-308
Martela Oyj ................................................................................................................325
Mediamaisteri Oy ......................................................................................................321
Metropolia Amk.........................................................................................................105
Microsoft Oy...............................................................................................................303
Noretron Esitystekniikka Oy .....................................................................................327
Näppistaituri / Typing Master Finland .....................................................................203
Opetus- ja kulttuuriministeriö...................................................................................329
Opetushallitus ...........................................................................................................302
Opinsys Oy .................................................................................................................336
Oppimisen Talo Oy.....................................................................................................364
Peda.net, Jyväskylän yliopisto..................................................................................337
Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry.......................................AREENA 3
Puolustusvoimien palvelukeskus.............................................................................332
Qridi Oy.......................................................................................................................103
Sahara presentation systems ..................................................................................320
........................................................................................309
Sanoma Pro Oy..........................................................................................................KAVALJEERI 1-4, 7
SchoolStore Team Oy................................................................................................101
Seppo.io.....................................................................................................................AREENA 5-6
Suomen eOppimiskeskus ry.....................................................................................346 Aula
Tabletkoulu Oy...........................................................................................................319
...............................................................................................................AREENA 9
Taikoja-hanke ............................................................................................................100
Taulukeskus TK-Team Oy Ab.....................................................................................339
Tevella Oy...................................................................................................................333
TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry........................................................304A
Tilassa Oy...................................................................................................................326
TIVIA Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry..................................................104
Turun yliopisto, Tulevaisuuden teknologioiden laitos .............................................A9 1.krs
Workseed Oy..............................................................................................................353
Ylioppilastutkintolautakunta ....................................................................................A8 1.krs
Näytteilleasettajat aakkosjärjestyksessä Näyttelypaikka nro
4
Hotellirakennus 3. kerrosNÄYTTELYKARTAT
301, 352. Blackboard / Moodlerooms
www.blackboard.com,
Phone +45 51800697
302. Opetushallitus
Hakaniemenranta 6
303. Microsoft Oy
304A. TIEKE Tietoyhteiskunnan
kehittämiskeskus ry
304B. e-Oppi Oy
306. Innokas-verkosto 307–308. Kustannusosakeyhtiö
Otava
309. Sanakirja.fi / Kielikone Oy
Hotellirakennus 3. kerros (sisääntulokerros)
305. Kuntien Tiera Oy
5
326. Tilassa Oy
328. Discendum Oy 329.Opetus- ja kulttuuriministeriö
323. AV-Tiimi LJ Oy
324. Alfasoft Oy
322. Epson Europe B.V
325. Martela Oyj
www.martela.com
327. Noretron Esitystekniikka Oy
320. Clevertouch319. Tabletkoulu Oy
321. Mediamaisteri Oy
Hotellirakennus 3. kerros (jatkuu)
318. itslearning Oy
6
363, Kuori Oy362. DragonBox Finland
352. Blackboard
www.blackboard.com,
Phone +45 51800697
351. Casio Scandinavia
361. iTronic Oy
Hotellirakennus 3. kerros näyttelyhuoneet
364. Oppimisen Talo Oy
353. Workseed Oy
333. Tevella Oy
340-341. Dustin Oy
330. Kramer Elektronics Ab 332. Puolustusvoimien palvelukeskus
337. Peda.net Jyväskylän yliopisto 339. TK-Team Oy Ab
334. Four Ferries Oy
331, 335. Electro Waves Oy
336. Opinsys Oy
346 Aula.
Suomen eOppimiskeskus ry
347 Aula. Värska Vesi AS
338. Kauko Oy
7
201. KeepLoop Oy
203. Näppistaituri
Typing Master Finland
204. Ilona IT Oy
202. FromLabs Pte Ltd
Hotellirakennus 2. kerros
Hotellirakennus 1. kerros
8
102. Finnsat Oy
Yrittäjäntie 15, 60100 Seinäjoki
101. Texas Instruments & Vernier /
SchoolStore.fi
100. Taikoja-hanke
A2. flyAR Augmented Reality Studio Oy106. Innofactor Software Oy A1. JTM Automaatio Oy
A5. Exertis CapTech Finland OyA4. iDiD, Connecting Talents OyA3. Inno-Oppiva –hanke
105. Metropolia ammattikorkeakoulu
/ EduDigi
104. TIVIA ry103. Qridi Oy
A8. YlioppilastutkintolautakuntaA7. 3DBear Oy
www.3dbear.io
A6. Hämeenlinnan kaupunki
Digikilta-hanke
A10, AR1-AR2. Google - CloudpointA9. Turun yliopisto tulevaisuuden
teknologioiden laitos
Hotellirakennus 1. kerros
KIRJAA KALENTERIISI ITK-NÄYTTELY 2019
11.-12.4.2019
Näytteilleasettaja, varaa paikkasi ajoissa!
www.itk-nayttely.fi
9
Kylpylärakennus / Areena-salin aula
AR8. Eduhub Oy - Freeed.comAR7, 363. CSC -
Tieteen tietotekniikan keskus
AR5-AR6. Lentävä Liitutaulu Oy /
Seppo.io
AR9. Taikalattia.fi
AR4. FinnAV Oy MediasolutionAR3. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja
terveysturvayhdistys ry / Toimeksi 2.0
AR1-AR2, A10. Google -- Cloudpoint
Kuljetko messuilla katse maassa?
Kerrankin se kannattaa!
Tule tutustumaan huikeaan
interaktiiviseen lattiaamme
osastolle AR9
050 44 22 011 info@taikalattia.fiwww.taikalattia.fi
ITK 2018
osasto
AR9
10
Kavaljeeri H1-H4 ja H7. Sanoma Pro Oy Kavaljeeri H5. Kopiosto ry
Kavaljeeri H6. ISKU
Kavaljeerirakennus
11

Más contenido relacionado

Ähnlich wie SeOppi 1/2018

OPS- hautomo- laaja-alaiset osaamiset
OPS- hautomo- laaja-alaiset osaamisetOPS- hautomo- laaja-alaiset osaamiset
OPS- hautomo- laaja-alaiset osaamisetHannu Linturi
 
Barometriesitys: Pedapaja 13.01.2011
Barometriesitys: Pedapaja 13.01.2011Barometriesitys: Pedapaja 13.01.2011
Barometriesitys: Pedapaja 13.01.2011Hannu Linturi
 
Lops2016 - tulevaisuuden osaamiset & teemaopinnot 10.3.2016
Lops2016 - tulevaisuuden osaamiset & teemaopinnot 10.3.2016Lops2016 - tulevaisuuden osaamiset & teemaopinnot 10.3.2016
Lops2016 - tulevaisuuden osaamiset & teemaopinnot 10.3.2016Aki Luostarinen
 
Oppimisen tulevaisuus 2030: lukiobarometri 2011
Oppimisen tulevaisuus 2030: lukiobarometri 2011Oppimisen tulevaisuus 2030: lukiobarometri 2011
Oppimisen tulevaisuus 2030: lukiobarometri 2011Hannu Linturi
 
Tulevaisuuden kampukset 17042013
Tulevaisuuden kampukset 17042013Tulevaisuuden kampukset 17042013
Tulevaisuuden kampukset 17042013nieti_hamk
 
Case Forest-pedagogiikan tausta
Case Forest-pedagogiikan taustaCase Forest-pedagogiikan tausta
Case Forest-pedagogiikan taustaJorma Enkenberg
 
Ei Mikään peruskoulu
Ei Mikään peruskouluEi Mikään peruskoulu
Ei Mikään peruskouluDemos Helsinki
 
Osaamiskeskittymät
OsaamiskeskittymätOsaamiskeskittymät
OsaamiskeskittymätBAToni
 
BossIT Hämeenlinna: suosituksia TVT-johtamiseen kouluissa
BossIT Hämeenlinna: suosituksia TVT-johtamiseen kouluissaBossIT Hämeenlinna: suosituksia TVT-johtamiseen kouluissa
BossIT Hämeenlinna: suosituksia TVT-johtamiseen kouluissaSuomen eOppimiskeskus ry
 
Oppiminen ja oppimismiljöö
Oppiminen ja oppimismiljööOppiminen ja oppimismiljöö
Oppiminen ja oppimismiljööSatu Aksovaara
 
Boss IT: barometria pomoille
Boss IT: barometria pomoilleBoss IT: barometria pomoille
Boss IT: barometria pomoilleHannu Linturi
 
Näkymätön oppiminen 2 webinaari
Näkymätön oppiminen 2 webinaariNäkymätön oppiminen 2 webinaari
Näkymätön oppiminen 2 webinaariTero Toivanen
 
Tulevaisuuden oppiminen – yhteiskehittäminen ja vuorovaikutuksen edistäminen...
Tulevaisuuden oppiminen – yhteiskehittäminen ja vuorovaikutuksen edistäminen...Tulevaisuuden oppiminen – yhteiskehittäminen ja vuorovaikutuksen edistäminen...
Tulevaisuuden oppiminen – yhteiskehittäminen ja vuorovaikutuksen edistäminen...Demos Helsinki
 

Ähnlich wie SeOppi 1/2018 (20)

Futura 3/2014
Futura 3/2014Futura 3/2014
Futura 3/2014
 
Yhteenveto työpajasta 4.12.2014
Yhteenveto työpajasta 4.12.2014Yhteenveto työpajasta 4.12.2014
Yhteenveto työpajasta 4.12.2014
 
OPS- hautomo- laaja-alaiset osaamiset
OPS- hautomo- laaja-alaiset osaamisetOPS- hautomo- laaja-alaiset osaamiset
OPS- hautomo- laaja-alaiset osaamiset
 
Barometriesitys: Pedapaja 13.01.2011
Barometriesitys: Pedapaja 13.01.2011Barometriesitys: Pedapaja 13.01.2011
Barometriesitys: Pedapaja 13.01.2011
 
Lops2016 - tulevaisuuden osaamiset & teemaopinnot 10.3.2016
Lops2016 - tulevaisuuden osaamiset & teemaopinnot 10.3.2016Lops2016 - tulevaisuuden osaamiset & teemaopinnot 10.3.2016
Lops2016 - tulevaisuuden osaamiset & teemaopinnot 10.3.2016
 
SeOppi 1|2014 - Innostu, onnistu, opi
SeOppi 1|2014 - Innostu, onnistu, opiSeOppi 1|2014 - Innostu, onnistu, opi
SeOppi 1|2014 - Innostu, onnistu, opi
 
Jatkuvasta oppimisesta totta -keskustelupaperi
Jatkuvasta oppimisesta totta -keskustelupaperiJatkuvasta oppimisesta totta -keskustelupaperi
Jatkuvasta oppimisesta totta -keskustelupaperi
 
Oppimisen tulevaisuus 2030: lukiobarometri 2011
Oppimisen tulevaisuus 2030: lukiobarometri 2011Oppimisen tulevaisuus 2030: lukiobarometri 2011
Oppimisen tulevaisuus 2030: lukiobarometri 2011
 
SeOppi 2/2012
SeOppi 2/2012SeOppi 2/2012
SeOppi 2/2012
 
Tulevaisuuden kampukset 17042013
Tulevaisuuden kampukset 17042013Tulevaisuuden kampukset 17042013
Tulevaisuuden kampukset 17042013
 
SeOppi 2/2013
SeOppi 2/2013SeOppi 2/2013
SeOppi 2/2013
 
Case Forest-pedagogiikan tausta
Case Forest-pedagogiikan taustaCase Forest-pedagogiikan tausta
Case Forest-pedagogiikan tausta
 
Ei Mikään peruskoulu
Ei Mikään peruskouluEi Mikään peruskoulu
Ei Mikään peruskoulu
 
Osaamiskeskittymät
OsaamiskeskittymätOsaamiskeskittymät
Osaamiskeskittymät
 
BossIT Hämeenlinna: suosituksia TVT-johtamiseen kouluissa
BossIT Hämeenlinna: suosituksia TVT-johtamiseen kouluissaBossIT Hämeenlinna: suosituksia TVT-johtamiseen kouluissa
BossIT Hämeenlinna: suosituksia TVT-johtamiseen kouluissa
 
Oppiminen ja oppimismiljöö
Oppiminen ja oppimismiljööOppiminen ja oppimismiljöö
Oppiminen ja oppimismiljöö
 
Boss IT: barometria pomoille
Boss IT: barometria pomoilleBoss IT: barometria pomoille
Boss IT: barometria pomoille
 
Näkymätön oppiminen 2 webinaari
Näkymätön oppiminen 2 webinaariNäkymätön oppiminen 2 webinaari
Näkymätön oppiminen 2 webinaari
 
Tulevaisuuden oppiminen – yhteiskehittäminen ja vuorovaikutuksen edistäminen...
Tulevaisuuden oppiminen – yhteiskehittäminen ja vuorovaikutuksen edistäminen...Tulevaisuuden oppiminen – yhteiskehittäminen ja vuorovaikutuksen edistäminen...
Tulevaisuuden oppiminen – yhteiskehittäminen ja vuorovaikutuksen edistäminen...
 
Ilmioppi
IlmioppiIlmioppi
Ilmioppi
 

Mehr von Suomen eOppimiskeskus ry

Opettajan tekijänoikeus -työkirjan korjaussivu
Opettajan tekijänoikeus -työkirjan korjaussivuOpettajan tekijänoikeus -työkirjan korjaussivu
Opettajan tekijänoikeus -työkirjan korjaussivuSuomen eOppimiskeskus ry
 
DigiKilta 27.9.2018: Osaajatarpeeseen vastaaminen luo onnistumisen edellytyks...
DigiKilta 27.9.2018: Osaajatarpeeseen vastaaminen luo onnistumisen edellytyks...DigiKilta 27.9.2018: Osaajatarpeeseen vastaaminen luo onnistumisen edellytyks...
DigiKilta 27.9.2018: Osaajatarpeeseen vastaaminen luo onnistumisen edellytyks...Suomen eOppimiskeskus ry
 
DigiKilta 27.9.2018: Robotit oppimisen kirittäjinä - Cristina Andersson, robo...
DigiKilta 27.9.2018: Robotit oppimisen kirittäjinä - Cristina Andersson, robo...DigiKilta 27.9.2018: Robotit oppimisen kirittäjinä - Cristina Andersson, robo...
DigiKilta 27.9.2018: Robotit oppimisen kirittäjinä - Cristina Andersson, robo...Suomen eOppimiskeskus ry
 
DigiKilta: Sphero-robottipallopaja Riihimäellä 27.9.2018 - Mikko Horila
DigiKilta: Sphero-robottipallopaja Riihimäellä 27.9.2018 - Mikko HorilaDigiKilta: Sphero-robottipallopaja Riihimäellä 27.9.2018 - Mikko Horila
DigiKilta: Sphero-robottipallopaja Riihimäellä 27.9.2018 - Mikko HorilaSuomen eOppimiskeskus ry
 
DigiKilta 27.9.2018: Robotiikka DigiKilta-kunnissa -kyselyn yhteenveto
DigiKilta 27.9.2018: Robotiikka DigiKilta-kunnissa -kyselyn yhteenvetoDigiKilta 27.9.2018: Robotiikka DigiKilta-kunnissa -kyselyn yhteenveto
DigiKilta 27.9.2018: Robotiikka DigiKilta-kunnissa -kyselyn yhteenvetoSuomen eOppimiskeskus ry
 
Poluttamo-webinaari: Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa - Leena Vainio
Poluttamo-webinaari: Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa - Leena VainioPoluttamo-webinaari: Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa - Leena Vainio
Poluttamo-webinaari: Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa - Leena VainioSuomen eOppimiskeskus ry
 
Poluttamo-webinaari: Vertaisvalmennus toisella asteella - Minna Lepistö, Kans...
Poluttamo-webinaari: Vertaisvalmennus toisella asteella - Minna Lepistö, Kans...Poluttamo-webinaari: Vertaisvalmennus toisella asteella - Minna Lepistö, Kans...
Poluttamo-webinaari: Vertaisvalmennus toisella asteella - Minna Lepistö, Kans...Suomen eOppimiskeskus ry
 
Poluttamo-webinaari: Multimodaalisista työkaluista & ePortfolioista - Tarjale...
Poluttamo-webinaari: Multimodaalisista työkaluista & ePortfolioista - Tarjale...Poluttamo-webinaari: Multimodaalisista työkaluista & ePortfolioista - Tarjale...
Poluttamo-webinaari: Multimodaalisista työkaluista & ePortfolioista - Tarjale...Suomen eOppimiskeskus ry
 
DigiKilta: GDPR-valmistelut – sisällön- ja palveluntuottajan näkökulma 2016-2...
DigiKilta: GDPR-valmistelut – sisällön- ja palveluntuottajan näkökulma 2016-2...DigiKilta: GDPR-valmistelut – sisällön- ja palveluntuottajan näkökulma 2016-2...
DigiKilta: GDPR-valmistelut – sisällön- ja palveluntuottajan näkökulma 2016-2...Suomen eOppimiskeskus ry
 
Open Education Week: Jaa jotain -teemaviikon avaus - Anne Rongas
Open Education Week: Jaa jotain -teemaviikon avaus - Anne RongasOpen Education Week: Jaa jotain -teemaviikon avaus - Anne Rongas
Open Education Week: Jaa jotain -teemaviikon avaus - Anne RongasSuomen eOppimiskeskus ry
 
DigiKilta 13.2.2018: Tekoäly opetuksessa ja oppimisessa – Harri Ketamo, Tutki...
DigiKilta 13.2.2018: Tekoäly opetuksessa ja oppimisessa – Harri Ketamo, Tutki...DigiKilta 13.2.2018: Tekoäly opetuksessa ja oppimisessa – Harri Ketamo, Tutki...
DigiKilta 13.2.2018: Tekoäly opetuksessa ja oppimisessa – Harri Ketamo, Tutki...Suomen eOppimiskeskus ry
 
DigiKilta 13.2.2018: Digiloikka 2020: Digistrategiatyö Oulussa
DigiKilta 13.2.2018: Digiloikka 2020: Digistrategiatyö OulussaDigiKilta 13.2.2018: Digiloikka 2020: Digistrategiatyö Oulussa
DigiKilta 13.2.2018: Digiloikka 2020: Digistrategiatyö OulussaSuomen eOppimiskeskus ry
 
DigiKilta 13.2.2018: Nopeat kokeilut Oulussa - Kalle Komulainen, rehtori, Met...
DigiKilta 13.2.2018: Nopeat kokeilut Oulussa - Kalle Komulainen, rehtori, Met...DigiKilta 13.2.2018: Nopeat kokeilut Oulussa - Kalle Komulainen, rehtori, Met...
DigiKilta 13.2.2018: Nopeat kokeilut Oulussa - Kalle Komulainen, rehtori, Met...Suomen eOppimiskeskus ry
 
DigiKilta: Kokonaisuus ratkaisee – osto, leasing vai palvelumalli oppimisen t...
DigiKilta: Kokonaisuus ratkaisee – osto, leasing vai palvelumalli oppimisen t...DigiKilta: Kokonaisuus ratkaisee – osto, leasing vai palvelumalli oppimisen t...
DigiKilta: Kokonaisuus ratkaisee – osto, leasing vai palvelumalli oppimisen t...Suomen eOppimiskeskus ry
 
Poluttamo-webinaari: Osaamismerkit käyttöön opiskelijoiden kanssa - Esko Lius...
Poluttamo-webinaari: Osaamismerkit käyttöön opiskelijoiden kanssa - Esko Lius...Poluttamo-webinaari: Osaamismerkit käyttöön opiskelijoiden kanssa - Esko Lius...
Poluttamo-webinaari: Osaamismerkit käyttöön opiskelijoiden kanssa - Esko Lius...Suomen eOppimiskeskus ry
 

Mehr von Suomen eOppimiskeskus ry (20)

SeOppi 2/2019
SeOppi 2/2019SeOppi 2/2019
SeOppi 2/2019
 
Opettajan tekijänoikeus -työkirjan korjaussivu
Opettajan tekijänoikeus -työkirjan korjaussivuOpettajan tekijänoikeus -työkirjan korjaussivu
Opettajan tekijänoikeus -työkirjan korjaussivu
 
SeOppi 1/2019
SeOppi 1/2019SeOppi 1/2019
SeOppi 1/2019
 
SeOppi 2/2018
SeOppi 2/2018SeOppi 2/2018
SeOppi 2/2018
 
DigiKilta 27.9.2018: Osaajatarpeeseen vastaaminen luo onnistumisen edellytyks...
DigiKilta 27.9.2018: Osaajatarpeeseen vastaaminen luo onnistumisen edellytyks...DigiKilta 27.9.2018: Osaajatarpeeseen vastaaminen luo onnistumisen edellytyks...
DigiKilta 27.9.2018: Osaajatarpeeseen vastaaminen luo onnistumisen edellytyks...
 
DigiKilta 27.9.2018: Robotit oppimisen kirittäjinä - Cristina Andersson, robo...
DigiKilta 27.9.2018: Robotit oppimisen kirittäjinä - Cristina Andersson, robo...DigiKilta 27.9.2018: Robotit oppimisen kirittäjinä - Cristina Andersson, robo...
DigiKilta 27.9.2018: Robotit oppimisen kirittäjinä - Cristina Andersson, robo...
 
DigiKilta: Sphero-robottipallopaja Riihimäellä 27.9.2018 - Mikko Horila
DigiKilta: Sphero-robottipallopaja Riihimäellä 27.9.2018 - Mikko HorilaDigiKilta: Sphero-robottipallopaja Riihimäellä 27.9.2018 - Mikko Horila
DigiKilta: Sphero-robottipallopaja Riihimäellä 27.9.2018 - Mikko Horila
 
DigiKilta 27.9.2018: Robotiikka DigiKilta-kunnissa -kyselyn yhteenveto
DigiKilta 27.9.2018: Robotiikka DigiKilta-kunnissa -kyselyn yhteenvetoDigiKilta 27.9.2018: Robotiikka DigiKilta-kunnissa -kyselyn yhteenveto
DigiKilta 27.9.2018: Robotiikka DigiKilta-kunnissa -kyselyn yhteenveto
 
Mediatiedot SeOppi 2/2018
Mediatiedot SeOppi 2/2018Mediatiedot SeOppi 2/2018
Mediatiedot SeOppi 2/2018
 
Poluttamo-webinaari: Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa - Leena Vainio
Poluttamo-webinaari: Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa - Leena VainioPoluttamo-webinaari: Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa - Leena Vainio
Poluttamo-webinaari: Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa - Leena Vainio
 
Poluttamo-webinaari: Vertaisvalmennus toisella asteella - Minna Lepistö, Kans...
Poluttamo-webinaari: Vertaisvalmennus toisella asteella - Minna Lepistö, Kans...Poluttamo-webinaari: Vertaisvalmennus toisella asteella - Minna Lepistö, Kans...
Poluttamo-webinaari: Vertaisvalmennus toisella asteella - Minna Lepistö, Kans...
 
Poluttamo-webinaari: Multimodaalisista työkaluista & ePortfolioista - Tarjale...
Poluttamo-webinaari: Multimodaalisista työkaluista & ePortfolioista - Tarjale...Poluttamo-webinaari: Multimodaalisista työkaluista & ePortfolioista - Tarjale...
Poluttamo-webinaari: Multimodaalisista työkaluista & ePortfolioista - Tarjale...
 
Opettajan tekijänoikeus -työkirja
Opettajan tekijänoikeus -työkirjaOpettajan tekijänoikeus -työkirja
Opettajan tekijänoikeus -työkirja
 
DigiKilta: GDPR-valmistelut – sisällön- ja palveluntuottajan näkökulma 2016-2...
DigiKilta: GDPR-valmistelut – sisällön- ja palveluntuottajan näkökulma 2016-2...DigiKilta: GDPR-valmistelut – sisällön- ja palveluntuottajan näkökulma 2016-2...
DigiKilta: GDPR-valmistelut – sisällön- ja palveluntuottajan näkökulma 2016-2...
 
Open Education Week: Jaa jotain -teemaviikon avaus - Anne Rongas
Open Education Week: Jaa jotain -teemaviikon avaus - Anne RongasOpen Education Week: Jaa jotain -teemaviikon avaus - Anne Rongas
Open Education Week: Jaa jotain -teemaviikon avaus - Anne Rongas
 
DigiKilta 13.2.2018: Tekoäly opetuksessa ja oppimisessa – Harri Ketamo, Tutki...
DigiKilta 13.2.2018: Tekoäly opetuksessa ja oppimisessa – Harri Ketamo, Tutki...DigiKilta 13.2.2018: Tekoäly opetuksessa ja oppimisessa – Harri Ketamo, Tutki...
DigiKilta 13.2.2018: Tekoäly opetuksessa ja oppimisessa – Harri Ketamo, Tutki...
 
DigiKilta 13.2.2018: Digiloikka 2020: Digistrategiatyö Oulussa
DigiKilta 13.2.2018: Digiloikka 2020: Digistrategiatyö OulussaDigiKilta 13.2.2018: Digiloikka 2020: Digistrategiatyö Oulussa
DigiKilta 13.2.2018: Digiloikka 2020: Digistrategiatyö Oulussa
 
DigiKilta 13.2.2018: Nopeat kokeilut Oulussa - Kalle Komulainen, rehtori, Met...
DigiKilta 13.2.2018: Nopeat kokeilut Oulussa - Kalle Komulainen, rehtori, Met...DigiKilta 13.2.2018: Nopeat kokeilut Oulussa - Kalle Komulainen, rehtori, Met...
DigiKilta 13.2.2018: Nopeat kokeilut Oulussa - Kalle Komulainen, rehtori, Met...
 
DigiKilta: Kokonaisuus ratkaisee – osto, leasing vai palvelumalli oppimisen t...
DigiKilta: Kokonaisuus ratkaisee – osto, leasing vai palvelumalli oppimisen t...DigiKilta: Kokonaisuus ratkaisee – osto, leasing vai palvelumalli oppimisen t...
DigiKilta: Kokonaisuus ratkaisee – osto, leasing vai palvelumalli oppimisen t...
 
Poluttamo-webinaari: Osaamismerkit käyttöön opiskelijoiden kanssa - Esko Lius...
Poluttamo-webinaari: Osaamismerkit käyttöön opiskelijoiden kanssa - Esko Lius...Poluttamo-webinaari: Osaamismerkit käyttöön opiskelijoiden kanssa - Esko Lius...
Poluttamo-webinaari: Osaamismerkit käyttöön opiskelijoiden kanssa - Esko Lius...
 

SeOppi 1/2018

  • 1. Suomen eOppimiskeskus ry | e-oppimisen edistäjä ja verkottaja 01|2018 Löytöretki eEemeli-kilpailun oppimisratkaisuihin Digitalisaatio ei toteudu ilman sujuvaa käyttäjän tunnistusta Miten oppimisanalytiikkaa hyödynnetään nyt oppilaitoksissa 5 15 8 Arvioinnin vanhat ryydit ja uudet mausteet 6
  • 2. 1010 1313 SeOppi on ainoa e-oppimisen alalla Suomessa ilmestyvä lehti, jota julkaisee Suomen eOppimiskeskus ry. Lehti tarjoaa ajankohtaista ja syventävää tietoa e-oppimisen uusista ilmiöistä, tuotteista ja ratkaisuista sekä niiden hyödyntämisestä. Lehti edistää verkko-opetuksen ja digitaalisten opetusratkaisujen käyttöä, tutkimusta ja kehittämistyötä yrityksissä, oppilaitoksissa ja muissa organisaatioissa alan parhaiden asiantuntijoiden voimin. ISSN-NUMERO | 1795-3251 PAINOSMÄÄRÄ | 5000 kpl ILMOITUSMYYNTI JA AINEISTO Niina Kesämaa 040 827 6378 info@eoppimiskeskus.fi ULKOASU JA TAITTO | MAK Media Oy PAINO | Forssa Print KANSIKUVA | Dreamstime SeOPPI-LEHTI 01 | 2018 KUSTANTAJA Suomen eOppimiskeskus ry Crazy Town Viipurintie 4 13200 Hämeenlinna PÄÄTOIMITTAJA Titi Tamminen 040 869 6306 titi.tamminen@ eoppimiskeskus.fi Sisällys 3 Pääkirjoitus 4 Pedagogista tieto- ja viestintäteknologiaa: laadukasta ja reilua 5 Löytöretki eEemeli-kilpailun oppimisratkaisuihin 6 Arvioinnin vanhat ryydit ja uudet mausteet 8 Miten oppimisanalytiikkaa hyödynnetään nyt oppilaitoksissa 10 Käyttäjäkeskeinen oppimisympäristösuunnittelu Kuopiossa 12 Otava Oppimisen palvelut – tukena toimintaympäristön muutoksessa 13 Olympialaiset uuden teknologian näyttämönä – hiihtäjät hologrammeina kisastudiossa 14 Kokeilemalla kehittäminen on väline toimintakulttuurin muutokselle 15 Digitalisaatio ei toteudu ilman sujuvaa käyttäjän tunnistusta 16 DigiKilta puhaltaa yhteen hiileen 17 Oppimisen sykli – e-portfolio laaja-alaisten osaamisten oppimisessa 18 Onko mobiilisovelluksista elämänhallintaan? 19 Sujuvat siirtymät ohjauksen haasteina 20 Kylmä keikka – tiedä tai tuhoudu 21 Osaamismerkeillä kohti tavoitteita 22 Taidekasvatuksen näkökulmia multimodaalisuuteen 23 Omniassa maisemoidaan yhteisiä tutkinnon osia 24 Sovelluskombolla opiskeluaika hallintaan 2 | 01 | 2018
  • 3. Opitaan kokeilemaan K ävin tammikuussa neljän päivän ajan Lontoossa tutustumassa oppimi- sen uusiin ratkaisuihin ja sovelluksiin BETT-messuilla. Monipuolisilla messuilla mieleeni jäi etenkin laaja valikoima erilaisia oppijoiden omaan kehittelyyn ja kokeiluun soveltuvia ”kittejä”. Monilla omaan ikäluok- kaani kuuluvilla on vielä haikeita muistoja Pikkukemisti-pakkauksesta, jonka ylihuoleh- tiva äiti tietysti nopeasti pisti käyttökieltoon tai ainakin sen mielenkiintoisimmat osat ta- kavarikoi – onneksi oli legoja! Olemme keskustelleet viimeksi kulu- neina vuosina paljon pelillistämisestä ja sen uusista mahdollisuuksista oppimisessa. Pelit antavat hienoja ja huikeita mahdollisuuksia niin omalle kuin ryhmässäkin oppimiselle. Kokeileminen rakentelulla – ja mahdollisuuk- sien mukaan yhdistettynä pelillistämiseen – eri tavoilla voi olla myös herättämässä uudel- la tavalla mielenkiintoa luonnontieteiden ja matematiikan opiskeluun, jossa suomalaisilla on edelleen parannettavaa. Erilaiset rakennus- ja kokeilusarjat an- tavat mahdollisuuksia itsetekemiseen ja uu- denlaiseen kokeiluun – hyvinä esimerkkeinä ovat erilaiset robotiikkasarjat, joissa voidaan yhdistää sekä rakentelua että ohjelmointia. Tutkiminen, keksiminen, rakentaminen ja kokeilu ovat mielenkiintoisia puuhia, ja opet- tavat myös sietämään epäonnistumisia. Tuo- reet lähestymistavat itsetekemiseen ja ko- keiluun voivat myös innoittaa rohkeampaan asioiden lähestymiseen; joissakin tapauksis- sa ”fail fast – try again” ei ole oppimisenkaan näkökulmasta huono ohje. Oma oivaltami- sen ilo on vahva oppimisen kannustin. Tiedekerhojen suosio on kasvanut no- peasti ja ne ovat hyvä lasten ja nuorten harrastamisen tapa. Ymmärrän, että erilais- ten kittien ja rakennussarjojen käyttö arjen koulutyössä ei ole ongelmatonta. Tehtävien hankintojen ohella niitä täytyy ylläpitää, täy- dentää, korjata ja huoltaa. Hankintahinnoil- taan ne eivät usein kuitenkaan ole kohtuut- tomia varsinkaan, jos niitä osataan hankkia suuremmissa erissä. Jos haluamme edistää vahvasti kokeilu- kulttuuria, niin meidän on myös ymmärrettä- vä, että sen perusta luodaan jo varhain niin kouluissa kuin kotonakin. Opitaan rohkeasti kokeilemaan! Ari-Matti Auvinen Suomen eOppimiskeskus ry:n hallituksen puheenjohtaja Pääkirjoitus 01 | 2018 | 3
  • 4. TEKSTI JA KUVA TEEMU LEINONEN Pedagogista tieto- ja viestintäteknologiaa: laadukasta ja reilua tulee myös pohtia, luoko se tietä avoimuu- delle uusia kokemuksia kohtaa? Laadukas tieto- ja viestintäteknologia pystyy tähän. Oppimisympäristöä ja niissä käytettävää teknologiaa voi pohtia myös laajemmassa yhteiskunnallisessa viitekehyksessä. Niihin liittyen on järkevä kysyä, kuka sen käytöstä hyötyy, kuka saa mitä, kuinka paljon, milloin ja missä muodossa? Digitaalisessa ympäristössä asiaa kannattaa miettiä esimerkiksi liittyen da- taan, oppilaista kerättävään tietoon. Laajassa viitekehyksessä teknologian tulee olla reilua. Kun kylän naisten vedenhaulla on eri- tyinen sosiaalinen arvo, jonka vesijohdon rakentaminen tuhoaa, ei oikea ratkaisu ole olla rakentamatta vesijohtoa. Molemmat ongelmat tulee ratkaista samalla kertaa. Vastaavasti, jos joku teknologia parantaa jo- takin pedagogista käytäntöä, mutta samalla tuottaa tuhoa toisaalla, ei sitä pidä hyväksyä sellaisenaan. Molemmat asiat tulee ratkaista yhdellä kertaa, ihmislähtöisesti. Ai niin. Aalto-yliopiston nykyinen rehtori ei työskentele edellä mainitun portaikon ylä- päässä. Häntä näkee melkein päivittäin opis- kelijoiden suosimassa lounasravintolassa ja erilaisissa yhteisissä keskustelutilaisuuksissa. Nykyisellä rehtorilla ei ole edes työhuonetta vaan hän työskentelee avokonttorissa. Ovi toimistoon aukeaa sähkölukolla. Oman ai- kansa kuva tämäkin. n M uotoiluopiskelijoille kerrotaan usein tarinaa kehittyvässä maassa ollees- ta kylästä, jossa naiset joutuivat päivittäin kävelemään useita kilometrejä kai- volle ja kantamaan sieltä veden koteihinsa. Parantaakseen naisten asemaa kylään raken- nettiin vesijohtoverkko, jotta jokaiseen ta- loon saatiin juokseva vesi. Mitä suunnittelijat eivät tienneet oli yhteisöä riivaava perhevä- kivalta. Naisten matka kaivolle, ja kotiasioista keskusteleminen muiden naisten kanssa, oli monelle naiselle päivän tärkein hetki — mah- dollisuus jakaa arjen huolia ja kysyä neuvoa. Vesijohtojen rakentamisen myötä, naiset jäi- vät kotiensa vangeiksi. Tarinan opetus on tie- tenkin, että usein suunnittelija voi hyvää tar- koittaessaan saada aikaiseksi pahaa ja ainoa tapa päätyä hyviin suunnitteluratkaisuihin on ymmärtää laaja-alaisesti niiden ihmisten arkitodellisuutta, tuntemuksia ja sosiaalisia rakenteita, joihin suunnittelu vaikuttaa. 2000-luvun alun oppimisympäristöjen kehittämisen huumassa moni verkko-oppimis- ympäristön tarjoaja kertoi tuotteensa olevan pedagogisesti neutraali. Voiko oppimisympä- ristö, verkko-oppimisympäristö tai opetukseen ja oppimiseen suunniteltu tieto- ja viestintä- teknologia olla pedagogisesti neutraali? Ei voi. Jokainen suunnittelupäätös, jonka teemme perustuu jonkinlaiseen ymmärrykseen ihmi- sistä, ihmisten toiminnasta, yhteisöistä ja yh- teiskunnasta. Samalla kun suunnittelemme oppimisympäristöä ja siinä käytettäviä välinei- tä, unelmoimme jostakin paremmasta, jostakin sellaisesta oppimisen maisemasta, jonka halu- aisimme nähdä tulevaisuudessa. Minulle, oppimisympäristöjen tutkijana erilaisten suunnitteluratkaisujen pohtiminen on päivittäistä työtäni. Kävellessäni Aalto-yli- opiston kampuksella en voi olla miettimättä millaiseen maailmaan sen rakennukset on 60-luvulla suunniteltu. Mieleeni tulee kuva sodan käyneistä ja sotakorvaukset hoita- neista miehistä, jotka ovat ryhtyneet raken- tamaan uutta Suomea. Ajattelua on hallinnut näkemys, että jos tietty organisaatiomalli oli hyvä sodassa, lienee se hyvä myös yliopis- tolle. Johtaja komentaa ja alaiset tottelevat. Viitteitä tästä maailmasta voi nähdä esi- merkiksi loputtomalta näyttävässä kapeassa portaikossa, joka johtaa silloiseen rehtorin toimistoon. Jos opiskelijalla oli asiaa rehtorille, tuli opiskelijan kiivetä 54 porrasta päästäk- seen koputtamaan rehtorin ovea. Kiivetessä portaita opiskelija varmasti ehti miettimään, kuinka tärkeä mieltä askarruttava asia oikein olikaan. Jonkun kiukkukin saattoi jo matkalla laantua. Ihmistä ymmärtävänä arkkitehtina Alvar Aalto on kuitenkin suunnitellut 32. por- taan tasolle tasanteen, josta johtaa ovi ulos, kohti kirjastoa. Tätä poistumistietä hyödyn- täen opiskelija saattoi myös perääntyä mat- kaltaan rehtorin puheille, säilyttäen kasvonsa muiden opiskelijoiden silmissä. Ajankuva. Kuten rakennukset, myös tieto- ja viestin- täteknologia on aina suunniteltu johonkin tar- koitukseen ja kulttuurihistorialliseen aikaan ja paikkaan. Jos tarkoituksena on tukea tutkimalla hyväksi havaittuja menetelmiä ja käytäntöjä, eli hyvää pedagogiikkaa, tulee suunnittelijan tun- tea alan tutkimusta. Toisaalta, edes pedago- giikan tunteminen ei riitä. Tämän lisäksi suun- nittelijan tulee ymmärtää koko opetuksen ja oppimisen toimintaympäristöä. Hänen on hyvä olla perillä koulutusjärjestelmässä tapahtuvista muutoksista ja ymmärtää siinä vallitsevia valta- rakenteita. Hänen pitää olla kiinnostunut yh- teiskunnallisista ja globaaleista megatrendeis- tä. Kuten Alvar Aallon, hänen tulee ymmärtää ihmistä tässä ympäristössä. Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että uteliaisuus, mielikuvitus, sitkeys ja avoi- muus uusille kokemuksille ovat olennaisia ominaisuuksia elämässä pärjäämiselle. Sa- mansuuntaisesti kotoinen opetussuunnitel- mamme korostaa tavoitteissaan laaja-alaista osaamista. Peruselementit ja tavoitteiden saavuttaminen ovat kuitenkin vain lähtö- kohtia. Niiden lisäksi tarvitsemme sellaisen yhteiskunnan ja rakenteet, jossa kaikilla on loputtomasti mahdollisuuksia toteuttaa it- seään ja löytää elämänsä tarkoitus. Ilman tutkimustakin tiedämme, että opimme niitä asioita, joita harjoittelemme. Tieto- ja viestintäteknologian tutkimukses- sa, suunnittelussa ja käytössä tulisikin aina kysyä, tukeeko uusi laite hyviä pedagogisia käytäntöjä ja viekö se osaltaan kohti ope- tuksen tavoitteita. Tieto- ja viestintäteknolo- gialta tulee kysyä, miten sen kanssa opitaan? Tukeeko se uteliaisuuden, mielikuvituksen ja sitkeyden kehittämistä? Teknologian äärellä Neukkarissa kuultua Suomen eOppimisen neuvottelukunnan kolumni KUVA:LUNALEINONEN‐BOTERO 4 | 01 | 2018
  • 5. Löytöretki eEemeli-kilpailun oppimisratkaisuihin si. Löytäminen sen sijaan vaatii opettajalta osaamista sekä digitaidoissa että opetus- suunnitelman hallinnassa, mutta myös nä- köalaa oppilaiden taitotasoista ja tarpeista. Oppilaiden osallisuus, hyvien käytäntöjen jakaminen ja kollegiaalinen tuki vievät hyvin eteenpäin kaikkia näitä asioita. Vielä ei siis kone tai ohjelmat syrjäyttäneet opettajaa. Mutta antoivat opettajuudelle jälleen uuden merkityksen. n I loisena otin vastaan eEemeli 2018 -kil- pailun tuomariston puheenjohtajuuden. Näin raadissa toimimisen mahdollisuute- na laajentaa omaa osaamistani digitaalisista oppimisratkaisuista. Vastuullisena ihmisenä merkkasin kalenteriini ajankohtia, jolloin tutustun kilpailun osallistujatöihin. Vähän samaan tapaan kuin opettajat varaavat luo- kalleen tietokoneluokkaa, läppärikärryä tai iPad-koreja. Ja kuinkas kävikään! Sain kokea opetuksen digitalisaation pulmia. Pienessä koossa. Aivan ensimmäisenä sain huomata, että työnantajani oli rajannut oikeuksiani asentaa mitään koneelleni. Väistelin muureja ja ko- keilin, mikä nyt saattaisi tällä kertaa toimia. Sekään ei ihan onnistunut, koska olin unoh- tanut Apple ID:n salasanani. Buuttasin sala- sanani ja jäin odottamaan varmistusta. Lopulta pääsin tuomaroinnin alkuun. Huomasin pian, että käytettävyys läppärilläni ei kaikkiin ohjelmiin ollut ihan paras mahdol- linen, ainakaan kun käytin läppäriä vain kos- ketushiirellä. Esimerkiksi objektien raahaami- nen näytöllä ei ollut ihan helppoa. Kokeiltuani useampaa ohjelmaa innos- tuin kuitenkin välittömästi. Täydennyskou- lutusohjelmissa pohdin jo, miten rehtorina veisin ohjelmat kaikille opettajilleni, kuinka jakaisimme osaamista. Toisessa kohtaa huo- masin pohtivani, miten helppoa ajasta ja pai- kasta riippumaton opiskelu olisi. Vieläköhän se mahtuisi omaan aikatauluuni…? Toistin tehtäviä toisensa perään ja pohdin ohjelmia suhteessa arviointikriteereihimme. Miltähän tämä minusta tuntuu, haluaisinko kokeilla tätä lisää, opinko tässä koko ajan? Lopulta taivuin myös lapsityövoiman käyt- töön: Pienten appseja kokeili eskaripoikani, isompien appseja 11-vuotias sankari. Nyt olisi ollut tarvetta vielä yläkoululaiselle, mut- ta häntä taloudestamme ei löytynyt. Mutta lasteni työskentelyä seuratessa vahvistui mutu-fiilikseni: Pelaamalla oppiminen innos- ti, sopivan tasoinen peli koukutti. Oppimisen polun pystyi näkemään ja lapsen edistymistä seuraamaan reaaliaikaisesti. Tosin objektien raahaaminen kosketushiirellä ei 6-vuotiaalle vasenkätiselle ollut ihan helppoa! Tämän vuoden kilpailussa etsimme väli- neitä digiajan löytöretkeilijöille. Sana löytö- retkeilijä kertookin paljon! Kun koululla on olemassa sopivat välineet, käyttäjänoikeudet ja salasanat ovat kunnossa, on tärkeää löy- tää oikeantasoista ja motivoivaa materiaalia juuri omille oppilaille. Se löytyy kokeilemalla, testaamalla ja ennen kaikkea lapsia ja nuoria kuullen. Osa peleistä taipuu välipalaksi, toi- set pidempikestoisiksi oppimisen alustoik- TEKSTI LEENA PÖNTYNEN, Kuntaliitto KUVA KUNTALIITTO y vaa materiaalia yy kokeilemalla, lapsia ja nuoria välipalaksi, toi- misen alustoik- eEemeli-kilpailun tulosten julkistus ITK-konferenssissa 12.4. klo 17-18 Lisätietoja: www.eoppimiskeskus.fi/eemeli 01 | 2018 | 5
  • 6. TEKSTI ANNE RONGAS ja NAJAT OUAKRIM‐SOIVIO KUVA ANNE RONGAS Arvioinnin vanhat ryydit ja uudet mausteet S ähköiset kokeet ja arvioinnin digitaali- set apuvälineet mahdollistavat sellais- ta, mitä vanhoilla keinoilla oli hankalaa toteuttaa. Toisaalta opettajan arviointiajatte- lua ei korvaa mikään teknologia. Keskeistä on se, että opettajalla on selkeä ajatus siitä, mitä arvioidaan ja miksi. Arviointi ja palaute suuntaavat tavoit- teellista opiskelua. Arvioinnin kannalta oppi- misprosessista voidaan hahmottaa karkeasti neljä keskeistä vaihetta: 1. opintojakson aloittaminen, lähtöta- son ja opiskeluvalmiuksien peilaami- nen tavoitteisiin 2. opiskelu, vaiheittain etenevä oppi- misprosessi ja sitä edistävät toimen- piteet 3. opiskelun aikana saavutetun osaami- sen tason arviointi ja 4. opintojaksoista rakentuva jatkumo. Lähtötason (diagnostinen) arviointi aut- taa opintojaksojen alkaessa, mitä oppija jo osaa. Oppimisen (formatiivinen) arviointi kuljettaa opiskelua eteenpäin ja osaamisen (summatiivinen) arviointi kertoo, miten ase- tetut tavoitteet saavutettiin. Näiden rinnalla on tärkeää hahmottaa myös laajempi opinto- jaksolta toiselle ja vuosien saatossa muodos- tuva jatkumo. Orientoituminen ja lähtötilanne Opiskelun päämäärät muodostuvat tavoit- teista. Sähköisissä ympäristöissä tavoitteet voidaan jakaa kaikkien saataville niin, että ne löytyvät helposti ja niihin voidaan palata oppimisprosessin aikana. Tavoitteita voidaan myös havainnollistaa monipuolisilla keinoilla ottaen huomioon myös huoltajat. Digitaalisuus antaa lähtötilanteen arvi- ointiin ja opintojakson orientointiin useita mahdollisuuksia, kuten kyselyt, testit, aivo- riihet, miellekartat tai piirrokset. Erilaisilla itsearvioinneilla oppija voi kerrata aiempia Arvioitavien tuotosten ohjeistus pitää olla selkeä ja tiedossa oppijoilla jo opinto- jakson alkaessa. Heidän kanssaan on myös neuvoteltava pelisäännöistä. Digitaalisuus mahdollistaa niin kokeissa kuin tuotoksissa erilaisten mediamuotojen käyttämisen. Omien havaintojen kerää- minen ja analysointi opettavat tieteellisiä työtapoja. Autenttisuus luo mielenkiintoa opiskeluun ja laajentaa oppimisympäristöjä vaikkapa vapaa-ajan tai lähiseudun ympä- ristöihin. Oppiminen on jatkumo Arvioinnin pitäisi aina johtaa johonkin, ku- ten virheistä oppimiseen, heikkojen opis- kelutapojen korjaamiseen, puutteellisten tietorakenteiden täydentämiseen tai saavu- tettujen taitojen ylläpitämiseen. Opittavaa on paljon ja saman aihepiirin opiskelussa voi olla pitkiä taukoja. Jotkin oppiaineet ovat läheistä sukua toisilleen ja näistä saa- tu palaute voisi tukea koko oppiaineryhmän opiskelua. Saadun palautteen hyödyntäminen lähtee siitä, että palaute on käytettävissä. Muisti on tässä usein huono apulainen: palautteesta jää mieleen ehkä vain osa ja tunteet voivat vääristää muistikuvia. Palaut- teen hyödyntämisen ehto on myös se, että oppija ymmärtää palautteen ja hahmottaa, mitä hänen pitäisi tehdä, jotta voisi korjata toimintaansa. Oppimaan oppimisen taito kasvaa ko- kemusten myötä. Virheet, väärinkäsitykset ja osaamattomuus ovat oppimisen paik- koja. Harmillisesti ne ovat myös asioita, joita koetaan häpeällisinä. Moni opettaja tunnistaa tilanteen, jossa samalle oppi- jalle kertyy korjaavaa palautetta samoista asioista kerta toisensa jälkeen ilman että mikään muuttuu. Arviointi- ja palautetiedon hyödyntä- misessä pitkällä aikavälillä ja laajasti oppiai- tietoja ja hahmottaa sitä, mitä hän jo tietää aiheesta. Motivointi on arvioinnin eräs tärkeä teh- tävä ja opintojakson alussa tämä päämäärä on keskeinen. Siksi lähtötilanteen arvioinnin on syytä olla innostava ja kiinnostusta he- rättävä. Tarinalliset keinot, kuten videot, ani- maatiot tai haastattelut ovat hyviä – myös siksi, että opettaja ei ole valmiiksi sanallista- nut niitä. Kun lähtötilanteen selvitys tallennetaan digitaalisesti vaikkapa jokaisen oppijan omaan portfoliokansioon, voidaan opintojakson lo- pulla palata tarkastelemaan muutosta ja re- flektoimaan esimerkiksi omaa edistymistä. Opintoja eteenpäin kuljettava arviointi Oppimisen aikaisen arvioinnin toteutusmuo- toihin voidaan käyttää esimerkiksi sähköisiä lomakkeita, interaktiivisia kyselyitä tai kom- mentointi- ja keskustelutyökaluja. Oppimi- sen aikana arviointia on tärkeää toteuttaa monta kertaa ja monella eri tavalla. Viime vuosien aikana on tullut tarjolle oppimisprosessia seuraavia digitaalisia arvi- ointityökaluja, joissa valittuihin tavoitteisiin kertyy arviointitietoa. Työkalu voi piirtää esimerkiksi kuvaajaa, jossa näkyvät yhtä ai- kaa oppijan itsearviointi ja opettajan arvioin- ti. Oppimisen digitaaliset arviointityökalut edellyttävät tavoitteiden selkeää osiointia ja ymmärrettävän arviointiskaalan luomista. Osaaminen näkyväksi Sähköiset kokeet, näyteportfoliot ja erilai- set osaamista näkyväksi tekevät arvioitavat digitaaliset tuotokset arkipäiväistyvät. Haas- teina digitaalisten tuotosten osalta ovat pa- lautteen kohdentaminen oikeaan kohtaan (annotointi), arvioitavan aineiston määrän pitäminen kohtuullisena ja plagioinnin tun- nistaminen. 6 | 01 | 2018
  • 7. neesta toiseen on vielä digitaalisuuden hyö- dyntämisessä kehittämisen paikka. Sähköiset portfoliot, osaamismerkit ja osaamispassit ovat askeleita tähän suuntaan. Mahdollisuudet ja miten niitä hyödynnetään? Digitaaliset arviointityökalut ja oppimisa- nalytiikka tekevät aiempaa paremmin mah- dolliseksi sen, että arviointidataa kerääntyy enemmän, se on helpommin säilytettävissä ja hallittavissa. Toisaalta kaikki opiskeluun liittyvä työskentely ei tapahtu digitaalisissa ympäristöissä kuin poikkeustapauksissa. Mi- ten suhteutetaan erilaiset työskentelyt kes- kenään? Ja mihin arviointidataa käytetään? Tämä osalta ollaan vielä kehityksen alkuvai- heessa. Arvioinnin tarkoituksenmukaisuus ja se, mihin arviointitietoa tarvitaan ovat asioita, jotka eivät ole muuttuneet arviointivälinei- den digitaalistuessa. Tärkeintä on huomion pitäminen oppijassa ja oppimisessa: otetaan käyttöön niitä keinoja, jotka tukevat ja edis- tävät oppimista. Pahimmillaan digitaalisuus voi tuottaa turhaa kuormitusta ja informaa- tiota, jolla ei ole mitään käyttöä. Parhaimmil- laan se voi ryydittää ja ryhdistää opiskelua tuottamalla tarkkaa informaatiota, vapautta- malla opettajan työaikaa ja antamalla oppijal- le apua juuri oikeaan aikaan. n Lisätietoja Otavan Opisto: arviointikulttuurin kehittäminen lukioissa viisarihanke.wordpress.com/ pulssihanke.blogspot.fi/ Najat Ouakrim-Soivio arviointi.fi/ 01 | 2018 | 7
  • 8. TEKSTI LEENA VAINIO O ppimisen analyysia on tehty jo vuo- situhansia. Tietoa on kerätty henki- lökohtaisiin muistiinpanoihin, arvi- ointikirjoihin ja myöhemmin tietokoneelle. Oppimisympäristöjen digitalisointi on nyt mahdollistanut systemaattisen oppijan “ja- lanjälkien” keräämisen ja myös opettajien opetussisältöjen ja -menetelmien tallentami- sen. Ongelmana analytiikan hyödyntämiselle on esimerkiksi seuraavia asioita: • oppilaitoksissa ei ole systemaattisesti mie- titty, mitä dataa opetuksesta ja oppimises- ta kerätään • ei ole päätöksiä, millä työkaluilla keräämi- nen tehdään (kerätäänkö esim. vain verk- ko-opetuksesta vai myös kontaktiopetuk- sesta, projekteista ja muista oppimisen aktiviteeteista) • miten tietoa analysoidaan ja missä muo- dossa tuloksia jaetaan • kuka analyysitietoa saa hyödyntää • miten analyysitietoa käytetään kehittämi- sessä. Tänä päivänä teknologia antaa useita hyviä työkaluja analyysien tekemiseen. Op- pijan tarpeet ovat analytiikan lähtökohtana, pelkät arvosanat tai tehtäviin kulutettu aika eivät vielä riitä kuvaamaan oppimisprosessin Oppimisanalytiikka on noussut opetuksen kehittämisessä yhdeksi tärkeäksi kehittämisen kohteeksi vajaa kymmenen vuotta sitten. Vuosittainen EDUCAUSE:n (Learning Initiative and the New Media Consortium) julkaisema Horizon Report korkeakouluille listasi vuonna 2011 oppimisanalytiikan yhdeksi kuudesta teknologisesta trendistä. Silloin ennustettiin, että analytiikka olisi laajasti käytössä neljän-viiden vuoden päästä. Sama trendi on näkynyt jokaisessa uudessa Horizon raportissa myös K-12 opetuksen yhteydessä. Viisi vuotta ei riittänyt analytiikan käytön levittämiseen kaikkiin oppilaitoksiin. Edelleenkin se on enemmän pilotoinnin kohde kuin vakiintunutta toimintaa. Miten oppimisanalytiikkaa hyödynnetään nyt oppilaitoksissa laatua. Analyysin pitäisi pystyä pureutumaan myös motivaatioon, oppimisen iloon, inno- vatiivisiin oppimisen tapoihin ja tavoitteiden saavuttamisen tasoon. Oppimisympäristöissä voidaan koota tie- toa myös sosiaalisista suhteista ja oppijoiden ja opettajan välisestä vuorovaikutuksesta ja tätä kautta voidaan kerätä tietoa eri interventioiden laadusta ja vaikutuksesta oppimisprosessiin. Oppimateriaalien ja tehtävien relevanttiutta voidaan arvioida suhteessa oppimistuloksiin ja oppimiseen käytettyyn aikaan. Mistä dataa kerätään ja mihin analytiikka kohdentuu? Oppimisanalytiikan käytön yksi ongelma on se, että onko opetuksen tapahduttava koko- naan verkossa, jotta saadaan analyysitietoa. Miten kontaktiopetuksen, projektien, työssä- oppimisen ja informaalin oppimisen tulokset saadaan kytkettyä analyysitietoon? Vai antaa- ko muutama verkkokurssi jo riittävän hyvän kuvan opiskelijan oppimisesta ja pystytäänkö hänen oppimistaan tukemaan saatujen tieto- jen avulla? Tarvitaanko oppilaitokseen useam- pia työkaluja riittävän tiedon saamiseksi? Millaista oppimisanalytiikkakonseptia ra- kennetaan, riippuu pitkälti siitä, ketä toimi- jaa analytiikalla aiotaan palvella. Analytiikal- la voidaan tukea oppijaa, opiskelijaryhmiä, opettajia, koulutusohjelmia, rehtoria, van- hempia, työelämän edustajia tai muita kou- lutukseen liittyviä sidosryhmiä. Mitä tietoa oppijalle Sekä yleissivistävän että ammatillisen koulu- tuksen uudet opetussuunnitelmat suuntaa- vat opetusta entistä henkilökohtaisempaan suuntaan. Jokaiselle pitäisi pystyä rakenta- maan yksilöllinen pedagogisesti vaikuttava ja omia taitoja tukeva oppimisen polku. Mil- laisilla opetusmenetelmillä ja teknologisilla ratkaisuilla tuo polku rakennetaan? Nyt jo monet ohjelmat tarjoavat oppijal- le tietoa hänen aktiivisuudestaan: • mitä tehtäviä hän on tehnyt, • missä vaiheessa hän on menossa kurs- silla, • miten hän on suoriutunut suhteessa mui- hin opiskelijoihin, • kuinka paljon hän on käyttänyt aikaa op- pimiseen ja miten se on vaikuttanut oppi- mismenestykseen. 8 | 01 | 2018
  • 9. Ohjelmissa voidaan seurata myös opis- kelijoiden sosiaalista aktiivisuutta, verkostoi- tumista ja ryhmässä toimimisen taitoja. Näi- den seuranta on tehtävä usein manuaalisesti, vain muutama ohjelma antaa visuaalisessa muodossa yhteenvetoja verkostoitumisesta. Mitä tietoa opettajalle Kaikkien nyt tarjolla olevien ohjelmien avulla opettaja saa hyvin tietoa opiskelijoiden etene- misestä. Opettaja voi tämän tiedon perusteel- la suunnata ohjausta niille opiskelijoille, jotka ohjausta eniten tarvitsevat. Hän voi miettiä, tarvitaanko lisäaikaa tehtävien tekemiseen tai tarvitaanko lisämateriaalia oppimisen tueksi. Useimmat ohjelmat myös antavat tietoa op- pimateriaalista ja tehtävistä. Opettaja näkee, miten paljon aikaa oppijat ovat käyttäneet oppimateriaaliin ja miten he ovat tehtävät rat- kaisseet. Tästä voi tehdä johtopäätöksiä, onko oppimateriaali tai tehtävät liian helppoja tai vaikeita ja mihin suuntaan niitä tulisi kehittää. Millaista tietoa hallinnolle Oppilaitoksen johdolle analytiikkaohjelmis- ta saa koottua tietoa opetuksen kokonais- tilanteesta: opiskelijoiden suoriutumisesta, arvosanoista, oppimistavoitteiden saavutta- misesta, opetusmenetelmistä, oppimateri- aaleista jne. Näiden tietojen pohjalta rehtori saa tietoa onnistumisista ja pullonkauloista ja voi resurssoida kehittämisvoimavaroja oi- keisiin kohteisiin. Vakiintuneeseen käyttöön on vielä matkaa Analytiikassa keskitytään pääasiassa sellaisten opiskelijoiden yksilöimiseen, joilla on oppimis- vaikeuksia tai jotka voivat pudota kokonaan pois opinnoista. Vähemmän kiinnitetään huo- miota innovatiivisiin pedagogisiin ratkaisuihin. Useimmissa työvälineissä analytiikka on kuvailevaa ja diagnostista: kuvataan sitä, mitä on tapahtunut, mitä on tehty ja miksi tietty asia tapahtui. Edistyneissä ohjelmissa päästään jo ennustavaan ja ohjaavaan ana- lytiikkaan: mitä tapahtuu seuraavaksi, miten oppija tulee etenemään ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Kaksi jälkimmäistä vaatii tekoä- lyä taakseen ja tätä on vasta muutamissa op- pimisympäristöissä käytössä. Kehittämisen trendi on selvästi tekoälyn soveltamisessa analytiikassa. n Suomen eOppimiskeskuksen Polutta- mo-hankkeessa selvitetään oppimisa- nalytiikan mahdollisuuksia oppimisen tukemisessa. Tavoitteena on selvittää: • miten oppimisanalytiikkaa hyödyn- netään yleissivistävässä ja ammatilli- sessa koulutuksessa • mistä lähtökohdista oppimisanaly- tiikkaa kehitetään • millaisia työkaluja eri tekniset oppi- misympäristöt ja erilliset oppimisana- lytiikkaohjelmat tarjoavat analytiikan tekemiseen • mitä haasteita liittyy työkaluihin ja nii- den käyttöönottoon ja kehittämiseen Raportti julkaistaan huhtikuun lopussa osoitteessa www.poluttamo.fi. Oppiminen ja opiskelu Arviointi / seuranta Opetus ja opettaminen Aktiivisuuden seuranta, tehtäväpalautukset, tehtävään käytetty aika, kurssimateriaalien käyttö Opetusmenetelmät, opetussisällöt, pullonkaulat, ajankäyttö, arvosanat Sosiaalisen aktiivisuuden seuranta, yksilölliset polut, oppimateriaalien klusterointi Miten oppimateriaali toimii? Mitkä tehtävät motivoivat? Millaista ohjausta? Oppimistavoitteiden saavuttaminen, vertailu Kuva 1. Esimerkkejä, mitä tietoa oppimisympäristöistä ja analytiikkaohjelmista saa opiskelijoille, opettajille ja hallinnolle. 01 | 2018 | 9
  • 10. TEKSTI TANJA KARPASTO JA ANU WULFF KUVASUUNNITTELU MAARIT KIVIMÄKI KUVAT SERRA VICENTE K äyttäjien osallistuminen oppimisym- päristöjen suunnitteluprosessiin ym- märretään Kuopiossa tärkeänä osana onnistunutta lopputulosta. Palvelumuotoi- lun keinot jalkautuvat osaksi toiminnallisten ympäristöjen suunnittelutyötä, ja monimuo- toisten tilojen käyttäjät saavat yhä enemmän oman äänensä kuuluville. Käyttäjäkeskeinen tilasuunnittelu tarkoittaa yksinkertaisimmil- laan käyttäjien mukaan ottamista, ja osallis- tumista suunnitteluun aktiivisina ja tasaver- taisina toimijoina. Hyvin toteutetussa käyttäjäkeskeisessä oppimisympäristön kehittämisprosessis- sa tietoa kerätään oikea-aikaisesti ja tar- kasti loppukäyttäjäryhmien sekä muiden sidosryhmien tarpeita kuunnellen. Pitkää prosessia voi keventää, ja auttaa käyttäjiä näkemään uudistukset mielenkiintoisena uudistumisen mahdollisuutena esimerkik- si erilaisten työpajojen ja opintomatkojen avulla. Nykyaikainen oppimisympäristö- suunnittelu huomioi koko käyttäjäketjun jäsenet sopivassa mittasuhteessa. Kuopion mallissa pedagogisten tavoitteiden rinnalla monipuolinen iltakäyttö, kuten liikunta, kä- dentaidot sekä asukkaiden kokoontuminen ovat tärkeitä lähtökohtia tilojen toiminnalli- sessa suunnittelussa. Yhteistä toimintakult- tuuria ja unelmien puitteita pohditaan isolla joukolla jo hyvissä ajoin ennen varsinaisen rakennushankkeen alkamista. Pähkinöitä suunnitteluryhmälle Oppimisympäristöjen pedagogialähtöistä ja käyttäjäkeskeistä tilasuunnittelua ohjaa uu- distuneen opetussuunnitelman asettamat tavoitteet. Entisistä yhden ryhmän opetus- tiloista uusiin, suurempiin ja avoimiin tila- ratkaisuihin siirtyminen vaatii käyttäjiltään rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. Yhtei- sopettajuuteen oppiminen vie aikaa, mutta lopputuloksena vastuita ja ajankäyttöä saa- daan jaettua ja pystytään paremmin hyö- dyntämään kunkin opettajan vahvuudet. Myöskään nykyisissä opetusteknologian tuomissa haasteissa opettaja ei jää yksin, kun toimitaan jaetuissa, yhteiseen käyttöön suunnitelluissa tiloissa. Oppilaiden näkö- kulmasta paikalla on myös sijaistilanteissa aina tuttu aikuinen. Mullistavan tilaloikan ja modernien digitaalisten ympäristöjen yh- teensovittaminen jättää vielä runsaasti tilaa oppimisympäristöjen kokonaisvaltaiselle ke- hittämiselle. Uudentyyppiset, avoimet ja muunto- joustavat tilaratkaisut muodostavat me- hukkaan pähkinän arkkitehtisuunnittelulle. Kun esimerkiksi ääntä vaimentavia seiniä ei ole, tarvitaan tilalle muita äänenhallintaan vaikuttavia elementtejä ja korkeatasoisia akustiikkaratkaisuja. Väliseinien mukana poistuu myös kappale esittämiseen sovel- tuvia heijastuspintoja. Suurten, avointen tilojen vastapainoksi tarvitaan pienempään tekemiseen soveltuvia tiloja. Tarpeiden miettiminen ennen tilaohjelman lukitsemis- ta vaatii kokonaan uudenlaista tarkastelua. Millaiseen toimintaan tilojen täytyy taipua, millaisia tavoitteita muunneltavuudelle ase- tetaan, ja mistä kaikesta entisestä on mah- dollisuus luopua kokonaan? Käyttäjäkeskeinen oppimisympäristösuunnittelu Kuopiossa DigiKilta-hanke vieraili marraskuussa Kuopiossa tutustumassa Jynkän kouluun Pulpetista laatikostoon 10 | 01 | 2018
  • 11. Kuopiossa modernit oppimisen tilat suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä käyttäjien, tilasuunnittelijoiden ja digiasiantuntijoiden kesken. Oikeastaan jo tarveselvitysvaiheen jälkeen sisältöä ja muotoa on enää mahdo- tonta erottaa toisistaan. Punaisen langan eri kouluhankkeille muodostaa yhteneväinen suunnitteluprosessi, jonka käyttäjäkeskeiset menetelmät takaavat eri puolilla kaupun- kia tasa-arvoisen mahdollisuuden osallistua oman toimintaympäristönsä suunnitteluun. Koulutoiminnan ulkopuolisen käytön tar- peet vaihtelevat maantieteellisen sijainnin ja muun palveluverkon mukaan. Jokaisessa kouluhankkeessa toiminnallinen konsepti on näin ollen sisällöltään hieman erilainen. Kuopiossa on lupa tehdä toisin! Uusissa oppimisympäristöissä on mahdol- lista kääntää totuttuja tapoja ylösalaisin. Esimerkiksi käsite ruokala voidaan muuntaa tehokkaan ruoanjakelun tapahtumapaikas- ta kiireettömämmän olemisen ympäristöksi, jossa ruokailu on osa kasvun ja oppimisen polkua. Digitaalisilla välineillä hyvin varustet- tu ja houkuttelevasti kalustettu tila muuntuu eri tekemiselle ilman suurta koneistoa. Kes- keistä on, että digilaitteille, kuten esimerkiksi näytöille ja tableteille, on mietitty joustavat käyttötavat sekä toimintaa hyvin palvelevat säilytys- ja latauspaikat. Tiloihin voikin nyky- päivänä suhtautua kuin hyvin muotoiltuun digitaaliseen käyttöliittymään. Kouluraken- nus muodostaa fyysisen alustan tekemiselle ja erilaisille palveluille, joissa eri medioissa annetut lupaukset lunastetaan. Se on palve- lumuotoilua parhaimmillaan. Jynkän kaupunginosassa aloitti syksyllä 2017 kolmisarjainen alakoulu täysin uusissa tiloissa, jotka suunniteltiin opetussuunnitel- mauudistuksen hengessä. Jynkän koulussa on Kuopion ensimmäinen avoin oppimis- ympäristö, josta puuttuvat väliseinien lisäksi myös perinteiset oppilaskalusteet. Suunnit- telun aikana pedagogien yleiseksi huoleksi nousi tilojen ääniergonomia, johon päätettiin erityisesti panostaa. Kyseenalaistamisen ja pitkän pohdinnan myötä syntyi ajatus siitä, että avotiloihin kiinteästi liittyvä ääni ote- taankin yhdeksi pedagogiseksi teemaksi. Rohkeasti kokeilemaan ja pilotoimaan Opetushallituksen rahoittaman Äänisuih- ku-projektin kokemusten perusteella osat- tiin sijoittaa ääntä kohdentavat äänisuih- kumoduulit järkeviin paikkoihin ja niiden yhteyteen hankittiin pedagogisesti ja akus- tisesti toimivia kalusteratkaisuja. Äänisuih- ku-menetelmää testattiin väistötiloissa, ja sen kehittämiseen osallistuivat pedagogien lisäksi oppilaat sisällöntuottajina. Hyvien käyttökokemusten siivittämänä äänisuihkut otettiin osaksi uuden koulun pedagogista konseptia ja huomioitiin etukäteen tila- suunnittelussa. Nyt äänisuihku-pilotti toimii seuraavien oppimisympäristöhankkeiden inspiraation lähteenä. Avointen oppimisti- lojen suunnittelussa on harpattu iso askel eteenpäin joten on aika pohtia, mitä uutta ja mielenkiintoista seuraavaksi voisi keksiä. Iloa oppimisympäristöjen kehittämiseen! n Lukutuokio äänisuihkun alla Oppimista avoimessa ympäristössä 01 | 2018 | 11
  • 12. O ppimisen digitalisaatio ja uudenlai- set toimintaympäristöt muuttavat opettajan työtä. Samalla oppilaan rooli on muuttumassa entistä aktiivisem- maksi toimijaksi. Muutoksen keskellä on tär- keää turvata sekä opettajan työn mielekkyys että oppijoiden innostus oppimiseen. Niiden kautta syntyy motivaatio ja oppimisen ilo. Toimintakulttuurin muutos ei tapah- du hetkessä eikä ilman yhdessä oppimista. Muutos edellyttää asioiden suunnittelua ja oppimistilanteiden läpivientiä uudella tavalla. Me Otava Oppimisen palveluissa haluamme auttaa kuntia, kouluja ja opettajia onnistu- maan tässä muutoksessa. Yhdessä voimme varmistaa oppilaiden ja nuorten osaamisen myös tulevaisuudessa. Viikko ilmiöoppimista – avaimet käteen toimituksena Otava Oppimisen palvelut haluaa vastata koulujen arjen haasteisiin. Tästä esimerkkinä on yhden viikon oppimiskokonaisuus, jonka toteutimme yhden kunnan kaikille kouluille. Suunnittelutyö tehtiin yhdessä asiakkaan kanssa. Ilmiöprojekti suunniteltiin luokka-asteille 5-7. Teemaksi valittiin sää ja siihen liittyvien aiheiden tutkiminen. Oppimiskokonaisuu- den tavoitteena on oppia laaja-alaisia taitoja ja ottaa käytössä olevia teknologia-alustoja luontevalla tavalla käyttöön. Projektin aikana oppilaat oppivat tutkivan oppimisen mallin, jonka soveltaminen muihin teemoihin on jat- kossa helppoa. Myös opettajalle uuden opetussuunni- telman mukaista oppimista noudattava ko- konaisuus antaa mahdollisuuden oppia uusia taitoja ja teknologian hyödyntämistä mie- lekkäällä tavalla. Avaimet käteen -toimitus sisälsi oppilaan materiaalien lisäksi kattavat opettajan ohjeet. Oppimisen palvelut palveluksessanne Oppimisen digitalisaatio tuo mukanaan muutoksia koulujen arkeen. Teknologian li- säksi monialaiset kokonaisuudet ja ilmiöiden kautta oppiminen muuttavat opettajan työtä. Me Otavan Oppimisen palveluissa au- tamme opettajia, kouluja ja kuntia jalkautta- maan uuden toimintakulttuurin parhaat käy- tänteet tehokkaasti osaksi koulujen arkea. Me haluamme auttaa, jotta opettaja onnis- tuu työssään. Onhan hänen työnsä maail- man tärkeintä. Olettehan yhteyksissä! n Otava Oppimisen palvelut – tukena toimintaympäristön muutoksessa TEKSTI MARKKU PELKONEN Liiketoimintajohtaja, Otava Oppimisen palvelut KUVAT OTAVA OPPIMISEN PALVELUT Projektissa tehdään tutkimuksia, seli- tetään havaittuja ilmiöitä ja dokumen- toidaan niitä. Projektin aikana harjoitel- laan ryhmässä työskentelyn ja vastuun ottamisen ohella myös digitaalisuuden hyödyntämistä. 12 | 01 | 2018
  • 13. Olympialaiset uuden teknologian näyttämönä – hiihtäjät hologrammeina kisastudiossa HAASTATELTAVA ANSSI NYBERG, Yle HAASTATTELIJA NIINA KESÄMAA KIRJOITUS NIINA KESÄMAA JA KAISA HONKONEN KUVAT JOOSE PALONEN JA JOSKA SAARINEN, Yle S ami Jauhojärvi livenä studiossa ja sa- maan aikaan Koreassa – Kapteeni Kirk laskeutuu planeetalle 254. Star Trek -aika on täällä! Me eOppimiskeskuksella olemme seu- ranneet lisätyn todellisuuden ja virtuaalito- dellisuuden kehittymistä jo AVO-hankkeista alkaen. Hologrammit tuntuivat vielä vuonna 2010 aika kaukaiselta teknologialta, puhu- mattakaan ajatuksesta, että voisimme koti- sohvalla seurata YLEn kisastudion liveholo- grammihaastatteluita. Opetuspuolella pyörii useita hankkeita aihepiirin ympärillä – esimerkiksi Sormusen Jukan ja kumppaneiden FinEduVR- ja GLO- VR-hankkeet Kuopiossa. Jäimme Kesämaan Niinan kanssa miettimään kuinka hologram- mit saataisiin opetukseen mukaan, millaista osaamista siihen tarvittaisiin ja olisiko rahalli- set investoinnit aivan käsittämättömän isoja. YLEn Pyeongchangin olympialaisten ki- salähetyksissä käytettiin lisättyä todellisuutta hiihtokilpailujen alustuksissa. Tulessa olevat hiihtäjät esiteltiin hologrammeina ja edessä oleva kisalatu virtuaalisena, pyöritettävänä “jäämöhkäleenä”, kuten Yle:n kotimaan lähe- tysten pääohjaaja Anssi Nyberg sitä kuvasi. Hiihtäjien hologrammit piti tietysti tehdä etukäteen. Haasteen asetti hiihtäjien kisa-ai- kataulut. Maailmancupin avaus Rukalla mar- raskuussa oli ainoa, jossa kaikki olivat samassa paikassa samaan aikaan ja kuvauksiin päästiin. Kuvaukset sinänsä oli helppo toteuttaa – tar- vittiin vain greenscreen, kunnollinen HD-vi- deokamera ja sopiva tila. Tällä kertaa tilava siivouskomero ajoi studion asemaa. Nyberg kertoi nälän kasvaneen kisojen ai- kana, lisää wau-efektiä piti saada kisastudioon ja päätettiin tehdä hologrammien avulla live- haastattelu. Hologrammihan ei näy haastatteli- jalle – se on vähän kuin trikkikuva, joka lisätään kotisohvakatsojan kuvaan. Käytännössä Sami Jauhojärvi oli jälleen greenscreenin edessä, täl- lä kertaa reaaliajassa Koreassa ja kamera lähetti kuvan suoraan lähetykseen Pasilaan. YLEn tuotantotiimiin kuului talon oman väen lisäksi tamperelainen Keho Interactive Oy, joka on tehnyt toteutuksia muun muas- sa e-urheilukilpailuihin. Kisojen ajan tehotiimi kehitti lennossa uusia toiminnallisuuksia “jää- möhkäleen” hyödyntämiseen, jotta teknolo- giasta saataisiin mahdollisimman hyvin kaikki irti ja nähtäisiin mihin kaikkeen tällä pystytään. Maailmalla lisättyä todellisuutta on käytetty urheilulähetyksissä jo paljon, mutta Suomessa ollaan vasta ottamassa ensi askelia. Isot kisata- pahtumat ovat aina tilaisuus tuoda uutta mu- kaan ja avata uusia näkökulmia katsojille. Opetuksen näkökulmasta hologrammit olisi helppo toteuttaa, eikä kustannuskaan oli- si kohtuuton. Ostoslistalla olisi greenscreen, kamera ja ohjelma, jonka avulla lähetykset pystytään yhdistämään katsojille yhdeksi ku- vaksi. Joka kouluun tuskin kannattaa vielä läh- teä teknologiaa hankkimaan, mutta olisihan se mahtavaa, jos saisimme esimerkiksi asian- tuntijahaastatteluja tehtyä läheslivenä ja esi- tettynä verkon kautta kaikille kiinnostuneille. Livehologrammihaastattelu tuntuu vie- lä vähän kankealta, mutta kuten Nyberg totesi, kun haastateltavatkin tottuvat aja- tukseen ja uskaltavat liikkua kuvassa, niin vuorovaikutuskin alkaa tuntua oikeal- ta. Lue haastattelu kokonaan verkosta: https://seoppikoulutus.wordpress.com/. n 01 | 2018 | 13
  • 14. TEKSTI KOKEILUKESKUSKEN TIIMI: ANNA HÄGGMAN, ANNELI RAUTIAINEN, ULLATERÄS, PAULATYRVÄINEN, VALPURI KURPPAJATERÉSA SIPILÄ KUVA NIINA RODIONOFF / Opetushallitus U udenlainen Wilma-viesti yllätti erään koulun vanhemmat. Viestissä koulu haki lapsia ja perheitä kahden kuukau- den ajaksi mukaan kehittämään erilaisia kodin ja koulun vuorovaikutuskanavia. Viestin innoit- tamana viisi perhettä ilmoittautui mukaan. Osallistujat kokeilivat ensin viikon ajan uutta digitaalista ympäristöä, jossa opettajat moderoivat perheiden kanssa käytäviä kes- kusteluja. Kokeilu ei kuitenkaan tuonut per- heille riittävää lisäarvoa, ja huomio kiinnittyi teknisiin kysymyksiin. Seuraavaksi päätet- tiin hyödyntää Wilmaa vanhempainillan suunnittelussa. Vanhemmat listasivat Wil- massa ajankohtaisia teemoja, ja opettajat järjestivät näiden teemojen ympärille kou- lun yhteisen vanhempainillan. Vuorovaiku- tus jäi kokeilussa perheistä liian vähäiseksi ja perheiden osallisuus toteutuksessa puut- teelliseksi. Kolmas kokeilu oli perheiden ja koulun yhdessä järjestämä kotiväen iltamat. Kokeilemalla kehittäminen on väline toimintakulttuurin muutokselle Iltamissa lapset, heidän läheisensä ja koulun henkilökunta kokoontuivat keskustelemaan eri osapuolia askarruttavista aiheista ilman tarkempaa agendaa. Tilaisuus oli yleisöme- nestys. Kotiväen iltamia päätettiin kehittää edelleen, ja järjestää säännöllisemmin. Mitä ajatuksia tämä kokeilu sinussa he- rättää? Onko kokeileva kehittäminen koulus- sasi tai työyhteisössäsi arkea, vai olisiko tämä rohkea avaus kohti uudenlaista yhdessä te- kemistä? Perinteinen suunnittelemalla kehit- täminen ja valmiiden mallien pilotointi eivät aina ulotu ratkaisemaan kehittämishaasteita, jotka koskettavat laajasti eri osapuolia. Las- ten ja perheiden puolesta kehitetyt ratkaisut voivat tuntua vierailta ja ylhäältä alas pako- tetuilta. Yhteiskehittäminen on väline lisätä osallisuutta ja rakentaa luottamusta koulujen ja kodin välille. Kokeilemalla kehittäminen on hyvä vä- line silloin, kun haetaan tietoisesti ja avoi- mesti uusia ratkaisuja. Kokeilujen opit voivat auttaa luopumaan toimimattomista käytän- nöistä, jotka kuormittavat koulujen arkea. Mitä vähemmän ongelmasta tai haasteesta tiedetään, sitä tärkeämpi on ensin kokeilla pienesti, luoda useita eri vaihtoehtoja, hylätä nopeasti ei toimivat vaihtoehdot ja kehittää toimivilta vaikuttavia edelleen. Kotiväen ilta- mien suosio oli vahva viesti perheiden tar- peista, joita Wilma tai vanhempainillat eivät tyydyttäneet. Voisiko yhdessä tekeminen ja vaihtoehtoisten ratkaisujen testaaminen lisä- tä kykyä kohdata yhä monimutkaisemmaksi käyviä ongelmia koulun arjessa? Kokeilemalla kehittäminen ruokkii ute- liaisuutta ja innovatiivisuutta, ja mahdollistaa toimintakulttuurin muutoksen. Kokeilemalla yhteiskehitetty malli on usein helppo vakiin- nuttaa toimintakulttuuriin, sillä se ratkaisee merkityksellisen ongelman ihmisten arjessa. Kokeileva kehittäminen edellyttää johtamis- ta, jossa jatkuva oppiminen myös ei toimivis- ta ratkaisuista on keskeistä. Kokeilukeskuksen tehtävä on tukea koulutuksen järjestäjien ja varhaiskasva- tuksen toimintakulttuurin muutosta. Valta- kunnallisena toimijana etsimme kokeilujen ja yhteiskehittämisen avulla oppeja siitä, miten oppiminen ja toimintakulttuuri uu- distuvat systeemisesti. Työskentelemme kuntien kanssa ja fasilitoimme eri taustoista tulevien ihmisten yhdessä toteutettua ke- hittämistyötä. Meidän roolimme on myös tukea laajempien kokeilujen käynnistymistä eri puolilla Suomea. Näiden kokeilujen opit voivat myös valottaa sitä, miten yhden- vertaisuus voi kasvatuksen ja koulutuksen alalla yhteiskunnassamme toteutua, tässä ajassa. Miten jokainen lapsi ja nuori voi ai- dosti kasvaa potentiaaliinsa, ja kuinka kas- vatuskumppanuus voisi toteutua uudella tavalla? n 14 | 01 | 2018
  • 15. D igivallankumous on ravistellut perus- opetustakin jo vuosikymmeniä. Edel- läkävijät ovat innokkaasti ottaneet käyttöön uusia sähköisiä palveluita ja toimin- tatapoja. Keskeiset perusrakenteet eivät kui- tenkaan ole kehittyneet tukemaan ketterää sähköisten palveluiden käyttöönottoa. Yksi tällainen perusrakenne on käyttäjien sähköi- nen tunnistaminen. Lähes kaikki kehittyneet palvelut edellyttävät käyttäjän tunnistamista, mutta ratkaisevat sen kukin omalla tavallaan. Opettajat ja oppilaat ovat tässä sijaiskärsijöi- nä, jotka turhautuvat käyttäjätunnusten ja salasanojen viidakossa. Perusrakenteena luottamusverkosto Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on- gelmaa alettiin ratkoa jo yli vuosikymmen sitten. Lopputuloksena syntynyt Haka-luot- tamusverkosto on ollut menestys. Siitä on tullut perusrakenne, jolla on perusrakenteen kaikkein hienoin ominaisuus: käyttäjät eivät edes huomaa käyttävänsä sitä. Lisäksi se on synnyttänyt palveluntarjoajien markkinat, joil- ta korkeakoulujen on helppo ostaa käyttöön- sä yhteensopivia ja yhteiskäyttöisiä palveluita. Perus- ja toisen asteen toimijoiden piiris- tä on ajoittain osoitettu mielenkiintoa korkea- koulujen ratkaisua kohtaan ja pari vuotta sit- ten opetus- ja kulttuuriministeriö päätti kääriä hihat ja alkoi rahoittaa myös perus- ja toiselle asteelle sopivan ratkaisun kehittämistä. Va- jaa kolmekymmentä koulutuksen järjestäjää on jo pilotoinut kokeilukulttuurin hengessä MPASSid-tunnistusratkaisuksi nimettyä jär- jestelmää noin vuoden ajan. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia: käyttöönottoa on pidetty helppona ja nopeana eikä käyttöä haittaavia teknisisiä ongelmia ole havaittu. MPASSid tietosuojanäkökulmasta Loppuvuodesta 2017 ja alkuvuodesta 2018 on laadittu MPASSid-tunnistusratkaisun käyt- töä koskeva sopimus, joka varmistaa, että koulutuksen järjestäjien ja palveluntarjoajien vastuut ja roolit on määritelty EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti, jota aletaan soveltaa 25. toukokuuta 2018. Perusasetel- ma on se, että koulutuksen tai opetuksen järjestäjät ovat tietosuoja-asetuksen näkö- TEKSTI MANNE MIETTINEN, CSC KUVA THINKSTOCK Digitalisaatio ei toteudu ilman sujuvaa käyttäjän tunnistusta kulmasta rekisterinpitäjiä, rekisteröidyt ovat oppijoita, opiskelijoita sekä henkilökuntaa. Oppilaitokset voivat käsitellä henkilötietoja opetuksen järjestämiseksi. MPASSid-järjes- telmää ylläpitävä operaattori sekä sähköiset asiointipalvelut käsittelevät henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun. Operaattori välittää rekisterinpitäjän toimeksiannosta MPASS-tie- tomallin määrittelemät henkilötiedot asiointi- palveluille, jotka tietojen perusteella tarjoavat opetusta tukevia palveluita koulutuksen jär- jestäjälle ja loppukäyttäjille. Sopimus on laa- dittu luottamusverkoston muotoon. Sen avul- la yksinkertaistetaan sopimushallintoa: kaikki luottamusverkoston jäsenet solmivat saman sisältöisen sopimuksen operaattorin kanssa, jonka kautta jäsenet ovat sopimussuhteessa myös keskenään. MPASSid-tunnistusratkaisun kehitys- työssä painopiste on nyt viestinnässä ja tuotantokäytön organisoimisessa. Merkit- tävin kevään kehitysaskel on kaikille avoin demoympäristö, joka avataan ITK-päivien alla. Seuraa verkkosivujamme osoitteessa www.mpass.fi ja tule juttelemaan kanssam- me ITK-päivillä DigiKillan olohuoneeseen to 12.4. ja pe 13.4. klo 13–14. n 01 | 2018 | 15
  • 16. TEKSTI NIINA KESÄMAA, Suomen eOppimiskeskus ry KUVA JARI HARVIO, Hämeenlinnan kaupunki DigiKilta puhaltaa yhteen hiileen V altakunnallinen DigiKilta-verkosto jakaa käytännön tietoa digitaalisten oppimisratkaisujen hyvistä käytän- teistä ja tehostaa hankittujen ratkaisujen käyttöä kunnissa. Toiminnasta vastaavat Hä- meenlinnan kaupunki ja 12 muuta alusta asti mukana ollutta ohjausryhmän kuntaa sekä Tampereen yliopisto ja Suomen eOppimis- keskus ry. Hankkeen ympärille muodostu- neessa verkostossa on mukana jo runsaat 60 kuntaa, yritystä tai organisaatiota. “Hienoa, että kunnat osaavat puhaltaa yhteen hiileen. Minulle tämä on tärkeä ver- kosto, jonka avulla pysyn paremmin kehityk- sessä mukana. Toivoisin, että tämä leviäisi mahdollisimman laajalle, jotta kaikki saisivat nauttia hienon verkoston osaamisesta ja yh- dessä tekemisen meiningistä”, kommentoi Arto Niva, kehittäjäopettaja Oulusta. DigiKilta järjestää säännöllisesti kaikil- le avoimia seminaareja eri puolilla Suomea. Tähän DigiKilta-logomennessä on vierailtu Hämeenlinnassa, Kaarinassa, Turussa, Tam- pereella, Kuopiossa ja Oulussa. Verkoston jäsenet osallistuvat aktiivisesti tapaamisten järjestelyyn ja jakavat omia kokemuksiaan verkoston muille toimijoille. Markku Pelkonen, Otava Oppimisen palveluliiketoiminnan liiketoimintajohtaja osallistui helmikuussa DigiKilta-seminaariin Oulussa, missä tutustuttiin mm. lohkoket- juihin ja tekoälyyn oppimisen kontekstissa: “Uusien teknologioiden tulo vaikuttaa toimi- alaan paljon ja tällaisten tapahtumien avulla on hyvä peilailla omia ajatuksia. Esitysten ja osallistujien kautta kuulee keskustelun ääri- päät, joiden avulla voi suhteuttaa omaa näke- mystään reaalimaailmaan. DigiKillan tapahtu- missa osallistujat ovat valveutuneita ja hyvin kartalla. Kun kuulee, miten ihmiset näistä aiheista puhuvat, rakentuu kuva siitä, miten omaa toimintaa tulisi lähteä kehittämään.” Pelkonen kokee DigiKilta-verkoston erit- täin hyväksi toimintamalliksi, joka tuo alalle lisäarvoa. Kentällä on tarvetta keskustelulle ja tapaamisille nykyistä enemmän ja DigiKil- lan matalan mukaantulokynnyksen ansiosta tämä mahdollistuu. Itse Pelkonen löysi ver- koston juuri keskusteluiden ja sosiaalisen median kautta - webinaarit toimivat tutustu- misen väylänä. Toimintaa myös verkossa Avoimia DigiKilta-webinaareja on järjestetty lähes kuukausittain monipuolisesti eri aiheis- ta. Alan huippuasiantuntijoiden johdolla on tutustuttu mm. sähköiseen arviointiin, Oppi- lasAgentti-toimintaan, laitehankintamalleihin sekä sähköisiin oppimateriaaleihin. Samalla on tutustuttu lukuisiin kuntacaseihin. Myös Pelkonen kiittelee webinaarien laajaa otosta eri aiheisiin. Erityiskiitosta webinaarit saavat siitä, että aiheita käsitellään neutraalisti ja useasta näkökulmasta - mukana on puhujia startupeista toimialajohtajiin. Lisätietoa verkostosta www.digikilta.fi Jari Harvio, Hämeenlinnan kaupunki jari.har- vio@hameenlinna.fi ITK-konferenssissa tavataan DigiKilta-workshop 11.04.2018 klo 14-17 Ideoidaan yhdessä, miten verkostosta ja hyvistä käytänteistä on mahdollista syn- nyttää pysyvää toimintaa. DigiKillan olohuone 12.-13.4.2018 • Tila A6 DigiKillan olohuoneessa on kahvipannu kuumana! Tule keskustelemaan verkoston jäsenten ja yhteistyökumppaneiden kanssa ja tutustumaan hankkeessa käsiteltyi- hin teemoihin. DigiKilta –Verkostojen verkosto -foorumiesitys 12.04.2018 klo 15.30-16.00 • Esityssali 23 Tule tutustumaan verkostoon sekä verkoston rakentamaan avoimeen tietopankkiin. Harri Ketamo Oulun tapahtumassa: On hienoa seurata, miten paljon ke- hitysasioita kentällä on menossa ja suunnitteilla. OKM:n ja TEM:n hankkeet ja painopisteet antavat opettajille paitsi mahdollisuuksia, myös henkisen luvan tehdä asioita uudella tavalla ja ottaa opetukseen vahvemmin tulevaisuudessa tarvittavia läpileikkaavia teemoja. Opetta- jat vievät koulua hyvään suuntaan. 16 | 01 | 2018
  • 17. Oppimisen sykli – e-portfolio laaja-alaisten osaamisten oppimisessa K ansainvälisessä ATS2020, Assess- ment of Transversals Skills, Erasmus+ -hankkeessa tutkittiin laaja-alaisten osaamisten oppimista ja arviointia portfo- liotyöskentelyn tuella. Pedagogisen toimin- tamallin testauksen ohella tavoitteena oli koota opetusalan päättäjille toimenpidesuo- situksia. Kymmenen muun EU-maan kanssa tutkimusta toteutti 2015-2018 Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskus. Portfolio sopii työskentelytavaksi tek- nologialla tuettuun oppimiseen. Portfolio- kansioon kerätään ja luodaan digitaalisia aineistoja, kootaan opittua ilmentävä näyte, arvioidaan ja reflektoidaan. Sähköinen port- folio on myös silta fyysisen toiminnan ja vir- tuaalisen opiskelun välille, sillä käsin tehtyä ja reaalimaailmassa koettua voidaan tallentaa vaikkapa valokuviin ja videoille. Laaja-alainen osaaminen on nostettu Suomen perusopetuksen opetussuunnitel- maan ja samaa työstetään monissa EU-mais- sa. Irlanti on esimerkiksi pitkällä. Heidän Key Skills of Junior Cycle on mielenkiintoinen ver- tailukohde Suomen laaja-alaisille osaamisille. Suomessa tutkimushankkeeseen osallis- tui 20 koulua, 52 opettajaa ja 744 oppilas- ta. Kevättalvella 2017 kouluissa toteutettiin e-portfoliota hyödyntäviä monialaisia oppi- miskokonaisuuksia. Kaikissa toteutuksissa oppiaineiden ohella poimittiin tavoitteita laa- ja-alaisista osaamisista. Pilotoivien luokka- ryhmien rinnalla tehtiin alku- ja loppukyse- lyt myös verrokkiryhmille, jotka opiskelivat samoja asioita ilman sähköisen portfolion hyödyn- tämistä ja työskentelyprosessin suunnittelurunkoa. Monissa Euroopan maissa pe- rusopetuksen opettajat ovat kouliu- tuneet kriteeriperustaiseen työsken- telyyn, jossa opintojaksoille asetetaan selkeät, jopa tiukat, tavoitteet ja tavoit- teiden saavuttamista mitataan jatkuvasti. Pisteyttäminen sujuikin heltä hyvin. Suo- men toteutuksissa taas korostui holistinen ja oppilaslähtöinen työtapa, jossa oppilailla oli aito mahdollisuus vaikuttaa työskentelyn etenemiseen. Tämä noudatti oman opetus- suunnitelman henkeä. Suomen toteutuksissa näkyi myös vah- vana oppilasryhmästä ja opettajilta löytyvän erilaisen osaamisten yhdistäminen ja yhtei- söllinen työskentely. “Luota prosessiin”, ki- teyttivät useat opettajat. Kehityskohteena Suomen osalta havait- tiin digitaalisen portfolion systemaattinen hyödyntäminen. Toinen haaste oli oppimis- prosessin vaiheistaminen niin, että edellisen vaiheen aikana annettu palaute olisi suun- taamassa opiskelua. Jos jatkossa siirrytään käyttämään osittain digitaalisia arvioinnin apuvälineitä, tavoitteiden ja kriteerien mää- rittely on oleellista. Hyvän oppimisprosessin edetessä syk- li kerrallaan tarvitaan holistisen ja ositetun TEKSTI JA KUVAT ANNE RONGAS työtavan yhdistelmää: niin oppilaiden ideoi- den kuuntelua kuin tavoitteiden ja kriteerien asettamista opetussuunnitelman pohjalta. Koulujen arjesta viestinä päättäjille Suomen osalta suositeltiin suunnitteluajan, työsken- telyn tuen ja suunnittelumenetelmien järjes- tämistä opettajille. Lisätietoja: ATS2020 http://ats2020.eu ATS2020 resurssit opettajille http://resources.ats2020.eu ATS2020 Suomi https://sites.google.com/view/ats2020finland Irlanti: Key Skills of Junior Cycle www.ncca.ie/media/2115/key_skills_2014.pdf Irlanti: Avaintaitojen tukisivusto www.juniorcycle.ie Suomi: perusopetuksen laaja-alaiset osaamiset 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot 4. Monilukutaito 5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen 6. Työelämätaidot ja yrittäjyys 7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Irlanti: Key Skills of Junior Cycle 1. Managing Myself 2. Staying Well 3. Communicating 4. Being Creative 5. Working with Others 6. Managing Information and Thinking ATS2020-tutkimushanke: Transversal Skills 1. Information Literacy 2. Collaboration and Communication 3. Autonomous Learning 4. Creativity and Innovation 5. Digital Literacy 01 | 2018 | 17
  • 18. Vasemmalta iPhone Terveys -appi, Endomondo -liikunta-appi, AVO-ammatinvalintaohjelma sekä Mun mieli -hyvinvointi appi. Onko mobiilisovelluksista elämänhallintaan? Ä lykännyköiden yleistymisen myötä erilaiset opiskelijan itsearviointi- ja elämänhallintasovellukset ovat li- sääntyneet nopeasti. Uudessa opiskelijan elämänhallintaa tukevassa ilmiökokonaisuu- dessa yhdistyy sekä opiskelijan valinnanva- paus että ammattilaisten ohjaus. Poluttamo-hankkeessa on kehitetty me- netelmiä ja työkaluja opintojen etenemisen seurantaan, visualisointiin ja ohjaukseen. Taustalla on ajatus, että ohjausresurssit tulisi saada kohdennettua erityisesti niihin, joilla digitaalisten jalanjälkien ja analyysin perus- teella saattaisi olla tarvetta. Opintojen hidas- tuminen ja keskeyttämiset yritetään tunnis- taa, ennakoida ja estää ennen kuin on liian myöhäistä. Erilaiset mobiilit liikuntasovellukset (appi, application, äpsi) ovat arkea Suomessakin. Niiden avulla voi helposti seurata omaa kun- toaan ja asettaa tavoitteita. Appit mittaavat tarkasti niin suorituksen keston, huippu- ja keskitahdin, mahdolliset korkeuserot ja suh- teuttavat ne aiempiin suorituksiin. Data ei kuitenkaan kerro koko totuut- ta. Arkikävelijä näkee helposti tarvitsevansa vielä 1237 askelta päivittäistavoitteeseensa, mutta opintojen jumiutumisen taustalla voi kuitenkin olla runsaasti – usein vaikeasti pai- kannettavia ja määriteltäviä – syitä elämänti- lanteesta yksinäisyyden kokemukseen. Opettajien kanssa keskusteltaessa moni nostaa esiin opiskelijoiden hyvinvoinnin, mie- lenterveyden, erilaisten HOJKsien lisäänty- misen, kiusaamisen ja ylipäätänsä elämänhal- lintataidot. Kun jokin elämän osa-alue alkaa jumiutua, se yleensä näkyy myös opinnoissa. Tukikuukausia kuluu, opintoja ei kerry ja lopul- ta voidaan olla tilanteessa, jossa opinnot on pakko lopettaa taloudellisista syistä. Suomen Mielenterveysseura ry:n Mun Mieli -appi on mainio esimerkki mobiilista itsearvioinnista. Appi esittää yksinkertaisia kysymyksiä arjen hyvinvoinnista: tunteista, ihmissuhteista, liikunnasta, tärkeistä asioista elämässä, unesta ja levosta, harrastuksista sekä ruokailusta. Koululainen tekee itsear- vioinnin omasta elämäntilanteestaan ja saa välitöntä palautetta ja hyvinvointiyhteenve- don. Mun Mieli yhdistää opiskelijan itsearvi- oinnin kännykällä sekä ammattimaisen oh- jauksen. Kysymykset, vastausvaihtoehdot sekä arvio ovat Suomen Mielenterveysseu- ran ammattilaisten tekemiä. Opettajat toimivat luokassa sekä saa- tujen tulosten arvioijina että käytännön so- veltajina. Appin keräämä data kertoo opet- tajalle, missä luokassa esiintyy mahdollisesti kiusaamista tai millainen luokan yleishyvin- vointi on koululaisten kokemana. Mobiilisovellusten käytöstä ja vaikutuk- sista oman elämäntilanteen itsearviointiin on vielä vähän tietoa. Tämänhetkiset appit, kuten Mun Mieli, ovat vielä pioneerityötä Suomessa. Niiden käyttö ei luonnollisesti- kaan sovi kaikille opiskelijoille tai työnteki- jöillekään. Toisaalta opiskelijan itsearvioinnin sijaan niitä voidaan käyttää yhdessä ohjaajan kanssa keskustelun avaajana. Mobiiliappit eivät ratkaise kaikkea, mutta ovat monipuolisia ensiaskelia oman tilanteen arviointiin ja hahmottamiseen sekä kehitty- misen seurantaan. Niille, joille mobiili itsear- viointi sopii, appit saattavat tarjota pitkäjän- teistäkin apua oman tilanteen muuttamiseksi ja suuntaviivoja elämänhallinnasta urasuun- nitteluun. n TEKSTI KARI A. HINTIKKA, KAISA HONKONEN, Poluttamo-hanke 18 | 01 | 2018
  • 19. Sujuvat siirtymät ohjauksen haasteina P oluttamo-hankkeen ydintavoitteita on toisen asteen opiskelijoiden oman opintopolun selkiyttäminen ja sujuvien siirtymien tukeminen. Polutuksen tukena on mm. oppimisanalytiikan ja visuaalisten hen- kilökohtaisten opintosuunnitelmien työkalu- ja, mutta henkilökohtaisen ohjaustyön rooli on yhä keskeisemmässä asemassa. Oppimisanalytiikan lupaus ohjaustyölle Oppimisanalytiikan tärkeä lupaus on voi- maannuttaa oppijoita ”oman oppimisensa ammattilaisiksi” ja lisätä heidän ymmärrystään omasta opiskelustaan. Monimuotoistuva op- piminen on muuttanut tiedon keräämistä op- pijoista ja heidän toiminnastaan eri oppimis- ympäristöissä. Eri oppimistilanteista voidaan kerätä ja kartuttaa valtavasti dataa, joka voi johtaa sen liki hallitsemattomaan kasvuun. Oppimisanalytiikan oikeutus tehokkaana työvälineenä riippuukin siitä, miten kerätty ja kerrytetty data osataan jalostaa tiedoksi ja tietämykseksi. Poluttamo-hankkeen aikana erityisenä haasteena on hahmottaa, miten nykyaikaisilla menetelmillä ja sovelluksilla voidaan tukea erilaisia sujuvia siirtymiä. Sujuvat siirtymät ohjaustilanteina Siirtymiä on lukuisia erilaisia – esimerkiksi oppija haluaa vaihtaa opintosuuntaansa tai oppilaitosta tai edetä korkeammalle koulu- tusasteella jne. Poluttamo-hankkeen alku- kartoituksissa ja asiantuntijapaneeleissa on yhteisenä havaintona, että ohjaustilanteet ovat erittäin monipuolisia ja monitahoisia. Tärkeä havainto on myös ollut, että eten- kin ammatillisessa koulutuksessa opettajien rooli korostuu. Monet ammatillisen kou- lutuksen valinneet nuoret haluavat päästä ”tekemään” – näkemään, kokemaan, har- jaantumaan. Täten muodostuu myös usein ensimmäinen kunnollinen käsitys ammatti- kuvasta ja sen eri ulottuvuuksista. Opettaja on ratkaisevassa asemassa ammattialaan syntyvän ja syvenevän kiinnostuksen osalta ja oppijoiden motivaatiossa syventää alan osaamista edelleen jatko-opinnoilla. Ammatillisessa koulutuksessa opettajien rooli korostuu siksikin, että oppimisanaly- tiikan nykyiset sovellukset eivät kata yhtä hyvin laajaa ja monipuolista tiedonkeruuta ”käytännön tekemisestä” (vaikkapa hiusten- leikkuusta) kuin ”teoreettisesta opiskelusta” (vaikkapa vieraan kielen verkko-opiskelusta). Siksi opettajan antama palaute ja ohjaus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Erilaisille ohjaustilanteille on myös omi- naista, että lukuisat nuorten opiskeluun vai- kuttavat tekijät liittyvät jopa enemmän arjen ja elämänhallintaan kuin varsinaiseen opis- keluun tai sen järjestelyihin. Huono arki vai- kuttaa suoraan opiskelumotivaatioon ja käy- täntöön, jota ei välttämättä saada kuntoon opintosuuntaa tai oppilaitosta vaihtamalla. Käytännön haasteena siirtymien oh- jaustilanteille ovat myös erilaiset rajoitukset joustavaan tiedonvaihtoon eri oppilaitosten välillä tai jopa oppilaitosten sisällä. Mikäli oppija ei halua kertoa esimerkiksi selkeistä oppimisvaikeuksistaan siirtyessään oppilai- toksesta toiseen, ei tämä usein palvele hä- nenkään etuaan. Datasta tietämystä Laajan ja monipuolisen oppimista koskevan datan keräämisestä on vielä pitkä matka op- pimisen varsinaiseen tukemiseen ja paran- tamiseen. Toisen asteen opiskelijoiden oh- jaus voi hyödyntää uusia oppimisanalytiikan mahdollisuuksia - esimerkiksi tunnistamalla keskeyttämisen vaarassa olevia opiskelijoita ja ajoittamalla entistä paremmin erilaisia tu- ki-interventioita. Oppimista koskevasta datasta voi syntyä kuitenkin vasta kunnollista tietoa ja tietä- mystä eri toimijoiden – oppijoiden, opetta- jien, opinto-ohjaajien – dialogilla, joka joh- taa ymmärrettäviin tulkintoihin. Vasta hyvin tulkittu tieto ja siitä kehittyvä tietämys voi edesauttaa hyvää ohjaustyötä. n TEKSTI ARI‐MATTI AUVINEN, Suomen eOppimiskeskus ry 01 | 2018 | 19
  • 20. TEKSTI ANNAMARI PUDAS ja ANITTA ÖRN, Lapin korkeakoulukirjasto KUVA MAINOSTOIMISTO HÖYRY T ervetuloa mukaan arktiseen seikkai- luun. Tutkimusalus on valmiina sa- tamassa ja otamme suunnan kohti Etelänapamannerta. Matkan aikana vastaan tulee monenlaista haastetta ja tehtävää, joiden ratkaisemisessa tulette tarvitsemaan niin tiedonhakutaitoja kuin lähdekritiikkiä- kin. Oikein vastaamalla keräätte varusteita, ja saattaapa tuo maailmakin pelastua. Ja kai- kesta tästä on suoriuduttava 60 minuutissa. Näistä lähtöasetelmista käynnistyy La- pin AMK:n kirjaston ja eOppimispalveluiden yhteistyönä kehittelemä tiedonhankinnan peli Kylmä keikka – tiedä tai tuhoudu. Pelin suunnittelu laitettiin alulle keväällä 2017, ja syksyyn mennessä käynnissä oli jo lähes täysiverinen pelistudio. Pelin parissa on puuhastellut niin sisällöntuottajia, koodaajia, pedagogisia ja teknisiä asiantuntijoita kuin graafisia suunnittelijoitakin – nämä kaikki pakattuna neljään henkilöön. Lisäksi oman panoksensa on tuonut Mainostoimisto Höy- ry Rovaniemeltä, joka suunnitteli pelin ulko- asun. Kulunut vuosi pelisuunnittelun parissa on ollut jännittävää aikaa. Alussa emme ol- leet ollenkaan varmoja, onnistuisiko verkos- sa pelattava peli toteuttaa näin rajallisen ajan puitteissa. Suurkiitos kuuluu Lapin AMK:n eOppimispalveluille. Heiltä saimme pelin to- teuttamiseen teknistä asiantuntemusta. Paul Nijbakker ja Sakari Rousu, pelisuunnittelu- Kylmä keikka – tiedä tai tuhoudu tiimin Moodle- ja web-ohjelmointiekspertit saivat meidät uskomaan, että eihän se ole kuin tehä pois. Niinpä me sitten heittäy- dyimme labyrintin sokkeloihin ilmastonmuu- toksen ja somekohujen vietäväksi. Matkan karikoita Pelisuunnittelun aikataulu oli aluksi var- sin optimistinen. Tavoitteena oli saada peli testattavaksi syyskuussa 2017, mutta nälkä kasvaa syödessä. Half-Baked Softwaren Quan- dary-pelialusta on ulkoasultaan aika karu, ja kun saimme Höyryn mukaan tiimiin suunnittelemaan peligrafiikkaa, jouduimme miet- timään myös aikataulua uusiksi. Ehkä kaikkein työläin ja eniten aikataulua venyttänyt vaihe peli- suunnittelussa oli kuitenkin teh- tävien miettiminen. Vain kaksi- toista tehtävää, mutta haastetta ideointiin toi se, että tehtävien tuli olla monivalintatyyppisiä, val- miiksi arvioituja, ja kuitenkin niin rakennettuja, että oikean vas- tauksen saadakseen pelaajan täytyisi tehdä vähän töitä. Arvaamalla pelistä ei pääse läpi, tätä on tullut testattua useampaan ottee- seen. Jopa niin, että suunnittelutiimissä har- kittiin lunttilapun tekemistä. Pelkkiin monivalintatehtäviin ei sentään tarvinnut tyytyä, vaan saimme tuotua vaihte- lua tehtäviin H5P-työkalulla. H5P on norja- laisten kehittelemä tehtäväaihiopaketti, jolla voi toteuttaa www-sivulle upotettavia mini- pelejä, esim. muistipelin. Valmiiden tehtävä- aihioiden, kuten myös pelialustan käyttö toi mukanaan omat tekniset haasteensa. Pariin otteeseen jouduimme palauttamaan tehtä- väidean takaisin suunnittelupöydälle, koska valitsemamme H5P-tehtäväaihio ei sellaise- naan istunutkaan toteutukseen. Poluttamo-hankkeen kääntyessä kevät- tä kohti, alkaa myös peli näyttää valmiilta. Ennen Hämeenlinnan ITK-päiviä on vielä pientä hiomista ja testausta, mutta toivot- tavasti kohderyhmämme ammattiopiston opiskelijat, kuten myös ITK-päivien vieraili- jat pitävät lopputuloksesta. Tunnelmat pe- listudiossamme ovat innostuneet, ja kyllä vähän jännittääkin. n Peli on rakennettu seuraavilla työkaluilla: Half-Baked Software Quandary www.halfbakedsoftware.com/quandary.php H5P www.h5p.org Wordpress www.wordpress.org Lisätietoja Poluttamo-hanke: www.poluttamo.fi 20 | 01 | 2018
  • 21. Osaamismerkeillä kohti tavoitteita TEKSTI ANU KONKARIKOSKI ja KAISA HONKONEN, Poluttamo-hanke KUVA PIXABAY O saamisen moninaisuus tarvitsee keinoja tulla näkyväksi. Opintoihin kuuluu runsaasti sellaista osaamista, joka ei suoranaisesti ole osa opetussuun- nitelmaa, mutta jolla on valtava merkitys oikeassa työelämässä. Suomessa on myös vahva perinne oman osaamisen kehittämi- seen kansalaisopistoissa ja muussa vapaassa sivistystyössä sekä erilaisissa täydennyskou- lutuksissa. Kautta maan on parhaillaan kehitteil- lä kriteeristöjä ja malleja osaamismerkkien käyttöön. Poluttamossa olemme kehittäneet kolmea kokonaisuutta: • Omniassa opiskelijoiden osaamismerk- kejä oppimisen jouhevoittamiseksi ja vä- litavoitteiden näkyväksi tekemiseksi • Hämeenlinnan lyseon lukion yrittäjyys- merkki työelämätaitojen vahvistamiseksi • Ammattiopisto Tavastiassa Kiltakoulut -verkoston lanseeraamia Kiltaopen osaa- mismerkkejä Poluttamo-hankkeen tulos- ten levittämisen välineeksi Omniassa oli tarve tukea autoalan opis- kelijoiden perehdytystä kampukseen, oppi- misen tukeen, toimintatapoihin ja oppimis- ympäristöön lukukauden aluksi. Tätä varten rakennettiin pelillistetty perehdysrastirata, jonka suorituksesta sai ensimmäisen osaa- mismerkin. Opiskelijat saivat radalla tarvitse- mansa tuen eikä heillä enää ole ollut tarvetta kysellä samoja perusasioita pitkin vuotta. Radan jälkeen merkit olivat tulleet tu- tuiksi ja ne otettiin käyttöön myös opinnois- sa. Ajatuksena on tuoda työnantajille esiin sellaisia taitoja, joita ei suoraan näe opin- torekisteriotteesta. Seuraava askel onkin vahvistaa työnantajien osaamismerkkitietoi- suutta. Isoissa yrityksissä merkkejä jo käyte- täänkin, mutta opiskelijat sanoivat, että kyllä moni ne vielä sivuuttaa. Hämeenlinnan lyseossa osaamismerk- kejä on tarkasteltu sekä lukiokurssien välita- voitteiden, että yrittäjyyslinjan näkökulmas- ta. Lukiokurssien välitavoitteisiin varsinainen merkkijärjestelmä on koettu liian työlääksi hakemuksineen ja myöntämisineen, mutta Yrittäjyys-osaamismerkin kehittämistä on jatketty yhdessä Taloudellisen tiedotustoi- miston ja Suomen yrittäjien kanssa yrittä- jyysopintoihin ja koulun ulkopuolella opitun yrittäjämäisen toiminnan tuomien oppien näkyväksi tekemiseksi. Ammattiopisto Tavastiassa Polutta- mo-hankkeessa on kehitetty mallia, jolla saadaan tuotettua virtaviivaisesti ja laaduk- kaasti opiskelijalle visuaalisesti tuettua yksi- löllistä opintopolkua ammatillisen koulutuk- sen reformin periaatteiden mukaisesti. Jotta malliin liittyvä osaaminen olisi opettajien valtakunnallisesti saavutettavissa ja osaa- mistavoitteet konkreettisesti kuvattuina, olemme lisäämässä tarvittavia merkkejä Kil- taopen osaamismerkkien kokonaisuuteen. Tässä tapauksessa Kiltaopen osaamis- merkkejä voi hyödyntää siihen, että opetus- henkilöstössä tiimillä on kokonaisuutena tarvit- tava osaaminen ja sen hankkimisen voi sopia ja aikatauluttaa osaamismerkkien avulla. n Poluttamo: Autoalan osaaminen näkyväksi osaamismerkeillä https://www.poluttamo.fi/2017/12/22/autoalan-osaaminen-nakyvaksi-osaamismerkeilla/ Omnian osaamismerkit https://autoala.weebly.com/osaamismerkit.html Kiltaopejen osaamismerkit https://www.kiltakoulut.fi/osaamismerkit Poluttamo-hanke https://www.poluttamo.fi BadgeFinland https://www.badgefinland.fi 01 | 2018 | 21
  • 22. Taidekasvatuksen näkökulmia multimodaalisuuteen TEKSTI JA KUVA RAISA LAUKKANEN Koulutussuunnittelija, Kansalaisfoorumi O len taidekasvattajana oppinut yh- distämään eri ilmaisukanavien sa- manaikaisen hyödyntämisen eli multimodaalisuuden ensisijaisesti taidekoke- muksiin. Taiteen yhteydessä puhutaan myös moniaistisuudesta. Poluttamo-hankkeessa sain asiaan uuden ulottuvuuden, kun tutus- tuin multimodaalisuuteen verkkosivujen saa- vutettavuuden näkökulmasta. Multimodaa- lisuus on Poluttamo-hankkeen läpileikkaava teema, ja se on yhteisöllisen taidekasvatuk- sen kautta mukana myös Kansalaisfoorumin hankkeessa soveltaman vertaisvalmennuk- sen menetelmissä. Taidekasvatuksesta voi ammentaa syvyyttä multimodaalisuuteen, esimerkiksi hyödyntämällä kehollisuutta ja taiteen tietoa. Taiteessa multimodaalinen ja kehollinen lähestymistapa on aina ollut luonteva, ja nykytaiteen teoksissa yhdistyvät usein ääni, kuva ja fyysiset aistimukset. Lisäksi taidekas- vatuksessa puhutaan taiteen tiedosta, joka on luonteeltaan hyvin erilaista kuin tieteel- linen tieto. Taiteen tieto ei tarkoita taidehis- torian tuntemusta tai taiteen tekniikoiden hallintaa, vaan se liittyy ihmisen kokemuksel- lisuuteen, toisten kohtaamiseen, maailman näkemiseen eri tavoin, ja auttaa turvallisesti ymmärtämään, ettei lopullista totuutta ole. Kehollisuutta ja taiteen tietoa hyödyn- netään jo terapeuttisina menetelminä, mutta keholliselle ja taiteelliseen toimintaan keskit- tyvälle vertaisvalmennuksellekin on paikkansa. Poluttamo-hankkeessa vertaisvalmennusta on käytetty toisen asteen opiskelijoiden opiskelun tukemiseen dialogisia, draamallisia ja erilaisia kuvallisia menetelmiä soveltaen. Elämän suun- nan valinta ei nimittäin tapahdu vain älyllisellä ja tiedostetulla tasolla, vaan se on moniulottei- sen identiteettityön tulosta. Ammatinvalinta on tunteisiin perustuva päätös, jossa esteet- tisellä ulottuvuudella on osansa. Sitä puolta vain harvoin sanallistetaan, ja perusteluissa vii- tataan käytännöllisiin tai järkisyihin. Yhteisessä taiteellisessa toiminnassa tuotettu kokemus voi joskus tarjota merkittävämpää vertaistukea kuin sanallisesti ilmaistu. Myös verkkopalveluiden multimodaali- suus tarkoittaa käytännössä erilaisin kehollisin tavoin sisällön lähestymistä. Koska taiteessa olennaista on mahdollisten maailmojen tes- taaminen, voisivat taiteelliset menetelmät ja ajatus taiteen tiedosta tarjota myös saavu- tettavuuteen kiinnostavia mahdollisuuksia. Jos suurin osa digitaalisista palveluista on rakennettu näköaistin varaan, muuttuuko tie- don ja kokemuksen luonne olennaisesti ilman näköaistia? Mitä on digitaalisten palveluiden estetiikka ilman näköaistia? Saavutettavuus on kuitenkin se kohta, jossa taiteen multimodaalisuus eroaa verkko- palveluiden multimodaalisuudesta. Varsinkin materiaaliin sitoutumattomien nykytaiteen teosten ymmärtäminen ja tulkinta vaativat niiden multimodaalisen ja ilmiölähtöisen luon- teen ymmärtämistä, mikä tekee nykytaiteesta joskus hankalasti lähestyttävää. Nykytaiteen museossa hämmentävää teosta tutkaillessaan voikin tuntea itsensä havaintokyvyiltään hy- vinkin rajoittuneeksi, vaikka teos kosiskelisi kaikkia aisteja. n 22 | 01 | 2018
  • 23. P eruskoulu takana - elämä edessä, työt loppuivat – uusi ammattiura edessä, uusi kotimaa – uusi elämä. Tarinoita ja tarpeita on lukemattomia. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi perustuu osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamisel- le ja oman opintopolun hahmottumiselle. Kävin maaliskuun alussa Omniassa tapaa- massa Yhteisten tutkinnon osien koulutus- päälliköitä Matti Matikaista ja Riitta Vihusta sekä AvoinOmnian koulutuspäällikköä Taru Kekkosta. Reformin toteuttaminen on vaati- nut paljon olemassa olevien mallien, toiminta- tapojen ja prosessien kehitystyötä. Henkilökohtainen osaamisen kehittämi- sen suunnitelma (HOKS) tehdään jokaisen opiskelijan kanssa opintojen alussa. Reformin myötä toisen asteen ammatillisiin oppilaitok- siin on mahdollista hakea jatkuvasti ja näin ollen myös opinnot voidaan aloittaa ympäri- vuotisesti. Keskustelimme Matin ja Riitan kanssa, miten käytännössä tämä voidaan toteuttaa. Millainen tiimi auttaa opiskelijaa startis- sa ja auttaa häntä suunnittelemaan oman oppimispolkunsa? Omniassa haasteeseen on tartuttu laajentamalla oppimisympäris- tö-käsite oppimaisemaksi. Opiskelijalla on edessään oppimaisema, joka muodostuu oppimisen palveluista, joista opiskelija voi valita itselleen sopivimmat tavat opiskella. Oppimaisema tarjoaa joustavaa ja yksilöllistä opetusta oppilaitoksessa ja verkko-opetus- ta. Yhteisten tutkinnon osien osaamista on mahdollista hankkia myös ammattiopintoihin integroidusti ja työpaikalla. AvoinOmnian koulutusalasta riippumaton tarjonta lähellä ja verkossa täydentää tätä kokonaisuutta. Osaamo on tämän vuoden alusta toimin- tansa aloittanut opintojen kiihdytyskaista, jota YTO-opettajat vetävät. Viikkoaikataulussa jo- kaiselle YTO-aineelle on varattu oma aikansa, jolloin aineenopettaja on paikalla auttamassa opinnoissa. Omnian Leppävaaran yksikössä Antti Korhonen kertoo, että Osaamoon tu- levista opiskelijoista osa haluaa nopeuttaa opintojaan ja osa suorittaa rästiin jääneitä kursseja. Uusi toiminta on löytänyt opiskeli- jat heti. Ensimmäisen 1,5 kuukauden aikana TEKSTI KAISA HONKONEN, Suomen eOppimiskeskus ry KUVAT RIITTA VIHUNEN, Omnia HAASTATTELU MATTI MATIKAINEN, RIITTA VIHUNEN ja TARU KEKKONEN, Omnia Omniassa maisemoidaan yhteisiä tutkinnon osia Osaamossa on käynyt lähes 200 opiskelijaa ja osaamispisteitäkin on opiskelijoille kertynyt runsaasti. Vuonna 2016 Poluttamo-hankkeen alus- sa teimme kyselyn opiskelijoiden omista toi- veista. Useassa vastauksessa kävi ilmi, että opiskelijat toivoivat nopeampaa etenemistä. Reformin jälkeen opinnot suoritetaan omien kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan. Osaa- mispisteet saadaan näyttöjen myötä. Toinen on valmiimpi näyttöön aikaisemmin kuin toinen. Yksilöllinen polku muodostuu oman etenemisen mukaan. HOKS-prosessi vaatii jokaiselta opetta- jalta vahvaa ohjaustaitoa ja kykyä tunnistaa osaamista rivienkin välistä. Sekä Riitta että Matti toteavatkin, että koulutusta, uusia arviointimenetelmiä ja selkeitä prosesse- ja tarvitaan. Teknologia tukee opintojen konkretisoitumista esim. erilaiset visuaaliset HOKSit, Moodle ja Workseed, mutta ilman oikea-aikaista ohjausta ja aktiivista läsnäoloa voi opintojen eteneminen tyssätä ja pahim- massa tapauksessa jäädä kesken. Yksilöllinen polku ei tarkoita yksinäistä kulkemista vaan sitä, että jokaiselle löytyy oma tahti kartuttaa osaamistaan ja raken- taa omaa työuraansa parhaalla mahdollisella tavalla osaavien opettajien tuella ja yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa. n Tilanteen hahmottamiseksi otamme fiktiivisen hahmon Mikko Mikkosen. Mikko on aloittamassa datanomiopiskelut Omnian Leppävaarassa. Miten hänen oppimaiseman- sa muodostuisi? 01 | 2018 | 23
  • 24. P oluttamo-hankkeessa kehitetään da- tan ja oppimisanalytiikan käyttöä sekä visualisointia opiskelijan henkilökoh- taisen opintopolun tueksi. Tavoitteena on tarjota opiskelijalle työkaluja ja toimintata- poja, jotka auttavat hahmottamaan opinto- jen etenemistä. Koulutuskeskus Tavastia, Omnia ja Ota- van Opisto ovat kehittäneet VOPS-työkaluja eli opintosuunnitelmien (HOPS) visualisoin- teja. Niistä opiskelija näkee helposti opin- tojensa kokonaistilanteen ja etenemisestä voidaan keskustella yhdessä ohjaajan ja opettajan kanssa. Otavan Opiston Aikaa opinnoille -pilo- tissa kokeiltiin Googlen työkaluja opinto- jen hahmottamiseen ja aikatauluttamiseen. Opiskelijat saivat tehtäväkseen laatia itsel- leen opiskelukalenterin ja -suunnitelman sekä jakaa sen ohjaajiensa kanssa. Keski- näiseen yhteydenpitoon käytettiin Googlen chattia. Pilottiin ilmoittautuneita pyydettiin tarvittaessa luomaan Google-tili. Opiskelukalenteriin merkittiin itselle tärkeät menot ja työvuorot sekä varattiin Sovelluskombolla opiskeluaika hallintaan viikoittain aikaa opinnoille. Suosittelimme muistutusten käyttöönottoa kalenterissa, tällöin opiskeluajankohta pysyisi paremmin mielessä. Opiskelijat valitsivat itselleen pilotin aika- na suoritettavaksi yhden lukiokurssin. Kurssi pilkottiin Google Sheetsin avulla päivä- ja viikkotavoitteiksi. Opintojen edetessä opis- kelijat merkitsivät jo suoritetut kurssin osa- alueet eri väreillä Sheets-suunnitelmaan. Samalla he arvioivat, kuinka paljon kuhunkin osa-alueeseen kului opiskeluaikaa. Aikaa opinnoille -ryhmä kokoontui aluksi aloitustilaisuuteen Adobe Connectin välityk- sellä. Jokaiselle opiskelijalle annettiin myös mahdollisuus käydä ohjauskeskustelu pilotis- sa nimetyn ohjaajansa kanssa. Pilottiryhmä kokoontui joka viikon aluksi viikkochattiin, joka järjestettiin Google Han- goutsin avulla. Näissä chateissa käsiteltiin kurssin etenemistä ja kerrottiin kuulumisia. Chatin käyttöön kannustettiin muutenkin, esimerkiksi edellä mainittu ohjauskeskuste- lu oli mahdollista käydä chatin avulla. Ryhmächat jouduttiin perustamaan jo- kaisella tapaamiskerralla uudestaan, joten sen avulla ei voitu käydä vapaamuotoista keskustelua pilotin aikana. Tästä syystä suo- sittelisimme tuleviin chat-kokeiluihin muita työkaluja, kuten Messenger tai WhatsApp. Pilvipalveluiden kalenterityökalut ovat nopea tapa lähestyä käytännössä ajan- hallinnan teemaa. Yksinkertaisilla ja konk- reettisilla työkaluilla opiskelijan on helppo jäsentää ajankäyttöä ja suunnitella tulevia opintojaan. Osa opiskelijoista on kertonut otta- neensa kurssisuunnitelman käyttöön muil- lakin nettilukion kursseilla. Ryhmächateissa kerrottiin muitakin kuin opiskelukuulumisia ja loppua kohti chatit venyivät yli sovitun tapaamisajan, kun opiskelijat tutustuivat toisiinsa. Useimmat opiskelijat saivat myös suunnittelemansa kurssin valmiiksi määrä- ajassa. Kaksi kuukautta kestäneessä kokei- lussa oli mukana viisitoista opiskelijaa. n TEKSTI JA KUVAT SAARA KOTKARANTA, RIIKKA TURPEINEN, KARI A. HINTIKKA, Otavan Opisto Opiskelijan suunnitelma ja sen toteu- tuminen ET1- eli Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu 1 -kurssilla. Pilottiopiskelijan viikkosuunnitelma opiskelun, työn ja liikunnan rytmittämiseksi. 24 | 01 | 2018
  • 25. Members of the Association of Finnish eLearning Centre Suomen eOppimiskeskus ry:n yhteisöjäsenet Kannattavat yhteisöjäsenet | Supporting members: Päättävät yhteisöjäsenet | Organization members: Alfasoft Oy www.alfasoft.fi Claned Group Oy Ab www.claned.com Didactec Oy Ltd. www.didactec.fi Discendum Oy www.discendum.com Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia - InnoOmnia www.omnia.fi Fioca Oy www.fioca.fi Flowbox Oy www.flowbox.fi HCI Productions Oy www.hci.fi Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK www.hamk.fi Hämeen kesäyliopisto www.hameenkesayliopisto.fi Hämeenlinnan kaupunki www.hameenlinna.fi Ilona IT oy www.ilonait.fi Innowise www.innowise.fi itslearning AS www.itslearning.fi JRR Service Oy www.jrrservice.com Jyväskylän ammattikorkeakoulu www.jamk.fi Kinda Oy www.kinda.fi Kopiosto ry www.kopiosto.fi Laurea-ammattikorkeakoulu www.laurea.fi Lentävä liitutaulu Oy www.seppo.io LifEdu Oy www.lifelearnplatform.com Linnan Kehitys Oy www.linnan.fi Mediamaisteri Group www.mediamaisteri.com Metaverstas Oy www.metaverstas.fi Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy www.metropolia.fi Mikrolinna Oy www.mikrolinna.fi Mindhive Tmi www.mindhive.fi Nethunt Oy Otavan Opisto, Internetix www.internetix.fi Otavan Opiston Osuuskunta www.ooosuuskunta.fi Pedapoint Oy www.pedapoint.fi Promentor Solutions Oy www.promentor.fi Qridi Oy www.qridi.fi Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKO www.rateko.fi Sanoma Pro Oy www.sanomapro.fi Somea Oy www.somea.org Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus – COSS ry www.coss.fi Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy www.humak.fi Suomen oppimispelit ry www.suomenoppimispelit.fi TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry www.tieke.fi Valopi Oy www.valopi.fi Velis & Remis Oy www.velisetremis.com 3T Ratkaisut Oy www.3tratkaisut.fi Digital Lessons Finland Oy www.digitallessons.com Festo Oy, Didactic www.festo.fi Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut hyplus.helsinki.fi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK www.xamk.fi Länsirannikon Koulutus Oy WinNova www.winnova.fi Opintokeskus Sivis www.ok-sivis.fi Taloudellinen tiedotustoimisto ry www.tat.fi Tampereen aikuiskoulutuskeskus www.takk.fi Vero-opisto www.vero.fi Suomen eOppimiskeskus ry on valtakunnalli- nen yhdistys, joka edistää verkko-opetuksen ja digitaalisten opetustoteutusten käyttöä, tutki- musta ja kehittämistyötä yrityksissä, oppilaitok- sissa ja muissa organisaatioissa. Yhdistyksen tavoitteena on luoda monimuotoisia toiminta- edellytyksiä ja aktivoida jäseniä korkealaatuis- ten verkko-opetusratkaisujen kehittämiseen ja käyttöön. Yhdistys toimii verkko-opetusta to- teuttavien, käyttävien ja kehittävien yhteisöjen ja henkilöiden yhteistyöfoorumina. Yhdistys ei kilpaile alan muiden toimijoiden kanssa vaan pyrkii saamaan aikaan aitoa yhteistyötoimin- taa, toimien samalla puolueettomana ja voittoa tavoittelemattomana eOsaamisen alan edistä- jänä. www.eoppimiskeskus.fi e-oppimisen edistäjä ja verkottaja 01 | 2018 | 25
  • 26. 12.-13.4.20182.-13.4.2018.4.201-13.4.20184 841 8888888888888888 INTERAKTIIVINENRAKTIINTERAKTIIVIKTIIVINE TEKNIIKKA KOULUTUKSESSAA KTEKNIIKKA KOULNIIKKA KOULUTUKSETEKNIIKKA KOULUT S NÄYTTELYJULKAISU ITK-näyttely.fiyttely.fiäyt ely.
  • 27. Myönnetäänkö organisaatiossasi Open Badge -osaamismerkkejä tai oletko vastaanottanut osaamismerkkejä omaan digitaaliseen portfolioosi? Osaamismerkkejä myönnetään Suomessa joOsaamismerkkejä myönnetään Suomessa jo kohtuullisenkohtuullisen paljon, mutta tunnettuutta ja tietoa hyödyntämis- mahdollisuuksista tarvitaan lisää. Badge Finland -verkosto levittää tietoisuutta osaamismerkki- konseptista Suomessa ja edistää merkkien käyttöönottoa. Verkosto myös edistää organisaatioiden välistä yhteistyötä, myöntää omia osaamismerkkejä ja voi suositella merkkejä tai merkin myöntäjiä. täänkö - i Lue lisää &liity mukaan! Verkoston jäsenenä saat aina viimeisimmät tiedot siitä, mitä Open Badge -rintamalla tapahtuu niin kotimaassa kuin maailmallakin. Liity Badge Finland -verkostoon ja ole mukana edistämässä osaamismerkkien käyttöä! ITK-päivillä voit tutustua verkoston toimintaan TIEKEn ständillä 304a. 2
  • 28. ITK 2018 löytöretkellä I TK konferenssista on muodostunut opetusteknologian kiistaton valtakunnallinen päätapahtuma, joka tunne- taan myös Suomen rajojen ulkopuolella. Näyttely tarjoaa nyt entistä paremmat mahdollisuudet tutustua uusiin suun- tauksiin ja palvelun tarjoajiin. ITK-näyttelyssä alan yritykset esittelevät tuotteitaan ja palveluitaan kahden päivän ajan yli 2000-päiselle konfe- renssivieraille. Paikalla ovat alan asiantuntijat, käyttäjät ja päätöksen tekijät samanaikaisesti. Monien oppilaitosten innovaatiokehitys onkin saanut uutta näkemystä juuri näyt- telyosaston ansiosta. Maan hallitusohjelmassa on korostetusti esillä digitalisaa- tio. Digitaalisen maailman opetusteknologia ei olekaan pel- kästään koulujen asia. Digitalisaation tarve kasvaa voimak- kaasti työelämässä ollen keskeinen osa kansantaloutta. Tietoyhteiskunta etenee nyt uusille löytöretkille digitalisaa- tion maailmaan. ITK-näyttelyosastolla on vuosittain vaihtuvuutta ja uusia tu- lijoita on voitu ottaa mukaan näyttelyyn. ITK2018 näyttely on tänä vuonna entistä laajemmin hotellin eri kerroksissa sekä kylpylä- ja Kavaljeerirakennuksissa. Pääosa näyttely- paikoista sijaitsee Hotelli Aulangon 3. kerroksessa vasta- päätä sisääntuloaulaa. Näyttelypaikkoja on sijoitettu myös 2. ja 1. kerroksiin. Näyttely jatkuu Kavaljeeri-rakennuksessa ja kylpylärakennuksen Areena-salin aulassa. Näyttelyosaston laajuus on varsin edustava läpileikkaus suomalaisen opetusteknologian yrityskentästä ja palvelu- jen tarjoajista. Toivomme tämän näyttelyjulkaisun osaltaan auttavan entistä paremmin löytämään näyttelytarjonnasta juuri oikeat yritykset ja palvelut. Julkaisu on laajan levikkin- sä ansiosta hyvä hakuteos myös myöhempää yhteydenottoa varten. ITK-konferenssin tavoitteena on esitellä kansallisesti tärkei- tä oppimisratkaisuja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, uusia toimintatapoja, uutta osaamista sekä tuotteita, pal- veluita ja kokonaisratkaisuja kansainvälisille markkinoille. ITK-näyttelyosastoille on vapaa pääsy. Näyttely on avoinna yleisölle: - torstaina 12.4. klo 9.00 - 17.00 - perjantaina 13.4. klo 9.00 - 14.00. Toivomme Teidän viihtyvän ITK2018 konferenssissa ja teke- vän ITK-näyttelyssä onnistuneita valintoja. ITK näyttelytoimikunta Jarmo Viteli Jorma Saarinen 3
  • 29. A B C D E F I J K M N O P Q S T W Y 3DBear Oy .................................................................................................................A7 1.krs Acer & Innofactor Skilli .............................................................................................106 Alfasoft Oy..................................................................................................................324 AV-Tiimi LJ Oy.............................................................................................................323 Blackboard International B.V ...................................................................................301, 352 Casio Scandinavia.....................................................................................................351 Cloudpoint - Google...................................................................................................AREENA 1-2, A10 1.krs CSC - Tieteen tietotekniikan keskus.........................................................................AREENA 7 Digikilta......................................................................................................................A6 1.krs Discendum Oy ...........................................................................................................328 DragonBox Finland....................................................................................................362 Dustin Oy ...................................................................................................................340-341 Eduhub Oy - Freeed.com...........................................................................................AREENA 8 Electro Waves Oy.......................................................................................................331, 335 e-Oppi Oy....................................................................................................................304B Epson Europe B.V......................................................................................................322 Exertis CapTech Finland Oy ......................................................................................A5 1.krs FinnAV Oy Mediasolution..........................................................................................AR4 Finnsat Oy..................................................................................................................102 ..........................................................................A2 1.krs Four Ferries Oy ..........................................................................................................334 FromLabs Pte Ltd ......................................................................................................202 iDiD.............................................................................................................................A4 1.krs Ilona IT Oy..................................................................................................................204 Inno-oppiva hanke. Tampereen yliopisto / Trim......................................................A3 1.krs Innokas-verkosto.......................................................................................................306 ISKU ...........................................................................................................................KAVALJEERI 6 iTronic Oy ...................................................................................................................361 Itslearning Oy.............................................................................................................318 JTM Automaatio Oy ...................................................................................................A1 1.krs Kauko Oy....................................................................................................................338 KeepLoop Oy .............................................................................................................201 Kopiosto ry.................................................................................................................KAVALJEERI 5 Kramer Electronics Ab .............................................................................................330 Kuntien Tiera Oy .......................................................................................................305 Kuori Oy .....................................................................................................................363 Kustannusosakeyhtiö Otava.....................................................................................307-308 Martela Oyj ................................................................................................................325 Mediamaisteri Oy ......................................................................................................321 Metropolia Amk.........................................................................................................105 Microsoft Oy...............................................................................................................303 Noretron Esitystekniikka Oy .....................................................................................327 Näppistaituri / Typing Master Finland .....................................................................203 Opetus- ja kulttuuriministeriö...................................................................................329 Opetushallitus ...........................................................................................................302 Opinsys Oy .................................................................................................................336 Oppimisen Talo Oy.....................................................................................................364 Peda.net, Jyväskylän yliopisto..................................................................................337 Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry.......................................AREENA 3 Puolustusvoimien palvelukeskus.............................................................................332 Qridi Oy.......................................................................................................................103 Sahara presentation systems ..................................................................................320 ........................................................................................309 Sanoma Pro Oy..........................................................................................................KAVALJEERI 1-4, 7 SchoolStore Team Oy................................................................................................101 Seppo.io.....................................................................................................................AREENA 5-6 Suomen eOppimiskeskus ry.....................................................................................346 Aula Tabletkoulu Oy...........................................................................................................319 ...............................................................................................................AREENA 9 Taikoja-hanke ............................................................................................................100 Taulukeskus TK-Team Oy Ab.....................................................................................339 Tevella Oy...................................................................................................................333 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry........................................................304A Tilassa Oy...................................................................................................................326 TIVIA Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry..................................................104 Turun yliopisto, Tulevaisuuden teknologioiden laitos .............................................A9 1.krs Workseed Oy..............................................................................................................353 Ylioppilastutkintolautakunta ....................................................................................A8 1.krs Näytteilleasettajat aakkosjärjestyksessä Näyttelypaikka nro 4
  • 30. Hotellirakennus 3. kerrosNÄYTTELYKARTAT 301, 352. Blackboard / Moodlerooms www.blackboard.com, Phone +45 51800697 302. Opetushallitus Hakaniemenranta 6 303. Microsoft Oy 304A. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 304B. e-Oppi Oy 306. Innokas-verkosto 307–308. Kustannusosakeyhtiö Otava 309. Sanakirja.fi / Kielikone Oy Hotellirakennus 3. kerros (sisääntulokerros) 305. Kuntien Tiera Oy 5
  • 31. 326. Tilassa Oy 328. Discendum Oy 329.Opetus- ja kulttuuriministeriö 323. AV-Tiimi LJ Oy 324. Alfasoft Oy 322. Epson Europe B.V 325. Martela Oyj www.martela.com 327. Noretron Esitystekniikka Oy 320. Clevertouch319. Tabletkoulu Oy 321. Mediamaisteri Oy Hotellirakennus 3. kerros (jatkuu) 318. itslearning Oy 6
  • 32. 363, Kuori Oy362. DragonBox Finland 352. Blackboard www.blackboard.com, Phone +45 51800697 351. Casio Scandinavia 361. iTronic Oy Hotellirakennus 3. kerros näyttelyhuoneet 364. Oppimisen Talo Oy 353. Workseed Oy 333. Tevella Oy 340-341. Dustin Oy 330. Kramer Elektronics Ab 332. Puolustusvoimien palvelukeskus 337. Peda.net Jyväskylän yliopisto 339. TK-Team Oy Ab 334. Four Ferries Oy 331, 335. Electro Waves Oy 336. Opinsys Oy 346 Aula. Suomen eOppimiskeskus ry 347 Aula. Värska Vesi AS 338. Kauko Oy 7
  • 33. 201. KeepLoop Oy 203. Näppistaituri Typing Master Finland 204. Ilona IT Oy 202. FromLabs Pte Ltd Hotellirakennus 2. kerros Hotellirakennus 1. kerros 8
  • 34. 102. Finnsat Oy Yrittäjäntie 15, 60100 Seinäjoki 101. Texas Instruments & Vernier / SchoolStore.fi 100. Taikoja-hanke A2. flyAR Augmented Reality Studio Oy106. Innofactor Software Oy A1. JTM Automaatio Oy A5. Exertis CapTech Finland OyA4. iDiD, Connecting Talents OyA3. Inno-Oppiva –hanke 105. Metropolia ammattikorkeakoulu / EduDigi 104. TIVIA ry103. Qridi Oy A8. YlioppilastutkintolautakuntaA7. 3DBear Oy www.3dbear.io A6. Hämeenlinnan kaupunki Digikilta-hanke A10, AR1-AR2. Google - CloudpointA9. Turun yliopisto tulevaisuuden teknologioiden laitos Hotellirakennus 1. kerros KIRJAA KALENTERIISI ITK-NÄYTTELY 2019 11.-12.4.2019 Näytteilleasettaja, varaa paikkasi ajoissa! www.itk-nayttely.fi 9
  • 35. Kylpylärakennus / Areena-salin aula AR8. Eduhub Oy - Freeed.comAR7, 363. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus AR5-AR6. Lentävä Liitutaulu Oy / Seppo.io AR9. Taikalattia.fi AR4. FinnAV Oy MediasolutionAR3. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry / Toimeksi 2.0 AR1-AR2, A10. Google -- Cloudpoint Kuljetko messuilla katse maassa? Kerrankin se kannattaa! Tule tutustumaan huikeaan interaktiiviseen lattiaamme osastolle AR9 050 44 22 011 info@taikalattia.fiwww.taikalattia.fi ITK 2018 osasto AR9 10
  • 36. Kavaljeeri H1-H4 ja H7. Sanoma Pro Oy Kavaljeeri H5. Kopiosto ry Kavaljeeri H6. ISKU Kavaljeerirakennus 11