Pohjois-Pohjamanmaan Temaattiset Torstait -verkostosymposiumin 30.5.2013 koonti.

1. VERKOSTOSYMPOSIUMIN
30.5.2013 KOONTI

2. MINKÄ PARISSA OSALLISTUJAT OVAT TYÖSKENNELLEET
PÄÄTTYVÄN OHJELMAKAUDEN AIKANA?
Yritystoiminta ja
yrittäjyyden
edistäminen
23%
Osaaminen ja
innovaatiot 26%
Naisten ja
miesten välinen
tasa-arvo 3%Kestävä
kehitys
10%
Tasavertainen
tulevaisuus 6%
Kansain-
välistyminen
ja kilpailukyky
13%
Työllisyys
19%
MISTÄ OSALLISTUJAT OVAT KIINNOSTUNEITA
SEURAAVALLA OHJELMAKAUDELLA?
PK-
yritysten
kilpailukyky
19%
Saavutettavuus
(Itä- ja Pohjois-
Suomi) 7%Sosiaalinen
osallisuus ja
köyhyyden torjunta
7%
Koulutus,
ammattitaito ja
elinikäinen
oppiminen 21%
Työllisyys ja
työvoiman
liikkuvuus 16%
Vähähiilisen
talouden
edistäminen
8%
Uusimman
tiedon ja
osaamisen
hyödyntäminen
22%
”Arktinen ulottuvuus”
”Uusiutuvan energian
työllisyysvaikutukset”
”Työnantajien neuvonta
ulkomaalaisten
työntekijöiden eteen”
”Perämeri”
”Meri- ja
satamatoiminta”
”Kestävät
energiaratkaisut,
smart ICT”

3. ”Hanketoimijoiden täytyy
olla hankeosaamisen lisäksi
myynnin ja markkinoinnin
osaaja.”
”Hankkeissa ei ole kyse
markkinoinnista, vaan
liikkeen aikaansaamisesta”
”Sidos- ja ohjausryhmätoiminnan
vahvistamiseen tukea”

4. SEURAAVA OHJELMAKAUSI
(Lisää tietoa erillisessä tiedostossa)
”Hyvät, vaikuttavat hankkeet pärjäävät jatkossakin”
Kaikkien rahastojen toiminta täytyy kohdentaa tukemaan EU:n
2020-tavoitteita
Viisi toimintalinjaa (2 EAKR, 3 ESR)
ESR:n osalta samantyyppistä kuin nyt, mutta sosiaalinen
osallisuus ja köyhyyden torjunta lisääntyy
Maaseudun kehittämishankkeita koskevia
kehittämisajatuksia ja ideoita voi lähettää:
Hanketuet: hanketuki2020@maaseutu.fi
Leader-toiminta: leader2020@maaseutu.fi
Maakunnallista kehittämistä koskien: maaseuturahasto.pohjois-
pohjanmaa@ely-keskus.fi
www.hankerekisteri.fi - pohjoispohjalaiset maaseudun
kehittämishankkeet

5. YLEISPÄTEVÄT OPIT HUIPPUMALLEILTA
Esiintyjien kalvot imuroitavissa: https://www.dropbox.com/s/x08iaffc0qkhl24/Esiintyj%C3%A4t_Pohjoispohjanmaa.zip

6. ISO-SYÖTTEEN KEINOTEKOISEN JÄRVEN
RAKENTAMINEN 1. VAIHE / TOPI HYÖTYLÄ
Hankkeen ohjausryhmä oli aktiivinen, ei vain hallinnollinen työkalu
Rahoittajan reagointi ja joustavuus: ELY-keskuksella oli valmiudet tehdä nopeita
päätöksiä, tilanteen muuttuessa kun kustannusarvio oli alittumassa huomattavasti
Asiantuntijan hyödyntäminen mediakonsultoinnissa
Vaikuttavuutta tiedottamiseen valjastamalla paikallismediat ja toimittajat
hankkeen työn eteen: otettiin varhaisessa vaiheessa mukaan ja pitkin projektia,
uutiskynnys oli matala
”Jonkun toisen sivuvirta on aina toisen hyötykäyttöä”

7. KALASTUSMATKAILUN KEHITTÄMINEN
KOILLIS-SUOMESSA / VESA NEVANPERÄ
Yrityksille matala rahallinen kynnys verkostoon osallistumiseksi:
rahoituksen pohjan laajentaminen lisäsi riskiä, mutta helpotti
osallistumista
Projektimainen osaamisen hyödyntäminen: kaikkea ei ole jätetty
yhden projektityöntekijän varaan
Valtakunnallisten asiantuntijoita ja mielipidevaikuttajien
hyödyntäminen - toivat kokemuksensa mukaan
50% - 50% -jako: saman verran ostopalveluita kuin henkilöstöpanoksia.
”Yritykset kiinnittävät heti huomiota siihen paljon menee palkkaukseen vs.
muuhun toimintaan”
Ostopalvelut suunnattiin paikallisiin toimijoihin ja niitä käytettiin
samalla verkoston rakentamiseen: paikalliset toimijat sitoutettiin
nopeilla hyödyillä mukaan verkostoon ja tutustutettiin eri kumppaneihin
käytännön työn kautta
Todellinen aluekehittämisen kohde saattaa joskus sijaita hyvin
kaukana itse alueelta: tässä tapauksessa esimerkiksi kansainväliset
matkanjärjestäjät, erityisesti venäläiset tahot, tulisi saada mukaan
toimintaan

8. OULUN SEUDUN VÄLITYÖMARKKINAT /
SEIJA MUSTONEN
Hanke suunniteltiin nousukauden aikana 2006-2007, mutta käynnistettiin taantuman
syövereissä. Toimintakonsepti meni uusiksi. Hankkeen täytyy aina kuvata toimintaa
tavoiteltavan muutoksen kautta - miksi sen työ on tärkeää ja miltä maailma
näyttää, kun hanke on toteutunut onnistuneesti. Tuo näitä näkökulmia esiin, niin
rahoittajakin pystyy ymmärtämään muutokseen reagoimisen.
Onko oikeat ihmiset mukana verkostossa? Ota mukaan vain ne tahot jotka
innostuvat omasta halustaan. ”Olet varmaan ollut mukana sellaisissa työryhmissä,
jossa osallistujat ei edes ole kiinnostuneita viemään eteenpäin. Siinä oli pulma, johon
mekin törmäsimme.”
Valmiiden resurssien selvittäminen etukäteen jo suunnitteluvaiheessa:
”Verkkopalveluakaan ei tarvittu, kun huomattiin että Oulun kaupungilla on ohjelmat ja
niitä voitiin hyödyntää”
Hankkeiden tuloksia ei kukaan seuraa jälkikäteen. Ei rahoittaja eikä hankkeen
toteuttaja. Tämä siitä huolimatta, että tulokset näkyvät vasta vuosikausien päästä.
Miten asiaa voisi muuttaa?
”Monet hankkeet liittyy
palveluiden
konseptoimiseen. Mikä on
sitten se asia mitä viedään?
Konseptit! Teidän hankkeen
konseptinmanuaali on teidän
tuote. Hankkeet voisivat
ottaa tässä oppia
franchising-yrityksiltä. Ei
McDonalds itse myy
hampurilaisia, vaan
konseptiaan yrittäjille.”
- Mikko Markkanen

9. RAMBOLL
MOPOTUNING - OSALLISUUTEEN
PERUSTUVA MENETELMÄ NUORTEN
MIESTEN LIIKUNTAAN AKTIVOINTIIN JA
SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN / JAANA
UKONAHO
Ongelma: nuorten tukipalvelut ovat hajallaan ja vaikeasti
tavoitettavia. Jos aikuiset menee sekaisin lipuista ja lapuista, jota
Kelalle menee, niin nuorilla putoamisen vaiheet vielä pahemmat!
Vastaus: Tehokkaan ja valmiin ”JAKELUKANAVAN”
tunnistaminen ja valjastaminen hankkeen palvelun käyttöön.
Tässä tapauksessa kutsunnat valikoitui paikaksi, josta koko
miespuolisen ikäluokan saa kiinni. Toimivat testilabrana ja
interventiopaikalle. Yhteistyössä puolustusvoimien kanssa.
Tieteellisen tiedon ja tutkimuksen hyödyntäminen hankkeen
tulosten validoimisessa
”Rahoittajiltakin toivoisi innovatiivisuutta, että kun te istutte eri
ohjausryhmien kokouksissa, toivoisin että kerrotte eteenpäin
asioista hankkeiden välillä, niin että voidaan yhdistellä osaamista”
Mallit eivät synny neukkarissa vaan testaamalla kohderyhmän
kanssa: ”Ei viety valmista kauraa, vaan ”asiakkaat” otettiin alusta
alkaen mukaan kokeilujen kautta kehitystyöhön, ei vain kyselty”

10. KOUKKU - KOULUTUSVALINNAT
KUNTOON / LAURA PAASO
Pelillistäminen (gamification) nuorten ohjauksen työkaluna: miten
vastaavia työkaluja voitaisiin hyödyntää täysin erilaisessa ympäristössä,
esimerkiksi yritysten kehittämisessä?
Erilaisten sähköisten palveluiden ja alustojen hyödyntäminen hankkeen
toteuttajien kesken
Aktiivinen sosiaalisen median hyödyntäminen: hankkeen tuloksia ja
tuotoksia julkaistaan säännöllisesti (http://www.youtube.com/koukkuun)
Tutkimuksen ja käytännön yhdistäminen
”Tuloksien levittäminen aloitettiin ennen kun tuloksia oli. Raakileita täytyy
testata ja käyttää.”
SUOSITELTAVIA HANKETOIMINNAN
SÄHKÖISIÄ TYÖKALUJA
Google Drive - tiedostojen jakamiseen ja
yhteiseen työstämiseen: drive.google.com
BaseCamp - halpa ja yksinkertainen
projektinhallintajärjestelmä: basecamp.com
HighRise - halpa ja yksinkertainen
asiakkuudenhallintajärjestelmä: highrisehq.com
MailChimp - ilmainen uutiskirjeiden lähetystyökalu
(näet ketkä avaavat viestit ja miten ne purevat):
mailchimp.com
ApsisPro - monipuolinen työkalu tapahtumien
järjestämiseen, uutiskirjeisiin ja kyselyihin:
www.apsisfinland.fi
Yammer - Facebookin tapainen ilmainen
organisaation, verkoston tai hankkeen sisäinen
yhteistyökalu, jossa vaihtaa viestejä ja ajatuksia:
www.yammer.com

11. NOSTOT SUOMEN
HANKEKENTÄLTÄ
- MIKÄ PUHUTTAA?
Pelko, epävarmuus ja riskinoton puute vaivaavat
Hankkeiden toteuttajat haluavat olla rohkeampia, mutta
pelkäävät että epäonnistuminen vie mahdollisuudet saada
rahoitusta jatkossa. Tehdään tuttua ja turvallista.
Suunnittelukulttuuri vs. kokeilukulttuuri
Tehdään hankekehittämistä tavoiteltavan muutoksen kautta,
kokeillaan paljon asioita käytännössä sen sijaan, että
suunnitelmat lyödään valmiiksi lukkoon.
Tuskastuminen järjestelmään - mitä voi itse muuttaa?
Ongelmat ovat usein paikallisesti ratkaistavissa, mutta
järjestelmä taistelee vastaan.
Maakunnissa erilaiset hankekulttuurit
Mitä hankkeen rahoittaja voi tehdä enemmän hankkeiden eteen
ja mitä sparraava rahoittajan rooli tarkoittaa?
Tarve törmäyttää yhteen hankeammattilaisia yli
osaamisrajojen, epävirallisestikin
Kaveriapua, ei konsulttiapua (ei hukata hiljaista tietoa!).

12. MIKÄ PUHUTUTTAA POHJOIS-POHJANMAALLA?
EHDOTUKSIA TEMAATTISET TORSTAIT
-KOHTAAMISTEN AIHEIKSI SYKSYLLE 2013
Vaikuttavuus: miten hankkeita arvioidaan, mitä mittareita hankkeissa
käytetään?
- ”käytä tätä / älä käytä tätä -linjalla”
- tulosten yhdistämiseksi ja tulevaisuutta ajatellen, että millä
arviointimenetelmällä, millä mittareilla, mitä arvioida?
Kohti maakuntatason hankekokonaisuuksia ja parempaa valmistelua
- ”Kun uusi ohjelmakausi alkaa ja maakunnallisia rahoja on jaossa, samoin
valtakunnallisia, niin miten maakunnassa voitaisiin yhteistyössä jo valmistelu-,
ideointi- ja hakemusvaiheessa toimia siten, että päällekkäisyyksistä pääsisi
eroon? Ettei ole yksittäisiä hankkeita kilpailemassa . . . että maakuntatasolle
saadaan kokonaisuuksia aikaiseksi?”
- miten tehdään onnistunut hankehakemus, joka liittyy maakunnalliseen
aiheeseen?
- yhteiseen maaliin pelaaminen (kokonaiskuva, yksi aihe), maakunnalliseen
kokonaisuuteen
- ideoiden peilaaminen, taitoa siihen miten oma hankeidea viedään läpi
hakemuksen tasolle, mihin ohjelmaan se sopii
Tuotteistaminen, viestintä ja verkostot!
Hankelobbaus
- miten lobata ministeriötasolle, jotta hanke jää elämään ministeriöiden
lainsäädäntöön ja toimintatapoihin?
Hankkeen tulosten levittämisen varmistaminen projektin jälkeen
- millä tavalla projektit saadaan elämään eri ryhmissä, myös sidosryhmissä
koulutuksen kautta?
Ulkoinen viestintä / verkostoituminen
- miten markkinoidaan tai myydään hanketta?
- myynti hankkeen suunnittelu- / alkuvaiheessa ja sieltä kuinka sitoutetaan
verkostoa etukäteen
Projektipäälliköiden haasteet iltama
- kallein kupru, hulvattomimmat mokat
Osto-osaaminen ja kilpailutus
Parhaat tietokoneohjelmat, sosiaalinen media ja sähköiset työkalut
hankkeiden käyttöön

13. Liity mukaan Temaattiset Torstait
-Facebook-ryhmään. Nostoja
hankeammattilaisten kohtaamisista
ympäri Suomen:
www.facebook.com/
TemaattisetTorstait

14. Keskustelu jatkuu, liity mukaan!
www.facebook.com/TemaattisetTorstait