Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Die SlideShare-Präsentation wird heruntergeladen. ×

Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?

Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Wird geladen in …3
×

Hier ansehen

1 von 18 Anzeige

Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?

Herunterladen, um offline zu lesen

Business Arena Oy kokosi syksyllä 2014 yhteen kokemuksiaan ja havaintojaan aluekehittämisen tiimoilta. Tarjoamme ne vapaaseen käyttöön.

- Korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyömahdollisuus: tutkimuksen kaupallistaminen

- Palvelua tuottavien verkostojen johtaminen

- Yhteisöjen osalistaminen kokeilemalla kehittämiseen

Business Arena Oy kokosi syksyllä 2014 yhteen kokemuksiaan ja havaintojaan aluekehittämisen tiimoilta. Tarjoamme ne vapaaseen käyttöön.

- Korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyömahdollisuus: tutkimuksen kaupallistaminen

- Palvelua tuottavien verkostojen johtaminen

- Yhteisöjen osalistaminen kokeilemalla kehittämiseen

Anzeige
Anzeige

Weitere Verwandte Inhalte

Diashows für Sie (20)

Anzeige

Ähnlich wie Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin? (20)

Weitere von Business Arena Oy (20)

Anzeige

Aktuellste (15)

Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?

  1. 1. Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin? ! 1. Korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyömahdollisuus: tutkimuksen kaupallistaminen ! 2. Palvelua tuottavien verkostojen johtaminen ! 3. Yhteisöjen osalistaminen kokeilemalla kehittämiseen ! ! ! ! ! ! Business Arena Oy kokosi syksyllä 2014 yhteen kokemuksiaan ja havaintojaan aluekehittämisen tiimoilta. Tarjoamme ne vapaaseen käyttöön. www.businessarena.fi
  2. 2. 1. Korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyömahdollisuus: tutkimuksen kaupallistaminen
  3. 3. Tutkimuksen ja osaamisen kaupallistaminen osaksi kehittämisyhtiöiden palvelua ! EU panostaa aiempaan enemmän korkeakoulujen rooliin osana yritysten kehittämistä (maailmanluokan tutkimus ja sen kaupallistaminen). Suomalaiset kehittämisyhtiöt tekevät kuitenkin keskimäärin aika vähän asioita seudullisten korkeakoulujen kanssa. ! Mahdollisuuksia kuitenkin olisi, esimerkiksi: ! • uusimman tutkimuksen ja teknologian soveltaminen paikallisten pk-yritysten käyttöön ja rahoituksen järjestäminen, esimerkiksi Horisontti 2020 -yritysrahoitus ! • korkeakoululähtöisten start-upien kytkeminen osaksi toimivien pk-yritysten uudistumista (miksi meiltä syntyy niin vähän metsä- tai metalliteollisuuden start-upeja?) ! • sijoittumismyynti sekä seudun tuotteistaminen testi- ja T&K-alustaksi kotimaisille ja kansainvälisille laajentamista harkitseville yrityksille ! • viittä vaille valmiin kansainvälisen tutkimuksen kaupallistaminen ja konseptointi liiketoiminnaksi Suomesta käsin ! • venäläisten start-upien kaupallistaminen EU-markkinoille ! • hanketoiminnan kautta syntyneiden tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen yritystoiminnaksi
  4. 4. Korkeakoulujen kytkeminen mukaan ! Korkeakouluilla ei usein ole yhtä syvällistä tietoa yritysten tarpeista kuin kehittämisyhtiöillä, mutta niillä on enemmän voimavaroja asioiden edistämiseen: ! • T&K-laboratoriot ja alustat: mikä on seudun korkeakouluille ainutlaatuista osaamista, jota ei muualta Suomesta tai Euroopasta löydy? ! • TKI-projektit, kurssit ja kansainväliset opiskelijat yritysten tuotekehityksen ja kansainvälistymisen voimavarana ! • Etenkin AMK:ien rooli uusimman teknologian ja osaamisen soveltamisessa: kaikkea ei tarvitse itse luoda alusta alkaen, vaan tärkeämpää usein olisi tiedon siirto yrityksille - esimerkiksi tähän Horisontti 2020 yritysrahoitus tarjoaa voimavaran ! OKM:n rahoitusmalli rajoittaa hieman korkeakoulujen liikkumavaraa, minkä vuoksi kehittämistoimenpiteet täytyy herkällä korvalla leipoa osaksi korkeakoulujen rakenteita ja jokapäiväistä työtä. Opettajien ja tutkijoiden pakottaminen mukaan aiheuttaa vain vastareaktiota - osallistaminen on tehtävä taiten. !
  5. 5. Yhteinen kaupallistamisprosessi ! Harvalla korkeakoululla ja kehittämisyhtiöillä on yhteisesti mietittynä kaupallistamisen toteutustapa, vaikka sellaisen luominen esimerkiksi valituille kärkialoille tai teemoihin auttaisi saamaan irti tehoja koneistosta. ! Seuraavilla sivuilla kuvaamme kokemuksiamme aiheen parista. Mikä usein unohtuu kehittäjiltä on homman alkupää eli kuinka palveluiden pariin saadaan käyttäjiä. Liian moni yrityskehittämö, hautomo ja TKI-laboratorio on pienellä käyttöasteella.
  6. 6. KAUPALLISTAMISPROSESSI Tarvitaan väsymätöntä myyntiä yritysten tarpeiden esiintuomiseksi ja korkeakouluasiantuntijoiden kohtauttamiseksi, jotta päästään kiinni hyviin ideoihin. Tämä varhaiseen vaiheen työ (vasen puoli) on aivan yhtä oleellista kuin sitä seuraava kaupallistamistyö (oikea puoli). Älä unohda aktivointia ja törmäyttämistä. Prosessi tarvitsee vastuuhenkilön, joka varmistaa asioiden eteenpäin kulkemisen. KOKEILUT JA PROTOTYPIOINTI MARKKINOILLE MENO
  7. 7. ROOLITUS ERI VAIHEISSA Kuka huolehtii palvelun eri vaiheiden toteuttamisesta? Mitä palveluita korkeakoulusta, kehittämisyhtiöstä tai seudulta löytyy jo valmiiksi eri vaiheisiin? Tarvitaanko aivan uusien palveluiden rakentamista vai riittääkö yksinkertaisesti asioiden ja tekijöiden kytkeminen yhteen? 90% tapauksissa vastaus on jälkimmäinen. Hallinnon ja organisaatiorajojen ylittäviä kytkijöitä ja välittäjiä ei juuri ole koskaan tarpeeksi. Tarjoa asiantuntijoille mahdollisuuksia hypätä hetkeksi tai osa-aikaisesti toisen organisaation palvelukseen - tällöin hiljainen tieto siirtyy parhaiten. KOKEILUT JA PROTOTYPIOINTI MARKKINOILLE MENO
  8. 8. KOKEILUT JA PROTOTYPIOINTI YHDEN ASIAKASVASTAAVAN ON JOHDETTAVA ASIAN EDISTYMISTÄ PROSESSIN LÄPI, vaikka useat eri tahot osallistuisivat palveluiden toteuttamiseen. MARKKINOILLE MENO
  9. 9. MITEN KORKEAKOULU HYÖTYY? • kilpailtu tutkimusrahoitus, uudet tutkimusaiheet • TKI-projektit, palvelumyynti, tilaustutkimus • opiskelijayhteistyö: pro-gradut, opinnäytetyöt ja harjoittelupaikat • tutkijoille patentti- ja lisenssituloja, uudet uramahdollisuudet • vipuvaikutus opetusministeriön rahoitukseen KOKEILUT JA PROTOTYPIOINTI MARKKINOILLE MENO
  10. 10. HUOM! Ole tarkkana mikä motivoi korkeakoulun asiantuntijoita ja tutkijoita. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä oman asiantuntijuuden kasvattaminen ovat heille tärkeimpiä syitä tehdä yrityskehitystä ja -yhteistyötä (sekä sen tuoma suora hyöty tutkimusrahoituksen hakemiseen tai opetustyöhön). KOKEILUT JA PROTOTYPIOINTI MARKKINOILLE MENO
  11. 11. Korkeakoulujen kytkeminen mukaan Tutkimuksen ja osaamisen kaupallistaminen osaksi kehittämisyhtiöiden palvelua + + Yhteinen kaupallistamisprosessi
  12. 12. 2. Palvelua tuottavien verkostojen johtaminen
  13. 13. KUULOLLA OLEVAT Henkilöt, jotka voivat olla portinvartijoina, edistäjinä, ovenavaajina, mahdollistajina sekä tarvittaessa siirtyä aktiiviksi SATUNNAISET Verkoston toimenpiteiden toteutukseen silloin tällöin osallistuvat henkilöt AKTIIVIT Toimenpiteiden toteutukseen olennaisesti osallistuvat henkilöt ja tiimit, luottopelaajat YDIN Verkostoa koordinoivat henkilöt Verkosto elää! Johtaminen auttaa jäseniä siirtymään ulkokehältä aktiiviksi ja toisinpäin. Muista nämä verkoston johtamisen pelisäännöt ! Palveluiden tuottamisen vaikeuskerroin lisääntyy huomattavasti, kun toteuttajina on useita tahoja ja esimerkiksi kehittämisyhtiön vastuulle jää verkostopaletin johtaminen - vaikka mitään virallistaa valtaa ei juuri ole. Tässä muutama ohjenuora: ! 1. Verkoston johtajuus ei ole edustuksellista tai virallista. Verkoston johtajuus on jaettua johtajuutta. ! 2. Verkostossa ihmiset osallistuvat erilaisella intensiteetillä verkoston toimintaan eri tasoilla. Lisäksi verkostoon myös osallistutaan eri tavoin. Viestinnän ja toiminnan tulee mahdollistaa tämä. Oppimisen ja tulosten esiin tuominen ratkaisee. ! 3. Verkoston johtajan vastuulla on yhteisen tekemisen luominen verkostolle - tämä synnyttää luottamusta ja liikevoimaa: 90% tekemistä, 10% suunnittelua tulisi olla verkostotyössä vietetyn ajan jakautuminen. Kaikki materiaali: © Business Arena kopiointi kielletty ilman lupaa
  14. 14. Esimerkki: mitä vaiheita mielestämme yritysten sijoittumispalvelua toteuttavan verkoston työhön kuuluu? 1. 2. 3. Sijoittumisen aikana ! • Yhden vastaavan asiantuntijan on huolehdittava, että sijoittumisprosessi etenee sijoittuvan yrityksen näkökulmasta (+ kukin huolehtii omastaan). ! • Asiakaspalvelu ja pyyteetön työ asiakkaan eteen ratkaisevat. Kasvuhaluiset yrittäjät tekevät päätökset nopeasti - pysy perässä. ! • Myyt tuloksia, et toimenpiteitä. ! • Eri palveluntuottajien rajapinnat eivät saa näkyä asiakkaalle. !• Ole selvillä, miten sijoittumista edistävät palvelut ja niiden aikataulut liittyvät toisiinsa: kaavoituksen viivästymisen vaikutus rahoitustarpeeseen, tila-asioiden yhteenpelaaminen henkilökunnan koulutuksen kanssa, jne. ! • Tee näkyväksi eri tahojen rooli. Palkitse heidät lopussa. Sijoittumisen jälkeen !• Älä jätä seudulle sijoittuneita yrityksiä yksin: luovuta asiakkuus eteenpäin omassa kehittämisyhtiössä ja kytke mukaan kasvun mahdollistavat palvelut. ! • Törmäytä seudulle sijoittuneet seudulla toimiviin yrityksiin (Kauppakamari, yrittäjät). ! • Tarjoa vertaistukea ja tuo sijoittuneet yrityksen keskenään yhteen. ! • Käy läpi onnistuneet caset yhdessä toteutukseen osallistuneiden tahojen kanssa ja pohdi heidän kanssaan: Mikä on toiminut? Mikä ei ole toiminut? Mitä olemme oppineet? Mitä viemme käytäntöön? Ennen sijoittumista !• Osallista seudun yritykset ja organisaatiot mukaan sijoittumismyyntiin: ! - seudulla toimivien yritysten asiakkaat ja kumppanit maakunnan ulkopuolella; minkä yrityksen saaminen seudulle hyödyttäisi koko alaa? ! - mitkä ovat seudulle imagolle välttämättömät yritykset, jotka tuovat vaikutusta? ! - mitkä yritykset (kotimaiset tai kansainväliset) voisivat hyödyntää korkeakoulujen T&K-osaamista tuotekehityksessä tai kaupallistamisessa? !• Tee näkyväksi sijoittuvan yritysasiakkaan polku kaikille palvelun tuottamiseen osallistuville tahoille. ! • Sovi palvelua tuottavan verkoston kanssa mikä on yhteinen palvelulupaus asiakasyrityksille, odotettu eri vaiheiden toteutuksen kesto ja kuinka sijoittumisprosessin aikainen viestintä hoidetaan. ! • . . . ja tee proaktiivista myyntiä riittävällä volyymillä
  15. 15. 3. Yhteisöjen osalistaminen kokeilemalla kehittämiseen
  16. 16. Kokeiluja ja tekemistä ! Suunnittele isoja asioita, mutta etene vaiheittain ja pienesti. Näin et jumiudu heti alussa. Aloita sellaisella mitä voit tehdä ilman ylimääräisiä resursseja. Tarvitaan pieniä kokeiluhankkeita, joita käynnistävät kuntalaiset ja yrittäjät. Tarjoa siihen tuki. ! Kokeilut ja niistä oppiminen → muokkaus → uudet kokeilut → kokeilujen tulosten ja hyötyjen tunnistaminen → liikevoimaa ja resursseja Ihmiset ja yritykset mukaan tekijöiksi ! Kilvoittele yhteisö yhteisen asiaan eteen. Puhu suomea. Älä esimerkiksi pelasta lähipalveluita, vaan kysy mitä tapahtuu jos kyläkauppa katoaa ja mitä sen eteen voi tehdä? ! Älä rajoita omilla suunnitelmilla etukäteen liikaa sitä mikä on mahdollista. Menestystä ei voi ennalta määrätä. Tärkeämpää on luoda edellytykset ja osallistava ympäristö asioiden käynnistämiselle. Kaikki materiaali: © Business Arena kopiointi kielletty ilman lupaa Onnistumiset näkyviin ja tarinaksi ! Kumpi kiinnostaa enemmän - tarina vai selvitys? Kokeilu on oppimisen väline. Kokeilun tulosten tarkastelu ja validointi kertoo aivan yhtä hyvin mikä toimii ja miten asiat makaavat kuin selvityskin. ! Tuo esiin tarinat ja tarinoiden kertojat kokeilujen takana. Tarjoa heille paikkoja jakaa kokemuksia yhteisöjen edustajien kesken. Käy opitut asiat läpi.
  17. 17. Osallistava kehittäminen jalostaa kokeilujen kautta (Anssi Tuulenmäen kokeilevan kehittämisen mallia mukaillen) Kaikki materiaali: © Business Arena kopiointi kielletty ilman lupaa KEHITTYMINEN jatkuva kehittyminen AIKA Näkemystä käyttäjäryhmä x:ltä Kokemuksia käyttäjäryhmä y:ltä Kokeilu 2 Osaamista käyttäjäryhmä z:lta Kokeilu 1 Väitteitä ja pelkoja sidosryhmä n:stä Kunkin kierroksen varrella: ! - Joukkoista ideointi ! - Altista ideat pohdintaan ja testaa käytännössä ! - Kerää kokemukset, kiteytä ja kehitä eteenpäin ! - Toista lisäyksiä ja muutoksia Kokeilu 3 Kokeilu n lisäyksiä ja muutoksia lisäyksiä ja muutoksia lisäyksiä ja muutoksia Tarinoita Näyttöjä ja osoituksia hyödyistä
  18. 18. ”Saamme ihmiset luomaan uutta. Teemme yhteiskunnallista kehittämistä yrittäjämäisellä asenteella.” ! www.businessarena.fi

×