SlideShare a Scribd company logo
1 of 3
Download to read offline
2.5. DINOJEN TAKSONOMIAA

- Dinosaurukset jaetaan kahteen ryhmään lantion rakenteen perusteella
- selkärankaisten lantio koostuu kolmesta toisiinsa kiinni kasvaneesta
  parillisesta luusta: istuinluu, häpyluu ja suoliluu
- häpyluu toimii siltana vasemman ja oikean lantionpuoliskon välillä (samassa
  tehtävässä toimivat myös selkänikamat)
- kun peppusi puutuu pitkällisen istumisen tuloksena, syynä on pakaralihaksiasi
  vasten puristuva istuinluu
- suoliluuta kutsutaan arkisessa kielenkäytössämme lonkkaluuksi
- mainitut luut sijaitsevat kahdessa eri lantiotyypissä seuraavan kuvan
havainnollistamissa asennoissa:
                                   Suoliluu

    Istuinluu                                                        Menosuunta

                                      Istuinluu




                  Häpyluu                            Häpyluu



         Saurichia-tyypin lantio              Ornitichia-tyypin lantio
         (Liskolantio)                        (Lintulantio)

- Saurichia-ryhmän lantio on rakenteeltaan melkoisen hätkähdyttävä, alas
  takaraajojen väliin suuntautuvien häpyluittensa ansiosta (ilmeisesti näitä on
  tarvittu takaraajojen vahvojen lihasten kiinnittymispaikoiksi)
- Ornitichia-lantio on rakenteeltaan sopusuhtainen ja virtaviivainen, järkevän
  oloinen, lintulantioksi tätä kutsutaan siksi, että nykyisten lintujen lantion
  rakenne on samantapainen (vaikkakaan ei ole kehittynyt tästä, vaan
  Saurichia-tyypin lantiosta)

1. Saurichia (=liskolantioiset)
a) Theropoda-ryhmä
- kahdella jalalla liikkuvia petoja, pienet eturaajat
esim. Tyrannosaurus rex ja Velociraptor-suvun edustajat
- päinvastoin kuin lantiotyyppien nimien perusteella voisi päätellä, linnut ovat siis
kehittyneet tähän ryhmään kuuluvista dinosauruksista
o




                                               Tyypillinen (heh-heh)
                                               Theropoda-ryhmän edustaja
                                               (taiteellisesta vaikutelmasta
                                               vastaa opettajasi, jonka
                                               kohdalla teksti taitaa puhua
                                               paremmin kuin tuhat kuvaa)




b) Sauropoda-ryhmä
- neljällä jalalla liikkuvia kasvissyöjiä, pitkäkaulaisia ja –häntäisiä
esim. Diplodocus ja Brachiosaurus



       Tyypillinen (ha-haa)
       Sauropoda-ryhmän
       edustaja




2) Ornitichia (=lintulantioiset)
- kaikki kasvissyöjiä
- sekä kahdella että neljällä jalalla liikkuvia, usein mielikuvituksellisen näköisiä
esim. Parasaurolophus, Triceratops, Ancylosaurus (”vyötiäissaurus”),
Stegosaurus, Torosaurus…


Muista myös, että…


3) Therapsida-ryhmä eli nisäkäsliskot elelivät samoihin aikoihin varhaisten
(trias-jura-kautisten) dinojen kanssa
- nämä eivät olleet dinosauruksia, vaan kehittyivät omana kehityshaaranaan jo
    alkumatelijoista lähtien (kivihiilikauden lopusta siis)
- nimitys ”nisäkäslisko” on kyllä vähän huono, sillä näillä (kuten myöhemmin
  nisäkkäilläkin) oli vain yksi ohimoaukko kallossaan (kallo, jossa on kaksi
  ohimoaukkoa on liskojen virallinen tuntomerkki)

More Related Content

Viewers also liked

BI3 Typen kierto ekosysteemeissä
BI3 Typen kierto ekosysteemeissäBI3 Typen kierto ekosysteemeissä
BI3 Typen kierto ekosysteemeissäPasi Vilpas
 
BI4 Umpirauhaset
BI4 UmpirauhasetBI4 Umpirauhaset
BI4 UmpirauhasetPasi Vilpas
 
BI2 Risteytystehtävät eli klassinen perinnöllisyystiede
BI2 Risteytystehtävät eli klassinen perinnöllisyystiedeBI2 Risteytystehtävät eli klassinen perinnöllisyystiede
BI2 Risteytystehtävät eli klassinen perinnöllisyystiedePasi Vilpas
 
Immunologian perusteet
Immunologian perusteetImmunologian perusteet
Immunologian perusteetPasi Vilpas
 
BI3 Suon kasveja
BI3 Suon kasvejaBI3 Suon kasveja
BI3 Suon kasvejaPasi Vilpas
 
GE1 Kuivuus- ja sadevyöhykkeet
GE1 Kuivuus- ja sadevyöhykkeetGE1 Kuivuus- ja sadevyöhykkeet
GE1 Kuivuus- ja sadevyöhykkeetPasi Vilpas
 
GE1 Maapallon kasvillisuusvyohykkeet
GE1 Maapallon kasvillisuusvyohykkeetGE1 Maapallon kasvillisuusvyohykkeet
GE1 Maapallon kasvillisuusvyohykkeetPasi Vilpas
 
FY8 Sähkömagneettinen spektri
FY8 Sähkömagneettinen spektriFY8 Sähkömagneettinen spektri
FY8 Sähkömagneettinen spektriPasi Vilpas
 
HI4 Suomen talvisota funk
HI4 Suomen talvisota funkHI4 Suomen talvisota funk
HI4 Suomen talvisota funkPasi Vilpas
 
Haima, insuliini, glukagoni ja sokeritauti
Haima, insuliini, glukagoni ja sokeritautiHaima, insuliini, glukagoni ja sokeritauti
Haima, insuliini, glukagoni ja sokeritautiPasi Vilpas
 
Hermosolun toiminta
Hermosolun toimintaHermosolun toiminta
Hermosolun toimintaPasi Vilpas
 
02.geologinen aikataulu
02.geologinen aikataulu02.geologinen aikataulu
02.geologinen aikatauluPasi Vilpas
 
BI1 Kasvikunnan luokittelu
BI1 Kasvikunnan luokitteluBI1 Kasvikunnan luokittelu
BI1 Kasvikunnan luokitteluPasi Vilpas
 
Ihmisen biologian selkokielisanasto
Ihmisen biologian selkokielisanastoIhmisen biologian selkokielisanasto
Ihmisen biologian selkokielisanastoHeidi Eriksson
 

Viewers also liked (18)

BI3 Typen kierto ekosysteemeissä
BI3 Typen kierto ekosysteemeissäBI3 Typen kierto ekosysteemeissä
BI3 Typen kierto ekosysteemeissä
 
BI3 Suotyypit
BI3 SuotyypitBI3 Suotyypit
BI3 Suotyypit
 
BI4 Umpirauhaset
BI4 UmpirauhasetBI4 Umpirauhaset
BI4 Umpirauhaset
 
BI2 Risteytystehtävät eli klassinen perinnöllisyystiede
BI2 Risteytystehtävät eli klassinen perinnöllisyystiedeBI2 Risteytystehtävät eli klassinen perinnöllisyystiede
BI2 Risteytystehtävät eli klassinen perinnöllisyystiede
 
Immunologian perusteet
Immunologian perusteetImmunologian perusteet
Immunologian perusteet
 
NAO ja El Nino
NAO ja El NinoNAO ja El Nino
NAO ja El Nino
 
BI3 Suon kasveja
BI3 Suon kasvejaBI3 Suon kasveja
BI3 Suon kasveja
 
GE1 Kuivuus- ja sadevyöhykkeet
GE1 Kuivuus- ja sadevyöhykkeetGE1 Kuivuus- ja sadevyöhykkeet
GE1 Kuivuus- ja sadevyöhykkeet
 
GE1 Maapallon kasvillisuusvyohykkeet
GE1 Maapallon kasvillisuusvyohykkeetGE1 Maapallon kasvillisuusvyohykkeet
GE1 Maapallon kasvillisuusvyohykkeet
 
FY8 Sähkömagneettinen spektri
FY8 Sähkömagneettinen spektriFY8 Sähkömagneettinen spektri
FY8 Sähkömagneettinen spektri
 
HI4 Suomen talvisota funk
HI4 Suomen talvisota funkHI4 Suomen talvisota funk
HI4 Suomen talvisota funk
 
BI4 Hormonit
BI4 HormonitBI4 Hormonit
BI4 Hormonit
 
Haima, insuliini, glukagoni ja sokeritauti
Haima, insuliini, glukagoni ja sokeritautiHaima, insuliini, glukagoni ja sokeritauti
Haima, insuliini, glukagoni ja sokeritauti
 
Hermosolun toiminta
Hermosolun toimintaHermosolun toiminta
Hermosolun toiminta
 
02.geologinen aikataulu
02.geologinen aikataulu02.geologinen aikataulu
02.geologinen aikataulu
 
BI1 Kasvikunnan luokittelu
BI1 Kasvikunnan luokitteluBI1 Kasvikunnan luokittelu
BI1 Kasvikunnan luokittelu
 
Typen kierto
Typen kiertoTypen kierto
Typen kierto
 
Ihmisen biologian selkokielisanasto
Ihmisen biologian selkokielisanastoIhmisen biologian selkokielisanasto
Ihmisen biologian selkokielisanasto
 

More from Pasi Vilpas

Immunologian perusteet: valkosolutyyppien yhteistyö, elinsiirrot, allergia
Immunologian perusteet: valkosolutyyppien yhteistyö, elinsiirrot, allergiaImmunologian perusteet: valkosolutyyppien yhteistyö, elinsiirrot, allergia
Immunologian perusteet: valkosolutyyppien yhteistyö, elinsiirrot, allergiaPasi Vilpas
 
What Makes School so Resistant to Change. The Wittgensteinian Approach.
What Makes School so Resistant to Change. The Wittgensteinian Approach.What Makes School so Resistant to Change. The Wittgensteinian Approach.
What Makes School so Resistant to Change. The Wittgensteinian Approach.Pasi Vilpas
 
Suomeksi: Next Generation Sequencing (= NGS, MPS)
Suomeksi: Next Generation Sequencing (= NGS, MPS)Suomeksi: Next Generation Sequencing (= NGS, MPS)
Suomeksi: Next Generation Sequencing (= NGS, MPS)Pasi Vilpas
 
Kuuloaistin neurologiaa
Kuuloaistin neurologiaaKuuloaistin neurologiaa
Kuuloaistin neurologiaaPasi Vilpas
 
Yksilönkehityksen geneettinen säätely
Yksilönkehityksen geneettinen säätelyYksilönkehityksen geneettinen säätely
Yksilönkehityksen geneettinen säätelyPasi Vilpas
 
Geenien toiminnan säät. ja solujen väl. viestintä
Geenien toiminnan säät. ja solujen väl. viestintäGeenien toiminnan säät. ja solujen väl. viestintä
Geenien toiminnan säät. ja solujen väl. viestintäPasi Vilpas
 
Yksilönkehityksen vaiheet eläinten luokittelun perusteena
Yksilönkehityksen vaiheet eläinten luokittelun perusteenaYksilönkehityksen vaiheet eläinten luokittelun perusteena
Yksilönkehityksen vaiheet eläinten luokittelun perusteenaPasi Vilpas
 
Magmatyyppien erilaistuminen
Magmatyyppien erilaistuminenMagmatyyppien erilaistuminen
Magmatyyppien erilaistuminenPasi Vilpas
 
Populaatiodynamiikkaa: logistisen kasvun malli
Populaatiodynamiikkaa: logistisen kasvun malliPopulaatiodynamiikkaa: logistisen kasvun malli
Populaatiodynamiikkaa: logistisen kasvun malliPasi Vilpas
 
Maantieteen YO s2017: ilmastodiagrammin tekeminen ja Libre Office Calc
Maantieteen YO s2017: ilmastodiagrammin tekeminen ja Libre Office CalcMaantieteen YO s2017: ilmastodiagrammin tekeminen ja Libre Office Calc
Maantieteen YO s2017: ilmastodiagrammin tekeminen ja Libre Office CalcPasi Vilpas
 
Diagrammin piirtotehtävä Libre Office Calcilla
Diagrammin piirtotehtävä Libre Office CalcillaDiagrammin piirtotehtävä Libre Office Calcilla
Diagrammin piirtotehtävä Libre Office CalcillaPasi Vilpas
 
Hardyn ja Weinbergin sääntö eli alleelisuhteiden tasapainosääntö
Hardyn ja Weinbergin sääntö eli alleelisuhteiden tasapainosääntöHardyn ja Weinbergin sääntö eli alleelisuhteiden tasapainosääntö
Hardyn ja Weinbergin sääntö eli alleelisuhteiden tasapainosääntöPasi Vilpas
 
DNA:n sekvenssointi Sanger-menetelmällä.
DNA:n sekvenssointi Sanger-menetelmällä.DNA:n sekvenssointi Sanger-menetelmällä.
DNA:n sekvenssointi Sanger-menetelmällä.Pasi Vilpas
 
Geenisirut, GFP, haulikkosekvenssointi, RNAi, qPCR, rtPCR
Geenisirut, GFP, haulikkosekvenssointi, RNAi, qPCR, rtPCRGeenisirut, GFP, haulikkosekvenssointi, RNAi, qPCR, rtPCR
Geenisirut, GFP, haulikkosekvenssointi, RNAi, qPCR, rtPCRPasi Vilpas
 
Solubiologian tutkimusmenetelmiä
Solubiologian tutkimusmenetelmiäSolubiologian tutkimusmenetelmiä
Solubiologian tutkimusmenetelmiäPasi Vilpas
 
Hermosolun toiminta
Hermosolun toimintaHermosolun toiminta
Hermosolun toimintaPasi Vilpas
 
Alkuaineiden biologiset kierrot
Alkuaineiden biologiset kierrotAlkuaineiden biologiset kierrot
Alkuaineiden biologiset kierrotPasi Vilpas
 
Haima, insuliini, glukagoni ja sokeritauti
Haima, insuliini, glukagoni ja sokeritautiHaima, insuliini, glukagoni ja sokeritauti
Haima, insuliini, glukagoni ja sokeritautiPasi Vilpas
 

More from Pasi Vilpas (20)

Immunologian perusteet: valkosolutyyppien yhteistyö, elinsiirrot, allergia
Immunologian perusteet: valkosolutyyppien yhteistyö, elinsiirrot, allergiaImmunologian perusteet: valkosolutyyppien yhteistyö, elinsiirrot, allergia
Immunologian perusteet: valkosolutyyppien yhteistyö, elinsiirrot, allergia
 
What Makes School so Resistant to Change. The Wittgensteinian Approach.
What Makes School so Resistant to Change. The Wittgensteinian Approach.What Makes School so Resistant to Change. The Wittgensteinian Approach.
What Makes School so Resistant to Change. The Wittgensteinian Approach.
 
Suomeksi: Next Generation Sequencing (= NGS, MPS)
Suomeksi: Next Generation Sequencing (= NGS, MPS)Suomeksi: Next Generation Sequencing (= NGS, MPS)
Suomeksi: Next Generation Sequencing (= NGS, MPS)
 
Kuuloaistin neurologiaa
Kuuloaistin neurologiaaKuuloaistin neurologiaa
Kuuloaistin neurologiaa
 
Yksilönkehityksen geneettinen säätely
Yksilönkehityksen geneettinen säätelyYksilönkehityksen geneettinen säätely
Yksilönkehityksen geneettinen säätely
 
Geenien toiminnan säät. ja solujen väl. viestintä
Geenien toiminnan säät. ja solujen väl. viestintäGeenien toiminnan säät. ja solujen väl. viestintä
Geenien toiminnan säät. ja solujen väl. viestintä
 
Yksilönkehityksen vaiheet eläinten luokittelun perusteena
Yksilönkehityksen vaiheet eläinten luokittelun perusteenaYksilönkehityksen vaiheet eläinten luokittelun perusteena
Yksilönkehityksen vaiheet eläinten luokittelun perusteena
 
Magmatyyppien erilaistuminen
Magmatyyppien erilaistuminenMagmatyyppien erilaistuminen
Magmatyyppien erilaistuminen
 
Populaatiodynamiikkaa: logistisen kasvun malli
Populaatiodynamiikkaa: logistisen kasvun malliPopulaatiodynamiikkaa: logistisen kasvun malli
Populaatiodynamiikkaa: logistisen kasvun malli
 
Maantieteen YO s2017: ilmastodiagrammin tekeminen ja Libre Office Calc
Maantieteen YO s2017: ilmastodiagrammin tekeminen ja Libre Office CalcMaantieteen YO s2017: ilmastodiagrammin tekeminen ja Libre Office Calc
Maantieteen YO s2017: ilmastodiagrammin tekeminen ja Libre Office Calc
 
Diagrammin piirtotehtävä Libre Office Calcilla
Diagrammin piirtotehtävä Libre Office CalcillaDiagrammin piirtotehtävä Libre Office Calcilla
Diagrammin piirtotehtävä Libre Office Calcilla
 
Hardyn ja Weinbergin sääntö eli alleelisuhteiden tasapainosääntö
Hardyn ja Weinbergin sääntö eli alleelisuhteiden tasapainosääntöHardyn ja Weinbergin sääntö eli alleelisuhteiden tasapainosääntö
Hardyn ja Weinbergin sääntö eli alleelisuhteiden tasapainosääntö
 
CRISPR-CAS
CRISPR-CAS CRISPR-CAS
CRISPR-CAS
 
DNA:n sekvenssointi Sanger-menetelmällä.
DNA:n sekvenssointi Sanger-menetelmällä.DNA:n sekvenssointi Sanger-menetelmällä.
DNA:n sekvenssointi Sanger-menetelmällä.
 
Geenisirut, GFP, haulikkosekvenssointi, RNAi, qPCR, rtPCR
Geenisirut, GFP, haulikkosekvenssointi, RNAi, qPCR, rtPCRGeenisirut, GFP, haulikkosekvenssointi, RNAi, qPCR, rtPCR
Geenisirut, GFP, haulikkosekvenssointi, RNAi, qPCR, rtPCR
 
Solubiologian tutkimusmenetelmiä
Solubiologian tutkimusmenetelmiäSolubiologian tutkimusmenetelmiä
Solubiologian tutkimusmenetelmiä
 
Im a joulman
Im a joulmanIm a joulman
Im a joulman
 
Hermosolun toiminta
Hermosolun toimintaHermosolun toiminta
Hermosolun toiminta
 
Alkuaineiden biologiset kierrot
Alkuaineiden biologiset kierrotAlkuaineiden biologiset kierrot
Alkuaineiden biologiset kierrot
 
Haima, insuliini, glukagoni ja sokeritauti
Haima, insuliini, glukagoni ja sokeritautiHaima, insuliini, glukagoni ja sokeritauti
Haima, insuliini, glukagoni ja sokeritauti
 

05.dinojen taksonomiaa

  • 1. 2.5. DINOJEN TAKSONOMIAA - Dinosaurukset jaetaan kahteen ryhmään lantion rakenteen perusteella - selkärankaisten lantio koostuu kolmesta toisiinsa kiinni kasvaneesta parillisesta luusta: istuinluu, häpyluu ja suoliluu - häpyluu toimii siltana vasemman ja oikean lantionpuoliskon välillä (samassa tehtävässä toimivat myös selkänikamat) - kun peppusi puutuu pitkällisen istumisen tuloksena, syynä on pakaralihaksiasi vasten puristuva istuinluu - suoliluuta kutsutaan arkisessa kielenkäytössämme lonkkaluuksi - mainitut luut sijaitsevat kahdessa eri lantiotyypissä seuraavan kuvan havainnollistamissa asennoissa: Suoliluu Istuinluu Menosuunta Istuinluu Häpyluu Häpyluu Saurichia-tyypin lantio Ornitichia-tyypin lantio (Liskolantio) (Lintulantio) - Saurichia-ryhmän lantio on rakenteeltaan melkoisen hätkähdyttävä, alas takaraajojen väliin suuntautuvien häpyluittensa ansiosta (ilmeisesti näitä on tarvittu takaraajojen vahvojen lihasten kiinnittymispaikoiksi) - Ornitichia-lantio on rakenteeltaan sopusuhtainen ja virtaviivainen, järkevän oloinen, lintulantioksi tätä kutsutaan siksi, että nykyisten lintujen lantion rakenne on samantapainen (vaikkakaan ei ole kehittynyt tästä, vaan Saurichia-tyypin lantiosta) 1. Saurichia (=liskolantioiset) a) Theropoda-ryhmä - kahdella jalalla liikkuvia petoja, pienet eturaajat esim. Tyrannosaurus rex ja Velociraptor-suvun edustajat - päinvastoin kuin lantiotyyppien nimien perusteella voisi päätellä, linnut ovat siis kehittyneet tähän ryhmään kuuluvista dinosauruksista
  • 2. o Tyypillinen (heh-heh) Theropoda-ryhmän edustaja (taiteellisesta vaikutelmasta vastaa opettajasi, jonka kohdalla teksti taitaa puhua paremmin kuin tuhat kuvaa) b) Sauropoda-ryhmä - neljällä jalalla liikkuvia kasvissyöjiä, pitkäkaulaisia ja –häntäisiä esim. Diplodocus ja Brachiosaurus Tyypillinen (ha-haa) Sauropoda-ryhmän edustaja 2) Ornitichia (=lintulantioiset) - kaikki kasvissyöjiä - sekä kahdella että neljällä jalalla liikkuvia, usein mielikuvituksellisen näköisiä esim. Parasaurolophus, Triceratops, Ancylosaurus (”vyötiäissaurus”), Stegosaurus, Torosaurus… Muista myös, että… 3) Therapsida-ryhmä eli nisäkäsliskot elelivät samoihin aikoihin varhaisten (trias-jura-kautisten) dinojen kanssa - nämä eivät olleet dinosauruksia, vaan kehittyivät omana kehityshaaranaan jo alkumatelijoista lähtien (kivihiilikauden lopusta siis)
  • 3. - nimitys ”nisäkäslisko” on kyllä vähän huono, sillä näillä (kuten myöhemmin nisäkkäilläkin) oli vain yksi ohimoaukko kallossaan (kallo, jossa on kaksi ohimoaukkoa on liskojen virallinen tuntomerkki)