Esitys Saamelaisalueen koulutuskeskuksen järjestämässä koulutuspäivässä 6.10.2012

1. Etäopetuksella etua
alueelliseen yhteistyöhön
6.10.2012
Ivalo
Anu Pruikkonen

2. Suomen koulut rutkasti jäljessä uuden tekniikan käytössä
Valtiosihteeri Heljä Misukka, HS 27.3.2010
Suomi tipahti kelkasta opetusteknologian käytössä
Tietoviikko 29.3.2010
Tietokoneluokat pölyttyvät kuin kotien pianot
YLEn uutiset 17.5.2010
Koulujen tietotekniikka, edelläkävijyys ja uudet oppimistaidot
Harto Pöngän blogipostaus 14.10.2011
Erityisen huonosti Suomi on pärjännyt vertailuissa, joissa julkisen hallinnon verkkopalveluita on
arvioitu sen mukaan, kuinka hyvin ne pystyvät perusinformaation lisäksi tarjoamaan erilaisia
konkreettisia vuorovaikutteisia palveluita ja työkaluja. YK:n toimesta tehdyssä vertailussa Suomi
ei mahdu parhaiden 35 maan joukkoon, mutta naapurimaat Viro ja Ruotsi ovat kymmenen
parhaan joukossa ja parhaista maista 42%:ia on Euroopasta. (UN: From e-Government to
Connected e-Governancy 2008, 58-60.
Saatavilla sähköisenä:
http://unpan1.un.org/intradoc/groups/public/documents/UN/UNPAN028607.pdf

3. Etäopetus ennen ja nyt
Virtuaaliluokka
Oppimisalustat
1990-2000
Sosiaalinen media
1980 -2000
1850 ->
Kuvat Wikimedia Commons

4. Suomen Kuvalehti 14.9.2012

5. Kansallinen kielistrategia kielivarannon
laajentamiseksi
“Yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla toimitaan kansainvälisessä
toimintaympäristössä, joka edellyttää hyvää ja monipuolista
kielitaitoa. Kielten opiskelu peruskoulussa ja lukiossa on
globalisaation vaatimuksiin nähden painottunut liiaksi
englannin kieleen. Kielipohjan laajentaminen edellyttää
opiskelijoiden suurempaa kiinnostusta muihin kieliin sekä
riittävää ja alueellisesti kattavaa opetustarjontaa.”
Lähde: Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) 2011-
2016, 18

6. Tuntijako 2016->
• Vuonna 2016 voimaan tulevan tuntijaon
mukaan
– B1-kieli (ruotsi tai finska) aikaistuu 6. luokalle
– A1-kielen oppimäärästä suurempi osa alaluokille
– A2 ja B2 –kielien järjestämisen tukemiseksi
suunniteltu valtionavustusta
– Valmisteilla suunnitelma A2-kielen tarjoamisen
tekemisestä pakolliseksi

7. Mahdollisuuksia perusasteella
• A2 ja B2 –kielien opetus
– Osin tai kokonaan etänä
– Tapahtuu virtuaaliluokassa, lisäksi hyödynnetään mm.
älytaulua
– Opiskelijat omilla koneilla koululla TAI
samanaikaisopetus = lähiryhmä + etäosallistujia omilta
koneilta
– Mahdollistaa sellaisen kielen opiskelun/tarjoamisen,
jota ei olisi muutoin mahdollista opiskella/tarjota
• Opetusta ”pääkoululta” sivukylien kouluille
• Opetusta kuntien välillä

8. II asteella
“Koulutuksen alueellisen saavutettavuuden ja laadun turvaamiseksi ja työelämän
moninaisiin osaamistarpeisiin vastaamiseksi on tarpeen lisätä opiskelijoiden
mahdollisuuksia hyödyntää eri oppilaitosten opetustarjontaa. Tämä edellyttää
tutkinnoilta ja opetusjärjestelyiltä nykyistä suurempaa joustavuutta
koulutusalojen sisällä ja välillä.” (KESU 2011-2016, 33)
Ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutusta sekä ammatillisia tutkintoja kehitetään
erillisinä tutkintoina. Lukiokoulutusta ja ammatillisia tutkintoja uudistettaessa
parannetaan mahdollisuuksia rakentaa joustavia opintopolkuja ja lisätään
mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen. (KESU 2011-2016,
33)
Lukiokoulutus: Rahoitusta uudistetaan siten, että se turvaa ikäluokkien
pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden myös
etäopetusta hyödyntäen. (KESU 2011-2016, 35)

9. Etäopetuksen nykytila Lapin lukioissa
• Infra kunnossa ja yhteiset etäopetusajat
• Etäopetuksen aineita laidasta laitaan
– Kieliä, reaaliaineita (erityisesti syventävät kurssit),
luonnontieteitä jne.
• On samanaikaisopetusta = lähiryhmä +
etäosallistujia
• Etäopetusta antaa reilu puolet lukioista
– Mm.. Kolari, Pello, Ylitornio, Sodankylä, Ivalo
• Vuosittain n. 100-120 opiskelijaa = 3,8%
• Suoritetaan n. 200 kurssia/vuosi
• Lukioissa ”verkko-opot”
• Uhkana polarisoituminen

10. Mahdollisuuksia II asteella
• Mahdollistaa erityisesti syventävien kurssien ja
harvinaisten kielten tarjoamisen
• Joustavat opintopolut ja kurssien/modulien
ottamisen toisesta oppilaitoksesta
• Ammatillisten tutkintojen ryhmien
kokoamisen laajemmalta maantieteelliseltä
alueelta, esim. SAKKin järjestämä
perhepäivähoitajakoulutus

11. Korkea-asteella
• Korkeakoulujen osaamisen tuominen
etäopetuksen avulla alueelle, tarvelähtöisesti
– Esim. Giellagaksen tarjonta, Lapin yliopiston ja SAKKin
Davvi-hanke: 190 op alueen tarpeisiin räätälöityjä
avoimia yliopisto-opintoja osin lähiopetuksena ja osin
etäopetuksena
• Aikuisten AMK-tutkintokoulutukset ovat
verkkopainotteisia
– Esim. Pohjois-Lapin seutukunnasta näissä RAMKin ja
KTAMKin AMK-tutkintokoulutuksissa opiskelijoita tällä
hetkellä n. 90

12. Etäopetuksella on mahdollista
• Lisätä tasa-arvoa (alueellista, yksilötasolla)
• Monipuolistaa opintotarjontaa
• Luoda joustavia opintopolkuja nuorille ja aikuisille
• Lisätä kunta- ja seutukuntayhteistyötä
Lisäksi
• Tehdä koulutusta läpinäkyvämmäksi alueen
työelämään ja osallistaa toimijoita koulun toimintaan
(käyttämällä sosiaalista mediaa)
• Opettaa verkon hyötykäyttöä = tulevaisuuden
työelämätaito
• Hankkia tarvittaessa erikoisosaamista muualta

13. Mahdollisuuksista toteutukseen
• Vaatii strategisia linjauksia ja päätöksentekoa
• Määriteltävä kunnan/kuntien/seutukunnan
painopistealueet ja kehittämiskohteet
• Järjestettävä riittävä tekninen ja pedagoginen
tuki opettajille ja opiskelijoille
”Paikallisen oppilaitosjohdon toimittava
muutoksen sytytystulppana”
(Opetusministeri,19.4.2012 ITK-päivillä)

14. Kiitos!
Anu.pruikkonen@tokem.fi