ATERIA 12. Julkisen ruokahuollon asiantuntijapäivä 6.11.2012. Täydellistä tavoittelemassa – paikallisesti tuotettu kasvispainotteinen luomuruoka.

1. 6.11.2012
Arto O. Salonen
arto.salonen (at) metropolia.fi

2. 1. Miksi luonnonmukaisuus?
2. Miksi kasvispainotteisuus?
3. Miksi paikallisuus?
4. Täydellisen ruokavalion kuvaus

3. 1 Miksi
luonnonmukaisuus?

4. Luonnonmukaisessa ja tehotuotetussa ruoassa
ei ole merkittäviä ravitsemuksellisia eroja.
______________
Smith-Spangler, C., Brandeau, M., Hunter, G., Bavinger, C., Pearson, M., . Eschbach, P., Sundaram, V., Liu, H., Schirmer, P., Stave, C., Olkin,
I., Bravata, D. (2012). Are Organic Foods Safer or Healthier Than Conventional Alternatives?: A Systematic Review. Annals of Internal
Medicines 157(5):348-366

5. Ihminen saa maatalouskemikaalijäämiä
elimistöönsä tehotuotetuista elintarvikkeista.
 säilyvät ihmisen elimistössä 14–16 vuotta
 osoitetut terveyshaitat liittyvät muun muassa
lasten kehityshäiriöihin.

6.  N = 404 lasta,Yhdysvallat (Engel et al. 2011). Kasvinsuojeluaineen
esiintyminen odottavan äidin virtsassa
> lapsen heikko kognitiivinen kehittyminen, etenkin aistienvarainen
päättely
 N = 265 lasta,Yhdysvallat (Rauh et al. 2011). Korkea
kasvinsuojeluainepitoisuus äidin virtsassa odotusaikana
> muistiin ja älykkyysosamäärään liittyvät negatiiviset vaikutukset lapsilla
 N = 329 lasta,Yhdysvallat (Bouchard et al. 2011).
Kasvinsuojeluainejäämien esiintyminen odottavan äidin virtsassa
> keskimääräistä huonompi muisti, verbaalinen kyky ja älykkyysosamäärä
7-vuotiaita tutkittaessa
 N = 1 100 lasta,Yhdysvallat (Bouchard 2010). Mitä suurempi
kasvinsuojeluaineen jäämä tutkittavan virtsassa oli, sitä suurempi oli
hänen ADHD-häiriöriskinsä
 N = 30 000 000 lasta.Yhdysvallat (Winchester & Huskins 2009).
Synnynnäisten vammojen kehittyminen sikiöaikana ja pintavesien
maatalouskemikaalien pitoisuuksien huiput keskittyvät samoille
kuukausille___________
Bouchard, M., Bellinger, D., Wright, R., & Weisskop, M. (2010). Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder and Urinary Metabolites of Organophosphate Pesticides. Pediatrics 125(6), 1270–1277.
Bouchard, M., Chevrier, J., Harley, K., Kogut, K., Vedar, M., Calderon, N., et al. (2011). Prenatal Exposure to Organophosphate Pesticides and IQ in 7-Year Old Children. Environmental Health Perspectives.
Engel, S., Wetmur J., Chen J., Zhu C, Barr D., Canfield R., et al. (2011). Prenatal Exposure to Organophosphates, Paraoxonase 1, and Cognitive Development in Childhood. Environmental Health Perspectives 119(8),
1182–1188.
Winchester, P., & Huskins, J. (2009). Agrichemicals in surface water and birth defects in the United States. Acta Paediatrica 98(4), 664.
Rauh, V., Arunajadai, S., Horton, M., Perera, F., Hoepner, L., Barr, D., et al. (2011). 7-Year Neuro-developmental Scores and Prenatal Exposure to Chlorpyrifos, a Common Agricultural Pesticide. Environmental Health
Perspectives 119(8), 1196–1201

7. Maatalouskemikaalit murtavat globaalin ruokaturvan
perustaa ja kaventavat luonnon monimuotoisuutta
 pölyttäjien toiminnan häiriintyminen
▪ 1/3 maailman ruokatuotannosta on pölyttäjistä riippuvaista.
▪ Pölyttäjien toiminnan arvo on n. 153 miljardia euroa vuodessa.
 maaperässä, järvissä, joissa ja kosteikoissa elävien
eliöiden toiminnan häiriintyminen
 luontaisen tuholaistorjunnan lamaantumisen uhka
 maaperän happamoituminen, vesistöjen rehevöityminen
ja pohjavesien saastuminen_________
Gill, R., Ramos-Rodriguez, O., Raine, N. (2012). Combined pesticide exposure severely affects individual- and colony-level traits in bees. Nature. doi:10.1038/nature11585
Kluser, S., Neumann, P., Chauzat, M-P., & Pettis, J. (2010). Global Honey Bee Colony Disorder and Other Threats to Insect Pollinators. UNEP Emerging Issues.
Korsaeth, A. (2008). Relations between nitrogen leaching and food productivity in organic and conventional cropping systems in a long-term field study, Agriculture, Ecosystems and
Environment 127(3–4), 177–188.
Frans, L. (2008). Trends of Pesticides and Nitrate in Ground Water of the Central Columbia Plateau, Washington, 1993–2003. Journal of Environment Quality 37(5), 273–280.
Saad, D. (2008). Agriculture-Related Trends in Groundwater Quality of the Glacial Deposits Aquifer, Central Wisconsin. Madison: American Society of Agronomy, Crop Science Society
of America, and Soil Science Society of America. Journal of Environmental Quality 37(5), 209–225.
Balmford, A., Naidoo, R., Costanza, R., Fisher, B., Green, R., Lehner, B., Malcolm, T., & Ricketts, T. (2008). Global mapping of ecosystem services and conservation priorities. PNAS
105(28), 9495–9500.
BirdLife (2008). Critically endangered birds – A global audit. Cambridge: BirdLife International.
Nellemann, C., MacDevette, M., Manders, T., Eickhout, B., Svihus, B., Gerdien Prins, A., & Kaltenborn, B. (eds). (2009). The environmental food crisis, The environment’s role in averting
future food crises. A UNEP rapid response assessment. Nairobi: United Nations Environment Programme.
Reganold, J. (2010). The next revolution in farming. Scientific American 303(3), 97.

8. Luonnonmukaisessa tuotannossa eläimelle
taataan lajille tyypillistä käyttäytymistä ja sen
terveydestä huolehditaan ennaltaehkäisevästi.

9. 2 Miksi
kasvispainotteisuus?

10. Yhdysvaltalaisilla ruokailutottumuksilla
ravintoa riittäisi nykyisellä viljelypinta-alalla
2,5 miljardille ihmiselle.
Italialaisten ruokatottumukset omaksuttaessa
ravintoa riittäisi
5 miljardille ihmiselle.
Intialaisten ruokailutottumukset
omaksuttaessa ruokaa riittäisi
10 miljardille ihmiselle.
Ruokailutottumukset ja globaali ruokaturva
Brown, L. (2009). Plan B 3.0: Mobilizing to save civilization. NewYork:W.W. Norton & Company
____________
Pääasiassa
eläinperäinen
proteiinin lähde
Pääasiassa
kasviperäinen
proteiinin lähde

11. 10 12 12
50
75
125
200
0
50
100
150
200
250
Soija Palkokasvit Viljat Maito Siipikarja Sika Naudanliha
AubertC., Fléchet,G. & Sié, J. (2007). Quelle agriculture pour quelle alimentation? Milan:Terre Sauvage.
Tuotetun proteiinikilogramman vaatima peltopinta-ala (m2)
____________

12. Teuraseläimille syötetty vilja ja palkokasvit kuluttavat
noin kolmanneksen maapallomme sadosta.
> riittäisi ruokkimaan 3 miljardia ihmistä
> kilogramma luutonta naudanlihaa edellyttää
13 kg kasviperäistä rehua
Karjatalous on suurin yksittäinen syy Amazonin
sademetsäkatoon.
Kaimowitz, G., Mertens, B., Wunder, S. & Pacheco, P. (2004). Hamburger Connection Fuels Amazon Destruction. Cattle ranching and deforestation in Brazil's
Amazon. Bogor: Center for International Forestry Research. www.cifor.org/publications/pdf_files/media/Amazon.pdf
Smil, V. (2002). Eating meat: Evolutions, patterns, and consequences. Population and development review 28(4), 599-639.
Smil, V. (2002). Worldwide transformation of diets, burdens of meat production and opportunities for novel food proteins. Enzyme and Microbial Technology
30(2002), 305–331
Steinfeld, H., Gerber, P., Wassenaar, T., Castel, V., Rosales, M. & de Haan, C. 2006. Livestocks's Long Shadow. Environmental Issues and Options. Food and
Agriculture Organization of the United Nations.
___________

13. Falkenmark, M. (2012). Food security.Overcoming water scarcity realities. Julkaisussa: Jägerskog, Anders, Jønch ClausenTorkil, (toim.) Feeding
a thirsty world.Challenges and opportunities for a water and food secure future. Stockholm: SIWI, Report 31: 13–18.
Nikula, J. (2012). Suomen vesijalanjälki: Globaali kuva suomalaisten vedenkulutuksesta. Helsinki:WWF Suomi.
Kuva: Kehitys -Utveckling 2012, 3, 51
Suomalaisen
päivittäinen
vesijalanjälki on 3 874
litraa
Eläinproteiinin osuus ravinnossa pitäisi vähentyä viiteen
prosenttiin, jotta vesi riittäisi ruuantuotantoon vuonna 2050.
__________

14. 4758
2427
629
4377
1978
281
0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000
"Kaikkiruokainen"
Kasvisruokavalio + meijerituotteet
Kasvisruokavalio
luonnonmukaisesti tuotettu tavanomaisesti tuotettu
Foodwatch (2008). Klimaretter Bio? Der foodwatch-Report über den Treibhauseffekt von konventioneller und ökologischerLandwirtschaft in
Deutschland basierend auf der Studie „Klimawirkungen der Landwirtschaft in Deutschland“ des Instituts für ökologische Wirtschaftsforschung (IÖW)
gGmbH gefördert durch die Deutsche Wildtier Stiftung, KLEF Karl Linder Education Foundation, Karl-Ludwig Schweisfurth.
______________

15. Eläinperäisen ravinnon suosiminen muodostaa
terveysriskin
 syövät
 sydän- ja verisuonisairaudet
 2-tyypin diabetes
 Alzheimer
 munuaiskivet
 ylipaino
Pan, A., Sun, Q., Bernstein, A., Schulze, M., Manson, J., Stampfer, M., Willett, W., and Hu, F. (2012). Red Meat Consumption and Mortality: Results from 2 Prospective
Cohort Studies. Archive of Internal Medicine.
Pan, A., Sun Q., Bernstein A. ym. (2011). Red meat consumption and risk of type 2 diabetes: 3 cohorts of US adults and an updated meta-analysis. The American Journal of
Clinical Nutrition, 94(4), 1088-1096.
Vergnaud, A-C., Norat, T., Romaguera, D., Mouw, T., May, A., Travier, N., Luan, J. et al. (2010). Meat consumption and prospective weight change in participants of the
EPIC-PANACEA study. American Journal of Clinical Nutrition 92(2), 398–407.
Taylor, E., Fung, T., & Curhan, G. (2009). DASH-Style Diet Associates with Reduced Risk for Kidney Stones. Journal of the American Society of Nephrollogy 20(10), 2253–
2259.
Sinha, R., Cross, A., Graubard, B., Leitzmann, F., & Schatzkin, A. (2009). Meat Intake and Mortality: A Prospective Study of Over Half a Million People. Archives of Internal
Medicine 169(6), 562–571.
Gu, Y., Nieves, J., Stern, Y, Luchsinger, J., & Scarmeas, N. (2010). Food Combination and Alzheimer Disease Risk: A Protective Diet. Archives of Neurology 67(6), 699–706.
Anderson, A., Harris, T., Tylavsky, F., Perry, S., Houston, D., Hue, T., Strotmeyer, E. & Sahyoun, N. (2011). Dietary Patterns and Survival of Older Adults. Journal of the
American Dietetic Association 111(1), 84-91
_____________

16.  kasvispainotteisuus
 liikunta
 tupakoimattomuus
 alkoholin kohtuukäyttö
12–14 -vuotta lisää elinaikaa ruokavalion
ja elämäntapojen tarkistamisella
Khaw, K-T., Wareham, N., Bingham, S., Welch, A., & Luben, R. (2008). Combined Impact of Health Behaviours and Mortality in Men and Women:
The EPIC-Norfolk Prospective Population Study. PLoS Med 5(1), 39–47.
Kvaavik, E., Batty, D., Ursin, G., Huxley, R., Gale, C. & Catharine R. (2010). Influence of individual and combined health behaviors on total and cause-
specific mortality in men and women. The United Kingdom health and lifestyle survey, Archives of Internal Medicine 170(8), 711–718
__________

17. 3 Miksi
paikallisuus?

18.  lisää läpinäkyvyyttä: saattaa yhteen tuottajan ja
kuluttajan
 vahvistaa paikallisia yhteisöjä
 lisää taloudellista riippumattomuutta ja vakautta
 vähentää kuljetuskustannuksia ja päästöjä
 paikallisesti tuotettu kasvisluomuruoka voi
pienentää kansalaisten ruokaan liittyvää
ekologista jalanjälkeä 40 prosenttia
Assadourian, E. (2008). Kestävän maailman yhteisöt. Teoksessa Worldwatch-instituutti, Maailman tila 2008. Suom. Jani Kaaro. Helsinki: Gaudeamus, 178–192.
Shuman, M. (2010). Relocalizing Business. In: Worldwatch Institute, State of the World 2010, Transforming Cultures from Consumerism to Sustainability. New York: W.W. Norton &
Company, 110–115.
Frey, S., & Barrett, J. (2006). The Footprint of Scotland's Diet: The environmental burden of what we eat. Stockholm: Stockholm Environment Institute.
__________

19. (a) On nautinnollista
(b)Edistää terveyttä
(c) Huomioi maailman ruokaturvan
(d)Turvaa luonnon monimuotoisuutta ja
hidastaa ilmastonmuutosta
(e) Vähentää maaperään ja veteen
kohdistuvaa rasitusta
(f) Huomioi eläinten hyvinvoinnin

20. Arto O. Salonen
arto.salonen (at) metropolia.fi