1.
Lukion tulevaisuus 2016-
2030
Lukiolla muutoksia suuremmat
valmiudet
Futura: Koulun tulevaisuus 22.5.2015
Tiina Airaksinen ja Aki Luostarinen

2.
Ensimmäinen vuosiraportti v. 2011,
neljä kokoavaa teemaa:
1. muutosvalmius
2. sivistyskäsitys
3. opettajaprofessio
4. tasa-arvo ja
oikeudenmukaisuus
http://www.oph.fi/julkaisut/2011/lukion_tulevaisuus_2030

3.
Uusi yleissivistys?
● metakognitiiviset taidot
● kriittiinen ajattelu
● ongelmanratkaisukyky
● kokonaisuuksien
systeeminen hallinta
● olennaisen
hahmottaminen
● aloitteellisuus
● tavoitteellisuus
● yhteistyö- ja
vuorovaikutustaidot
● innovaatiokyky
● kyky oppia uutta
● kyky ymmärtää
muutosta
-> tulevaisuudessa tarvittava laaja-alainen osaaminen,
kompetenssit

4.
LOPS2016 päivittämisen suuntaviivat
http://www.oph.
fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/lukiokoulutus/lops2016

5.
Tarkoitus
Lukio-opiskelussa keskeistä on autenttisten ongelmien pohdinta ja
ratkaisujen etsiminen Suomen ja maailman kysymyksiin.
Sisäpaneeli Ulkopaneeli
TT = vihreä, TE = vaalean vihreä, ET = oranssi, EE = punainen, EOS = musta

6.
Tarkoitus
https://youtu.be/dpHYeRxIqfw?t=29s

7.
Valinnaisuus
Lukion yhteisten opintojen määrä on puolet nykyisestä ja muu osa
opinnoista on valinnaista.
Sisäpaneeli Ulkopaneeli
TT = vihreä, TE = vaalean vihreä, ET = oranssi, EE = punainen, EOS = musta

8.
Valinnaisuus
Lisäämistä perustellaan:
[t]ietoyhteiskunnan mukanaan tuoma
sivistystarpeiden muutos edellyttää myös lukion
rakenteiden uudelleen ajattelemista. Laaja-
alainen pintaraapaisu ei ole enää
tarkoituksenmukaista, vaan syytä on määrän
sijaan keskittyä oppimisen laatuun ja syvyyteen.
-- tieteenaloihin ehtii paneutua jatkossa kunhan
oivaltaa tieteellisen ajattelun ja
kehittämisosaamisen peruslogiikan --
Vaihtoehto valinnaisuudelle:
-- pitäisi keskittyä ryhmittelemään lukio
oppiaineita isommiksi teemakokonaisuuksiksi.
Epätodennäköistä ja -toivottavaa:
[t]aitaisi tulla iso riita siitä, mitkä ovat pakollisia
ja mitkä eivät -- laaja yleissivistys on tarpeen
KAIKILLA aloilla ja eriytyminen näin nuorena on
tarpeetonta
-- [v]astuullista opettamista ei ole se, että
sysätään kaikki päätökset nuorten harteille,
vaikka nuorten toiveita ja ääntä tulee kaikessa
tietenkin kuunnella --
muutoshidastajina -- aineryhmien tiukat TES-
kannat --

9.
Opettajuus
Lukion opettajien ja opettajayhteisön avaintaitoja ovat opiskelijan ohjaus,
tiimityö sekä pedagogisten oppimisyhteisöjen ja -ympäristöjen
rakentaminen.
Sisä+ulko: TT = vihreä, TE = vaalean vihreä, ET = oranssi, EE = punainen, EOS = musta

10.
Opettajuus
https://youtu.be/3U5c-b4fm8g

11.
Lukioverkko
Kolmasosa Suomen lukioista kuuluu johonkin kansainväliseen
aatteelliseen tai liiketaloudelliseen lukiobrändiin ja puolet näistä lukioista
on maksullisia.
Sisä+ulko: TT = vihreä, TE = vaalean vihreä, ET = oranssi, EE = punainen, EOS = musta

12.
Lukioverkko
JAA:
[m]eillä on aivan liian tasapäistävä ja
homogeninen koulujärjestelmä, jos tämä tuo
erilaisuutta, hyvä!
[j]ohtavat eri alojen yritykset voisivat toki pitää
oman alansa kursseja lukioissa ilman
yksityistämistäkin.
VAIHTOEHTO:
Lukiokoulutuksen maksuttomuudesta on pidettävä kiinni
kansallisen osaamispotentiaalin maksimoimiseksi ja
sivistyksellisen yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Tämän
ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, etteikö
lukiokoulutuksen järjestäjäkenttä voisi olla nykyistä
monimuotoisempi -- Nk. yksityisten koulutuksen
järjestäjien lukiot voivat toimia vaihtoehtoisten opetus- ja
oppimistapojen laboratorioina -- Mikään ei myöskään
poissulje sitä, etteivätkö nämä lukiot voisi voisi olla osa
jotain kansainvälisempää pedagogista koulukuntaa tai
franchiseä, kunhan ne toteuttavat kaikille lukioille
kuuluvia lakisääteisiä tavoitteita ja tehtäviä. -- Yksityinen
EI:
yritykset tai erilaiset aatetaustan omaavat
toimijat pääsevät murentamaan yhteistä
perustaa.
Yksityistymiskehitys vaarantaisi koko
koulujärjestelmän perustana olevan ajatuksen
yhdenvertaisuudesta, ja lisäisi koulujen ja siten
opiskelijoiden välistä eriarvoisuutta sekä
kilpailuhenkisyyttä entisestään.
rahoitus, sen sijaan että kohdennettaisiin tietyille
lukioille, voitaisiin jakaa esimerkiksi erilaisten lukioiden,
niin yksityisten kuin julkisten, koostamille
erikoisverkostoille (luonnontieteelliset,
yhteiskuntatieteelliset jne.), jotka verkkovälitteisesti
toteuttaisivat erilaisia pedagogisia kokeiluita tai
projekteja. Elinkeinoelämän lisäksi verkostoissa mukana
voisivat olla kansalaisjärjestöt ja korkeakoulut.