Kurkistuksia oppimisen tulevaisuus -barometrityöhön ITK-foorumiesityksessä 16.4.2015

1. Oppimisen tulevaisuus
ITK-foorumiesitys 16.4.2015 | Hämeenlinna
Aki Luostarinen & Iida-Maria Peltomaa
#itk2015 foorumi82
#ops2016
#opshautomot

2. http://bit.ly/itk2015foorumi82
Tämän esityksen materiaali

3. Baron taustaa
● Tilaaja: Opetushallitus (tulevaisuustyöryhmä 2009)
● Toteuttaja: Otavan Opiston Osuuskunta, Turun
yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja
ajatushautomo Demos Helsinki
● Kolme paneelia: sisä, ulko ja haastaja
● Delfoi-metodin mukaiset barometrikyselyt: arvot ja
tavoitteet, toimintaympäristö, tieto, toiminta, yhteisö ja
oppiminen
● Teesien tilat: kiista (pun.), dialogi (kelt.) ja ratkaisu
(vihr.)

4. futuribles
not THE future
but alternative futureS

5. Jäsennys: Hannu Linturi
2030
2016
2009 OPS-perusteiden
uudistaminen ja
oppimisen tulevaisuuden
barometri käynnistetään.
Opetuksen toiminnan tavat ja
uskomukset uudistuvat tavalla,
joka toisaalta moniammatillistaa ja
toisaalta tiimiyttää opetustyön
Uudet OPSit astuvat
voimaan esi- ja
perusopetuksessa
sekä lukioissa
Ainejakoisen koulun
rinnalle organisoidaan
toisia oppimisen -
teemallisia,
ongelmalähtöisiä ja
autenttisia – polkuja.
Kaukotulevaisuus, jolloin vuonna
2016 koulutiensä alkavat oppilaat
pääsevät soveltamaan oppimaansa.
Henkilökohtaistuva oppiminen ja
opetus, joka mukautuu oppijan
tarpeisiin ja ominaisuuksiin.

6. Kartta: Hannu Linturi
Graafinen toteutus:
Ilmari Hakala

7. Tiedon tuottaminen ja jakaminen
Väite:
Nuoret hankkivat laajan yleissivistyksen sosiaalisessa
mediassa ja lukion tehtäväksi jää yhä enemmän
erityisosaamisen ja ajattelun opettaminen.
Selite:
Sosiaalinen media on osaltaan mahdollistanut lukion palaamisen Lykeionin juurille, jossa opettajat
keskustelevat opiskelijoidensa kanssa ja haastavat näitä kehittämään ajatteluaan. Aristoteleen
Lykeionissa "ei ollut lukujärjestystä, eikä opiskelijoilta vaadittu tiettyjä opintoja tai maksua opetuksesta.
Koulun päämääränä ei Aristoteleen aikana ollut minkään opin edistäminen vaan filosofisten ja
tieteellisten teorioiden tutkiminen. Koulua johtaneet toimivat vertaisina toisten joukossa." (ks.
Wikipedia)

8. http://b.socrative.com
room: akiotava > Join Room
Tiedon tuottaminen ja jakaminen

9. Tiedon tuottaminen
Sisäpaneeli 2014 Ulkopaneeli 2014
Todennäköinen ja toivottava = vihreä, todennäköinen ja ei-toivottava = vaalean vihreä, ei-todennäköinen ja toivottava = oranssi, ei-
todennäköinen ja ei-toivottava = punainen, rajatapauksia = musta

10. toivottavaa mutta epätodennäköistä toivottavaa ja todennäköistä
ei-toivottavaa ja epätodennäköistä ei-toivottavaa mutta todennäköistä
Hyvistä ajatuksista huolimatta sosiaalinen media ei kulje tähän
suuntaan.
Pitää aika pitkälle paikkansa. Fakta kuitenkin on, että ihan
kaikkia ei kiinnosta oman osaamisen ja yleissivistyksen
laajentaminen ilman siihen usuttamista ja oppimisen ohjaamista.
Trendinä kuitenkin mahdollinen ja toivottava. Edelyyttää paljon
läsnäopetusta tai henkilökohtaista ohjausta. Sosiaalisen median
lisäksi muitakin yleissivistyksen hankkimisen keinoja tarvitaan.
Sosiaalinen media on valikoiva yleissivistyksen tuottaja.
Toisaalta se mahdollista tiedon jakamisen ja tuottamisen, mutta
nonformaalina oppimisympäristönä se ei pysty tuottamaan
kattavaa ja laaja-alaista yleissivistystä kaikille. Koulun tehtävä on
ajattelun taitojen opettamisen ohella paikata ja täydentää
aikaisemmin opittua.
Ei ole realistista. Sosiaalista mediaa ei käytetä yleissivistyksen
haalimiseen, vaan kommunikointiin, viihtymiseen ja nopeaan
tiedonvälitykseen – ellei yleissivistykseksi lasketa poptähden
tissinvilahtamiskuvaa ja videota siitä kun apina kakkaa toisen
apinan suuhun. Aivotutkimusten mukaan liiallinen netin ja
erityisesti sosiaalisen median käyttö vie keskittymiskyvyn; ennen
kaikkea kyvyn lukea ja omaksua pidempiä tekstejä ja
moniulotteisempia asiakokonaisuuksia.

11. Oppimisen apuagentit
Väite:
Oppiminen tapahtuu älykkäiden agenttiohjelmien avulla yksilöllisen
"lukujärjestyksen" mukaisesti.
Selite:
“Opiskelijat käyttävät oppimiseen mobiililaitteessa toimivia älykkäitä agenttiohjelmia. Agentti sopeuttaa automaattisesti
antamaansa informaatiota kurssin laatijan antaman ohjeistuksen ja opiskelijan tason mukaan. Näin jokaiselle oppilaalle
personoidaan "oppikirja" kurssille. Jos opiskelija jää jälkeen kurssille asetetusta vaatimustasosta, ohjataan hänet
tukiopetukseen. Näin ollen agentti toimisi myös opiskelijan opinto-ohjaajana." (Tulevaisuudentutkimuksen
Verkostoakatemia: Delfoi-prosessi 2/2011)

12. http://b.socrative.com
room: akiotava > Join Room
Oppimisen apuagentit

13. Oppimisen apuagentit
Todennäköinen ja toivottava = vihreä, todennäköinen ja ei-toivottava = vaalean vihreä, ei-todennäköinen ja toivottava = oranssi, ei-
todennäköinen ja ei-toivottava = punainen, rajatapauksia = musta
Kaikki paneelit

14. toivottavaa mutta epätodennäköistä toivottavaa ja todennäköistä
ei-toivottavaa ja epätodennäköistä ei-toivottavaa mutta todennäköistä
Blended learning olisi ideaali, jossa olisi loogisia pedagogisia
jatkumoita ja riittävästi ohjaustukea. Voi jäädä haaveeksi.
Tietoteknologia avaa opettajalle aitoja mahdollisuuksia paitsi
konstruktiiviseen pedagogiikkaan myös oppimisprosessin
yksilöllisempään ja toisaalta yhteisöllisempään hallinnointiin. Oppimista
seuraavat agenttiohjelmat voivat parhaillaan viedä opetuksen teollisen
yhteiskunnan logiikkaan perustuvasta massatuotanto- eetoksesta kohti
kustomoinnin ja yhteiskehittelyn eetosta. Oppimispolun normatiivisuus
ja standardisuus löyhenee ja samalla yksilöllisten tarpeiden ja reittien
tunnistaminen ja luominen parantuu. [-]
Personoitu opetus hyvää, kunhan ei mene liian "konemaiseksi" ja
laskelmoiduksi, jolloin taas inhimillinen monimutkaisuus ja
monitasosuus jää puuttumaan. Myös ihmiskontakti on tärkeä;
ryhmässä keskustelu ja ryhmätyötaidot. Tällaista teknologiaa pitää
luoda, kehittää ja käyttää, mutta pitää olla tarkkana miten se on
hyödyllistä, eikä haitallista. Tällaisella sovelluksella on myös suuri valta
- ja vastuu.
Tämä toimii ehkä matematiikassa, mutta kontaktiopetus on tarpeen
myös siinä. Ehkä myös kielissä tämänmuotoinen opiskelu voisi
hyödyttää. Miltei kaikissa muissa aineissa ohjelman hoitama opetus on
vitsi ja dystopia.

15. Verkkodemokratia
Väite:
Kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon vaalien välillä tietoverkoissa
tapahtuvilla, jatkuvilla kansanäänestyksillä.
Selite:
Väitteen taustalla on ajatus edustuksellisesta demokratiasta, joka on vuonna 2030 saanut rinnalleen suoran
demokratian kulttuurin. Kansalaiset osallistuvat poliittiseen prosessiin sekä asiantuntijoina että päätöksentekijöinä.
Esimerkiksi Rosa Meriläinen esittää kirjassaan Valtio (Teos 2010), että idea edustajista on vanhanaikainen. Meriläisen
mukaan kyse on päätöksentekoon keskittyneiden ihmisten valinnasta tietylle ajanjaksolle. Vaaleissa voimme arvioida -
ikään kuin kehityskeskusteluna - miten hyvin vastuullisesti he ovat tehtävänsä hoitaneet. Kautta länsimaiden
asennetutkimukset osoittavat, että enemmistön asenteet muuttuvat liberaaleimmiksi asioissa, joissa ei vahingoiteta
muita ihmisiä (homoliitot) ja jyrkemmiksi niissä, jotka vahingoittavat muita (rattijuoppous). Samalla kuitenkin populismi
saa voimaa syrjäytyneisyyden tunteesta ja maahanmuuton kasvusta.

16. http://b.socrative.com
room: akiotava > Join Room
Verkkodemokratia

17. Baron analyysi ja kommentteja
Todennäköinen ja toivottava = vihreä, todennäköinen ja ei-toivottava = vaalean vihreä, ei-todennäköinen ja toivottava = oranssi, ei-
todennäköinen ja ei-toivottava = punainen, rajatapauksia = musta
Sisäpaneeli 2014 Ulkopaneeli 2014

18. toivottavaa mutta epätodennäköistä toivottavaa ja todennäköistä
ei-toivottavaa ja epätodennäköistä ei-toivottavaa mutta todennäköistä
Toimivan demokratian mekanismit ovat olemassa ja ne osat jotka
puuttuvat olisi suhteellisen helppo kehittää. Mikään näköpiirissä oleva
voima ei kuitenkaan todellisuudessa pysty murtamaan lukittua
maailmankuvaa ja poliittisen dualismin kahtiajakoa johon kansalaiset
on indoktrinoitu satojen vuosien kuluessa ja jota mediakoneisto
sokeasti myötäilee. Ainoa toimiva malli edetä tässä on jakaa
käytänteitä ja tehdä työtapoja tutuiksi jolloin varhaiset omaksujat
äänestävät aikanaan jaloillaan ja näppäimistöllään ilman että he edes
tajuavat muuttavansa taustalla olevaa mekanismia. Näin disruptio
toimii muillakin elämän osa-alueilla.
Jatkuvat kansanäänestykset tuntuvat kovin ääri-ilmaisulta, mutta esim.
Svetsin malliin niitä voisi olla huomattavasti enemmän, ja suoran
mielipidevaikuttamisen merkitys nousee varmasti tulevaisuudessa. Kun
yhteiskunnalliset kysymykset terävöityvät ja yhteiskunta moniarvoistuu,
tätä keinoa tullaan sekä vaatimaan että hyödyntämään monissa
poliittisen päätöksen "neuvottomuustilanteissa".
Kun tietty "kipukynnys" ylittyy, alkaa tapahtua - myös politiikan
kentässä. Ongelman voi olla populististen joukkoliikkeiden synty.
Kansa valitsee itselleen sopivan "Big Brotherin".
"Demokratian kulttuuri" edellyttää aitoa keskustelua, analyyttista
argumentointia ja niiden punnitsemista. On totta, että edustuksellinen
demokratia ei sinänsä toteuta tätä ihannetta. Mutta eivät
verkkoäänestyksetkään välttämättä johda ihanteelliseen
deliberatiivisen demokratian kulttuuriin.

19. FUTURA & OPS-HAUTOMOT
Futura 3/2014
Oppimisen tulevaisuus 2030
Futura 2/2015
Koulun tulevaisuus
OPS-hautomot 1-3 & lukio

20. Barometrityön tulevaisuus
Mitkä ovat tulevat askelmerkit kohti
vuotta 2030 ja tulevaisuuden
peruskoulua ja lukiota?
Perusteelliset viisivuotisraportit
julkaistaan 2016.

21. Hannu Linturi, Anita Rubin ja Tiina Airaksinen: Lukion tulevaisuus 2030 - toinen koulu, toinen maailma
http://www.oph.fi/download/137072_Lukion_tulevaisuus_2030.pdf
Hannu Linturi & Anita Rubin: Toinen koulu, toinen maailma - Oppimisen tulevaisuus 2030
https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/tutu-julkaisut/Documents/Tutu_2011-1.pdf

22. Nostoja/tärppejä
Koulun tulevaisuus 22.-23.5.2015 (Helsinki)
● Futura 2/2015 julkaisu ja teemaseminaari
● ilmoittautuminen: http://bit.ly/tulevaisuus2015
Oppimisen uusia tuulia: http://www.oppiminen.fi
Barometri- ja hanketyö: http://www.ebarometri.fi
OPS-työn menetelmiä koulujen käyttöön: http://bit.ly/opspakki
Some: Oppimisen tulevaisuus ja OPS-hautomot

23. Tulevaisuudentutkija, ihmisten ja ihmisyyden puolustaja
Anita Rubin
31.10.1952-2.4.2015
Vahvassa taistelijan roolissa kohti parempaa ja kestävää
tulevaisuutta Anita etsi aina ihmiskunnan ja ihmisen
parasta ja muistutti meitä muita siitä, että kaikkea ei voi
eikä kannata mitata rahassa. Hänen elämänilonsa ja
positiivinen asenteensa näkyi monella tavalla.
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuks
http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/ajankohtaista/uutiset/Sivut/anita-
rubin-in-memoriam.aspx

24. Iida-Maria Peltomaa,
opetussuunnitelmakehittäjä
iida-maria.peltomaa@otavanopisto.fi
044 794 3542
IidaPeltomaa
Aki Luostarinen,
verkkopedagogi
aki.luostarinen@otavanopisto.fi
050 311 7255
akiluos
www.ebarometri.fi | www.ooosuuskunta.fi | www.edelfoi.fi
Hannu Linturi,
Metodixin johtaja
hannu.linturi@metodix.com
040 0815515
hannulin
Tiina Airaksinen,
kehittämispäällikkö
tiina.airaksinen@otavanopisto.fi
050 311 7258
tmair