Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Die SlideShare-Präsentation wird heruntergeladen. ×

ITK2015 Oppimisen tulevaisuus -foorumiesitys 16.4.2015

Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Wird geladen in …3
×

Hier ansehen

1 von 24 Anzeige

Weitere Verwandte Inhalte

Andere mochten auch (11)

Anzeige

Ähnlich wie ITK2015 Oppimisen tulevaisuus -foorumiesitys 16.4.2015 (20)

Weitere von Aki Luostarinen (19)

Anzeige

Aktuellste (20)

ITK2015 Oppimisen tulevaisuus -foorumiesitys 16.4.2015

  1. 1. Oppimisen tulevaisuus ITK-foorumiesitys 16.4.2015 | Hämeenlinna Aki Luostarinen & Iida-Maria Peltomaa #itk2015 foorumi82 #ops2016 #opshautomot
  2. 2. http://bit.ly/itk2015foorumi82 Tämän esityksen materiaali
  3. 3. Baron taustaa ● Tilaaja: Opetushallitus (tulevaisuustyöryhmä 2009) ● Toteuttaja: Otavan Opiston Osuuskunta, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja ajatushautomo Demos Helsinki ● Kolme paneelia: sisä, ulko ja haastaja ● Delfoi-metodin mukaiset barometrikyselyt: arvot ja tavoitteet, toimintaympäristö, tieto, toiminta, yhteisö ja oppiminen ● Teesien tilat: kiista (pun.), dialogi (kelt.) ja ratkaisu (vihr.)
  4. 4. futuribles not THE future but alternative futureS
  5. 5. Jäsennys: Hannu Linturi 2030 2016 2009 OPS-perusteiden uudistaminen ja oppimisen tulevaisuuden barometri käynnistetään. Opetuksen toiminnan tavat ja uskomukset uudistuvat tavalla, joka toisaalta moniammatillistaa ja toisaalta tiimiyttää opetustyön Uudet OPSit astuvat voimaan esi- ja perusopetuksessa sekä lukioissa Ainejakoisen koulun rinnalle organisoidaan toisia oppimisen - teemallisia, ongelmalähtöisiä ja autenttisia – polkuja. Kaukotulevaisuus, jolloin vuonna 2016 koulutiensä alkavat oppilaat pääsevät soveltamaan oppimaansa. Henkilökohtaistuva oppiminen ja opetus, joka mukautuu oppijan tarpeisiin ja ominaisuuksiin.
  6. 6. Kartta: Hannu Linturi Graafinen toteutus: Ilmari Hakala
  7. 7. Tiedon tuottaminen ja jakaminen Väite: Nuoret hankkivat laajan yleissivistyksen sosiaalisessa mediassa ja lukion tehtäväksi jää yhä enemmän erityisosaamisen ja ajattelun opettaminen. Selite: Sosiaalinen media on osaltaan mahdollistanut lukion palaamisen Lykeionin juurille, jossa opettajat keskustelevat opiskelijoidensa kanssa ja haastavat näitä kehittämään ajatteluaan. Aristoteleen Lykeionissa "ei ollut lukujärjestystä, eikä opiskelijoilta vaadittu tiettyjä opintoja tai maksua opetuksesta. Koulun päämääränä ei Aristoteleen aikana ollut minkään opin edistäminen vaan filosofisten ja tieteellisten teorioiden tutkiminen. Koulua johtaneet toimivat vertaisina toisten joukossa." (ks. Wikipedia)
  8. 8. http://b.socrative.com room: akiotava > Join Room Tiedon tuottaminen ja jakaminen
  9. 9. Tiedon tuottaminen Sisäpaneeli 2014 Ulkopaneeli 2014 Todennäköinen ja toivottava = vihreä, todennäköinen ja ei-toivottava = vaalean vihreä, ei-todennäköinen ja toivottava = oranssi, ei- todennäköinen ja ei-toivottava = punainen, rajatapauksia = musta
  10. 10. toivottavaa mutta epätodennäköistä toivottavaa ja todennäköistä ei-toivottavaa ja epätodennäköistä ei-toivottavaa mutta todennäköistä Hyvistä ajatuksista huolimatta sosiaalinen media ei kulje tähän suuntaan. Pitää aika pitkälle paikkansa. Fakta kuitenkin on, että ihan kaikkia ei kiinnosta oman osaamisen ja yleissivistyksen laajentaminen ilman siihen usuttamista ja oppimisen ohjaamista. Trendinä kuitenkin mahdollinen ja toivottava. Edelyyttää paljon läsnäopetusta tai henkilökohtaista ohjausta. Sosiaalisen median lisäksi muitakin yleissivistyksen hankkimisen keinoja tarvitaan. Sosiaalinen media on valikoiva yleissivistyksen tuottaja. Toisaalta se mahdollista tiedon jakamisen ja tuottamisen, mutta nonformaalina oppimisympäristönä se ei pysty tuottamaan kattavaa ja laaja-alaista yleissivistystä kaikille. Koulun tehtävä on ajattelun taitojen opettamisen ohella paikata ja täydentää aikaisemmin opittua. Ei ole realistista. Sosiaalista mediaa ei käytetä yleissivistyksen haalimiseen, vaan kommunikointiin, viihtymiseen ja nopeaan tiedonvälitykseen – ellei yleissivistykseksi lasketa poptähden tissinvilahtamiskuvaa ja videota siitä kun apina kakkaa toisen apinan suuhun. Aivotutkimusten mukaan liiallinen netin ja erityisesti sosiaalisen median käyttö vie keskittymiskyvyn; ennen kaikkea kyvyn lukea ja omaksua pidempiä tekstejä ja moniulotteisempia asiakokonaisuuksia.
  11. 11. Oppimisen apuagentit Väite: Oppiminen tapahtuu älykkäiden agenttiohjelmien avulla yksilöllisen "lukujärjestyksen" mukaisesti. Selite: “Opiskelijat käyttävät oppimiseen mobiililaitteessa toimivia älykkäitä agenttiohjelmia. Agentti sopeuttaa automaattisesti antamaansa informaatiota kurssin laatijan antaman ohjeistuksen ja opiskelijan tason mukaan. Näin jokaiselle oppilaalle personoidaan "oppikirja" kurssille. Jos opiskelija jää jälkeen kurssille asetetusta vaatimustasosta, ohjataan hänet tukiopetukseen. Näin ollen agentti toimisi myös opiskelijan opinto-ohjaajana." (Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia: Delfoi-prosessi 2/2011)
  12. 12. http://b.socrative.com room: akiotava > Join Room Oppimisen apuagentit
  13. 13. Oppimisen apuagentit Todennäköinen ja toivottava = vihreä, todennäköinen ja ei-toivottava = vaalean vihreä, ei-todennäköinen ja toivottava = oranssi, ei- todennäköinen ja ei-toivottava = punainen, rajatapauksia = musta Kaikki paneelit
  14. 14. toivottavaa mutta epätodennäköistä toivottavaa ja todennäköistä ei-toivottavaa ja epätodennäköistä ei-toivottavaa mutta todennäköistä Blended learning olisi ideaali, jossa olisi loogisia pedagogisia jatkumoita ja riittävästi ohjaustukea. Voi jäädä haaveeksi. Tietoteknologia avaa opettajalle aitoja mahdollisuuksia paitsi konstruktiiviseen pedagogiikkaan myös oppimisprosessin yksilöllisempään ja toisaalta yhteisöllisempään hallinnointiin. Oppimista seuraavat agenttiohjelmat voivat parhaillaan viedä opetuksen teollisen yhteiskunnan logiikkaan perustuvasta massatuotanto- eetoksesta kohti kustomoinnin ja yhteiskehittelyn eetosta. Oppimispolun normatiivisuus ja standardisuus löyhenee ja samalla yksilöllisten tarpeiden ja reittien tunnistaminen ja luominen parantuu. [-] Personoitu opetus hyvää, kunhan ei mene liian "konemaiseksi" ja laskelmoiduksi, jolloin taas inhimillinen monimutkaisuus ja monitasosuus jää puuttumaan. Myös ihmiskontakti on tärkeä; ryhmässä keskustelu ja ryhmätyötaidot. Tällaista teknologiaa pitää luoda, kehittää ja käyttää, mutta pitää olla tarkkana miten se on hyödyllistä, eikä haitallista. Tällaisella sovelluksella on myös suuri valta - ja vastuu. Tämä toimii ehkä matematiikassa, mutta kontaktiopetus on tarpeen myös siinä. Ehkä myös kielissä tämänmuotoinen opiskelu voisi hyödyttää. Miltei kaikissa muissa aineissa ohjelman hoitama opetus on vitsi ja dystopia.
  15. 15. Verkkodemokratia Väite: Kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon vaalien välillä tietoverkoissa tapahtuvilla, jatkuvilla kansanäänestyksillä. Selite: Väitteen taustalla on ajatus edustuksellisesta demokratiasta, joka on vuonna 2030 saanut rinnalleen suoran demokratian kulttuurin. Kansalaiset osallistuvat poliittiseen prosessiin sekä asiantuntijoina että päätöksentekijöinä. Esimerkiksi Rosa Meriläinen esittää kirjassaan Valtio (Teos 2010), että idea edustajista on vanhanaikainen. Meriläisen mukaan kyse on päätöksentekoon keskittyneiden ihmisten valinnasta tietylle ajanjaksolle. Vaaleissa voimme arvioida - ikään kuin kehityskeskusteluna - miten hyvin vastuullisesti he ovat tehtävänsä hoitaneet. Kautta länsimaiden asennetutkimukset osoittavat, että enemmistön asenteet muuttuvat liberaaleimmiksi asioissa, joissa ei vahingoiteta muita ihmisiä (homoliitot) ja jyrkemmiksi niissä, jotka vahingoittavat muita (rattijuoppous). Samalla kuitenkin populismi saa voimaa syrjäytyneisyyden tunteesta ja maahanmuuton kasvusta.
  16. 16. http://b.socrative.com room: akiotava > Join Room Verkkodemokratia
  17. 17. Baron analyysi ja kommentteja Todennäköinen ja toivottava = vihreä, todennäköinen ja ei-toivottava = vaalean vihreä, ei-todennäköinen ja toivottava = oranssi, ei- todennäköinen ja ei-toivottava = punainen, rajatapauksia = musta Sisäpaneeli 2014 Ulkopaneeli 2014
  18. 18. toivottavaa mutta epätodennäköistä toivottavaa ja todennäköistä ei-toivottavaa ja epätodennäköistä ei-toivottavaa mutta todennäköistä Toimivan demokratian mekanismit ovat olemassa ja ne osat jotka puuttuvat olisi suhteellisen helppo kehittää. Mikään näköpiirissä oleva voima ei kuitenkaan todellisuudessa pysty murtamaan lukittua maailmankuvaa ja poliittisen dualismin kahtiajakoa johon kansalaiset on indoktrinoitu satojen vuosien kuluessa ja jota mediakoneisto sokeasti myötäilee. Ainoa toimiva malli edetä tässä on jakaa käytänteitä ja tehdä työtapoja tutuiksi jolloin varhaiset omaksujat äänestävät aikanaan jaloillaan ja näppäimistöllään ilman että he edes tajuavat muuttavansa taustalla olevaa mekanismia. Näin disruptio toimii muillakin elämän osa-alueilla. Jatkuvat kansanäänestykset tuntuvat kovin ääri-ilmaisulta, mutta esim. Svetsin malliin niitä voisi olla huomattavasti enemmän, ja suoran mielipidevaikuttamisen merkitys nousee varmasti tulevaisuudessa. Kun yhteiskunnalliset kysymykset terävöityvät ja yhteiskunta moniarvoistuu, tätä keinoa tullaan sekä vaatimaan että hyödyntämään monissa poliittisen päätöksen "neuvottomuustilanteissa". Kun tietty "kipukynnys" ylittyy, alkaa tapahtua - myös politiikan kentässä. Ongelman voi olla populististen joukkoliikkeiden synty. Kansa valitsee itselleen sopivan "Big Brotherin". "Demokratian kulttuuri" edellyttää aitoa keskustelua, analyyttista argumentointia ja niiden punnitsemista. On totta, että edustuksellinen demokratia ei sinänsä toteuta tätä ihannetta. Mutta eivät verkkoäänestyksetkään välttämättä johda ihanteelliseen deliberatiivisen demokratian kulttuuriin.
  19. 19. FUTURA & OPS-HAUTOMOT Futura 3/2014 Oppimisen tulevaisuus 2030 Futura 2/2015 Koulun tulevaisuus OPS-hautomot 1-3 & lukio
  20. 20. Barometrityön tulevaisuus Mitkä ovat tulevat askelmerkit kohti vuotta 2030 ja tulevaisuuden peruskoulua ja lukiota? Perusteelliset viisivuotisraportit julkaistaan 2016.
  21. 21. Hannu Linturi, Anita Rubin ja Tiina Airaksinen: Lukion tulevaisuus 2030 - toinen koulu, toinen maailma http://www.oph.fi/download/137072_Lukion_tulevaisuus_2030.pdf Hannu Linturi & Anita Rubin: Toinen koulu, toinen maailma - Oppimisen tulevaisuus 2030 https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/tutu-julkaisut/Documents/Tutu_2011-1.pdf
  22. 22. Nostoja/tärppejä Koulun tulevaisuus 22.-23.5.2015 (Helsinki) ● Futura 2/2015 julkaisu ja teemaseminaari ● ilmoittautuminen: http://bit.ly/tulevaisuus2015 Oppimisen uusia tuulia: http://www.oppiminen.fi Barometri- ja hanketyö: http://www.ebarometri.fi OPS-työn menetelmiä koulujen käyttöön: http://bit.ly/opspakki Some: Oppimisen tulevaisuus ja OPS-hautomot
  23. 23. Tulevaisuudentutkija, ihmisten ja ihmisyyden puolustaja Anita Rubin 31.10.1952-2.4.2015 Vahvassa taistelijan roolissa kohti parempaa ja kestävää tulevaisuutta Anita etsi aina ihmiskunnan ja ihmisen parasta ja muistutti meitä muita siitä, että kaikkea ei voi eikä kannata mitata rahassa. Hänen elämänilonsa ja positiivinen asenteensa näkyi monella tavalla. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuks http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/ajankohtaista/uutiset/Sivut/anita- rubin-in-memoriam.aspx
  24. 24. Iida-Maria Peltomaa, opetussuunnitelmakehittäjä iida-maria.peltomaa@otavanopisto.fi 044 794 3542 IidaPeltomaa Aki Luostarinen, verkkopedagogi aki.luostarinen@otavanopisto.fi 050 311 7255 akiluos www.ebarometri.fi | www.ooosuuskunta.fi | www.edelfoi.fi Hannu Linturi, Metodixin johtaja hannu.linturi@metodix.com 040 0815515 hannulin Tiina Airaksinen, kehittämispäällikkö tiina.airaksinen@otavanopisto.fi 050 311 7258 tmair

×